Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Huumeongelmaisen hoito

Käypä hoito

23.1.2006

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

SUOSITUS ON PÄIVITETTÄVÄNÄ

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Huumeongelmaisen hoito»1 ja englanniksi «Treatment of drug-abusers»2

Potilasversio suomeksi «Huumeongelmaisen hoito»3 ja ruotsiksi «Drogavvänjning»4

Keskeinen sanoma

Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle.
Huumeongelman käsittelyä voi haitata se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei useinkaan uskalla kertoa käytöstä lääkärille, eikä lääkäri aina saa kyselemälläkään selville ongelmaa.
Tärkeä työkalu huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Ongelmaa voidaan etsiä ja seurata myös laboratoriokokeilla.
Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta, vaikka näyttö niiden tehosta joidenkin huumeongelmien hoidossa on niukkaa. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi.
Huumeiden käyttöön kietoutuu usein mielenterveysongelmia, ja niiden hoidossa tarvitaan psykiatrista asiantuntemusta.
Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä, mutta kliiniseen työhön sovellettavaa tutkimustietoa on lähinnä vain yksittäisistä aineista.
Lääkäri voi hyvää tarkoittaen pahentaa potilaan riippuvuutta määräämällä rauhoittavia lääkkeitä. Riski ei saa silti estää välttämätöntä lääkehoitoa.
Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa. Potilaan ohella myös hänen lähiympäristönsä – erityisesti perheen ja lasten – hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
Huumeongelman hoidossa ja haittojen ehkäisyssä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.
Huumeongelmaisen hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen «http://www.euromethwork.org/»1, «Poikolainen K. Päihteet ja kansanterveys. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:42-6»1.
Kiireettömän erikoissairaanhoidon kriteerit (hoitotakuu) koskevat myös huumeongelmaisen hoitoa.

Tavoitteet ja rajaukset

Suosituksen tavoitteena on tietoa lisäämällä selkeyttää huumeongelman hoitoa, parantaa moniammatillista yhteistyötä, edistää verkostoitumista ja vaikuttaa asenteisiin.
Tässä suosituksessa käsitellään huumaavaan tarkoitukseen käytettyjen aineiden sekä huumeiden ja bentsodiatsepiinien sekakäytön aiheuttamia terveysongelmia.
Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esimerkiksi nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei käsitellä. Alkoholiongelmaisen hoidosta on oma suosituksensa «Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito. http://www.kaypahoito.fi/»2.
Juridisia ongelmia käsitellään vain huumetestien ja työelämän osalta.
Suosituksessa ei käsitellä huumeongelmien primaari- eikä sekundaaripreventiota. Lasten ja nuorten ongelmista käsitellään lastensuojeluasioita.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, yksityislääkäreille, päihdehuollon erityispalveluille ja sosiaalihuollolle sekä päihdealan järjestöille.

Huumeongelman epidemiologia

Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut vähäistä verrattuna muuhun Eurooppaan «Poikolainen K. Päihteet ja kansanterveys. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:42-6»1. Käyttö on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta «Virtanen A. Huumetilanne Suomessa 2004. Huumevuosiraportti EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus. Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Stakes, Tilastora»3.
Jotakin huumetta on joskus elämässään kokeillut tai käyttänyt 12 % 15 – 69-vuotiaista suomalaisista «Hakkarainen P, Metso L. Huumeiden käytön uusi sukupolvi. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68:244-55»4. Yleisin huume on kannabis «Virtanen A. Huumetilanne Suomessa 2004. Huumevuosiraportti EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus. Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Stakes, Tilastora»3.
Amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2002 olleen 16 000 – 21 000 eli noin 0.6 – 0.7 % 15 – 55-vuotiaista suomalaisista. Pääkaupunkiseudulla määräksi arvioitiin 0.9 – 1.3 % «Partanen P, Hakkarainen P, Holmström P ym. Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2002. Yhteiskuntapolitiikka 2004;69:278-86»5.
Vuosina 2000 – 2004 buprenorfiinin ongelmakäyttö on Suomessa syrjäyttänyt heroiinin käytön lähes kokonaan.
Huumeet aiheuttavat kuolemia ja lisäävät sairaaloiden kuormitusta. Sairaalahoidon tarvetta aiheuttavat esimerkiksi suonensisäisesti huumeita käyttävien infektiot ja vammat.
Huumausainerikosten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1996 lähtien, mutta se alkoi vuonna 2002 vähentyä hieman «Virtanen A. Huumetilanne Suomessa 2004. Huumevuosiraportti EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus. Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Stakes, Tilastora»3.
Oikeuskemiallisissa tutkimuksissa on Suomessa viime vuosina löytynyt perinteisiä huumausaineita vuosittain runsaassa 150 kuolemantapauksessa «Vuori E, Ojanperä I, Nokua J, Ojansivu RL. Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001. Suom Lääkäril 2003;58:3403-7»6. Vuonna 2003 huumesairaus oli päädiagnoosina 6 417 sairaalahoitojaksossa ja pää- tai sivudiagnoosina 8 822:ssa «Päihdetilastollinen vuosikirja 2004. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2004. Helsinki: Stakes, 2004»7.
Vankilassa olevista 18 %:lla rangaistuksen pääsyy on huumausainerikos; kymmenen vuotta aiemmin osuus oli noin 2 % «Virtanen A. Huumetilanne Suomessa 2004. Huumevuosiraportti EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus. Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Stakes, Tilastora»3.
Huumeiden käytön välittömiksi kustannuksiksi arvioitiin Suomessa vuonna 2002 0.2 – 0.3 miljardia euroa ja välillisiksi kustannuksiksi 0.3 – 0.7 miljardia euroa «Päihdetilastollinen vuosikirja 2004. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2004. Helsinki: Stakes, 2004»7.
Sekakäyttö on eri psykoaktiivisten aineiden (alkoholi, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet) yhtäaikaista päihdekäyttöä. Huumeiden sekakäyttö (kipulääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, amfetamiini ja alkoholi) on yleistynyt. Bentsodiatsepiineja, stimuloivia lääkeaineita ja kipulääkkeitä käytetään usein huumeiden tapaan suonensisäisesti «Nuorvala Y, Metso L, Kaukonen O, Haavisto K. Päihde-ehtoinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa: vuosien 1995 ja 1999 päihdetapauslaskentojen vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 2000;65:246-54»8, «Holopainen A, Annala T. Päihdeongelmia terveysnäkökulmasta. Raportti Kettutien A-poliklinikan toiminnasta 2.5.1990-30.04.1993. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 17. Helsinki 1995»9, «Ahokas H, Kajesalo K, Holopainen A. Pilvilinnoja vai kunnon rakenteita? Huumeasiakas hoitojärjestelmässä. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 26. Helsinki 1998»10, «Baas A, Seppänen-Leiman T. Kadulta korvaushoitoon - Buprenorfiinihoidon kehittämisprojektin (1.1.1998-30.06.2000) loppuraportti. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 38. Helsinki 2002»11, «Virtanen A. Suomen Huumausaineseurantakeskuksen kansallinen raportti EMCDDA:lle. Huumausainetilanne Suomessa. Reitox. Stakes 2003»12, «Perälä R, Partanen A, Holmström P, Holopainen A. Riskitutkimus selvittää piikkihuumeiden käyttäjien todellisuutta. Tiimi 1/2002»13.

Huumeongelma ja sairaudet

Huumeongelmaan liittyvät sairaudet ja komplikaatiot johtuvat joko käytetystä huumeesta tai aineen käyttötavoista (taulukot «Huumeongelma ja sairaudet: kannabis . »1, «Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit . »2ja «Huumeongelma ja sairaudet: opioidit . »3), «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»14.

Taulukko 1. Huumeongelma ja sairaudet: kannabis «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»14.
Sairaus tai komplikaatio	Provosoivat tekijät	Pääoire tai -löydös	Ehkäisy (e), hoito (h) ja huomautuksia
Äkillinen sekavuustila	Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne	Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot	Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h)
Psykoottinen häiriö	Suuret annokset	Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus	Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Paniikkireaktio	Tottumaton käyttäjä, suuri annos	Äkillinen paniikki- ja ahdistustila	Useimmiten korjautuu itsestään, tarvittaessa lääkitys
Krooniset psyykkiset vaikutukset: heikentynyt oppimiskyky persoonallisuuden muutos amotivaatio-oireyhtymä skitsofrenia?	Krooninen käyttö	Väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus, ahdistus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky Skitsofrenian oirekuva	Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6 – 9 kuukautta Vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa
Somaattiset komplikaatiot: keuhkotulehdukset, keuhkonlaajentuma syöpäriski lisääntyy (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot) immuniteetin häiriöt heikentynyt libido ja hedelmällisyys sikiön kasvuhäiriö?	Krooninen käyttö	Sairauden mukainen	Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e)

Taulukko 2. Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»14.
Sairaus tai komplikaatio	Provosoivat tekijät	Pääoire tai -löydös	Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Psykoosi	Pitkäaikainen käyttö, suuret annokset	Paranoidisuus (kuten skitsofrenia), mutta paranee viimeistään kuukauden kuluessa	Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Delirium	Suurien annosten käyttö	Dysforia, levottomuus, sekavuus, vainoharhaisuus	Bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet (h)
Somaattiset komplikaatiot:		Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella	Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
laihtuminen, unettomuus	Krooninen käyttö
aivoverenvuodot, aivojen mikroinfarktit, aivoatrofia, epileptiset kohtaukset jne.	Suurien annosten käyttö
sympatomimeettinen ylikuormitus ja koomaan johtava kuume	Suurien annosten käyttö
verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet	Suonensisäinen käyttö
maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)	Suonensisäinen käyttö		B-hepatiittirokotus (e)
endokardiitti	Suonensisäinen käyttö
nuha, nenän väliseinän kuolio	Kokaiinin nuuskaaminen
keuhkotulehdukset	Kokaiinin polttaminen

Taulukko 3. Huumeongelma ja sairaudet: opioidit «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»14.
Sairaus tai komplikaatio	Provosoivat tekijät	Pääoire tai -löydös	Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Akuutti myrkytys	Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa	Hengityslama, verenpaineen lasku	Naloksoni (h)
Somaattiset komplikaatiot:		Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella	Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet	Suonensisäinen käyttö
maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)	Suonensisäinen käyttö		B-hepatiittirokotus (e)
endokardiitti	Suonensisäinen käyttö
keuhkotulehdukset	Heroiinin polttaminen

Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus

Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm»15, «http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm»2.
Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa, ja samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa (Päihdehuollon hoitojärjestelmät «Päihdehuollon hoitojärjestelmät (Huumeongelmaisen hoito)»1).
Akuutit myrkytykset ja muut päihteiden käyttöön liittyvät somaattiset taudit hoidetaan terveyskeskuksessa tai sairaalassa.
Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoitoyksiköt, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja sekä alkoholi- että huumeongelmaisille. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
Suomessa on eräitä huumeongelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä ( «http://www.paihdelinkki.fi»3 ja «http://www.stakes.fi/neuvoa-antavat»?). Niissä annetaan sekä lääke- että lääkkeettömiä hoitoja.
Opioidivieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon arviointi ja aloitus perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 289/2002 (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020289»4). Hoidon tarve voidaan arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa keskussairaalassa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset.
Asumis-, toimeentulo- ja maksusitoumusasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa, samoin lastensuojeluasiat.
Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan.
Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
Pitkäaikainen avohoito pyritään järjestämään lähelle potilaan asuinpaikkaa.
Hoitoketjun moninaisuus voi aiheuttaa päällekkäisyyttä. Parhaimmillaan ketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

Huumeongelman toteaminen

Potilas kertoo joskus itse päihdeongelmastaan. Ongelma voi käydä ilmi myös esitiedoista, lähetteestä tai omaisilta.
Haastattelussa ja keskustelussa pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen.
Potilaan voivat tuoda hoitoon infektiot, tapaturmat, vatsavaivat, verenkierron ongelmat tai myrkytys- tai vieroitusoireet.
Kliiniset löydökset päihteiden käytön varhaisvaiheessa vaihtelevat eri päihteiden osalta. Niitä ovat muun muassa levottomuus, raukeus, pistosjäljet sekä laajat tai pienet pupillit. Huumekohtaisia löydöksiä on kuvailtu tarkemmin sähköisen taustamateriaalin «Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa»2 taulukossa "Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa".
Huumeiden käyttöä tulisi kartoittaa, jos todetaan:
- päihtymys ilman alkoholia (muistettava myös metanoli ja lääkkeet)
- pistosjälkiä ja pistospaikkojen infektio
- vieroitusoireet
- pienet (opioidien käyttö) tai laajentuneet (stimulanttien käyttö) mustuaiset
- aggressiivisuus ja vainoharhaisuus ilman aiempaa psykiatrista oireilua.
Potilaan kanssa keskustellen voidaan kartoittaa systemaattisesti hänen huumekäyttäytymisensä «Ponkala VM. Yksilökohtainen palveluohjaus. Työntekijöiden palveluohjausmalli kovien huumausaineiden käyttäjille. Yhteistyötahojen fokusryhmähaastattelut. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. http://ww»16, «http://www.hel2.fi/sosv/julkaisu/tutkimuksia/2003/2_ponkala.pdf»5 (EuropASI-sivusto englanniksi «http://eib.emcdda.eu.int/index.cfm?fuseaction=public.Content&nNodeID=3647&sL»6. Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointilomake suomeksi «»2, lähde: «EuropASI (European Addiction Severity Index). Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi. Ohjekirja. Eurooppalainen versio 1998»338).
Hyvään tutkimukseen kuuluvat tietojen kerääminen monelta taholta ja tiedon huolellinen kirjaaminen.
Huumeiden käytön toteamisessa voidaan käyttää apuna huumetestejä niiden rajoitukset huomioon ottaen.

Huumetestit

Huumetestin saa tehdä ilman potilaan lupaa vain silloin, kun kyse on vakavan taudin tai myrkytyksen erotusdiagnoosista tai hoidosta. Näytteet huumetutkimuksia varten tulee kuitenkin ottaa, kun poliisi pyytää niitä epäillessään liikennejuopumusta.
Potilaan luvalla huumetestejä voidaan käyttää hoidon osana, ja niillä voidaan seurata hoitotulosta ja hoitomyöntyvyyttä.
Oikeuslääketieteessä huumemäärityksiä tarvitaan kuolemansyyn selvittämisessä, epäiltäessä huumaantuneena ajamista ja onnettomuustutkimuksissa.
Huumepikatesti voidaan tehdä potilaan virtsasta tai syljestä, myös päivystystutkimuksena.
Huumeseulontaan varmistusanalyyseineen tarvitaan virtsaa yleensä noin 30 ml.
Suomen markkinoilla on kymmenkunta huumepikatestiä, osa virtsasta pipetoimalla tai kastamalla tehtäviä, osa syljestä tehtäviä. Sylkitestit ovat vielä kehitysvaiheessa ja epäluotettavampia «Samyn N. The use of saliva and sweat for the detection of abused drugs in drivers. Väitöskirja 2003, Universiteit Gent, Belgia»17, «ROSITA Work Packages amp Deliverables D2 1999, http://www.rosita.org/ (1.12.2000)»18, «Grönholm M, Leino A, Saarimies J, Lillsunde P. Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä. Suom Lääkäril 2001;8:871-5»19. Virtsatestit ovat kvalitatiivisia; ne eivät kerro käytetyistä määristä tai siitä, onko löydetyllä aineella ollut päihdevaikutusta näytteen ottamisen aikaan.
Seulonta-analyysissä saadun positiivisen testituloksen ennustearvo riippuu testin sensitiivisyydestä ja spesifisyydestä sekä mitattavan aineen käyttäjien suhteellisesta osuudesta yhteisössä, jossa huumeseulontaa suoritetaan. Seulonta-analyysissä saadun positiivisen testituloksen ennustearvo on yleensä alhainen ja seulonnoissa saadaan yleensä enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia tuloksia, koska useimmiten huumeseulontaa suoritetaan yhteisöissä, joissa huumeiden käyttäjien suhteellinen osuus on vähäinen. Testien oikeellisuutta ei tule sekoittaa positiivisen testituloksen ennustearvoon. Testien oikeellisuus on yleensä korkea, koska oikeiden negatiivisten testitulosten lukumäärä on korkea etenkin yhteisöissä, joissa huumeiden käyttäjien suhteellinen osuus on vähäinen «Seppälä T, Hoppu K, Leinonen A, Markkanen H, Tanner P, Metso T. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2001;25:99-116»20, «»3.
Varmistusanalyysi karsii väärät positiiviset seulontatulokset pois. Siksi oikeudelliseen seuraamukseen johtava positiivinen seulontatulos tulee aina varmistaa hyväksytyssä huumelaboratoriossa massaspektrometrillä «Pikatesti, kuten immunologiset seulonnat yleensä, antaa toisinaan vääriä positiivisia tuloksia. Siksi oikeudelliseen seuraamukseen johtava positiivinen tulos tulee varmistaa hyväksytyssä huumelaboratoriossa massaspektrometrillä.»A. Positiivisen seulontatuloksen antanutta henkilöä ei tule leimata huumeenkäyttäjäksi väärin perustein. Väärä positiivinen tulos on poistettava potilaskertomuksesta. Automaattiset immunologiset analysaattorit voivat tehdä samoja virheitä kuin pikatestit, joten niillä ei tuloksia voida varmistaa «Huumetestien aikarajoja»3.
Koska erityisesti tiettyjä aineryhmiä mittaavien immunologisten seulontatestien sensitiivisyydet ovat yleensä alhaisia, seulonnat ovat kapea-alaisia. Kapea-alaisen seulonnan ongelmana on, että siinä jää havaitsematta useita huumeita.
Seulonta-analyyseissä erot valmistajien reagensseissa eivät ole niin merkityksellisiä kuin itse testistön valinta. Seulontaan käytetyn testistön valinta määrää, kuinka kattavaa testaus on eli mitä huumeita näytteestä saadaan selville ja mitä jää seulonnan ulkopuolelle. Huumetestausta suorittavan tulee olla tarkoin selvillä seulontaan käytettyjen testien ominaisuuksista.
Huumepikatesteillä ei aina saada näkyviin esimerkiksi buprenorfiinin, LSD:n, ekstaasin tai muiden ns. designhuumeiden käyttöä. Toisaalta testitulos voi tulla positiiviseksi eräiden lääkkeiden (esimerkiksi kodeiinia, etyylimorfiinia, folkodiinia, efedriiniä tai pseudoefedriiniä sisältävien käsikauppa- tai reseptilääkkeiden) käytön jälkeen «Lillsunde P, Vanhanen A. Pholcodine in opiate assays – Labquality's drug abuse urine survey 2/1998. Moodi 1999;1:47»21, «Huumetestien vääriä positiivisia ja negatiivisia löydöksiä»4.
Virtsa-analyysia täydentävää verikoetta tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan arvioida elimistössä olevan aineen määrää ja käytettyjä annoksia.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) ja asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040759»7 ) säätelevät työntekijöiden testejä ja tarkastuksia «Huumausainetestien käyttöä selvittäneen työryhmän muistio, STM-työryhmä muistioita 2002:2. Liite 1. Ohjeet hyvän käytännön mukaisesta virtsan huumetestien suorittamisesta, http://pre20031103.stm.fi/su»22. Lain mukaan työnantaja voi ottaa vastaan työnhakijan huumausainetestiä koskevan todistuksen vain, jos työntekijä on hakeutumassa työhön, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäedellytys on, että työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaarantaa työntekijän tai toisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta tai liikenneturvallisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle taloudellista vahinkoa.
Lääkärillä ei ole oikeutta ilman työntekijän suostumusta toimittaa todistusta työnantajalle. Jos työntekijä ei todistusta toimita, on vaarana jäädä valitsematta tehtävään.
Työnantaja voi vaatia työntekijältä huumausainetodistuksen, jos on aihetta epäillä, että työntekijä on työssä huumausaineen vaikutuksen alaisena tai että hän on huumeesta riippuvainen, ja työskentely voi aiheuttaa edellä mainitut vaarat tai lisätä huumausaineiden laitonta kauppaa tai leviämistä.
Lain mukaan työnantaja osoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön tai laboratorion, joka antaa todistuksen.
Lain 11 §:n mukaan työterveyshuolto voi muulloinkin harkinnan perusteella tehdä huumetestejä terveystarkastusten osana. Tällöin lausunnossa otetaan kantaa vain työntekijän sopivuuteen työhönsä.
Ennen testeihin ryhtymistä työpaikalla tulee olla päihdeohjelma.
Positiiviset seulontatulokset tulee varmistaa tarkoitukseen hyväksytyssä laboratoriossa.
Liikennejuopumussäännöksissä (RL 23:3 §, muutos 1.2.2003) huumausaineille on nollaraja; rattijuopumuksesta tuomitaan myös kuljettaja, joka on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Säännöstä ei sovelleta, jos aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää (esimerkiksi lääkemääräys). Tällöin poliisi voi määrätä kuljettajan kliiniseen päihdetutkimukseen ja huumetestiin pakkokeinolain (450/1987) nojalla. Huumausaineilla tarkoitetaan huumausainelain (1289/1993) mukaisia huumausaineita. Liikennejuopumusnäytteiden laboratoriotutkimukset tehdään keskitetysti Kansanterveyslaitoksessa.

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot

Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitoja kuin alkoholiongelmaisen hoidossa. Näiden hoitojen keskeinen elementti on keskusteleminen tai yhdessä tekeminen. Yksilöterapian sijasta tai rinnalla voidaan mukaan ottaa potilaan läheiset (verkostoterapia) tai vertaisryhmä. Myös taide- ja musiikkiterapioita sekä vertaistukiryhmiä (nimettömät narkomaanit eli NA-ryhmät) voidaan käyttää.
Hoito on usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmä.
Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat psykososiaaliset hoidot (aakkosjärjestyksessä):
- Dynaaminen psykoterapia, jossa käsitellään potilaan elämänvaiheita. Pohdinta auttaa potilasta tutkimaan omaa mieltään ja mielikuviaan sekä kehittämään niitä suotuisaan suuntaan.
- Kahdentoista askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus nähdään sairautena. Tavoitteena on päästä päihteettömyyteen oppimisteoreettisin menetelmin ja AA- tai NA-ryhmän tuella.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa käsitellään potilaan ydinuskomuksia. Näin pyritään muuttamaan hänen tunteitaan ja käyttäytymistään. Itsesäätelyä ja tietoista toimintaa vahvistetaan muun muassa harjoitustehtävillä.
- Motivoiva potilaskeskeinen haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita päämääränä ristiriitojen ratkaiseminen.
- Palveluohjaus, jossa työntekijä arvioi potilaan hoitotarpeet sekä suunnittelee ja ohjaa palvelujen käyttöä.
- Ratkaisukeskeinen terapia, jossa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja lisätään näin potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
- Retkahdusten ehkäisy: tunnistetaan kognitiivisella menetelmällä riskitilanteita ja pyritään pysymään tavoitteissa.
- Systeemiteoreettinen malli, jonka mukaan kokonaisuuden kaikki osat ja niiden muutokset vaikuttavat toisiinsa. Sovelletaan perhe- ja verkostoterapioissa.
- Yhteisöhoito, jossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.
- Yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA), jossa palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Suomessa ohjelmaa sovelletaan esimerkiksi verkostoterapiassa.
- Yleinen tukeminen: hoitava vuorovaikutus, jossa ei ole tiettyä viitekehystä. Käytetään usein tutkimuksen vertailuryhmässä.
Käytännössä psykososiaalisia hoitomuotoja on vain harvoin mahdollista valita.
- Kaikkia hoitomuotoja ei ole saatavissa kaikkialla.
- Potilasta voidaan tavata monissa hoitopaikoissa. Niissä on syytä laatia potilaalle kokonaishoitosuunnitelma.
- Hoidon aikana potilaan elämäntilanne voi muuttua, jolloin hoito joudutaan sopeuttamaan uuteen tilanteeseen.
Asumisen, toimeentulon, työn ja vapaa-ajan tukeminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa liittyy kaikkiin hoitomuotoihin.
Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä seikkoja ovat terapeutin ammattitaito «Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito. http://www.kaypahoito.fi/»2, hoidon jatkuvuus sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.
Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen. Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin. Jyrkkää konfrontointia välttävä motivoiva haastattelu auttaa ilmeisesti saavuttamaan hyviä hoitotuloksia. Toimivan työskentelysuhteen luominen on nimenomaan terapeutin tehtävä. Terapeutin tulee arvioida realistisesti omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä «Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito. http://www.kaypahoito.fi/»2.

Huumeongelmaisen hoito

Kannabis

Kannabistuotteet ovat peräisin hamppukasvista (Cannabis sativa), ja niiden aktiivinen aine on tetrahydrokannabinoli (THC). Kannabista käytetään yleisimmin polttamalla. Marihuana on kasvin kuivattuja lehtiä ja kukkia ja hasis emikasvin kuivattuja kukintoja. Hasisöljy on väkevöityä THC:tä.
Kannabis vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreihin «Devane WA, Dysarz FA 3rd, Johnson MR ym. Determination and characterization of a cannabinoid receptor in rat brain. Mol Pharmacol 1988;34(5):605-13. »23. Se aiheuttaa etupäässä psyykkistä riippuvuutta.
Vieroitusoireita «Tanda G, Goldberg SR. Cannabinoids: reward, dependence, and underlying neurochemical mechanisms--a review of recent preclinical data. Psychopharmacology (Berl) 2003;169(2):115-34. »24 ovat muun muassa ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat. Kannabiksen polttaminen aiheuttaa tupakoinnin tavoin riskin sydämelle ja hengitysteille. Se myös huonontaa psykomotorista suorituskykyä (esimerkiksi autolla ajoa ja oppimista). Kannabiksen käyttöön teini-iässä liittyy lisääntynyt skitsofrenian riski myöhemmällä iällä «Smit F, Bolier L, Cuijpers P. Cannabis use and the risk of later schizophrenia: a review. Addiction 2004;99(4):425-30. »25.
Kannabisriippuvuuteen ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Riippuvuus on lievä ja käytön loppumiseen liittyvät vieroitusoireet ovat vähäiset. Tästä syystä korvaushoidoilla ei katsota olevan merkitystä. Tutkimus keskittyy nykyään kannabinoidiantagonistiin, jota ehkä voitaisiin käyttää hoidossa «Gowing L, Proudfoot H, Henry-Ewards S, Teesson M. Evidence supporting treatment. The effectiveness of interventions for illicit drug use. Australian National Council on Drugs 2001, http://www.ancd.org»26, «Le Foll B, Goldberg SR. Cannabinoid CB1 receptor antagonists as promising new medications for drug dependence. J Pharmacol Exp Ther 2005;312(3):875-83. »27.
Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoitomuotojen välillä ei ole osoitettu olevan eroja «Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoitomuotojen välillä ei ole osoitettu olevan eroja.»A.
Päätelmät hoidon pituuden ja intensiivisyyden vaikutuksista tuloksiin ovat ristiriitaisia «Johtopäätökset hoidon pituuden ja intensiivisyyden vaikutuksista hoitotuloksiin ovat ristiriitaisia.»A. Yhdessä tutkimuksessa neljästä pidempi hoito todettiin paremmaksi kuin lyhyempi, muissa ei tullut esiin eroja.
Palkitseminen (ostoseteli) motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta «Palkitseminen (ostoseteli) motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta.»C.

Stimulantit

Amfetamiini on buprenorfiinin ohella Suomen yleisin pistoshuume. Sen johdos metamfetamiini vaikuttaa keskushermostoon vielä voimakkaammin ja aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Johdosta käytetään suun kautta, nenän kautta nuuskaamalla, suonensisäisesti tai hydrokloridimuodossa polttamalla.
Kokaiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Sen alkaloidijohdosta (crack) poltetaan savukkeina tai vesipiipussa.
Stimulantteihin luetaan myös rave-kulttuuriin liittyvät design- ja klubityyppiset huumeet, kuten ekstaasitabletit «Huumeiden käyttöön liittyvää sanastoa»5. Vaikuttava aine on yleisimmin 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA).

Amfetamiini ja sen johdokset

Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys

Amfetamiini, sen johdokset ja kokaiini ovat sentraalisia stimulantteja. Myrkytyksiä aiheutuu yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja pitoisuuksien ennakoimattomasta vaihtelusta «Vollenweider-Scherpenhuyzen MF, Vollenweider FX. [Emergencies due to drug abuse]. Internist (Berl) 2000;41(9):886-98. »28.
Myrkytysoireita ovat takykardia, hypertensio, hypertermia, hikoilu, mydriaasi, ahdistuneisuus ja motorinen levottomuus, lihasjäykkyys, kouristustaipumus, hyperrefleksia ja bruksismi «Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem in clinical toxicology. Med Toxicol Adverse Drug Exp 1988;3(1):1-17. »29, «Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24(1):68-76. »30, «Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pediatr 2001;13(2):170-6. »31, «Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedioxy analogues of amphetamine: defining the risks to humans. Neurosci Biobehav Rev 1999;23(4):539-53. »32, «Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128(24):1361-6. »33, «Saarijärvi S, Lopperi M. [Effects of ecstasy on the body]. Duodecim 2003;119(13):1211-5. »34. Neuropsykiatrisia oireita, jopa psykooseja ja paranoiaa, voi esiintyä «Vollenweider-Scherpenhuyzen MF, Vollenweider FX. [Emergencies due to drug abuse]. Internist (Berl) 2000;41(9):886-98. »28. Hypertermiaan voi liittyä rabdomyolyysi ja munuaisvaurio, hypotensio, hyytymishäiriöitä, maksa- tai keuhkovaurio, hyponatremia, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto ja psykoosi «Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12(2):137-42. »35. Kuoleman saattavat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöt, hypertermia, kallonsisäinen verenvuoto tai yleistynyt suonensisäinen hyytyminen (DIC).
Ekstaasin käyttäjä voi yrittää estää masennuslääkkeillä hermosoluvaurioita ja käytön jälkeistä masennusta tai voimistaa ekstaasin vaikutusta «Vuori E, Ojanperä I, Nokua J, Ojansivu RL. Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001. Suom Lääkäril 2003;58:3403-7»6, «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7»36, «Laine P. [A patient with substance abuse and the primary health care emergency services]. Duodecim 2002;118(3):312-6. »37. Yhteiskäyttö saattaa johtaa hengenvaaralliseen serotoniinioireyhtymään, jossa hoito serotoniiniantagonisteilla (syproheptadiini tai klooripromatsiini) voi olla tarpeen «Laine K. [Toxic syndromes that accompany poisonings]. Duodecim 2000;116(15):1620-7. »38.
Spesifistä amfetamiinimyrkytyksen vasta-ainetta ei ole. Lievän amfetamiinimyrkytyksen (psykomotorinen rauhattomuus, hikoilu, takykardia, hypertensio, ärtyneisyys) hoidoksi riittänevät nesteytys ja diatsepaami; tutkimuksia aiheesta ei ole «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486-7»39, «Lievän amfetamiinimyrkytyksen hoidoksi riittänee nesteytys ja diatsepaami, tutkimuksia aiheesta ei ole.»D.
Vakavassa myrkytyksessä (paniikkikohtaukset, delirium, tajuttomuus, kouristukset, sydämen rytmihäiriöt, verenkierron vajaatoiminta, hypertermia) lasketaan kehon lämpötilaa, nesteytetään potilasta ja huolehditaan hänen suolatasapainostaan. Hypertermian ja rabdomyolyysin uhkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota «Vakavassa amfetamiinimyrkytyksessä hypertermian ja rabdomyolyysin uhkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.»D.
Takykardia ei yleensä vaadi hoitoa, ellei hemodynamiikka edellytä sitä. Mahdolliset takyarytmiat hoidetaan beetasalpaajalla ja bradyarytmiat atropiinilla «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486»40. Kammioperäisten takyarytmioiden hoidossa tehokkain on propranololi, mutta beetasalpaajien käyttöön saattaa liittyä alfa-adrenerginen stimulaatio «Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12(2):137-42. »35. Niiden sijasta voi käyttää labetalolia, joka salpaa sekä alfa- että beeta-adrenergisia reseptoreita.
Ahdistuneisuuden ja motorisen levottomuuden hoidossa droperidoli on osoitettu tehokkaammaksi kuin loratsepaami «Ahdistuneisuuden ja motorisen levottomuuden hoidossa droperidoli on osoitettu tehokkaammaksi kuin loratsepaami.»B. Haloperidolia ja klooripromatsiinia on suositeltu «Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24(1):68-76. »30, mutta niitä tulee käyttää varoen kouristuskynnyksen alenemisen, rytmihäiriöiden ja hypertermian vaaran takia.
Tieto amfetamiinipsykoosin hoidosta on niukkaa; psykoosilääkkeistä saattaa olla hyötyä, mutta ne voivat lisätä muun muassa hypertermian riskiä «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:514»41, «Tieto amfetamiinipsykoosin hoidosta on niukkaa; antipsykooteista saattaa olla hyötyä, mutta ne voivat lisätä muun muassa hypertermian riskiä.»D.

Amfetamiinivieroitus

Amfetamiinin ja sen johdosten vieroitustilaa on vaikea osoittaa: vieroitusoireet eivät ole samaan tapaan selkeitä kuin muilla päihdeaineilla. Tavallisia oireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet. Oireet voivat kestää viikkoja.
Suuriannoksisenkaan käytön äkillinen lopettaminen ei aiheuta kouristuksia tai muita hengenvaarallisia oireita «Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240(20):2193-5. »42. Vieroitusvaiheessa voi tulla esiin piilossa ollut depressio, johon liittyy itsemurhariski «Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240(20):2193-5. »42.
Amfetamiinivieroitukseen ei tunneta tehokasta spesifistä lääkehoitoa «Amfetamiinivieroitukseen ei tiedetä tehokasta lääkehoitoa.»B, mutta oireita voidaan hoitaa «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:491-2»43.

Kokaiini

Kokaiinimyrkytys

Kokaiinin aiheuttamat myrkytysoireet (kuten mydriaasi) heijastelevat aineen sympatomimeettisia vaikutuksia. Yliannostusoireet ilmaantuvat nopeasti ja voivat johtaa kuolemaan «Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology of cocaine. Pharmacol Toxicol 1993;72(1):3-12. »44. Myrkytyksen alkuvaiheeseen liittyy pelkotiloja tai paranoidinen psykoosi ja myöhemmin masennusta, johon liittyy itsemurhariski. Sydänoireita ovat takykardia, rytmihäiriöt, äkkikuolema, sydäninfarkti, myokardiitti ja dissektoiva aneurysma. Neurologisia oireita ovat päänsärky, kouristukset, kallonsisäinen verenvuoto ja hypertermiaan tai kouristuksiin liittyvä aivovaurio. Hypertermia voi aiheuttaa rabdomyolyysin ja munuaisvaurion «Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24(1):68-76. »30.
Plasman vähentynyt koliiniesteraasiaktiivisuus saattaa viitata suurentuneeseen komplikaatiovaaraan «Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association between life-threatening cocaine toxicity and plasma cholinesterase activity. Ann Emerg Med 1992;21(3):247-53. »45. Veren kokaiinipitoisuuden määrityksestä ei ole hyötyä myrkytyksen vaarallisuuden arvioinnissa «Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine blood concentrations to toxicity--an autopsy study of 99 cases. J Forensic Sci 1998;43(1):41-5. »46, mutta kokaiinin aineenvaihduntatuotteen bentsoyyliekgoniinin toteaminen virtsasta tai verestä viittaa kokaiinimyrkytyksen mahdollisuuteen «Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of cocaine metabolite in serum and urine: frequency and correlation with medical diagnosis. Clin Chim Acta 2000;295(1-2):179-85. »47.
Akuutin myrkytyksen hoitona on oireenmukainen elintoimintojen ylläpito. Sedatiivana voidaan käyttää diatsepaamia. Kokaiinimyrkytykseen liittyvä verenpaineen nousu voitaneen hoitaa parhaiten labetalolilla, mutta käsitykset rytmihäiriöiden hoidosta ovat ristiriitaisia «Kokaiinimyrkytykseen liittyvä verenpaineen nousu voitaneen parhaiten hoitaa labetalolilla, mutta käsitykset rytmihäiriöiden hoidosta ovat ristiriitaisia.»D.
Lidokaiini voi lisätä kokaiinin toksisuutta, ja sitä pidetään kokaiinimyrkytyksessä vasta-aiheisena «Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128(24):1361-6. »33, «Hedetoft C, Christensen HR. [Amphetamine, ecstasy and cocaine. Clinical aspects of acute poisoning]. Ugeskr Laeger 1999;161(50):6907-11. »48. Happo-emästasapainon korjaus natriumbikarbonaatilla vaikuttaa tärkeältä «Williams RG, Kavanagh KM, Teo KK. Pathophysiology and treatment of cocaine toxicity: implications for the heart and cardiovascular system. Can J Cardiol 1996;12(12):1295-301. »49.
Kokaiinia suolessa salakuljettaneilla pakkausten poistumista voidaan yrittää nopeuttaa laksatiiveilla tai suoliston huuhtelulla «Saarijärvi S, Lopperi M. [Effects of ecstasy on the body]. Duodecim 2003;119(13):1211-5. »34, «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7»36. Jos potilaalla on myrkytysoireita, suositellaan pakkausten kirurgista poistoa. Endoskooppisesta poistosta varoitetaan, koska pakkaukset voivat siinä revetä «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7»36.

Kokaiinivieroitus

Vierotusoireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus, sydämentykytys ja fyysiset oireet. Myös kokaiinihimo on yleistä «Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison of self-reported symptoms and DSM-III-R criteria for cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1988;14(3):347-56. »50, «Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and mood-related changes during short-term abstinence from crack cocaine: the identification of possible withdrawal phenomena. Am J Drug Alcohol Abuse 1999»51. Oireeton sydänlihasiskemia on mahdollinen vieroitusvaiheessa «Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocardial ischemia during cocaine withdrawal. Ann Intern Med 1989;111(11):876-80. »52.
Oireet helpottuvat usein ilman hoitoakin. Tarvittaessa käytetään oireenmukaista lääkitystä «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:492»53, «Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind comparison of bromocriptine and placebo in cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1995;21(1):65-79. »54, «Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocriptine for cocaine dependence. A controlled clinical trial. Am J Addict 1997;6(1):54-64. »55, «Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence: alcohol and other drug dependence and withdrawal characteristics. J Addict Dis 1993;12(1):25-35. »56.
Lääkehoidoista ei tutkimuksissa ole saatu vakuuttavia tuloksia.
Desipramiinin hyödyistä ei ole selvää näyttöä «Desipramiinin hyödyistä ei ole selvää näyttöä.»C.
Amantadiinin hyödyistä ei ole selvää näyttöä; tutkimustulokset ovat ristiriitaisia «Amantadiinin hyödystä ei ole selvää näyttöä; tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.»C.
Bromokriptiinin hyödyistä ei ole selvää näyttöä «Bromokriptiinin hyödyistä ei ole selvää näyttöä.»C.
Propranololi saattaa vähentää kokaiinivieroitusoireita «Propranololi saattaa vähentää kokaiinivieroitusoireita.»C.
Imipramiinista saattaa olla hyötyä vieroitusoireiden hoitamisessa «Imipramiinista saattaa olla hyötyä vieroitusoireiden hoidossa.»C.

Stimulanttiriippuvuuden hoito

Valtaosa stimulanttiriippuvuuden tutkimuksista koskee kokaiinia, ja tutkimuksia on tehty etupäässä Yhdysvalloissa. Amfetamiiniriippuvuuden hoidosta satunnaistettuja tutkimuksia on niukasti.
Masennuslääkkeistä (imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertraliini) ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa «Masennuslääkkeistä (imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertaliini) ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa.»A.
Imipramiinilla ei ilmeisesti ole vaikutusta metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa «Imipramiinilla ei ilmeisesti ole vaikutusta metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa.»C.
Hyötyä ei myöskään ole dopamiinagonisteista «Dopamiiniagonisteista ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa.»A tai karbamatsepiinista «Karbamatsepiinista ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa.»A eikä ilmeisesti myöskään risperidonista «Risperidonista ei ilmeisesti ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa.»B.
Fenytoiini saattaa olla lumelääkettä tehokkaampi kokaiiniriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu «Fenytoiini saattaa olla lumelääkettä tehokkaampi kokaiiniriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Disulfiraami ilmeisesti vähentää kokaiinin käyttöä buprenorfiini- tai metadonikorvaushoitoa saavilla opioideista riippuvaisilla potilailla «Disulfiraami ilmeisesti vähentää kokaiinin käyttöä buprenorfiini- tai metadonikorvaushoitoa saavilla opioidiriippuvaisilla potilailla.»B. Suomessa ei ole kokemuksia disulfiraamin käytöstä stimulanttiriippuvuuden hoidossa.
Amfetamiini- tai kokaiiniriippuvuuden korvaushoidosta on ilmeisesti hyötyä «Amfetamiini- tai kokaiiniriippuvuuden korvaushoidosta on ilmeisesti hyötyä.»B.
Akupunktuurista ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa «Akupunktuurista ei ole hyötyä kokaiiniriippuvuuden hoidossa.»A. Hoidon väitetään lisäävän hoitoon sitoutumista, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

Psykososiaaliset hoidot

Tutkimuksia psykososiaalisista hoitomuodoista on tehty pääosin Yhdysvalloissa, ja ne koskevat lähinnä kokaiiniriippuvuuden hoitoa. Hoitotuloksia voidaan ehkä soveltaa myös amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.
Palkitseminen ostosetelillä hoitotavoitteen saavuttamisesta yhdistettynä verkostoterapiaan ilmeisesti vähentää kokaiinin käyttöä «Palkitseminen ostosetelillä hoitotavoitteen saavuttamisesta yhdistettynä verkostoterapiaan ilmeisesti vähentää kokaiinin käyttöä.»C.
Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia «Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia.»B.
Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on ilmeisesti parempi kuin pelkkä manuaalin mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein «Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on ilmeisesti parempi kuin pelkkä manuaalin mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein.»B.

Opioidit

Opioidien huumekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja vahvistavaan vaikutukseen. Kaikkia opioideja kohtaan kehittyy nopeasti lisääntynyt (10 – 100-kertainen) sietokyky «Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60»57.
Opioidiriippuvuuden «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit»6 kehityttyä käytön tarkoitus muuttuu: euforian tavoittelemisesta siirrytään usein vieroitusoireiden ehkäisemiseen «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82»58 (ks. Info for policymakers, «http://www.euromethwork.org/»1 ).
Suonensisäisellä käytöllä pyritään nopeaan vaikutukseen ja aineen maksametabolian minimoimiseen «Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60»57, «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82»58.
Suomessa huumetarkoitukseen käytettyjä aineita ovat muun muassa oopiumi (esimerkiksi oopiumitee), heroiini, morfiini, kodeiini, metadoni, oksikodoni, fentanyyli, dekstropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini. Huumemarkkinat säätelevät aineen valintaa; käytetyin on nykyään buprenorfiini «Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60»57, «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82»58.
Suurin myrkytysriski liittyy lyhytvaikutteisiin opioideihin (heroiini, morfiini, fentanyyli, dekstropropoksifeeni), koska niillä ei ole kattovaikutusta. EU-maissa ilmoitettiin vuosina 1995 – 2001 8 000 – 9 000 yliannoskuolemaa «Huumeongelma Euroopan Unionissa ja Norjassa. Vuosiraportti 2004, http://annualreport.emcdda.eu.int/download/ar2004-fi.pdf»59. Tämä on vähimmäisarvio. Opioidien käyttäjien kuolleisuus on 20-kertainen muuhun väestöön verrattuna «Huumeongelma Euroopan Unionissa ja Norjassa. Vuosiraportti 2004, http://annualreport.emcdda.eu.int/download/ar2004-fi.pdf»59.
Buprenorfiinilla on kattovaikutus: annosta suurennettaessa vaikutus aluksi lisääntyy mutta pysyy sitten samana. Siksi se aiheuttaa harvoin myrkytyskuolemia, yleensä vain alkoholin ja bentsodiatsepiinien kanssa yhdessä käytettynä «Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokinetics and subjective effects of sublingual buprenorphine, alone or in combination with naloxone: lack of dose proportionality. Clin Pharmacokinet 2004;43»60, «Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24(5):479-87. »61.
Lyhytvaikutteisten opioidien vieroitusoireet kehittyvät tunneissa (esimerkiksi heroiinin 4 – 6 tunnissa), buprenorfiinin 1 – 3 vuorokaudessa «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82»58.
Heroiiniriippuvuutta on tutkittu eniten, mutta tuloksia voidaan soveltaa muidenkin aineiden (esimerkiksi buprenorfiinin) aiheuttaman riippuvuuden hoitoon. Väite perustuu Suomessa saatuihin kokemuksiin, alustaviin ulkomaisiin julkaisuihin «Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence. Ir J Med Sci 2003;172(4):171-3. »62 ja tietoon eri opioidien samankaltaisista reseptorivaikutuksista.

Opioidimyrkytys

Myrkytysoireita ovat hengityslama, bradykardia, hypoksia ja lopulta kooma. Mustuaiset ovat aluksi pistemäiset mutta laajenevat hypoksian ja aivoödeeman edetessä.
Pitkävaikutteiset opioidit (metadoni) aiheuttavat pitkän tajuttomuuden, jossa naloksonin vaikutus häviää noin puolessa tunnissa.
Buprenorfiinin aiheuttamat kuolemat johtuvat bentsodiatsepiinien tai alkoholin yhtäaikaisesta käytöstä. Kattovaikutuksen tähden buprenorfiini ei yksinään aiheuta hengityslamaa «Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24(5):479-87. »61; 12 – 16 mg suoneen on aineen käyttäjille turvallinen annos «Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24(5):479-87. »61.
Dekstropropoksifeeni aiheuttaa herkästi sydämenpysähdyksen. Sydämenpysähdys hoidetaan tavalliseen tapaan (ks. Käypä hoito -suositus Elvytys «Elvytys»5). Hoidossa tärkeää on hengityksen tukeminen maskiventilaatiolla tai intubaatiolla.
Naloksoni on tehokas opioidimyrkytyksen hoidossa; näyttö perustuu käytännön kokemukseen «Naloksoni on tehokas opioidimyrkytyksen hoidossa; näyttö perustuu käytännön kokemukseen.»D.
Naloksonin käyttö vähentää hengitystuen tarvetta «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005»63. Annos on 0.1 – 0.4 – 2.0 mg suoneen tarvittaessa 2 – 3 minuutin välein, kunnes 10 mg on annettu. Jos potilas ei reagoi 10 mg:n kokonaisannokseen, on syytä epäillä muuta hengityslaman aiheuttajaa. Sekakäyttäjillä saattaa pienen naloksoniannoksen jälkeen esiintyä aggressiivisuutta.
"Synteettinen heroiini" metyylifentanyyli sitoutuu tiukasti reseptoreihin, ja hoidossa naloksoniannos joudutaan usein kaksinkertaistamaan.
Buprenorfiinimyrkytyksessä on usein mukana alkoholi tai bentsodiatsepiini, joiden aiheuttamaa myrkytystä on hoidettava samalla «Gueye PN, Megarbane B, Borron SW ym. Trends in opiate and opioid poisonings in addicts in north-east Paris and suburbs, 1995-99. Addiction 2002;97(10):1295-304. »64, «Boyd J, Randell T, Luurila H ym. Serious overdoses involving buprenorphine in Helsinki. Acta Anaesthesiol Scand 2003;47(8):1031-3. »65, «Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency physicians. Ann Emerg Med 2004;43(5):580-4. »66, «Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical review of the causes of death among post-mortem toxicological investigations: analysis of 34 buprenorphine-associated and 35 methadone-associated deat»67. Naloksonia tarvitaan jopa 10 – 30-kertainen annos verrattuna heroiinimyrkytyksen hoitoannokseen (10 – 35 mg / 70 kg) «Linzeris N ym. National clinical guidelines and procedures for the use of buprenorphine in the treatment of heroin dependence. Australia, March 2001:47»68.

Opioidivieroitushoito

Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat potilaan käyttämästä huumeesta. Oireet ilmaantuvat yleensä 1 – 5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen. Heroiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat muutamassa tunnissa, ovat pahimmillaan 30 – 72 tuntia viimeisestä annoksesta ja kestävät 7 – 10 vuorokautta. Kodeiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat hitaammin ja kestävät noin kaksi viikkoa. Buprenorfiinin käytön lopettamisen jälkeen oireet ilmaantuvat 1 – 3 vuorokaudessa ja kestävät jopa 3 – 4 viikkoa.
Oireita ovat ahdistuneisuus, levottomuus, kivut ja säryt, vapina, kouristukset, oksentelu, kuume ja huumehakuinen käyttäytyminen.
Vieroitusoireita hoidetaan vähenevin annoksin opioidiagonisteilla (metadoni, buprenorfiini) ja antiadrenergisilla lääkkeillä (klonidiini, lofeksidiini). Muuna, oireenmukaisena lääkityksenä käytetään tulehduskipulääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, ahdistuslääkkeitä ja ripuliin loperamidia.
Lääkitykseen pyritään liittämään tehokas psykososiaalinen tuki ja hoito «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82»58. Vieroitushoito kestää tavallisesti 1 – 3 viikkoa.
Tehokas tapa estää vieroitusoireet on antaa potilaalle 12 – 24 tunnin kuluessa viimeisestä huumeannoksesta buprenorfiinia tai metadonia. Tällä hoidolla voidaan potilaan tila vakiinnuttaa ja sitten siirtyä jatkohoitoon. Metadonihoidon aloittamiseen tarvitaan erityishoitopaikka. Buprenorfiinihoito voidaan aloittaa ympäristössä, jossa lääkitystä voi valvoa vähemmän koulutettu henkilökunta tai potilaan omainen. Molempien lääkkeiden annos on yksilöllinen «Alho H. Huumeiden käyttäjä somaattisessa hoidossa. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:488-91»69.
Opioidiagonistit vähentävät tehokkaasti vieroitusoireita, mutta valtaosa potilaista retkahtaa hoidon jälkeen «Opioidiagonisteilla voidaan tehokkaasti vähentää vieroitusoireita, mutta valtaosa potilaista retkahtaa hoidon jälkeen.»A.
Lofeksidiini (Suomessa erityisluvalla) ja klonidiini vähentävät vieroitusoireita mutta aiheuttavat useammin haittavaikutuksia ja potilaat keskeyttävät hoidon nopeammin kuin buprenorfiinilla tai metadonilla hoidettaessa. Lofeksidiinilla on vähemmän haittavaikutuksia (verenpaineen lasku, bradykardia) kuin klonidiinilla «Lofeksidiini (Suomessa erityisluvalla) ja klonidiini vähentävät vieroitusoireita, mutta aiheuttavat haittavaikutuksia useammin, ja potilaat keskeyttävät hoidon nopeammin kuin buprenorfiinilla tai metadonilla hoidettaessa. Lofeksidiinilla haittavaikutuksia (verenpaineen lasku, bradykardia) on vähemmän kuin klonidiinilla.»A.
Psykososiaalinen hoito ja tuki parantaa merkitsevästi vieroitushoidossa pysymistä, mutta heroiinin käytön vähenemisessä erot eivät ole merkitseviä «Psykososiaalisella hoidolla ja tuella voidaan merkitsevästi parantaa vieroitushoidossa pysymistä, mutta heroiinin käytön vähenemisessä erot eivät ole merkitseviä.»A.
Buprenorfiinilääkityksellä voidaan avohoidossa parantaa potilaiden hoidossa pysymistä. Se vähentää laittomien huumeiden käyttöä ja vieroitusoireita merkittävästi enemmän kuin klonidiinihoito tai oireenmukainen lääkitys «Buprenorfiinivieroitushoidolla voidaan avohoidossa parantaa potilaiden hoidossa pysymistä. Se vähentää laittomien huumeiden käyttöä sekä vieroitusoireita merkittävästi enemmän kuin klonidiinihoito tai oireenmukainen lääkitys.»A.
Laitosvieroitushoidossa buprenorfiini on tehokkaampi kuin klonidiini «Laitosvieroitushoidossa buprenorfiini on tehokkaampi kuiin klonidiini.»A.
Lyhyttä naloksonin avulla nukutuksessa annettua vieroitushoitoa ei ole tutkittu riittävästi, ja siihen liittyy huomattavia riskejä «Lyhyttä naloksonin avulla nukutuksessa annettua vieroitushoitoa ei ole tutkittu riittävästi ja siihen liittyy huomattavia riskejä.»D.
Opioidivieroitushoito opioidiantagonistilla kevyessä sedaatiossa saattaa parantaa hoidossa pysymistä ja kiinnittymistä pidempään antagonistihoitoon «Opioidivieroitushoito opioidiantagonistilla kevyessä sedaatiossa saattaa parantaa hoidossa pysymistä ja kiinnittymistä pidempään antagonistihoitoon.»D.

Opioidikorvaushoito

Opioidikorvaushoidossa estetään pistoksena käytetyn heroiinin, buprenorfiinin tai muun laittoman opioidin pääsy opioidireseptoreihin antamalla potilaalle suun kautta metadonia tai buprenorfiinia. Samalla estetään vieroitusoireita ja poistetaan opioidihimoa. Keskeinen tavoite on kiinnittää potilas hoitoon.
Hoidon tavoite on pysäyttää rikollisuus, syrjäytyminen ja muiden päihteiden käyttö sekä mahdollistaa psykososiaaliset hoidot, psyykkinen ja fyysinen kuntoutuminen, opiskelu ja työllistyminen. Samalla pyritään estämään HIV:n ja C-hepatiitin leviäminen «Salaspuro M. Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka. Suom Lääkäril 2002;57:5183-9»70.
Hoitoa säätelee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 289/2002 (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020289»4), joka määrittelee opioidiriippuvuuden sekä vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidot buprenorfiinia tai metadonia sisältävillä lääkeaineilla. Hoidon tarve arvioidaan ja hoito aloitetaan ja annetaan keskussairaalassa, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset.
Hoito on mahdollisuuksien mukaan siirrettävä lähelle potilaan kotipaikkaa.
Korvaushoidon aiheet ovat opioidiriippuvuus (ICD-10 «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit»6) ja vieroitushoidon epäonnistuminen (hoito keskeytynyt tai laittoman opioidin käyttö jatkuu vieroitushoidosta huolimatta).
Sekakäyttö ei estä korvaushoitoa eikä ole aihe hoidon lopettamiseen.
Ylläpitohoidon aloittaminen edellyttää, että haittojen vähentäminen on erityisen tärkeää. Asetus painottaa tartuntatautien ehkäisemistä, elämänlaadun parantamista ja valmennusta kuntouttavaan korvaushoitoon.
Potilaalla on oltava hoitosuunnitelma, jossa lääkehoidon ohella määritetään muu hoito. Hoitopaikka luovuttaa valvotusti potilaalle enintään kahdeksan vuorokauden lääkemäärän. Lääkettä ei toimiteta lääkemääräyksellä.
Hoidon tukena voidaan käyttää hoitosopimusta «»4, jonka tarkoitus on parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja täten myös hoitotulosta. Hoidon epääminen tai keskeyttäminen poikkeuksetta huonontaa hoitotulosta.
Asetusta ei sovelleta, jos aineita käytetään opioideista riippuvaisen potilaan somaattisen sairauden tukihoitona. Somaattisen sairauden hoidon mahdollistamiseksi (esimerkiksi vamma, infektio) buprenorfiinia voidaan antaa sairaalahoidon aikana kielen alle 4 – 8 mg/vrk. Annosta suurennetaan vieroitusoireiden ilmaantuessa määrään 16 – 32 mg/vrk.
Opioidiriippuvuuden korvaushoito on huomattavasti tehokkaampi kuin pitkä, kolmesta viikosta neljään kuukauteen kestävä psykososiaalisella hoidolla täydennetty vieroitushoito «Opioidiriippuvuuden korvaushoito on huomattavasti tehokkaampi kuin pitkä, kolmesta viikosta neljään kuukauteen kestävä, psykososiaalisella hoidolla rikastettu vieroitushoito.»A.
Korvaushoito parantaa merkitsevästi hoidossa pysymistä. Se myös vähentää laittomien opioidien käyttöä ja omaisuusrikoksia, potilaiden kuolleisuutta sekä HIV-riskikäyttäytymistä «Korvaushoito parantaa merkitsevästi hoidossa pysymistä. Se myös vähentää laittomien opioidien käyttöä ja omaisuusrikoksia, potilaiden kuolleisuutta sekä HIV-riskikäyttäytymistä.»A. Korvaushoito on ilmeisesti paljon halvempaa kuin hoidotta jättäminen «Korvaushoito on ilmeisesti halvempaa kuin hoidotta jättäminen.»B. Metadonikorvaushoito riittävän suurella annoksella on parempi kuin hoito pienellä annoksella «Metadonikorvaushoito riittävän suurella annoksella on parempi kuin hoito pienellä annoksella.»A.
Metadonilla ja buprenorfiinilla saadaan vastaavilla annoksilla yhtä hyvä hoitotulos «Metadonilla ja buprenorfiinilla saadaan vastaavilla annoksilla yhtä hyvä hoitotulos.»A.
Pelkkä buprenorfiinin antaminen on todennäköisesti parempi ratkaisu kuin pitäminen hoitojonossa «Pelkkä buprenorfiinin antaminen potilaalle on todennäköisesti parempi hoito kuin potilaan pitäminen hoitojonossa.»B.
Buprenorfiini on suurina annoksina turvallisempi kuin metadoni, ja kattovaikutuksen takia sen turvallisuus säilyy myös suonensisäisessä käytössä «Buprenorfiini on suurina annoksina turvallisempi kuin metadoni ja kattovaikutuksen takia sen turvallisuus säilyy myös suonensisäisessä annostelussa.»A.
Buprenorfiinia voidaan ilmeisesti antaa joka toinen päivä tai kolmesti viikossa «Buprenorfiinia voidaan ilmeisesti annostella joka toinen päivä tai kolmesti viikossa.»A.
Vuonna 2004 Suomessa tuli käyttöön buprenorfiinia ja naloksonia (suhteessa 4:1) sisältävä yhdistelmävalmiste (toistaiseksi rekisteröimätön). Sen tarkoitus on vähentää buprenorfiinin suonensisäistä käyttöä, koska se niin käytettynä saattaa aiheuttaa vieroitusoireita. Yhdistelmä soveltuu tämän vuoksi avohoitoon mahdollisesti paremmin kuin pelkkä buprenorfiini «Fudala PJ, Bridge TP, Herbert S ym. Office-based treatment of opiate addiction with a sublingual-tablet formulation of buprenorphine and naloxone. N Engl J Med 2003;349(10):949-58. »71. Tutkimusnäyttö tästä kuitenkin puuttuu. Siirryttäessä buprenorfiinista yhdistelmään on annos tarkistettava «Bell J, Byron G, Gibson A ym. A pilot study of buprenorphine-naloxone combination tablet (Suboxone) in treatment of opioid dependence. Drug Alcohol Rev 2004;23(3):311-7. »72. Myös tällä valmisteella on kattovaikutus: annoksen 8 + 2 mg/vrk psykomotoriset vaikutukset eivät eroa juuri lainkaan annoksesta 32 + 8 mg/vrk «Mintzer MZ, Correia CJ, Strain EC. A dose-effect study of repeated administration of buprenorphine/naloxone on performance in opioid-dependent volunteers. Drug Alcohol Depend 2004;74(2):205-9. »73.
Heroiinikorvaushoidon tehosta ei ole vielä riittävää näyttöä, mutta se saattaa toimia maissa, joissa metadonikorvaushoitoa on helposti ja riittävästi saatavilla «Ferri M, Davoli M, Perucci CA. Heroin maintenance for chronic heroin dependents. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD003410. »74.
Opioidiantagonisti naltreksoni estää tehokkaasti heroiinin vaikutuksen. Se vähentää opioidihimoa ja voi aiheuttaa opioideista riippuvaisille voimakkaat vieroitusoireet. Hoidon hyväksyvät vain erittäin motivoituneet potilaat. Suonensisäisestä buprenorfiinista riippuvaisten hoidossa naltreksoni annoksin 50 mg/vrk on osoittautunut huonommaksi kuin 50 mg metadonia tai 5 mg buprenorfiinia «Ahmadi J, Ahmadi K, Ohaeri J. Controlled, randomized trial in maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence with naltrexone, methadone or buprenorphine: a novel study. Eur J Clin Inves»75.
Naltreksoni ei näytä eroavan opioidivieroituksessa teholtaan lumelääkkeestä. Vain harva potilas pysyy mukana hoito-ohjelmassa «Naltreksonin teho opioidivieroituksessa ei näytä eroavan lumelääkkeestä. Vain harva potilas pysyy mukana hoito-ohjelmassa.»B.
Naltreksonihoito ei näyttäisi vähentävän heroiinin yliannosten aiheuttamia kuolemia «Naltreksonihoito ei näyttäisi vähentävän heroiiniyliannoskuolemia.»C.
Naltreksonista on kehitetty myös ihon alle asetettava valmiste, joka saattaa parantaa lyhytaikaista (alle yksi vuosi) hoitotulosta erittäin valikoidussa potilasjoukossa «Naltreksonin ihon alle asetettava valmiste saattaa parantaa lyhytaikaista (alle 1 vuosi) hoitotulosta erittäin valikoidussa potilasmateriaalissa.»D.

Psykososiaaliset hoidot

Intensiivinenkään lääkkeetön psykososiaalinen hoito ei paranna opioidien väärinkäytön eikä opioidiriippuvuuden hoitotulosta «Intensiivinenkään psykososiaalinen hoito ei paranna opioidien väärinkäytön eikä opioidiriippuvuuden hoitotulosta.»A.
Ilman korvaushoitoa opioideista riippuvaiset pysyvät hoidossa niin huonosti, että opioidiriippuvuuden psykososiaalisia hoitomuotoja on voitu tutkia etupäässä vain korvaushoitoa saavilla potilailla.
Oppimisteoriaan perustuvat ja eräät laajat psykoterapiat (muun muassa pari- ja perheterapia, motivoiva terapia) vähentävät ilmeisesti metadonikorvaushoidossa olevien heroiininkäyttöä. Tukea antavat terapiat (muun muassa käsikirjaan perustumaton keskustelu, akupunktuuri, rentoutusterapia) vaikuttavat tässä suhteessa tehottomilta «Oppimisteoriaan perustuvat ja eräät laajat psykoterapiat vähentävät ilmeisesti metadonikorvaushoidossa olevien heroiinin käyttöä. Tukea antavat terapiat vaikuttavat tässä suhteessa tehottomilta.»B.
Laajat psykoterapeuttiset menetelmät parantavat ilmeisesti metadonikorvaushoidossa pysymistä. Tukea antavat, motivoivat ja ryhmäterapiat eivät näytä olevan parempia kuin hoitopaikan tavanomainen hoito «Laajat psykoterapeuttiset menetelmät parantavat ilmeisesti metadonikorvaushoidossa pysymistä. Tukea antavat, motivoivat ja ryhmäterapiat eivät näytä olevan parempia kuin hoitopaikan tavanomainen hoito.»B.
Päivittäinen intensiivinen psykososiaalinen hoito ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin hoito kerran viikossa «Päivittäinen intensiivinen psykososiaalinen hoito ei ilmeisesti ole tehokkaampaa kuin hoito kerran viikossa.»B.
Palkitsemiseen ja rajoituksiin (korvaushoidon annoksia säätelemällä) perustuvat ohjelmat vähentävät laittomien huumeiden käyttöä «Palkitsemiseen ja rajoituksiin (korvaushoidon annoksia säätelemällä) perustuvat ohjelmat vähentävät laittomien huumeiden käyttöä.»A.
Yhteisöhoitojen teorian mukaan tiukasti kontrolloitu lääkkeetön yhteisö tarjoaa ympäristön, jossa päihderiippuvuuden taustatekijöitä voidaan lähestyä. Ohjelmissa pyritään kehittämään uusia taitoja ja asenteita, jotka auttavat päihteettömään elämään. Arkielämän taitojen ja vastuun kantamisen oppiminen on yhteisöhoidon kiinteä osa.
Hoitomuodon tehokkuutta ei ole testattu satunnaistetuissa tutkimuksissa, joten menetelmän toimivuudesta on olemassa vain huomioita. Yhteisöhoitoihin hakeudutaan vasta opioideista vieroittumisen jälkeen. Koska lyhyet vieroitushoidot onnistuvat erittäin harvoin, julkaistut hoitotulokset perustuvat valikoituihin potilasaineistoihin.
Opioidiriippuvuuden yhteisöhoidon keskeytyminen vaikuttaa olevan yleistä «Putoaminen opioidiriippuvuuden yhteisöhoidosta vaikuttaa olevan yleistä.»C.

Hallusinogeenit

Hallusinogeeneihin (psykotomimeetteihin) kuuluu joukko erilaisia aineita – joko kasvien osia tai synteettisesti valmistettuja. Aineet aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja ajatushäiriöitä.
Hallusinogeeneja ovat LSD (lysergihapon dietyyliamidi), psilosiini (sienimyrkky), meskaliini, dimetyylitryptamiini (DMT, "businessman's lunch") ja PCP (fensyklidiini).
Hallusinogeenimyrkytyksen hoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Toksisuus vaihtelee aineen mukaan. Eri aineiden aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, ja myrkytyksen diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen taudinkuvaan. Useimmat huumepikatestit eivät näytä hallusinogeeneja.
Hoito on yleishoitoa; vasta-ainetta ei ole «Hoppu K. Huumeyliannospotilaan hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:485-88»76. Rauhattomuutta voidaan lääkitä bentsodiatsepiineilla tai pieniannosneurolepteilla «Hoito on yleishoitoa, vasta-ainetta ei ole. Rauhattomuutta voi lääkitä bentsodiatsepiineilla tai pieniannosneurolepteillä.»D.
Hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta, ja sen vuoksi fyysiset vieroitusoireet ovat niukkoja. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöitä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneurolepteja «Hoppu K. Huumeyliannospotilaan hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:485-88»76, «Hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta, ja sen vuoksi fyysiset vieroitusoireet ovat niukkoja. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöitä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneuroleptejä.»D.

Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt

Huumeongelmiin kietoutuu usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteenkäyttö saattaa seurata mielenterveyden ongelmia tai aiheuttaa niitä, tai molempien takana saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Riippuvuuden hoitoon käytetyt lääkkeet saattavat myös aiheuttaa riippuvuutta. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on usein tarpeen.
Huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti ja samanaikaisesti huumeongelman kanssa.
Unilääkkeiden hyöty on osoitettu vain lyhytaikaisessa käytössä «Unilääkkeiden hyöty on osoitettu vain lyhytaikaisessa käytössä.»A.
Ahdistuneisuuden lääkehoito (serotoniinilääkkeet, mahdollisesti buspironi) voi vähentää ahdistuneisuuden oireita huumeongelmaisella potilaalla «Ahdistuneisuuden lääkehoito (SSRI-lääkkeet, mahdollisesti buspironi) voi vähentää ahdistuneisuuden oireita huumeongelmaisella potilaalla.»D.
Masennuksen lääkehoito todennäköisesti vähentää huumeongelmaisen masennusoireita «Masennuksen lääkehoito todennäköisesti vähentää huumeongelmaisen masennusoireita.»B.
Ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen luotettava diagnosointi edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden pois sulkemiseksi tai oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä taikka oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994»78.
Potilaat, joilla on mielisairaus tai vakava mielenterveyden häiriö, hoidetaan psykiatrisen hoidon piirissä, ja heille tulisi tarjota samanaikaista päihdehoitoa. Psykoosin ja huumeongelman integroidusta hoidosta päihdepsykiatrisessa yksikössä saattaa olla hyötyä «Psykoosin ja huumeongelman integroidusta hoidosta päihdepsykiatrisessa yksikössä saattaa olla hyötyä.»C.
Rajatilatyyppisestä persoonallisuushäiriöstä kärsivät huumeongelmaiset potilaat saattavat hyötyä huumeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta «Rajatilatyyppisestä persoonallisuushäiriöstä kärsivät huumeongelmaiset potilaat saattavat hyötyä päihdeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta.»C.
Epävakaan persoonallisuuden hoidoksi suositellaan psykoterapiaa, johon yhdistetään oireenmukainen lääkehoito «American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158(»79.
Persoonallisuushäiriöihin liittyvää tunne-elämän ja mielialojen säätelyn vaikeutta, impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta voidaan hoitaa serotoniinilääkkeillä ja ohimeneviä psykoottisia ilmiöitä psykoosilääkkeillä. Kun persoonallisuushäiriön ilmenemismuodot ovat vaikeita tai potilas on itsetuhoinen, hoito on parhaiten toteutettavissa erityistasolla päihdehoitoyksikössä tai psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
Tieto antisosiaalisuuden vaikutuksista päihdehoidon tuloksiin on vähäistä ja ristiriitaista «Compton WM 3rd, Cottler LB, Jacobs JL ym. The role of psychiatric disorders in predicting drug dependence treatment outcomes. Am J Psychiatry 2003;160(5):890-5. »80, «Hoffman JA, Caudill BD, Koman JJ 3rd ym. Comparative cocaine abuse treatment strategies: enhancing client retention and treatment exposure. J Addict Dis 1994;13(4):115-28. »81, «Messina NP, Wish ED, Nemes S. Therapeutic community treatment for substance abusers with antisocial personality disorder. J Subst Abuse Treat 1999;17(1-2):121-8. »82. Hoidossa on suositeltavaa noudattaa selkeää ohjelmaa, josta tehdään hoidon alkaessa potilaan kanssa sopimus «Gabbard GO. Psychodynamic Psychiatry in Clinical Practice. 3. painos. Washington DC, American Psychiatric Publishing, 2000»83. Antisosiaalisen potilaan lääkehoidosta on vähän tietoa, mutta impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden oireenmukaiseksi hoidoksi on suositeltu atyyppisiä psykoosilääkkeitä, epilepsialääkkeitä ja depressiolääkkeitä «Markovitz PJ. Recent trends in the pharmacotherapy of personality disorders. J Pers Disord 2004;18(1):90-101. »84, «Kranzler HR, Rosenthal RN. Dual diagnosis: alcoholism and co-morbid psychiatric disorders. Am J Addict 2003;12 Suppl 1:S26-40. »85.
Bentsodiatsepiinit saattavat aiheuttaa persoonallisuushäiriöpotilaille paradoksaalisesti itsetuhoista käyttäytymistä, impulsiivista aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta «Gardner DL, Cowdry RW. Alprazolam-induced dyscontrol in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1985;142(1):98-100. »86.

Sekakäytön ehkäisy

Huumeongelmainen voi ajautua lääkkeiden sekakäyttöön tottuessaan huumeongelman hoitoon käytettyyn rauhoittavaan lääkkeeseen tai pyrkiessään korvaamaan huumeen lääkkeellä. Usein mukana on myös alkoholin käyttöä.
Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää huumevieroitusoireiden oireenmukaiseen hoitoon. Lyhytkestoisia, vieroitusoireiden hoitoon liittyviä tilanteita lukuun ottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle ilman selkeää syytä on kuitenkin vältettävä. Päivystystilanteissa potilaille ei tule yleensä määrätä bentsodiatsepiineja. Jos näin kuitenkin tehdään, käyttö on syytä rajoittaa vain vieroitusoireiden keston ajaksi.
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on aiheellista vain poikkeustapauksissa, jos muu hoito ei auta potilaan psyykkisiin oireisiin ja hänelle on mahdollista järjestää tiivis ja pitkäaikainen hoitokontakti.
Jos bentsodiatsepiinilääkitys arvioidaan tarpeelliseksi huumeongelmaiselle, on varmistuttava siitä, että hän käyttää lääkkeitä oikein. Lääkehoitoa on syytä seurata tiiviisti esimerkiksi siten, että lääkkeet annetaan valvotusti hoitopaikasta tai apteekista (apteekkisopimus).
Bentsodiatsepiinilääkitys on keskeytettävä – tarvittaessa katkaisuhoidon tuella tai vähitellen pienenevin annoksin – jos ilmenee lääkityksen väärinkäyttöä, myrkytyksiä, katukauppaa, reseptien toistuvaa katoamista, annoksen omaehtoista suurentamista tai asiointia useilla lääkäreillä.
Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa «Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa.»A. Hoidossa on syytä välttää nopeasti vaikuttavia ja nopeasti eliminoituvia bentsodiatsepiineja.

Sekakäyttäjän hoito

Bentsodiatsepiinimyrkytys (potilas tajuton) hoidetaan flumatseniililla (0.25 mg suoneen toistetusti ad 2 mg, jatkona infuusio 0.1 – 0.4 mg/h) «Bentsodiatsepiinimyrkytys hoidetaan flumatseniililla.»A.
Sekakäytön hoidon perustana on oikea diagnoosi ja tilan vaikeusasteen arviointi. Sekakäyttöä on syytä epäillä, jos huumeongelmainen potilas käyttäytyy lääkehakuisesti, hoidon aikana todetaan bentsodiatsepiinitoleranssi tai potilas saa vieroitusoireita lääkityksen vähentämisen tai lopetuksen yhteydessä. Aggressiivinen lääkereseptiä vaativa potilas, eri lääkäreiltä lääkkeitä hakeva tai reseptiväärennöksiin syyllistynyt potilas voi olla sekakäyttäjä.
Vastaanotolla sekakäyttäjältä vaikuttavan potilaan (päihtymystila, jossa tokkuraisuutta, koordinaatio- ja muistihäiriöitä, estojen höltymistä, arvaamatonta tai aggressiivista käytöstä) tila arvioidaan, tarvittava ensiapu annetaan ja potilas lähetetään kliinisen tilan mukaan päivystyspoliklinikkaan, katkaisuhoitoon tai selviämisasemalle.
Sekavan ja riehuvan potilaan hoidossa tärkeää on oikea diagnoosi. Oireet voivat johtua primaarista tai jonkin taudin aiheuttamasta psykoottisesta häiriöstä, lääkeaineista, vieroitusoireista, huumemyrkytyksestä tai psykoosista «Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-5»87. Diagnoosiin auttavat potilaan ja saattajien antamat tiedot, potilaan tutkiminen ja tarvittaessa huumeseula. Sekakäyttäjän oireet voivat olla joko lamaavia tai kiihottavia.
Potilas voi tarvita M1-lähetteen psykiatriseen sairaalaan. Siirtoa valmisteltaessa kiihtyneen potilaan hoitovaihtoehtoja ovat esimerkiksi diatsepaami, risperidoni, olantsapiini tai haloperidoli «Leppävuori A. Akuutin psykoosin hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:512»88.
Sekakäyttäjän vieroitushoidossa kartoitetaan potilaan riippuvuus ja hoitomotivaatio. Riippuvuuden vaikeutta voidaan arvioida viisi kysymystä sisältävällä päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikolla (SDS) «de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95(2):245-50. »89, «Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Severity of Dependence Scale (SDS) for amphetamine users. Addiction 1997;92(7):839-45. »90, «Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric properties of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addiction 1995»91.
Bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan arvioida virtsan huumeseuloilla ja seuraamalla lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa.
Sekakäyttäjillä esiintyy kouristustaipumusta, jonka taustalla on alkoholin ja bentsodiatsepiinien vieroitusreaktiot «Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrome. Addiction 1994;89(11):1455-9. »92, «Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym. Convulsive status epilepticus following abrupt high-dose benzodiazepine discontinuation. Drug Alcohol Depend 2000;59(1):95-7. »93. Riski on otettava huomioon vieroituksessa.
Vieroitus toteutetaan katkaisuhoito-osastolla, jos potilas käyttää suuria bentsodiatsepiiniannoksia, käyttö on hallitsematonta tai aikaisemmat vieroitusyritykset avohoidossa ovat epäonnistuneet.
Osastolla oireiden vaikeusasteen mukaan pienenevin annoksin toteutettu bentsodiatsepiinivieroitus ei näytä lisäävän vieroitushoidon onnistumista verrattuna tasaisesti väheneviin annoksiin (5 – 10 mg diatsepaamiekvivalenttia kerrallaan päivittäin) «Osastolla oireiden vaikeusasteen mukaan pienenevin annoksin toteutettu bentsodiatsepiinivieroitus ei näytä lisäävän vieroitushoidon onnistumista verrattuna tasaisesti väheneviin annoksiin.»C.
Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä saattaa parantaa bentsodiatsepiinivieroituksen onnistumista «Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä saattaa parantaa bentsodiatsepiinivieroituksen onnistumista mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Jos opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olevan potilaan bentsodiatsepiinivieroitus on monta kertaa epäonnistunut, hän voi mahdollisesti hyötyä valvotusta pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinihoidosta «Jos opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olevan potilaan bentsodiatsepiinivieroitus on monta kertaa epäonnistunut, hän voi mahdollisesti hyötyä valvotusta pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinihoidosta.»D. Hoito ei näyttäisi soveltuvan antisosiaalisille potilaille.

Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Haittoja pyritään vähentämään terveysneuvonnalla, johon sisältyvät tarttuvien maksatautien ja HIV-infektion testaus, maksuton A- ja B-hepatiittirokotus, kondomien ilmaisjakelu sekä puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtaminen käytettyjen tilalle. Tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvia tauteja.
Terveysneuvontapisteet antavat myös muita palveluja, kuten terveysneuvontaa, infektioiden ja vammojen hoitoa, ehkäisyneuvontaa, sosiaalista tukea ja hoitoon motivointia.
Rokotus on hyvä suoja B-hepatiittia vastaan «Rokotus on hyvä suoja B-hepatiittia vastaan.»B. Rokottaminen saattaa vähentää myös A-hepatiitin leviämistä «Rokottaminen saattaa vähentää A-hepatiitin leviämistä.»C. Rokotusta suositellaan kaikille huumeiden käyttäjille ja heidän perheilleen «http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/yleisen_rokotusohjelman_rokotteet/hepatiitti_a_ja_b__rokote/»8.
Puhtaiden pistosvälineiden vaihdon vaikutus hepatiittien esiintyvyyteen on epävarma «Puhtaiden pistosvälineiden vaihdon vaikutus hepatiittien esiintyvyyteen on epävarma.»C.
Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ilmeisesti vähentää HIV-infektion esiintyvyyttä «Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ilmeisesti vähentää HIV:n esiintyvyyttä.»B. Terveysneuvonnan järjestäminen on edullisempaa kuin HIV-infektion hoitaminen «Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analysis of needle exchange and pharmacy-based programs to increase sterile syringe availability for injection drug users. J Acquir Immune Defic Syndr Hum R»95.
Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ei ilmeisesti lisää huumeiden suonensisäistä käyttöä «Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ei ilmeisesti lisää huumeiden suonensisäistä käyttöä.»B.
Välineiden vaihto on osa muuta ehkäisevää toimintaa ja on asetuksen mukaan terveydenhuollon vastuulla (Tartuntatautiasetus 1383/2003, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031383»9).
Terveysneuvonnan järjestäminen lähelle käyttäjiä «Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluation of a peer-run "unsanctioned" syringe exchange program. J Urban Health 2003;80(3):455-64. »96 saattaa lisätä neuvonnan käyttöä ja saavutettavaa hyötyä, samoin neuvonta vertaisryhmän antamana «Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors associated with injecting risk behaviour among serial community-wide samples of injecting drug users in Glasgow 1990-94: implications for control and p»97. Pohjoismaisessa HIV-infektion ehkäisyä koskevassa vertailussa päädyttiin arvioon, että runsas neuvonta ja testaukset saattavat olla tehokkaampia kuin puhtaiden pistosvälineiden helppo saatavuus «Amundsen EJ, Eskild A, Stigum H ym. Legal access to needles and syringes/needle exchange programmes versus HIV counselling and testing to prevent transmission of HIV among intravenous drug users: a co»98.

Huumeet, raskaus ja lapsi

Huumeita käyttävät hedelmällisyysikäiset naiset on syytä ohjata ajoissa ehkäisyneuvontaan. Jos raskaus on kuitenkin jo alkanut, on potilaan kanssa syytä keskustella äitiysneuvolassa mahdollisesta raskaudenkeskeytyksestä, koska huumeiden käyttö aiheuttaa riskin sikiölle ja lapsen hoitaminen voi olla äidille ylivoimainen tehtävä «Strengell P, Vahtola M, Tammela O. Seppä K. Raskaudenaikainen buprenorfiinihoito – riskit ja hyödyt punnittava tarkasti. Duodecim 2005;121:392-9»99. Odottavalle äidille kerrotaan myös hoitomahdollisuuksista ja ensikotien toiminnasta.
Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi lasten elämäntilanne.
Huumeongelmaisten suhtautumista perhesuunnitteluun ja ehkäisyn käyttöä on tutkittu vähän.
- Kalifornialaisessa tutkimuksessa 115:stä naisheroinistista 25.8 % ilmoitti käyttävänsä raskaudenehkäisyä. Alueen väestössä osuus oli keskimäärin 48.5 % «Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among female heroin addicts. Am J Public Health 1986;76(8):1016-7. »100.
- Muita huumeita kuin marijuanaa käyttäneillä on lähes nelinkertainen teiniraskauden riski verrattuna teinityttöihin, jotka eivät ole käyttäneet kovempia huumeita kuin marijuanaa «Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for premarital teen pregnancy and abortion in a national sample of young white women. Demography 1992;29(3):409-29. »101.
- Ranskalaisen tutkimuksen aineistossa suonensisäisten huumeiden käyttäjät (81 naista ja 175 miestä) käyttivät ehkäisyä (naisista 77 % ja miehistä 73 %) yhtä usein kuin väestö keskimäärin mutta huumeiden käyttäjät käyttivät kondomiehkäisyä useammin kuin muu väestö (64 % vs 10 % naisista ja 74 % vs 14 % miehistä) «Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contraceptive practices of non-HIV-seropositive injecting drug users. Eur J Epidemiol 2003;18(9):863-9. »102.
Huumeongelmainen nainen voi esteettä käyttää sekä yhdistelmäpillereitä että progestiinipohjaisia ehkäisypillereitä, jos hänen maksansa toiminta on normaalia.
- Pilleriehkäisy edellyttää huolellisuutta ja säännöllisyyttä. Siksi kierukka (kupari- tai hormonikierukka) tai kapseliehkäisy saattaa olla luotettavampi vaihtoehto.
Tanskassa on hyviä kokemuksia myös ehkäisystä medroksiprogesteroniasetaatilla «Mark I. Medroxyprogesterone acetate as a contraceptive for female drug addicts. Scand J Soc Med 1983;11(3):75-80. »103.
Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa «Päihdehoidon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa.»A.

Kannabis ja stimulantit

Yksittäisenä tekijänä kannabistuotteiden poltto kerran viikossa raskauden aikana ei ilmeisesti heikennä sikiön kasvua tai pienennä sikiön syntymäpainoa, mutta kasvua hidastava vaikutus voi olla yhteydessä kannabisaltistuksen määrään ja muihin sosiaalilääketieteellisiin tekijöihin «Yksittäisenä tekijänä kannabistuotteiden poltto kerran viikossa raskaudenaikana ei ilmeisesti heikennä sikiön kasvua tai alenna sikiön syntymäpainoa, mutta kasvua hidastava vaikutus voi olla yhteydessä kannabisaltistuksen määrään ja muihin sosiomedisiinisiin tekijöihin.»C.
Alkuraskauden kannabisaltistuksella ja sikiön vatsahalkiolla (gastroskiisi) on ilmeisesti yhteys «Alkuraskauden kannabisaltistuksella ja sikiön vatsahalkiolla (gastroschisis) on ilmeisesti yhteys.»C.
Altistuminen kannabikselle saattaa vaikuttaa sikiön aivojen kehittymiseen «Sikiön altistuminen kannabikselle saattaa vaikuttaa sikiön aivojen kehittymiseen.»C.
Metamfetamiinin käyttö raskauden aikana saattaa hidastaa sikiön kasvua ja lisätä ennenaikaisuuden (alle 37 raskausviikkoa) riskiä «Metamfetamiinin käyttö raskauden aikana saattaa hidastaa sikiön kasvua ja lisätä ennenaikaisuuden (alle 37 raskausviikkoa) riskiä.»C.
Kokaiini läpäisee helposti istukan ja kulkeutuu sikiöön ja lapsiveteen. Sen käyttö raskauden aikana ilmeisesti hidastaa sikiön painonnousua ja päänympäryksen kasvua «Kokaiini läpäisee helposti istukan, kulkeutuu sikiöön ja lapsiveteen. Sen käyttö raskauden aikana ilmeisesti hidastaa sikiön painonnousua ja päänympäryksen kasvua.»B.
Kokaiini saattaa lisätä raskauskomplikaatioiden vaaraa «Kokaiini saattaa lisätä raskauskomplikaatioiden vaaraa.»C.
Hyvä raskaudenaikainen hoito saattaa parantaa kokaiininkäyttäjän ja hänen vastasyntyneen lapsensa ennustetta «Hyvä raskaudenaikainen hoito raskauden aikana saattaa parantaa kokaiininkäyttäjän ja hänen vastasyntyneensä ennustetta.»C.

Metadoni ja buprenorfiini

Metadoni kulkeutuu istukan läpi sikiöön ja lisää sikiön ja raskauden riskejä «Metadoni kulkeutuu istukan läpi sikiöön ja lisää sikiön ja raskauden riskejä.»A.
Metadonikorvaushoito parantaa heroiinista riippuvaisen äidin ja hänen vastasyntyneen lapsensa ennustetta, ellei äiti ole sekakäyttäjä. Pitkäaikaishyödyistä ei ole näyttöä «Metadonikorvaushoito parantaa heroiiniriippuvaisen ja hänen vastasyntyneensä ennustetta, mikäli sekakäyttöä ei ole. Pitkäaikaishyödyistä ei ole näyttöä.»A.
Buprenorfiini saattaa olla metadonia parempi raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa «Buprenorfiini saattaa olla metadonia parempi raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa.»C.

Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito

Huumeongelmaiseksi tiedetyn tai sellaiseksi epäillyn äidin lapselta tai lapselta, jolla on syntymän jälkeen huumealtistukseen viittaavia oireita, otetaan heti syntymän jälkeen virtsa- ja mekoniumnäyte huumetestiä varten «Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of meconium and neonatal hair analysis for detection of gestational exposure to drugs of abuse. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88(2):F98-F100. »104, «Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal Lifestyle Study: drug use by meconium toxicology and maternal self-report. Pediatrics 2001;107(2):309-17. »105, «Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates of illicit drug use during pregnancy by maternal interview, hair analysis, and meconium analysis. J Pediatr 2001;138(3):344-8. »106.
Loppuraskaudessa huumeille altistunutta lasta on tapana seurata kolmen päivän ajan sairaalassa mahdollisten vieroitusoireiden toteamiseksi.
Lapsen vieroitusoireita voidaan seurata muun muassa Finneganin lomakkeen avulla (ks. sähköinen taustamateriaali «Finneganin lomake»7).
Jos lääkehoitoa tarvitaan, aloitetaan opioideille altistuneille lapsille morfiinimikstuurahoito. Tämä saattaa nopeuttaa syntymäpainon saavuttamista ja vähentää tukihoitojen kestoa mutta pidentää sairaalahoidon kestoa «Opiaattihoito saattaa nopeuttaa syntymäpainon saavuttamista ja vähentää tukihoitojen kestoa opiaateille altistuneilla vieroitusoireisilla vastasyntyneillä, mutta pidentää sairaalahoidon kestoa.»C.
Sedatiivit eivät ole ensisijainen hoito opioidivieroitusoireisille vastasyntyneille «Sedatiivit eivät ole ensisijainen hoito opiaattivieroitusoireisille vastasyntyneille.»C.
Muiden huumeiden aiheuttamissa vastasyntyneen vieroitusoireissa on ollut tapana aloittaa fenobarbitaalihoito, mutta luotettava näyttö tämän hoidon tehosta puuttuu «Neonatal drug withdrawal. American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Pediatrics 1998;101(6):1079-88. »107.

Imetys

Jos äiti jatkaa huumeidenkäyttöä tai on HIV-positiivinen, imetystä ei suositella «American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001;108(3):776-89. »108, «Breastfeeding and HIV International Transmission Study Group, Coutsoudis A, Dabis F ym. Late postnatal transmission of HIV-1 in breast-fed children: an individual patient data meta-analysis. J Infect »109.
C-hepatiittipositiivisen äidin lapsen rintaruokinta ei lisänne riskiä hepatiitin tarttumisesta lapseen, jos äiti on HIV-negatiivinen «HCV-positiivisen äidin lapsen rintaruokinta ei lisänne HCV:n tarttumisriskiä lapseen, jos äiti on HIV-negatiivinen.»B. C-hepatiittipositiivinen ja HIV-negatiivinen äiti saa siis halutessaan imettää.

Vastasyntyneen kotiutus

Huumeäidin vastasyntyneelle lapselle suositellaan B-hepatiittirokotusta «http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/yleisen_rokotusohjelman_rokotteet/hepatiitti_b__rokotteet_%28hbv%29/»10.
Huumeäidin lapsesta on suositeltavaa tehdä aina ilmoitus lastensuojelulle (Lastensuojelulain 40. pykälä, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830683»11 ), «MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact of reporting infants to child protective services. Pediatrics 1997;100(5):E1. »110.
Synnytyslaitokselta lapsi siirtyy
1. kotiin lastensuojelun tukitoimin tai
2. yhdessä äidin (ja mahdollisesti isän) kanssa päihde-ensikotiin, päihdeyksiköiden perheosastolle tai vastaavaan hoitopaikkaan taikka
3. lastenkotiin tai sijaisperheeseen vanhempien suostumuksella avohoidon tukitoimena, tai lapsen ottaa lastensuojelu huostaan, jos toimenpiteen kriteerit täyttyvät (Lastensuojelulain 5. luku, pykälät 16. – 21., lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830683»11).

Kotiuttamisvaiheessa tarvitaan synnytyssairaalan, lastensairaalan, neuvolan, ensikodin, lastensuojelun ja vanhempia hoitavien tahojen tiivistä yhteistyötä.
Myös vanhempien opioidikorvaushoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota varhaisen vuorovaikutuksen kykyjen ja vanhemmuuden taitojen arviointiin «Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. ENHANCING THE EFFECTIVENESS OF RESIDENTIAL TREATMENT FOR SUBSTANCE ABUSING PREGNANT AND PARENTING WOMEN: FOCUS ON MATERNAL REFLECTIVE FUNCTIONING AND MOTHER-CHILD RE»111, «Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive skills of infants with their high-risk mothers. Nord J Psychiatry 2005;59(2):139-47. »112, «Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relationship of drug abusing mothers and their infants: an assessment at eight to twelve months of age. J Clin Psychol 1997;53(3):279-87. »113.

Ennuste ja jatkohoito

Äidin raskaudenaikainen huumeidenkäyttö ja vanhempien lapsen syntymän jälkeen jatkuva huumeidenkäyttö aiheuttavat aina riskin lapsen terveydelle ja kehitykselle.
Kätkytkuoleman vaara voi olla suurentunut «Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of maternal substance abuse to subsequent sudden infant death syndrome in offspring. J Pediatr 1993;123(1):120-6. »114.
Vaikeat neurologiset vammat ovat verrattain harvinaisia. Syntymänjälkeiset olot ja tukitoimet vaikuttavat merkittävästi lapsen ennusteeseen «Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmental outcome of school-age children born to mothers with heroin dependency: importance of environmental factors. Dev Med Child Neurol 2001;43(10):668-75.»115, «Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal substance abuse and child outcome. Kirjassa: Handbook of infant mental health. Zeanah CH (toim.) 2. painos. Guilford Press, New York 2000:161-75»116, «Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcomes of preschool children with prenatal cocaine exposure. JAMA 2004;291(20):2448-56. »117.
Päihdeperheessä asuva lapsi on vaarassa joutua fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin ja muun kaltoinkohtelun kohteeksi «Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27(12):1409-25. »118, «Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23(12):1225-38. »119, «Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of drug abuse and child abuse. Child Abuse Negl 1995;19(9):1065-75. »120.
Huumeille raskauden aikana altistuneelle lapselle tulisi järjestää sekä terveydenhuollon (neuvolat ja erikoissairaanhoito) että lastensuojelun tiivis seuranta ongelmien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi «Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta»6, «Huumevauvojen hoito (43/02)»7.

Huumehoitopaikan laadun arvioiminen

Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm»15.
Arvioitaessa päihdeongelmaisten hoitopalveluja voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä «Arvioitaessa päihdeongelmaisten hoitopaikkaa voidaan esittää hoidon laatua testaavia kysymyksiä.»D:
1) Onko huumeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet terveystarkastusten ja hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
- Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään huumeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
2) Etsitäänkö huumeongelmaa aktiivisesti potilaita kohdattaessa, varsinkin riskiryhmistä?
- Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti, ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihde- tai huumeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
3) Onko huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
- Akuutti huumeiden aiheuttama myrkytys voi olla annosteluvirhe tai itsemurhayritys. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan jatkohoidolle.
4) Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
- Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
5) Onko hoitopaikalla ympärivuorokautinen ensihoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
- Akutisoitunut huumeongelma voidaan joskus hoitaa avohoidossa, mutta usein tarvitaan laitoshoitoa. Laitoksessa on mahdollista hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
6) Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan huumeongelmaista ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
- Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
7) Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
- Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
8) Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
- Osa huumeongelmaisista hakeutuu aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu.
9) Onko laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja vankilasta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
- Yhteys päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välillä toimii molempiin suuntiin.
10) Ovatko yhteydet vapaaehtoisjärjestöihin, itsehoitoryhmiin ja muihin järjestöihin kunnossa?
- Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta kolmannen sektorin järjestöjen palveluihin.
11) Onko yhteiskunnasta vieraantuneiden huumepotilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
- Huumeongelma on somaattisesti ja sosiaalisesti invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi jäädä järjestämättä. Huumeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Puheenjohtaja

Mikko Salaspuro, professori; Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen tutkimusyksikkö

Jäsenet

Hannu Alho, dosentti, ylilääkäri; Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian erikoislääkäri, FinOHTA/STAKES, Käypä hoito -toimittaja

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Keuruun terveyskeskus

Erja Halmesmäki, dosentti, osastonylilääkäri, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian ja hallinnon erikoislääkäri; HUS:n naistenklinikka

Antti Holopainen, ylilääkäri; Järvenpään sosiaalisairaala

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Pirjo Lillsunde, FT, dosentti, laboratorionjohtaja; Kansanterveyslaitos, huumelaboratorio

Jouko Lönnqvist, professori; Kansanterveyslaitos ja Helsingin yliopisto, psykiatrian klinikka

Rauno Mäkelä, dosentti, johtava ylilääkäri; A-klinikkasäätiö

Risto P. Roine, dosentti, arviointiylilääkäri; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Annikki Savolainen, LT, asiantuntijalääkäri; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen vastuualue, Käypä hoito -toimittaja

Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta ja TAYS:n päihdepoliklinikka

Timo Seppälä, LKT, farmakologian dosentti; Kansanterveyslaitos

Ulrich Tacke, dosentti, osastonylilääkäri; KYS:n psykiatrian klinikka, päihdepsykiatrian yksikkö

Juha Teirilä, johtava lääkäri; SOK

Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; HYKS:n psykiatriakeskus

Sidonnaisuudet

Hannu Alho: Osallistunut ulkomaisiin ja kotimaisiin tieteellisiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin työnantajan lähettämänä ja/tai kutsuttuna esitelmöitsijänä, matkakulut ja /tai luentopalkkion on kustantanut työnantaja tai kokousjärjestäjä tai lääkeyritys (Alpharma, Lundbeck Oy, Schering-Plough,). Pitänyt yksityisvastaanottoa ammatinharjoittajana ContrAl Clinics:ssä ja VITA -terveyspalvelussa.

Ilona Autti-Rämö: Ei sidonnaisuuksia.

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia.

Erja Halmesmäki: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan lähettämänä, matkakulut maksanut lääkeyritys (Schering-Plough).

Antti Holopainen: Luennoinut lääkeyrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Schering-Plough). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkeyrityksen kustantamana (Schering-Plough).

Satu Kivitie-Kallio: Ei sidonnaisuuksia.

Pirjo Lillsunde: Ei sidonnaisuuksia.

Jouko Lönnqvist: Antanut asiantuntija-apua uuden markkinoille vuonna 2005 tulleen masennuslääkkeen arvioinnissa ja pitänyt kaksi pyydettyä esitelmää mielialahäiriöistä (Oy Lilly Ab).

Rauno Mäkelä: Tehnyt tutkimusta lääkeyritykselle ja luennoinut sen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Biotie Therapies).

Risto P. Roine: Ei sidonnaisuuksia.

Mikko Salaspuro: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin työnantajan lähettämänä ja/tai kutsuttuna esitelmöitsijänä, matkakulut ja/tai luentopalkkion kustantanut lääkeyritys (Janssen-Cilag, Schering-Plough).

Annikki Savolainen: Ei sidonnaisuuksia.

Kaija Seppä: Luennoinut lääkeyrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Wyeth).

Timo Seppälä: Ei sidonnaisuuksia.

Ulrich Tacke: Ei sidonnaisuuksia.

Juha Teirilä: Suomen Reumaliiton lääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen.

Helena Vorma: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkeyrityksen kustantamana (Schering-Plough).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Poikolainen K. Päihteet ja kansanterveys. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:42-6
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito. http://www.kaypahoito.fi/
Virtanen A. Huumetilanne Suomessa 2004. Huumevuosiraportti EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus. Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista. Stakes, Tilastoraportteja 1/2005, http://www.stakes.info/files/pdf/Raportit/Reitox2004.pdf
Hakkarainen P, Metso L. Huumeiden käytön uusi sukupolvi. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68:244-55
Partanen P, Hakkarainen P, Holmström P ym. Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2002. Yhteiskuntapolitiikka 2004;69:278-86
Vuori E, Ojanperä I, Nokua J, Ojansivu RL. Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 2000 ja 2001. Suom Lääkäril 2003;58:3403-7
Päihdetilastollinen vuosikirja 2004. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2004. Helsinki: Stakes, 2004
Nuorvala Y, Metso L, Kaukonen O, Haavisto K. Päihde-ehtoinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa: vuosien 1995 ja 1999 päihdetapauslaskentojen vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 2000;65:246-54
Holopainen A, Annala T. Päihdeongelmia terveysnäkökulmasta. Raportti Kettutien A-poliklinikan toiminnasta 2.5.1990-30.04.1993. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 17. Helsinki 1995
Ahokas H, Kajesalo K, Holopainen A. Pilvilinnoja vai kunnon rakenteita? Huumeasiakas hoitojärjestelmässä. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 26. Helsinki 1998
Baas A, Seppänen-Leiman T. Kadulta korvaushoitoon - Buprenorfiinihoidon kehittämisprojektin (1.1.1998-30.06.2000) loppuraportti. A-klinikkasäätiön raporttisarja nro 38. Helsinki 2002
Virtanen A. Suomen Huumausaineseurantakeskuksen kansallinen raportti EMCDDA:lle. Huumausainetilanne Suomessa. Reitox. Stakes 2003
Perälä R, Partanen A, Holmström P, Holopainen A. Riskitutkimus selvittää piikkihuumeiden käyttäjien todellisuutta. Tiimi 1/2002
Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003
Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm
Ponkala VM. Yksilökohtainen palveluohjaus. Työntekijöiden palveluohjausmalli kovien huumausaineiden käyttäjille. Yhteistyötahojen fokusryhmähaastattelut. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. http://www.hel2.fi/sosv/julkaisu/tutkimuksia/2003/2_ponkala.pdf. Tutkimuksia 2003;2:37-48
Samyn N. The use of saliva and sweat for the detection of abused drugs in drivers. Väitöskirja 2003, Universiteit Gent, Belgia
ROSITA Work Packages amp Deliverables D2 1999, http://www.rosita.org/ (1.12.2000)
Grönholm M, Leino A, Saarimies J, Lillsunde P. Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä. Suom Lääkäril 2001;8:871-5
Seppälä T, Hoppu K, Leinonen A, Markkanen H, Tanner P, Metso T. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2001;25:99-116
Lillsunde P, Vanhanen A. Pholcodine in opiate assays – Labquality's drug abuse urine survey 2/1998. Moodi 1999;1:47
Huumausainetestien käyttöä selvittäneen työryhmän muistio, STM-työryhmä muistioita 2002:2. Liite 1. Ohjeet hyvän käytännön mukaisesta virtsan huumetestien suorittamisesta, http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/trmuistio2002_2/peruste.pdf
Devane WA, Dysarz FA 3rd, Johnson MR ym. Determination and characterization of a cannabinoid receptor in rat brain. Mol Pharmacol 1988;34(5):605-13. «PMID: 2848184»PubMed
Tanda G, Goldberg SR. Cannabinoids: reward, dependence, and underlying neurochemical mechanisms--a review of recent preclinical data. Psychopharmacology (Berl) 2003;169(2):115-34. «PMID: 12827346»PubMed
Smit F, Bolier L, Cuijpers P. Cannabis use and the risk of later schizophrenia: a review. Addiction 2004;99(4):425-30. «PMID: 15049742»PubMed
Gowing L, Proudfoot H, Henry-Ewards S, Teesson M. Evidence supporting treatment. The effectiveness of interventions for illicit drug use. Australian National Council on Drugs 2001, http://www.ancd.org.au/
Le Foll B, Goldberg SR. Cannabinoid CB1 receptor antagonists as promising new medications for drug dependence. J Pharmacol Exp Ther 2005;312(3):875-83. «PMID: 15525797»PubMed
Vollenweider-Scherpenhuyzen MF, Vollenweider FX. [Emergencies due to drug abuse]. Internist (Berl) 2000;41(9):886-98. «PMID: 11006876»PubMed
Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem in clinical toxicology. Med Toxicol Adverse Drug Exp 1988;3(1):1-17. «PMID: 3285124»PubMed
Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24(1):68-76. «PMID: 8010552»PubMed
Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pediatr 2001;13(2):170-6. «PMID: 11317061»PubMed
Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedioxy analogues of amphetamine: defining the risks to humans. Neurosci Biobehav Rev 1999;23(4):539-53. «PMID: 10073892»PubMed
Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128(24):1361-6. «PMID: 12802747»PubMed
Saarijärvi S, Lopperi M. [Effects of ecstasy on the body]. Duodecim 2003;119(13):1211-5. «PMID: 12908183»PubMed
Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12(2):137-42. «PMID: 10220237»PubMed
Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7
Laine P. [A patient with substance abuse and the primary health care emergency services]. Duodecim 2002;118(3):312-6. «PMID: 12233034»PubMed
Laine K. [Toxic syndromes that accompany poisonings]. Duodecim 2000;116(15):1620-7. «PMID: 12001482»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486-7
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:514
Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240(20):2193-5. «PMID: 702736»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:491-2
Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology of cocaine. Pharmacol Toxicol 1993;72(1):3-12. «PMID: 8441738»PubMed
Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association between life-threatening cocaine toxicity and plasma cholinesterase activity. Ann Emerg Med 1992;21(3):247-53. «PMID: 1536483»PubMed
Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine blood concentrations to toxicity--an autopsy study of 99 cases. J Forensic Sci 1998;43(1):41-5. «PMID: 9456523»PubMed
Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of cocaine metabolite in serum and urine: frequency and correlation with medical diagnosis. Clin Chim Acta 2000;295(1-2):179-85. «PMID: 10767403»PubMed
Hedetoft C, Christensen HR. [Amphetamine, ecstasy and cocaine. Clinical aspects of acute poisoning]. Ugeskr Laeger 1999;161(50):6907-11. «PMID: 10643376»PubMed
Williams RG, Kavanagh KM, Teo KK. Pathophysiology and treatment of cocaine toxicity: implications for the heart and cardiovascular system. Can J Cardiol 1996;12(12):1295-301. «PMID: 8987970»PubMed
Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison of self-reported symptoms and DSM-III-R criteria for cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1988;14(3):347-56. «PMID: 3189256»PubMed
Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and mood-related changes during short-term abstinence from crack cocaine: the identification of possible withdrawal phenomena. Am J Drug Alcohol Abuse 1999;25(4):629-37. «PMID: 10548439»PubMed
Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocardial ischemia during cocaine withdrawal. Ann Intern Med 1989;111(11):876-80. «PMID: 2817640»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:492
Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind comparison of bromocriptine and placebo in cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1995;21(1):65-79. «PMID: 7762545»PubMed
Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocriptine for cocaine dependence. A controlled clinical trial. Am J Addict 1997;6(1):54-64. «PMID: 9097872»PubMed
Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence: alcohol and other drug dependence and withdrawal characteristics. J Addict Dis 1993;12(1):25-35. «PMID: 8381028»PubMed
Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60
Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82
Huumeongelma Euroopan Unionissa ja Norjassa. Vuosiraportti 2004, http://annualreport.emcdda.eu.int/download/ar2004-fi.pdf
Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokinetics and subjective effects of sublingual buprenorphine, alone or in combination with naloxone: lack of dose proportionality. Clin Pharmacokinet 2004;43(5):329-40. «PMID: 15080765»PubMed
Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24(5):479-87. «PMID: 15349002»PubMed
Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence. Ir J Med Sci 2003;172(4):171-3. «PMID: 15029983»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005
Gueye PN, Megarbane B, Borron SW ym. Trends in opiate and opioid poisonings in addicts in north-east Paris and suburbs, 1995-99. Addiction 2002;97(10):1295-304. «PMID: 12359034»PubMed
Boyd J, Randell T, Luurila H ym. Serious overdoses involving buprenorphine in Helsinki. Acta Anaesthesiol Scand 2003;47(8):1031-3. «PMID: 12904197»PubMed
Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency physicians. Ann Emerg Med 2004;43(5):580-4. «PMID: 15111917»PubMed
Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical review of the causes of death among post-mortem toxicological investigations: analysis of 34 buprenorphine-associated and 35 methadone-associated deaths. Addiction 2004;99(8):978-88. «PMID: 15265095»PubMed
Linzeris N ym. National clinical guidelines and procedures for the use of buprenorphine in the treatment of heroin dependence. Australia, March 2001:47
Alho H. Huumeiden käyttäjä somaattisessa hoidossa. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:488-91
Salaspuro M. Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka. Suom Lääkäril 2002;57:5183-9
Fudala PJ, Bridge TP, Herbert S ym. Office-based treatment of opiate addiction with a sublingual-tablet formulation of buprenorphine and naloxone. N Engl J Med 2003;349(10):949-58. «PMID: 12954743»PubMed
Bell J, Byron G, Gibson A ym. A pilot study of buprenorphine-naloxone combination tablet (Suboxone) in treatment of opioid dependence. Drug Alcohol Rev 2004;23(3):311-7. «PMID: 15370011»PubMed
Mintzer MZ, Correia CJ, Strain EC. A dose-effect study of repeated administration of buprenorphine/naloxone on performance in opioid-dependent volunteers. Drug Alcohol Depend 2004;74(2):205-9. «PMID: 15099664»PubMed
Ferri M, Davoli M, Perucci CA. Heroin maintenance for chronic heroin dependents. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD003410. «PMID: 15846662»PubMed
Ahmadi J, Ahmadi K, Ohaeri J. Controlled, randomized trial in maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence with naltrexone, methadone or buprenorphine: a novel study. Eur J Clin Invest 2003;33(9):824-9. «PMID: 12925043»PubMed
Hoppu K. Huumeyliannospotilaan hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:485-88
Landabaso MA, Iraurgi I, Jiménez-Lerma JM ym. Ecstasy-induced psychotic disorder: six-month follow-up study. Eur Addict Res 2002;8(3):133-40. «PMID: 12065963»PubMed
American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. 4. painos. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158(10 Suppl):1-52. «PMID: 11665545»PubMed
Compton WM 3rd, Cottler LB, Jacobs JL ym. The role of psychiatric disorders in predicting drug dependence treatment outcomes. Am J Psychiatry 2003;160(5):890-5. «PMID: 12727692»PubMed
Hoffman JA, Caudill BD, Koman JJ 3rd ym. Comparative cocaine abuse treatment strategies: enhancing client retention and treatment exposure. J Addict Dis 1994;13(4):115-28. «PMID: 7734463»PubMed
Messina NP, Wish ED, Nemes S. Therapeutic community treatment for substance abusers with antisocial personality disorder. J Subst Abuse Treat 1999;17(1-2):121-8. «PMID: 10435260»PubMed
Gabbard GO. Psychodynamic Psychiatry in Clinical Practice. 3. painos. Washington DC, American Psychiatric Publishing, 2000
Markovitz PJ. Recent trends in the pharmacotherapy of personality disorders. J Pers Disord 2004;18(1):90-101. «PMID: 15061346»PubMed
Kranzler HR, Rosenthal RN. Dual diagnosis: alcoholism and co-morbid psychiatric disorders. Am J Addict 2003;12 Suppl 1:S26-40. «PMID: 14972778»PubMed
Gardner DL, Cowdry RW. Alprazolam-induced dyscontrol in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1985;142(1):98-100. «PMID: 2857071»PubMed
Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-5
Leppävuori A. Akuutin psykoosin hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:512
de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95(2):245-50. «PMID: 10723853»PubMed
Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Severity of Dependence Scale (SDS) for amphetamine users. Addiction 1997;92(7):839-45. «PMID: 9293043»PubMed
Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric properties of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addiction 1995;90(5):607-14. «PMID: 7795497»PubMed
Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrome. Addiction 1994;89(11):1455-9. «PMID: 7841856»PubMed
Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym. Convulsive status epilepticus following abrupt high-dose benzodiazepine discontinuation. Drug Alcohol Depend 2000;59(1):95-7. «PMID: 10706979»PubMed
Syed NA, Hearing SD, Shaw IS ym. Outbreak of hepatitis A in the injecting drug user and homeless populations in Bristol: control by a targeted vaccination programme and possible parenteral transmission. Eur J Gastroenterol Hepatol 2003;15(8):901-6. «PMID: 12867801»PubMed
Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analysis of needle exchange and pharmacy-based programs to increase sterile syringe availability for injection drug users. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovirol 1998;18 Suppl 1:S126-32. «PMID: 9663635»PubMed
Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluation of a peer-run "unsanctioned" syringe exchange program. J Urban Health 2003;80(3):455-64. «PMID: 12930883»PubMed
Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors associated with injecting risk behaviour among serial community-wide samples of injecting drug users in Glasgow 1990-94: implications for control and prevention of blood-borne viruses. Addiction 2000;95(6):931-40. «PMID: 10946441»PubMed
Amundsen EJ, Eskild A, Stigum H ym. Legal access to needles and syringes/needle exchange programmes versus HIV counselling and testing to prevent transmission of HIV among intravenous drug users: a comparative study of Denmark, Norway and Sweden. Eur J Public Health 2003;13(3):252-8. «PMID: 14533729»PubMed
Strengell P, Vahtola M, Tammela O. Seppä K. Raskaudenaikainen buprenorfiinihoito – riskit ja hyödyt punnittava tarkasti. Duodecim 2005;121:392-9
Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among female heroin addicts. Am J Public Health 1986;76(8):1016-7. «PMID: 3728758»PubMed
Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for premarital teen pregnancy and abortion in a national sample of young white women. Demography 1992;29(3):409-29. «PMID: 1426437»PubMed
Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contraceptive practices of non-HIV-seropositive injecting drug users. Eur J Epidemiol 2003;18(9):863-9. «PMID: 14561045»PubMed
Mark I. Medroxyprogesterone acetate as a contraceptive for female drug addicts. Scand J Soc Med 1983;11(3):75-80. «PMID: 6230717»PubMed
Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of meconium and neonatal hair analysis for detection of gestational exposure to drugs of abuse. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88(2):F98-F100. «PMID: 12598495»PubMed
Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal Lifestyle Study: drug use by meconium toxicology and maternal self-report. Pediatrics 2001;107(2):309-17. «PMID: 11158464»PubMed
Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates of illicit drug use during pregnancy by maternal interview, hair analysis, and meconium analysis. J Pediatr 2001;138(3):344-8. «PMID: 11241040»PubMed
Neonatal drug withdrawal. American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Pediatrics 1998;101(6):1079-88. «PMID: 9614425»PubMed
American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001;108(3):776-89. «PMID: 11533352»PubMed
Breastfeeding and HIV International Transmission Study Group, Coutsoudis A, Dabis F ym. Late postnatal transmission of HIV-1 in breast-fed children: an individual patient data meta-analysis. J Infect Dis 2004;189(12):2154-66. «PMID: 15181561»PubMed
MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact of reporting infants to child protective services. Pediatrics 1997;100(5):E1. «PMID: 9346995»PubMed
Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. ENHANCING THE EFFECTIVENESS OF RESIDENTIAL TREATMENT FOR SUBSTANCE ABUSING PREGNANT AND PARENTING WOMEN: FOCUS ON MATERNAL REFLECTIVE FUNCTIONING AND MOTHER-CHILD RELATIONSHIP. Infant Ment Health J 2006;27(5):448. «PMID: 20119507»PubMed
Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive skills of infants with their high-risk mothers. Nord J Psychiatry 2005;59(2):139-47. «PMID: 16195112»PubMed
Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relationship of drug abusing mothers and their infants: an assessment at eight to twelve months of age. J Clin Psychol 1997;53(3):279-87. «PMID: 9075056»PubMed
Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of maternal substance abuse to subsequent sudden infant death syndrome in offspring. J Pediatr 1993;123(1):120-6. «PMID: 8320605»PubMed
Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmental outcome of school-age children born to mothers with heroin dependency: importance of environmental factors. Dev Med Child Neurol 2001;43(10):668-75. «PMID: 11665823»PubMed
Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal substance abuse and child outcome. Kirjassa: Handbook of infant mental health. Zeanah CH (toim.) 2. painos. Guilford Press, New York 2000:161-75
Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcomes of preschool children with prenatal cocaine exposure. JAMA 2004;291(20):2448-56. «PMID: 15161895»PubMed
Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27(12):1409-25. «PMID: 14644058»PubMed
Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23(12):1225-38. «PMID: 10626607»PubMed
Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of drug abuse and child abuse. Child Abuse Negl 1995;19(9):1065-75. «PMID: 8528813»PubMed
Hoppu K. Amfetamiinin yliannos. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:485-6
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-507
Alterman AI, Droba M, Antelo RE ym. Amantadine may facilitate detoxification of cocaine addicts. Drug Alcohol Depend 1992;31(1):19-29. «PMID: 1330470»PubMed
Amato L, Davoli M, Ferri M ym. Methadone at tapered doses for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD003409. «PMID: 15495052»PubMed
Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial and pharmacological treatments versus pharmacological treatments for opioid detoxification. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD005031. «PMID: 15495136»PubMed
Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial combined with agonist maintenance treatments versus agonist maintenance treatments alone for treatment of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD004147. «PMID: 15495081»PubMed
Amarose AP, Norusis MJ. Cytogenetics of methadone-managed and heroin-addicted pregnant women and their newborn infants. Am J Obstet Gynecol 1976;124(6):635-40. «PMID: 1258915»PubMed
Arlettaz R, Kashiwagi M, Das-Kundu S ym. Methadone maintenance program in pregnancy in a Swiss perinatal center (II): neonatal outcome and social resources. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84(2):145-50. «PMID: 15683374»PubMed
Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Perinatal substance abuse intervention in obstetric clinics decreases adverse neonatal outcomes. J Perinatol 2003;23(1):3-9. «PMID: 12556919»PubMed
Avants SK, Margolin A, Chang P ym. Acupuncture for the treatment of cocaine addiction. Investigation of a needle puncture control. J Subst Abuse Treat 1995;12(3):195-205. «PMID: 7474027»PubMed
Avants SK, Margolin A, Holford TR ym. A randomized controlled trial of auricular acupuncture for cocaine dependence. Arch Intern Med 2000;160(15):2305-12. «PMID: 10927727»PubMed
Avants SK, Margolin A, Sindelar JL ym. Day treatment versus enhanced standard methadone services for opioid-dependent patients: a comparison of clinical efficacy and cost. Am J Psychiatry 1999;156(1):27-33. «PMID: 9892294»PubMed
Bauer CR, Shankaran S, Bada HS ym. The Maternal Lifestyle Study: drug exposure during pregnancy and short-term maternal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2002;186(3):487-95. «PMID: 11904612»PubMed
Baker A, Lee NK, Claire M ym. Brief cognitive behavioural interventions for regular amphetamine users: a step in the right direction. Addiction 2005;100(3):367-78. «PMID: 15733250»PubMed
Barnett PG, Rodgers JH, Bloch DA. A meta-analysis comparing buprenorphine to methadone for treatment of opiate dependence. Addiction 2001;96(5):683-90. «PMID: 11331027»PubMed
Barrowclough C, Haddock G, Tarrier N ym. Randomized controlled trial of motivational interviewing, cognitive behavior therapy, and family intervention for patients with comorbid schizophrenia and substance use disorders. Am J Psychiatry 2001;158(10):1706-13. «PMID: 11579006»PubMed
Barsan WG, Seger D, Danzl DF ym. Duration of antagonistic effects of nalmefene and naloxone in opiate-induced sedation for emergency department procedures. Am J Emerg Med 1989;7(2):155-61. «PMID: 2645889»PubMed
Batki SL, Washburn AM, Delucchi K ym. A controlled trial of fluoxetine in crack cocaine dependence. Drug Alcohol Depend 1996;41(2):137-42. «PMID: 8809502»PubMed
Boer K, Smit BJ, van Huis AM ym. Substance use in pregnancy: do we care? Acta Paediatr Suppl 1994;404:65-71. «PMID: 7841636»PubMed
Budney AJ, Higgins ST, Radonovich KJ ym. Adding voucher-based incentives to coping skills and motivational enhancement improves outcomes during treatment for marijuana dependence. J Consult Clin Psychol 2000;68(6):1051-61. «PMID: 11142539»PubMed
Bullock ML, Kiresuk TJ, Pheley AM ym. Auricular acupuncture in the treatment of cocaine abