Raskaudenkeskeytys

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 06.11.2024 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Hallinto, Naistentaudit ja synnytykset, Oikeuslääketiede, Raskaus, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Raskaudenkeskeytys

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
6.11.2024

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»2

Keskeinen sanoma

  • Suomessa tehtiin vuonna 2023 noin 8 300 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysten ilmaantuvuus (7,1/1 000 15–49-vuotiasta naista) on kansainvälisesti pieni. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille (11,9/1 000).
  • Vuonna 2023 kaikista keskeytyksistä 99,1 % tehtiin lääkkeellisesti.
  • Toistuvien keskeytysten osuus on 37 %, ja niiden määrä on viime vuosina pysynyt melko tasaisena.
  • Raskauden keskeyttämisestä annetun lakimuutoksen (1097/2022) mukaan raskaus voidaan keskeyttää raskaana olevan pyynnöstä raskausviikkoon 12+0 asti.
  • Lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa osittain kotona, kun raskaus on kestänyt enintään 10+0 viikkoa.
  • Raskauden kesto voidaan määrittää luotettavasti ilman ultraääntä kysymällä viimeisten kuukautisten alkamispäivämäärää henkilöltä, joka ei käytä hormonaalista ehkäisyä tai kierukkaa ja jolla on säännöllinen kuukautiskierto. Jos raskauden kesto on selvä ja se on enintään 10+0 viikkoa, keskeytyksen voi toteuttaa myös kokonaan etänä.
  • Rh-profylaksiaa suositellaan raskausviikosta 10+1 alkaen sekä lääkkeellisessä että kirurgisessa keskeytyksessä.
  • Keskeytyksen yhteydessä viipymättä aloitettu pitkävaikutteinen ehkäisy (kierukka tai ehkäisykapseli) pienentää uusintakeskeytysten riskiä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen ensisijaisena tavoitteena on, että raskaudenkeskeytys toteutetaan lääketieteellisesti turvallisesti osaavassa ja riittävästi resursoidussa terveydenhuollon yksikössä ja että raskaudenkeskeytyksen hoidon yhteydessä otetaan huomioon potilaan yksilöllinen tilanne, myös psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarve.
  • Tavoitteena on myös edistää raskauden ehkäisyyn liittyvää neuvontaa, jolla tuetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja pyritään ehkäisemään toistuvia raskaudenkeskeytyksiä.
  • Tavoitteena on raskaudenkeskeytyspalvelujen yhdenvertainen saanti Suomessa.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon henkilöstö ja muut työntekijät, jotka kohtaavat työssään raskaudenkeskeytykseen hakeutuvia tai sen kokeneita henkilöitä.

Määritelmä

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) määritelmä raskaudenkeskeytykselle (abortus arte provocatus, aap): Toimenpiteillä käynnistetty raskauden päättyminen, jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä.
  • Raskaudenkeskeytyksiksi rekisteröidään myös monisikiöraskauksien osakeskeytykset.

Epidemiologia

Lainsäädäntö

  • Raskauden keskeyttämisestä annetun lakimuutoksen (1097/2022, laki raskauden keskeyttämisestä) mukaan raskaus voidaan keskeyttää raskaana olevan pyynnöstä raskausviikkoon 12+0 asti «Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muutt...»3.
  • Raskausviikoilla 12+1–20+0 raskaus voidaan keskeyttää Valviran luvalla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampia laissa säädetyistä keskeyttämisperusteista. Jos perusteena on todettu sikiövaurio tai epämuodostuma, voi raskauden keskeyttää Valviran luvalla raskausviikkoon 24+0 asti. Ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet ...»1, «Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muutt...»3.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevan luvan hakijana ulkomaalainen rinnastetaan Suomen kansalaiseen. Lupa myönnetään samoja perusteita ja menettelytapoja noudattaen kuin Suomen kansalaiselle.
  • Alaikäisten (alle 18-vuotiaiden) kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
    • Kun keskeytystä pyytää alaikäinen (alle 18-vuotias), joka terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella kykenee esittämään pätevän pyynnön raskauden keskeyttämiseen, hänen vanhemmilleen tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämisestä . Alaikäisen vanhempiin tai muihin edunvalvojiin ei saa muutoinkaan ottaa yhteyttä, ellei henkilö itse sitä pyydä. Tämä koskee myös raskauden keskeyttämiseen ja ehkäisyyn liittyviä lääkemääräyksiä ja niiden määräyskäytäntöjä.
    • Jos raskaudenkeskeytystä pyytävä on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja hänen hoidon ja huolenpidon tarpeensa, kehitystä vaarantavat olosuhteensa tai oma käyttäytymisensä edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä, hänestä on tehtävä lastensuojelulain (417/2007) 25. §:n 1. momentissa tarkoitettu ilmoitus sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle.
    • Jos raskaudenkeskeytystä pyytävä on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja on syytä epäillä, että hän on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, hänestä on tehtävä lastensuojelulain 25. §:n 3. momentissa tarkoitettu ilmoitus poliisille.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevissa asioissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia lomakkeita, ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet...»2. Lomakkeet on täytettävä huolellisesti ja selkeästi tarpeettomien viivästysten välttämiseksi. Raskauden keskeyttämistä koskevat asiat on käsiteltävä aina kiireellisinä.
  • Yksityisen terveydenhuollon toimipisteet ja yksityisen sektorin lääkärit eivät tarvitse erillistä Valviran lupaa raskaudenkeskeytyksen suorittamiseen.
  • Lain mukaan henkilölle, jolle on tehty raskaudenkeskeytys, on annettava ehkäisyneuvontaa.
Taulukko 1. Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet
Päätöksentekijä Perusteet
1 Niin sanottuina rikosperusteina tulevat kysymykseen sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken, raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen raiskaus tai seksuaalinen hyväksikäyttö.
Raskaudenkeskeytystä pyytävä
  • Raskaus on kestänyt enintään 12+0 viikkoa.
    • Pyyntöä ei ole tarvetta perustella. Myös rikosperuste ja sikiöperuste kuuluvat tämän alle, jos raskauden kesto on enintään 12+0 viikkoa.
Valvira
  • Raskaus on kestänyt vähintään 12+1 ja enintään 20+0 viikkoa, ja
    • lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle hänen elämänolojensa vuoksi huomattava rasitus
    • raskaus on alkanut raiskauksesta (rikosperuste1)
    • jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus tms. rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta
    • hakija on raskauden alkaessa
      • alle 17-vuotias
      • täyttänyt 40 vuotta
      • synnyttänyt neljä lasta
    • on syytä otaksua, että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika ja raskaus on kestänyt enintään 20+0 viikkoa (sikiöperuste).
    • luotettavalla tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai rakenteellinen poikkeavuus, ja raskaus on kestänyt enintään 24+0 viikkoa (sikiöperuste).
Kaksi lääkäriä
  • Keskeytys voidaan tehdä raskauden kestosta riippumatta niin sanotun terveysvaaran vuoksi tai hätäkeskeytyksenä (lääketieteellinen peruste), jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen vaarantaisi raskaana olevan hengen tai terveyden.
  • Ristiriitatilanteessa, jossa lääkäreiden päätös terveysperusteisessa keskeytyksessä on kielteinen, voidaan lupaa hakea Valvirasta.
Taulukko 2. Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet
Lomake Tarkoitus
Lomakkeet ovat saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/raskaudenkeskeyttaminen/ab-st-lomakkeet-uudistuvat»4 ja Finlexin verkkosivuilta «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230624»5. Lomakkeiden täyttöohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ovat sivulla «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/raskaudenkeskeyttaminen/ab-st-lomakkeet-uudistuvat»4
AB 1
  • Täytetään aina, kokoaa keskeiset taustatiedot ja raskauden keston selkeästi.
  • Toimii hakemuksena Valviralle sen päätöstä edellyttävissä asioissa.
AB 2
  • Selvitys henkilön ja hänen perheensä elämänoloista liitetään lomakkeeseen AB 1 silloin, kun
    • Valviralta haetaan keskeyttämislupaa huomattavan rasituksen perusteella (sosiaalisella perusteella raskausviikosta 12+1 alkaen) tai
    • lausunnonantajalääkäri, suorittajalääkäri tai hakija pyytää lisäselvitystä Valviralta lääketieteellisin syin tehtävässä keskeytyksessä.
AB 3
  • Liitetään lomakkeeseen AB 1 raskausviikosta 12+1 alkaen silloin, kun keskeyttämistä haetaan sikiöön liittyvällä perusteella.
AB 4
  • Ilmoitus suoritetusta keskeyttämisestä tehdään THL:n raskaudenkeskeyttämisrekisteriin yhden kuukauden kuluessa.

Hoidon järjestäminen

  • Raskaudenkeskeytyspotilaan hoito on tärkeää suunnitella ja toteuttaa alueellisesti.
  • Keskeytys voidaan tehdä avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa alueellisen käytännön mukaisesti.
  • Terveydenhuollon ammattilainen selvittää tarvittavat esitiedot, täyttää AB 1 -lomakkeen ja informoi keskeytysvaihtoehdoista. AB 1 -lomake arkistoidaan, tai se toimii tarvittaessa lähetteenä Valviraan.
  • Jatkoehkäisy suunnitellaan ja keskeytyksen toteutuksesta sovitaan yhdessä raskaudenkeskeytystä pyytävän kanssa.
  • Mikäli yhteistä kieltä raskaudenkeskeytystä pyytävän kanssa ei ole, tulee apuna käyttää ammattitulkkia.
  • Ennen keskeytystä tulee
    • arvioida terveydentila kokonaisvaltaisesti
    • arvioida raskauden kesto johonkin tai tarvittaessa joihinkin seuraavista menetelmistä perustuen:
      • kuukautisanamneesi
      • gynekologinen tutkimus
      • ultraäänitutkimus
    • suunnitella jatkoehkäisy
    • kartoittaa mahdollisten tukipalveluiden, kuten keskusteluavun tai sosiaalisen tuen tarve ja tarvittaessa ohjata palveluiden piiriin.

Raskauden keston määritys ja ultraäänitutkimus

Kuva 1.

Ultraäänitutkimuksen tarpeen arviointi ennen raskaudenkeskeytystä.

Muokattu lähteestä: Aiken A, Lohr PA, Lord J, ym. Effectiveness, safety and acceptability of no-test medical abortion (termination of pregnancy) provided via telemedicine: a national cohort study. BJOG 2021;128(9):1464-1474 «PMID: 33605016»PubMed

Tutkimukset

Rh-profylaksia

Etähoito

Psykososiaalinen tuki

  • Raskaudenkeskeytystä pyytävää ja hänen kumppaniaan tulee tukea myös psykososiaalisesti ja tarvittaessa ohjata heidät esimerkiksi psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai sosiaalityöntekijälle.
  • Useimmille raskaudenkeskeytykseen päätyneille päätöksen tekeminen voi olla psyykkisesti kuormittavaa, vaikka päätös itsessään olisi selvä. Erityisen kuormittavia ovat keskeytykset myöhemmillä raskausviikoilla ja sikiöperusteiset keskeytykset «Mikhaylov AV, Zamanayeva YV. Psychological analy...»7, «Andersson IM, Christensson K, Gemzell-Danielsson K...»8.
  • Osa raskaudenkeskeytystä pyytävistä tarvitsee aikaa ja hyötyy mahdollisuudesta keskustella tilanteestaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa ennen päätöksentekoa. Keskustelutukea saatetaan tarvita myös raskaudenkeskeytyksen jälkeen, sillä keskeytykseen liittyvät tunteet voivat kuormittaa mieltä, vaikka kokisi tehneensä oikean ratkaisun.
  • Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi kirjallinen neuvonta on tärkeää.
    • Ajan tasalla olevat alueellisten ja valtakunnallisten tuki- ja auttamispisteiden ja -verkostojen yhteystiedot on hyvä koota potilasohjeiden liitteeksi.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä alaikäisten tukemiseen ja mahdollisen lastensuojelun tarpeen arviointiin.
    • Alaikäisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä voi olla tarve arvioida kokonaisvaltaisesti nuoren tilannetta.
  • Psyykkisen tuen tarjoaminen on tärkeää erityisesti, jos
    • henkilö vaikuttaa surulliselta tai ahdistuneelta vastaanotolla
    • henkilöllä on mielenterveyden haasteita tai traumakokemuksia
    • henkilöllä on päihdeongelma
    • keskeytysajankohta on myöhäinen
    • henkilöllä on taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia
    • toivottu raskaus keskeytetään epäillyn tai todetun sikiöpoikkeavuuden perusteella
    • keskeytys tehdään raskaana olevan tai odotettavan lapsen isän terveydentilan perusteella
    • henkilö on aiemmin ollut hoidossa hedelmättömyyden takia
    • keskeytykseen liittyy painostusta.
    • Tuen tarjoamisessa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaan kulttuuritausta.

Raskaudenkeskeytysmenetelmät

  • Keskeytysmenetelmiä on kaksi:
    • lääkkeellinen (raskauden kesto 4–20+0 viikkoa; sikiöperusteisissa keskeytyksissä raskauden kesto ≤ 24+0 viikkoa)
    • kirurginen (raskauden kesto 7+0–12+0 viikkoa).
  • Vuonna 2023 99,1 % keskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmää käyttäen.
  • Kirurginen keskeytys on imutyhjennys, joka tehdään joko nukutuksessa leikkaussalissa tai paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Polikliininen MVA (manual vacuum aspiration) on osoitettu yhtä tehokkaaksi ja turvalliseksi kuin perinteinen imukaavinta «Goldberg AB, Dean G, Kang MS, ym. Manual versus el...»9.
Taulukko 3. Lääkkeellisen ja kirurgisen raskaudenkeskeytyksen vertailu ensimmäisen raskauskolmanneksen (enintään 12+0 viikkoa) osalta
Lääkkeellinen Kirurginen
Polikliinisesti tai etähoitona toteutettava Päiväkirurginen tai polikliininen
Ei anestesiaa Yleisanestesia tai para-/intraservikaalipuudutus
Kajoamaton Kajoava
Alavatsatuntemukset, kuukautisia runsaampi vuoto. Kipulääke yleensä tarpeen. Toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot
Jälkivuotoa 10–14 vuorokautta, joskus jopa 4 viikkoa Jälkivuoto niukkaa
Noin 3–5 % tarvitsee hoitoa epätäydellisen keskeytymisen takia. Noin 3 % tarvitsee hoitoa epätäydellisen keskeytymisen takia.
Sairauspoissaolo arvioidaan yksilöllisesti, yleensä 1–3 vuorokautta. Sairauspoissaolo arvioidaan yksilöllisesti, yleensä 1–3 vuorokautta.
Hormonaalinen ehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukka voidaan asettaa, kun raskaus on keskeytynyt. Hormonaalinen ehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukka voidaan usein asettaa toimenpiteen yhteydessä.
Raskauden päättyminen varmistetaan 2–5 viikon kuluttua keskeytyksestä. Raskauden päättyminen varmistetaan 2–5 viikon kuluttua keskeytyksestä.

Yleistä lääkkeellisestä keskeytysmenetelmästä

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys, raskauden kesto ≤ 10+0 viikkoa

Taulukko 4. Alkuraskauden lääkkeellisen keskeytyksen toteutus (≤ 10+0 raskausviikkoa)
Aika Toimenpiteet
Päivä 1 Keskustelu, informointi, tuen tarpeen arviointi/varmistus ja jatkoehkäisyn suunnittelu
Raskauden keston arviointi «Ultraäänitutkimuksen tarpeen arviointi ennen raskaudenkeskeytystä»1
Tarvittaessa kliininen tutkimus
Erityisjärjestelyiden tarpeen tunnistaminen
AB 1 -lomakkeen täyttö
Kipulääkityksen suunnittelu
Keskeytyksen aloitus mifepristonilla (200 mg suun kautta)
Päivät 2–4 Misoprostolin (0,2 mg, 4 tablettia) laittaminen emättimeen tai kielen alle valittuna hoitopäivänä.
Hormonaalisen ehkäisyn aloitus (muu kuin kierukka)
Viikot 2–5 Raskauden keskeytyminen varmistetaan seerumin tai virtsan hCG-testillä.
Tarvittaessa kierukan asetus

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys, raskauden kesto 10+1–24+0 viikkoa

Kivunhoito

Antibioottiprofylaksia

Taulukko 5. Antibioottiprofylaksian toteutus kirurgisen toimenpiteen yhteydessä
* manual vacuum aspiration
**Jos klamydia on hoidettu toimenpidettä edeltävän viikon aikana, metronidatsoli riittää profylaksiaksi.
Toimenpide Toteutus
  • Kaavinta
  • MVA*
  • Hysteroskopia
Kenelle Kaikille toimenpiteen (myös uusintatoimenpiteen) yhteydessä
Miten Toimenpiteen yhteydessä doksisykliiniä 200 mg + metronidatsolia 500 mg i.v.**
tai
toimenpidepäivän aamuna atsitromysiiniä 1 000 mg ja metronidatsolia 800 mg p.o.**

Jälkihoito

Taulukko 6. Raskauden ehkäisyn aloitus lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä.
Mifepristonilääkityksen yhteydessä Misoprostolilääkityksen yhteydessä (1–3 vuorokauden kuluttua) 1–(2) viikon kuluttua*
* Jos aikaa keskeytyksestä pitkäaikaisen menetelmän (kierukka, kapseli) aloitukseen on yli 1 viikko, aloita keskeytyksen yhteydessä intervalliehkäisyyn esimerkiksi tablettiehkäisy.
Yhdistelmäehkäisy (tabletit, laastari, rengas)
Progestiinitabletit 		+
Ehkäisykapseli + + (+)
Kohdunsisäinen ehkäisy (hormoni- tai kuparikierukka) (+; raskauden keskeydyttyä) +

Toisen kolmanneksen raskaudenkeskeytyksen jälkihoito

  • Erityisesti toisen raskauskolmanneksen keskeytyksen jälkeen on hyvä kysyä potilaan ja mahdollisen kumppanin psyykkisestä jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Keskeytysyksikön, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin työntekijät antavat tarvittaessa apua menetyksen käsittelemiseksi.
  • Sosiaalityöntekijät auttavat tarvittaessa käytännön asioiden ja tukipalveluiden järjestämisessä.
  • Jos toiveena on sikiön tuhkaaminen tai hautaaminen, sikiö tai sikiön jäänteet voidaan joko toimittaa keskeyttämissairaalan järjestämään siunaus- ja tuhkaustilaisuuteen tai luovuttaa potilaalle hautaamista tai tuhkaamista varten. Sama menettely koskee patologin tutkimaa sikiötä sen jälkeen, kun sikiöstä on otettu tarvittavat näytteet.

Sikiöperusteella tehtävän raskaudenkeskeytyksen erityispiirteet

  • Vuonna 2023 raskaudenkeskeytyksistä 4,0 % tehtiin mahdollisen tai todetun sikiövaurion perusteella «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1. Raskaudenaikaiset seulontatutkimukset sekä mahdolliset sikiödiagnostiset tutkimukset ovat vapaaehtoisia «Valtioneuvoston asetus seulonnoista. 6.4.2011/339....»73.
  • Kun sikiöpoikkeavuus todetaan tai sitä epäillään, sikiödiagnostiikkaan erikoistuneessa yksikössä tehdään ultraäänitutkimuksen lisäksi tarvittaessa muita tutkimuksia.
  • Sikiön rakennepoikkeavuuteen voi liittyä kromosomipoikkeavuuden tai perinnöllisen sairauden riski, jolloin suunnitellaan istukka- tai lapsivesinäytteestä tehtävät kromosomi- tai geenitutkimukset tarvittaessa moniammatillisesti perinnöllisyyslääkärin kanssa.
  • Ennen sikiöperusteista raskaudenkeskeytystä perheelle tulee antaa tietoa sikiöpoikkeavuuden laadusta, lapsen ennusteesta ja hoitomahdollisuuksista sekä riittävästi aikaa päätöksentekoon.
  • Neuvontaan tarvitaan usein myös muiden erikoisalojen asiantuntijoita. Neuvonnan jälkeen raskaana oleva päättää raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä.
  • Jos päädytään raskaudenkeskeytykseen, vanhemmille tulee tarjota psyykkistä tukea.
  • Sikiöperusteinen raskaudenkeskeytys on perheelle erityisen kuormittava, sillä useimmiten raskaus on toivottu ja päätös raskauden keskeyttämisestä täytyy tehdä nopeasti ja mahdollisesti vähäisen tiedon varassa. Tilanne vastaa äkillistä lähiomaisen menetystä ja traumaperäiset stressireaktiot ovat mahdollisia «González-Ramos Z, Zuriguel-Pérez E, Albacar-Riobóo...»74.
  • Tärkeää on, että vanhemmat kokevat tulevansa huomioiduksi. Menetys koskettaa koko perhettä, myös mahdollisia sisaruksia «Heaney S, Tomlinson M, Aventin Á. Termination of p...»75, «Kecir KA, Rothenburger S, Morel O, ym. Experiences...»76.
  • Sikiöperusteisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on tärkeää tarjota vanhemmille mahdollisuus halutessaan nähdä ja hyvästellä sikiö. Mahdollisuus hyvästelyyn konkretisoi menetystä ja voi siten auttaa menetyksen emotionaalisessa käsittelyssä «Grussmann M, Naderer A, Tordy K, ym. Termination o...»77.
  • Kätilön ja lääkärin myötäelävä tuki surussa on vanhemmille tärkeää menetyksen hetkellä. Vanhempien tukeminen tilanteessa, jossa ikään kuin yhdistyy syntymä ja kuolema, on myös henkilökunnalle kuormittavaa, joten työnantajan olisi hyvä tarjota henkilökunnalle työnohjausta.
  • Mikäli raskauden kesto on raskauden keskeytyessä vähintään 22+0 raskausviikkoa, on potilaalla oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan.

Jälkitarkastus

  • Jälkitarkastus suositellaan tehtäväksi yksikössä, jossa on riittävä perehtyneisyys sikiöpoikkeavuuteen, jonka perusteella raskaudenkeskeytys on tehty.
  • Jälkitarkastuksessa käydään läpi tutkimustulokset, kuten obduktiolöydökset, kromosomi- tai geenitutkimusten tulokset, ja löydösten vaikutus seuraavaan raskauteen. Perinnöllisyyslääkärin neuvontaa tarjotaan tutkimuslöydösten perusteella viimeistään tässä vaiheessa.
  • Jälkitarkastuksessa on tärkeää kartoittaa perheen jaksamista ja tarvittaessa järjestää tukitoimia. Osa potilaista voi kärsiä traumaperäisistä stressioireista, mutta useimmilla oireet lievittyvät ajan myötä «Daugirdaitė V, van den Akker O, Purewal S. Posttra...»78.
  • Sikiöperusteisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen seuraavaan raskauteen liittyy usein korostunutta huolta raskauden etenemisestä ja sikiön voinnista. On tärkeää huomioida tämä huoli ja ymmärtää, että se on reaktio aiempaan menetykseen «Bergner A, Beyer R, Klapp BF, ym. Pregnancy after ...»79.

Ongelmatilanteet

Taulukko 7. Mahdolliset raskaudenkeskeytykseen liittyvät komplikaatiot ja riskit «Abortion care NICE guideline [NG140]Published: 25 ...»84
Komplikaatio Lääkkeellinen hoito Kirurginen hoito (raskausviikkoon 12+0 asti)
Epäonnistunut hoito, jatkuva raskaus < 1 % 1 %, riski suurempi, jos raskauden kesto < 7+0 viikkoa
Epätäydellinen hoito (residua) raskauden kesto < 8 viikkoa: 3–4 %
raskauden kesto < 14 viikkoa: 7 %
raskauden kesto > 14 viikkoa: 13 %		 3,5 %
Kohtutulehdus < 1 % 1 %
Runsas verensiirtoa vaativa vuoto raskauden kesto < 20 viikkoa: 0,1–0,2 %
raskauden kesto > 20 viikkoa: 0,4 %		 0,1 %
Instrumentaation aiheuttama kohdunkaulan vaurio - 1 %
Kohtuperforaatio - 0,1 %
Kohturuptuura 2. raskauskolmannes, kohtuarpi altisteena: 0,1 % -

Raskauden jatkuminen keskeytyksen jälkeen

Epätäydellinen kohduntyhjennys (residua)

  • Epätäydellisessä keskeytyksessä kohtuun on jäänyt istukkakudosta.
  • Tähän viittaa suurentunut virtsan tai veren hCG-pitoisuus (> 500 IU/l) jälkitarkastuksessa tai yli 4–6 viikkoa kestävä vuoto, vaikka raskaustesti olisi negatiivinen.
  • Residua diagnosoidaan ultraäänitutkimuksella, johon on yhdistetty keittosuolaruiskutus kohtuontelon tarkempaa arviointia varten.
    • Sattumalta ultraäänitutkimuksessa todettu oireettoman potilaan residua ei vaadi hoitoa.
  • Yli kuukausi hoidosta todettu residua poistetaan ensisijaisesti polikliinisesti kohduntähystyksessä 6–10 viikkoa hoidon alusta «Wagenaar LP, Hamerlynck TW, Radder CM, ym. Hystero...»90.
  • Jos potilas vuotaa runsaammin tai ei halua odottaa, on imutyhjennys myös mahdollinen.

Kirurgiseen keskeytykseen liittyvät komplikaatiot

Pitkäaikaisvaikutukset

Ohjeet potilaalle – lisätietoaineistojen käyttöohje

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Raskaudenkeskeytys-suosituksen historiatiedot «Raskaudenkeskeytys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja

Oskari Heikinheimo, LKT, professori, ylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto

Jäsenet

Riikka Airo, psykologian lisensiaatti, kouluttajapsykoterapeutti; Terapiatalo Tunnetila

Bianca Arrhenius, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ammatinharjoittaja; Lääkärikeskus Aava

Janina Kaislasuo, LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen opettaja; HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito-toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Päivi Nuttunen, LL, naistentautien ja synnytysten sekä yleislääketieteen erikoislääkäri ja kliininen opettaja; Pohjois-Savon hyvinvointialue KYS naistenkeskus ja Itä-Suomen yliopisto

Anne Poutanen, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Siun sote naistenkeskus

Sirpa Rekonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Harjun terveys, Lahti

Tuire Saloranta, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto

Asiantuntijat

Asiantuntijat eivät ole osallistuneet päätöksentekoon hoitosuosituksen sisällöstä ja muotoiluista.

Potilaiden osallisuus on toteutettu Käypä hoito -suosituksen Raskaudenkeskeytys yhteydessä kahdella viiteryhmän Teams-kokouksella. Teams-kokouksiin on osallistunut 3 edustajaa Tähti ry:stä ja 3 edustajaa Tampereen NNKY:n Itutyöstä. Viiteryhmä on antanut suosituksesta myös lausunnon.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 6.11.2024 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Riikka Airo: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: yksityisille psykoterapeuteille, Gedeon Richter Nordics AB. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Gedeon Richter Nordics AB, IICO-kongressi Amsterdam 7/24.

Bianca Arrhenius: Sivutoimet: yleislääkäri; Lääkärikeskus Aava.

Oskari Heikinheimo: Sivutoimet: ylilääkäri; HUS. Tutkimusrahoitus: Bayer AG. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Bayer AG, Gedeon Richter, Medaffcon Oy, Orion, Roche. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Gynekologiyhdistys, Nordic Federation of Societies of Obstetrics and Gynecology (NFOG), European Board and College of Obstetrics and Gynecology (EBCOG), International Federation of Gynecology and Obstetrics (FIGO), European Society of Human Reproduction and Embyology (ESHRE), Endometriosis guideline development -ryhmän jäsen vuodesta 2011 alkaen. Muut sidonnaisuudet: osakeomistus; OHeikinheimo Consulting Oy.

Janina Kaislasuo: Sivutoimet: kliininen opettaja ja tutkija; Helsingin yliopisto, yksityislääkäri; Lääkärikeskus Aava. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Bayer Oy, Exceltis, Gedeon Richter (asiantuntija- ja koulutustoiminta). Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Gedeon Richter.

Jorma Komulainen: Tutkimusrahoitus: Suomen Akatemia, strategisen tutkimuksen neuvosto. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Professio, Itä-Suomen yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Väestöliitto: hallituksen jäsen (2017–2022); ITLA: Kasvun tuki -aikakausjulkaisun tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Ohjaushankkeet: STM: palveluvalikoimaneuvosto (pysyvä asiantuntija kesäkuuhun 2024 saakka); STM: Kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -ohjausryhmän jäsen (2020–2022); Fimea: Lääkeinformaatioverkoston ohjausryhmän jäsen (2024 saakka). Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA.

Päivi Nuttunen: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Mehiläinen ja Pihlajalinna. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen gynekologiyhdistyksen hallituksen sihteeri. Ohjaushankkeet: THL: Vauras-hanke asiantuntijalääkäri.

Anne Poutanen: Sivutoimet: Gynekologikeskus Femino.

Sirpa Rekonen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Tuire Saloranta: Sivutoimet: kliininen opettaja; yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Helsingin yliopisto. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Gedeon Richter (2021), HAMK (2023). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliito, valtuuskunnan jäsen; Suomen Lääkäriliitto, pääkaupunkiseudun paikallisosaston hallituksen jäsen; Suomen Lääkäriliitto, pääkaupunkiseudun paikallisosaston Vantaan ja Keravan paikallisjaoksen puheenjohtaja; Yleislääkärit GPF ry, hallituksen jäsen; Yleislääkäri-lehti, toimituskunnan puheenjohtaja.

Kirjallisuusviite

Raskaudenkeskeytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenkeskeytykset 2022. Suomen virallinen tilasto, Terveys. Tilastoraportti 35/2023
  2. Pohjoismaiset raskaudenkeskeytykset 2021, tilastoraportti 09/2023, 14.3.2023.
  3. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta. 20.12.2022, 1097/2022 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221097
  4. Larsson PG, Platz-Christensen JJ, Dalaker K, ym. Treatment with 2% clindamycin vaginal cream prior to first trimester surgical abortion to reduce signs of postoperative infection: a prospective, double-blinded, placebo-controlled, multicenter study. Acta Obstet Gynecol Scand 2000;79(5):390-6 «PMID: 10830767»PubMed
  5. Achilles SL, Reeves MF, Society of Family Planning. Prevention of infection after induced abortion: release date October 2010: SFP guideline 20102. Contraception 2011;83(4):295-309 «PMID: 21397086»PubMed
  6. Etälääketieteen suositus. Lääkäriliitto 2022. https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/
  7. Mikhaylov AV, Zamanayeva YV. Psychological analysis of women’s experiences of late pregnancy termination for fetal anomaly. Journal of obstetrics and women's diseases 2021;(5):49-62
  8. Andersson IM, Christensson K, Gemzell-Danielsson K. Experiences, feelings and thoughts of women undergoing second trimester medical termination of pregnancy. PLoS One 2014;9(12):e115957 «PMID: 25546416»PubMed
  9. Goldberg AB, Dean G, Kang MS, ym. Manual versus electric vacuum aspiration for early first-trimester abortion: a controlled study of complication rates. Obstet Gynecol 2004;103(1):101-7 «PMID: 14704252»PubMed
  10. Medical methods for termination of pregnancy. Report of a WHO Scientific Group. World Health Organ Tech Rep Ser 1997;871:i-vii, 1-110 «PMID: 9478169»PubMed
  11. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. Induced abortion. Guideline No 11, 1997
  12. Mifegyne 200 mg tabletti. Pharmaca Fennica on-line, pitkä versio, https://pharmacafennica.fi/spc/2089084
  13. Christin-Maitre S, Bouchard P, Spitz IM. Medical termination of pregnancy. N Engl J Med 2000;342(13):946-56 «PMID: 10738054»PubMed
  14. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä. 6.8.2003. 726/2003. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030726
  15. Hamoda H, Ashok PW, Flett GM, ym. Medical abortion at 64 to 91 days of gestation: a review of 483 consecutive cases. Am J Obstet Gynecol 2003;188(5):1315-9 «PMID: 12748505»PubMed
  16. Reeves MF, Monmaney JA, Creinin MD. Predictors of uterine evacuation following early medical abortion with mifepristone and misoprostol. Contraception 2016;93(2):119-25 «PMID: 26285178»PubMed
  17. Meaidi A, Friedrich S, Gerds TA, ym. Risk factors for surgical intervention of early medical abortion. Am J Obstet Gynecol 2019;220(5):478.e1-478.e15 «PMID: 30763542»PubMed
  18. Meaidi A, Jasmin Friedrich S, Lidegaard Ø. Risk of surgical evacuation and risk of major surgery following second-trimester medical abortion in Denmark: A nationwide cohort study. Contraception 2020;102(3):201-206 «PMID: 32511945»PubMed
  19. American College of Obstetricians and Gynecologists’ Committee on Practice Bulletins—Gynecology, Society of Family Planning. Medication Abortion Up to 70 Days of Gestation: ACOG Practice Bulletin, Number 225. Obstet Gynecol 2020;136(4):e31-e47 «PMID: 32804884»PubMed
  20. Bartley J, Tong S, Everington D, ym. Parity is a major determinant of success rate in medical abortion: a retrospective analysis of 3161 consecutive cases of early medical abortion treated with reduced doses of mifepristone and vaginal gemeprost. Contraception 2000;62(6):297-303 «PMID: 11239616»PubMed
  21. Ashok PW, Templeton A, Wagaarachchi PT, ym. Factors affecting the outcome of early medical abortion: a review of 4132 consecutive cases. BJOG 2002;109(11):1281-9 «PMID: 12452467»PubMed
  22. von Hertzen H, Honkanen H, Piaggio G, ym. WHO multinational study of three misoprostol regimens after mifepristone for early medical abortion. I: Efficacy. BJOG 2003;110(9):808-18 «PMID: 14511962»PubMed
  23. Swahn ML, Bygdeman M. The effect of the antiprogestin RU 486 on uterine contractility and sensitivity to prostaglandin and oxytocin. Br J Obstet Gynaecol 1988;95(2):126-34 «PMID: 3349002»PubMed
  24. Schaff EA, Fielding SL, Eisinger SH, ym. Low-dose mifepristone followed by vaginal misoprostol at 48 hours for abortion up to 63 days. Contraception 2000;61(1):41-6 «PMID: 10745068»PubMed
  25. World Health Organisation Task Force on Post-ovulatory Methods of Fertility Regulation, Special Programme of Research, Development and Research Training, World Health Organisation. Comparison of two doses of mifepristone in combination with misoprostol for early medical abortion: a randomised trial. BJOG 2000;107(4):524-30 «PMID: 10759273»PubMed
  26. Kulier R, Kapp N, Gülmezoglu AM, ym. Medical methods for first trimester abortion. Cochrane Database Syst Rev 2011;2011(11):CD002855 «PMID: 22071804»PubMed
  27. Gary MM, Harrison DJ. Analysis of severe adverse events related to the use of mifepristone as an abortifacient. Ann Pharmacother 2006;40(2):191-7 «PMID: 16380436»PubMed
  28. Aultman K, Cirucci CA, Harrison DJ, ym. Deaths and Severe Adverse Events after the use of Mifepristone as an Abortifacient from September 2000 to February 2019. Issues Law Med 2021;36(1):3-26 «PMID: 33939340»PubMed
  29. Coyaji K, Krishna U, Ambardekar S, ym. Are two doses of misoprostol after mifepristone for early abortion better than one? BJOG 2007;114(3):271-8 «PMID: 17217359»PubMed
  30. Heikinheimo O. Clinical pharmacokinetics of mifepristone. Clin Pharmacokinet 1997;33(1):7-17 «PMID: 9250420»PubMed
  31. Spitz IM, Bardin CW. Mifepristone (RU 486)--a modulator of progestin and glucocorticoid action. N Engl J Med 1993;329(6):404-12 «PMID: 8326975»PubMed
  32. Swahn ML, Bygdeman M. The effect of the antiprogestin RU 486 on uterine contractility and sensitivity to prostaglandin and oxytocin. Br J Obstet Gynaecol 1988;95(2):126-34 «PMID: 3349002»PubMed
  33. Abortion care guideline. Geneva: World Health Organization; 2022. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. https://iris.who.int/handle/10665/349316
  34. Trujillo L, Heikinheimo O, Tuomi S, Hurskainen R. Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä? Suom Lääkäril 2012;67:333-337
  35. Goldberg AB, Greenberg MB, Darney PD. Misoprostol and pregnancy. N Engl J Med 2001;344(1):38-47 «PMID: 11136959»PubMed
  36. Hale RW, Zinberg S. Use of misoprostol in pregnancy. N Engl J Med 2001;344(1):59-60 «PMID: 11136964»PubMed
  37. von Hertzen H, Huong NT, Piaggio G, ym. Misoprostol dose and route after mifepristone for early medical abortion: a randomised controlled noninferiority trial. BJOG 2010;117(10):1186-96 «PMID: 20560941»PubMed
  38. Frye LJ, Byrne ME, Winikoff B. A crossover pharmacokinetic study of misoprostol by the oral, sublingual and buccal routes. Eur J Contracept Reprod Health Care 2016;21(4):265-8 «PMID: 27102981»PubMed
  39. Gemzell-Danielsson K, Bygdeman M, Aronsson A. Studies on uterine contractility following mifepristone and various routes of misoprostol. Contraception 2006;74(1):31-5 «PMID: 16781257»PubMed
  40. Danielsson KG, Marions L, Rodriguez A, ym. Comparison between oral and vaginal administration of misoprostol on uterine contractility. Obstet Gynecol 1999;93(2):275-80 «PMID: 9932569»PubMed
  41. Zieman M, Fong SK, Benowitz NL, ym. Absorption kinetics of misoprostol with oral or vaginal administration. Obstet Gynecol 1997;90(1):88-92 «PMID: 9207820»PubMed
  42. Creinin MD, Schreiber CA, Bednarek P, ym. Mifepristone and misoprostol administered simultaneously versus 24 hours apart for abortion: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2007;109(4):885-94 «PMID: 17400850»PubMed
  43. Creinin MD, Fox MC, Teal S, ym. A randomized comparison of misoprostol 6 to 8 hours versus 24 hours after mifepristone for abortion. Obstet Gynecol 2004;103(5 Pt 1):851-9 «PMID: 15121556»PubMed
  44. Winikoff B, Dzuba IG, Creinin MD, ym. Two distinct oral routes of misoprostol in mifepristone medical abortion: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2008;112(6):1303-1310 «PMID: 19037040»PubMed
  45. Schaff EA, Eisinger SH, Stadalius LS, ym. Low-dose mifepristone 200 mg and vaginal misoprostol for abortion. Contraception 1999;59(1):1-6 «PMID: 10342079»PubMed
  46. Hayes JL, Achilles SL, Creinin MD, ym. Outcomes of medical abortion through 63 days in women with twin gestations. Contraception 2011;84(5):505-7 «PMID: 22018125»PubMed
  47. Kopp Kallner H, Fiala C, Gemzell-Danielsson K. Assessment of significant factors affecting acceptability of home administration of misoprostol for medical abortion. Contraception 2012;85(4):394-7 «PMID: 22067756»PubMed
  48. Heikinheimo O, Suhonen S, Haukkamaa M. One- and 2-day mifepristone-misoprostol intervals are both effective in medical termination of second-trimester pregnancy. Reprod Biomed Online 2004;8(2):236-9 «PMID: 14989807»PubMed
  49. Webster D, Penney GC, Templeton A. A comparison of 600 and 200 mg mifepristone prior to second trimester abortion with the prostaglandin misoprostol. Br J Obstet Gynaecol 1996;103(7):706-9 «PMID: 8688400»PubMed
  50. Bartley J, Baird DT. A randomised study of misoprostol and gemeprost in combination with mifepristone for induction of abortion in the second trimester of pregnancy. BJOG 2002;109(11):1290-4 «PMID: 12452468»PubMed
  51. Chapman SJ, Crispens M, Owen J, ym. Complications of midtrimester pregnancy termination: the effect of prior cesarean delivery. Am J Obstet Gynecol 1996;175(4 Pt 1):889-92 «PMID: 8885742»PubMed
  52. Dickinson JE, Doherty DA. Maternal complications associated with second trimester medical abortion using mifepristone priming and subsequent misoprostol. Contraception 2023;125():110080 «PMID: 37245784»PubMed
  53. Nissi R, Santala M, Immonen E, ym. Mifepristone and misoprostol is safe and effective method in the second-trimester pregnancy termination. Arch Gynecol Obstet 2016;294(6):1243-1247 «PMID: 27522599»PubMed
  54. Kemppainen V, Mentula M, Palkama V, ym. Pain during medical abortion in early pregnancy in teenage and adult women. Acta Obstet Gynecol Scand 2020;99(12):1603-1610 «PMID: 32441319»PubMed
  55. Jackson E, Kapp N. Pain control in first-trimester and second-trimester medical termination of pregnancy: a systematic review. Contraception 2011;83(2):116-26 «PMID: 21237336»PubMed
  56. Raymond EG, Weaver MA, Louie KS, ym. Prophylactic compared with therapeutic ibuprofen analgesia in first-trimester medical abortion: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2013;122(3):558-64 «PMID: 23921857»PubMed
  57. Colwill AC, Bayer LL, Bednarek P, ym. Opioid Analgesia for Medical Abortion: A Randomized Controlled Trial. Obstet Gynecol Fjerstad M, 2011:3302019;134(6):1163-1170 «PMID: 31764725»PubMed
  58. Fjerstad M, Trussell J, Lichtenberg ES, ym. Severity of infection following the introduction of new infection control measures for medical abortion. Contraception 2011;83(4):330-5 «PMID: 21397090»PubMed
  59. Schmidt-Hansen M, Cameron S, Lohr PA, ym. Follow-up strategies to confirm the success of medical abortion of pregnancies up to 10 weeks' gestation: a systematic review with meta-analyses. Am J Obstet Gynecol 2020;222(6):551-563.e13 «PMID: 31715147»PubMed
  60. Aiken A, Lohr PA, Lord J, ym. Effectiveness, safety and acceptability of no-test medical abortion (termination of pregnancy) provided via telemedicine: a national cohort study. BJOG 2021;128(9):1464-1474 «PMID: 33605016»PubMed
  61. Cameron S, Rowlands S, Gemzell-Danielsson K. Self-assessment of success of early medical abortion using a self-performed urine pregnancy test. Eur J Contracept Reprod Health Care 2019;24(4):319-321 «PMID: 31204845»PubMed
  62. Lähteenmäki P. The disappearance of HCG and return of pituitary function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;9(2):101-12 «PMID: 568043»PubMed
  63. Honkanen H, Ranta S, Ylikorkala O, ym. The kinetics of serum hCG and progesterone in response to oral and vaginal administration of misoprostol during medical termination of early pregnancy. Hum Reprod 2002;17(9):2315-9 «PMID: 12202418»PubMed
  64. Lähteenmäki P, Luukkainen T. Return of ovarian function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;8(2):123-32 «PMID: 630723»PubMed
  65. Fiala C, Bombas T, Parachini M, Agostini A, Lertxundi R, ym. hCG Testing to Determine Outcome after Medical Abortion: A Review. J Preg Child Health 2019;6: 409. doi:10.4172/2376-127X.1000409
  66. Schreiber CA, Sober S, Ratcliffe S, ym. Ovulation resumption after medical abortion with mifepristone and misoprostol. Contraception 2011;84(3):230-3 «PMID: 21843685»PubMed
  67. Asetus raskauden keskeyttämisestä. 29.5.1970/359, 7. pykälän 2. mom. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348
  68. Sothornwit J, Eamudomkarn N, Lumbiganon P, ym. Immediate versus delayed postabortal insertion of contraceptive implant. Cochrane Database Syst Rev 2022;5(5):CD013565 «PMID: 35583092»PubMed
  69. Pakarinen P, Toivonen J, Luukkainen T. Randomized comparison of levonorgestrel- and copper-releasing intrauterine systems immediately after abortion, with 5 years' follow-up. Contraception 2003;68(1):31-4 «PMID: 12878284»PubMed
  70. Bednarek PH, Creinin MD, Reeves MF, ym. Immediate versus delayed IUD insertion after uterine aspiration. N Engl J Med 2011;364(23):2208-17 «PMID: 21651392»PubMed
  71. Okusanya BO, Oduwole O, Effa EE. Immediate postabortal insertion of intrauterine devices. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(7):CD001777 «PMID: 25101364»PubMed
  72. Pohjoranta E, Suhonen S, Gissler M, ym. Early provision of intrauterine contraception as part of abortion care-5-year results of a randomised controlled trial. Hum Reprod 2020;35(4):796-804 «PMID: 32266392»PubMed
  73. Valtioneuvoston asetus seulonnoista. 6.4.2011/339. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110339
  74. González-Ramos Z, Zuriguel-Pérez E, Albacar-Riobóo N, ym. The emotional responses of women when terminating a pregnancy for medical reasons: A scoping review. Midwifery 2021;103():103095 «PMID: 34320417»PubMed
  75. Heaney S, Tomlinson M, Aventin Á. Termination of pregnancy for fetal anomaly: a systematic review of the healthcare experiences and needs of parents. BMC Pregnancy Childbirth 2022;22(1):441 «PMID: 35619067»PubMed
  76. Kecir KA, Rothenburger S, Morel O, ym. Experiences of fathers having faced with termination of pregnancy for foetal abnormality. J Gynecol Obstet Hum Reprod 2021;50(1):101818 «PMID: 32428779»PubMed
  77. Grussmann M, Naderer A, Tordy K, ym. Termination of pregnancy for fetal malformation: A traumatic event? A qualitative analysis of women's perception. Z Psychosom Med Psychother 2023;69(1):36-55 «PMID: 36927315»PubMed
  78. Daugirdaitė V, van den Akker O, Purewal S. Posttraumatic stress and posttraumatic stress disorder after termination of pregnancy and reproductive loss: a systematic review. J Pregnancy 2015;2015():646345 «PMID: 25734016»PubMed
  79. Bergner A, Beyer R, Klapp BF, ym. Pregnancy after early pregnancy loss: a prospective study of anxiety, depressive symptomatology and coping. J Psychosom Obstet Gynaecol 2008;29(2):105-13 «PMID: 17943588»PubMed
  80. World Health Organization (WHO). Unsafe abortion: Global and regional estimates of the incidence of unsafe abortion and associated mortality in 2008. 6th ed. Geneva: WHO, 2011
  81. Mentula MJ, Niinimäki M, Suhonen S, ym. Immediate adverse events after second trimester medical termination of pregnancy: results of a nationwide registry study. Hum Reprod 2011;26(4):927-32 «PMID: 21317416»PubMed
  82. Niinimäki M, Pouta A, Bloigu A, ym. Immediate complications after medical compared with surgical termination of pregnancy. Obstet Gynecol 2009;114(4):795-804 «PMID: 19888037»PubMed
  83. Niinimäki M, Suhonen S, Mentula M, ym. Comparison of rates of adverse events in adolescent and adult women undergoing medical abortion: population register based study. BMJ 2011;342:d2111 «PMID: 21508042»PubMed
  84. Abortion care NICE guideline [NG140]Published: 25 September 2019, https://www.nice.org.uk/guidance/ng140
  85. Kruse B, Poppema S, Creinin MD, ym. Management of side effects and complications in medical abortion. Am J Obstet Gynecol 2000;183(2 Suppl):S65-75 «PMID: 10944371»PubMed
  86. Hakim-Elahi E, Tovell HM, Burnhill MS. Complications of first-trimester abortion: a report of 170,000 cases. Obstet Gynecol 1990;76(1):129-35 «PMID: 2359559»PubMed
  87. Kaunitz AM, Rovira EZ, Grimes DA, ym. Abortions that fail. Obstet Gynecol 1985;66(4):533-7 «PMID: 4047543»PubMed
  88. Suhonen S, Heikinheimo O, Tikka M, ym. The learning curve is rapid in medical termination of pregnancy--first-year results from the Helsinki area. Contraception 2003;67(3):223-7 «PMID: 12618258»PubMed
  89. Ashok PW, Penney GC, Flett GM, ym. An effective regimen for early medical abortion: a report of 2000 consecutive cases. Hum Reprod 1998;13(1O):2962-5 «PMID: 9804263»PubMed
  90. Wagenaar LP, Hamerlynck TW, Radder CM, ym. Hysteroscopic morcellation vs. curettage for removal of retained products of conception: a multicenter randomized controlled trial. Fertil Steril 2023;120(6):1243-1251 «PMID: 37657600»PubMed
  91. Huchon C, Drioueche H, Koskas M, ym. Operative Hysteroscopy vs Vacuum Aspiration for Incomplete Spontaneous Abortion: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2023;329(14):1197-1205 «PMID: 37039805»PubMed
  92. van Wessel S, Coryn N, van Vliet H, ym. Reproductive and Obstetric Outcomes After Hysteroscopic Removal of Retained Products of Conception. J Minim Invasive Gynecol 2020;27(4):840-846 «PMID: 31352066»PubMed
  93. Meirik O, My Huong NT, Piaggio G, ym. Complications of first-trimester abortion by vacuum aspiration after cervical preparation with and without misoprostol: a multicentre randomised trial. Lancet 2012;379(9828):1817-24 «PMID: 22405255»PubMed
  94. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. The Care Of Women Requesting Induced Abortion. Nov 2011
  95. Tristan SB, Gilliam M. First trimester surgical abortion. Clin Obstet Gynecol 2009;52(2):151-9 «PMID: 19407521»PubMed
  96. Medical methods for termination of pregnancy. Report of a WHO Scientific Group. World Health Organ Tech Rep Ser 1997;871():i-vii, 1-110 «PMID: 9478169»PubMed
  97. Heisterberg L, Kringelbach M. Early complications after induced first-trimester abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 1987;66(3):201-4 «PMID: 3661126»PubMed
  98. Hooker AB, Lemmers M, Thurkow AL, ym. Systematic review and meta-analysis of intrauterine adhesions after miscarriage: prevalence, risk factors and long-term reproductive outcome. Hum Reprod Update 2014;20(2):262-78 «PMID: 24082042»PubMed
  99. Capmas P, Lobersztajn A, Duminil L, ym. Operative hysteroscopy for retained products of conception: Efficacy and subsequent fertility. J Gynecol Obstet Hum Reprod 2019;48(3):151-154 «PMID: 30553048»PubMed
  100. Männistö J, Mentula M, Bloigu A, ym. Medical versus surgical termination of pregnancy in primigravid women--is the next delivery differently at risk? A population-based register study. BJOG 2013;120(3):331-7 «PMID: 23126244»PubMed
  101. Männistö J, Mentula M, Bloigu A, ym. Induced abortion and future use of IVF treatment; A nationwide register study. PLoS One 2019;14(11):e0225162 «PMID: 31725766»PubMed
  102. Kc S, Gissler M, Virtanen SM, ym. Risks of Adverse Perinatal Outcomes after Repeat Terminations of Pregnancy by their Methods: a Nationwide Register-based Cohort Study in Finland 1996-2013. Paediatr Perinat Epidemiol 2017;31(6):485-492 «PMID: 28815662»PubMed
  103. Saccone G, Perriera L, Berghella V. Prior uterine evacuation of pregnancy as independent risk factor for preterm birth: a systematic review and metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2016;214(5):572-91 «PMID: 26743506»PubMed
  104. Thorp JM Jr, Hartmann KE, Shadigian E. Long-term physical and psychological health consequences of induced abortion: review of the evidence. Obstet Gynecol Surv 2003;58(1):67-79 «PMID: 12544786»PubMed
  105. Reeves GK, Kan SW, Key T, ym. Breast cancer risk in relation to abortion: Results from the EPIC study. Int J Cancer 2006;119(7):1741-5 «PMID: 16646050»PubMed
  106. Steinberg JR, Laursen TM, Lidegaard Ø, ym. Medication and procedural abortions before 13 weeks gestation and risk of psychiatric disorders. Am J Obstet Gynecol 2024;231(4):437.e1-437.e18 «PMID: 38777160»PubMed
  107. Academy of Royal Medical Colleges. Induced abortion and mental health: A systematic review of the mental health outcomes of induced abortion, including their prevalence and associated factors. 2011. https://www.aomrc.org.uk/wp-content/uploads/2024/06/Induced_Abortion_Mental_Health_1211.pdf
  108. Munk-Olsen T, Laursen TM, Pedersen CB, ym. Induced first-trimester abortion and risk of mental disorder. N Engl J Med 2011;364(4):332-9 «PMID: 21268725»PubMed
  109. Rocca CH, Samari G, Foster DG, ym. Emotions and decision rightness over five years following an abortion: An examination of decision difficulty and abortion stigma. Soc Sci Med 2020;248():112704 «PMID: 31941577»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi27050 (027.050)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Ensimmäisen raskauskolmanneksen lääkkeellinen raskaudenkeskeytys etähoitona tai vastaanotolla pelkän haastattelun perusteella

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen toteutus kokonaan etähoitona tai vastaanotolla ilman ultaraäänitutkimusta ja verikokeita on turvallista ja potilastyytyväisyys on hyvä.

A

Hyvin varhainen lääkkeellinen raskaudenkeskeytys

Raskauden lääkkeellinen keskeyttäminen on tehokasta ja turvallista jo ennen kuin kohdunsisäinen raskaus voidaan varmistaa.

A

Kapseliehkäisyn aloittaminen lääkkeellisen keskeytyksen yhteydessä

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä aloitettu kapseliehkäisy on tehokasta eikä vaikuta keskeytyksen onnistumiseen.

A

Mifepristonin annos ja teho

Mifepristoni on yhtä tehokas 200 mg:n ja 600 mg:n annoksilla.

A

Raskaudenkeskeytykseen liittyvän kivun lääkehoito

Profylaktisesti ja terapeuttisesti käytetty ei-steroidaalinen tulehduskipulääke ibuprofeeni helpottaa lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen liittyvää kipua. Mahdollinen lisälääkitys voidaan tarjota potilaan säätämällä kipupumpulla tai hoitohenkilökunnan antamalla opioidilla.

A

Toisen raskauskolmanneksen keskeytys lääkkeellisesti

Mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmä keskeyttää raskauden täydellisesti suurimmalla osalla hoidetuista myös toisen raskauskolmanneksen aikana, mutta keskeytykseen ilmeisesti liittyy suurempi kohdun kirurgisen tyhjennyksen ja runsaan verenvuodon riski kuin ensimmäisen kolmanneksen keskeytykseen.

B

Alkuraskauden kotikeskeytysten turvallisuus ja potilastyytyväisyys

Alkuraskauden kotikeskeytyksen turvallisuudessa ja potilastyytyväisyydessä ei ole eroa ennen raskausviikkoa 9 tai raskausviikoilla 9+1–10+0.

B

Kierukkaehkäisyn aloittaminen viiveettä lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen viiveettä aloitettu kierukkaehkäisy ei vaikuta keskeytykseen liittyviin komplikaatioihin mutta voi lisätä keskeytyksen jälkeisen kierukkaehkäisyn käyttöä.

B

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen tehoon vaikuttavat tekijät

Ikä, aiempi keskeytystapa ja istukan irtoamisen ongelmat alatiesynnytyksen yhteydessä voivat vaikuttaa lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen onnistumiseen.

B

Mifepristonin ja misoprostolin annosväli ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytyksissä

Ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytyksissä mifepristonin ja misoprostolin annosväli voi olla 1–3 päivää ilman, että raskauden keskeytymisen epäonnistumisen riski kasvaa merkittävästi.

B

Raskauden keston arvioiminen viimeisen kuukautisvuodon perusteella

Raskauden keston arvioiminen viimeisen kuukautisvuodon ja tarkentavien kysymysten perusteella on ilmeisesti yhtä luotettavaa kuin ultraäänitutkimuksella tehty arvio.

B

Raskauden keston vaikutus lääkkeellisen keskeytyksen onnistumiseen

Raskauden kesto vaikuttaa lääkkeellisen keskeytyksen onnistumiseen niin, että ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana pidempään kestänyt raskaus liittyy lisääntyneeseen epäonnistumisen riskiin ja toisen trimesterin aikana päinvastoin.

C

Misoprostolin teratogeenisyys

Misoprostolin käyttö alkuraskauden aikana saattaa altistaa sikiövaurioille.

C

Rh-profylaksi raskaudenkeskeytyksen yhteydessä

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tehtävän lääkkeellisen tai kirurgisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä sikiöstä äitiin siirtyvä punasolumäärä on ilmeisesti merkittävästi pienempi kuin immunisaatioon tarvittava. Näin ollen Rh-profylaksi ei todennäköisesti ole tarpeen ensimmäisen raskauskolmanneksen keskeytyksissä.

D

Mifepristonin teratogeenisyys

Mifepristonin käyttöön raskausaikana ei todennäköisesti liity suurentunutta epämuodostumariskiä, mutta tutkimusnäyttö on riittämätöntä.

Ultraäänitutkimuksen tarpeen arviointi ennen raskaudenkeskeytystä

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta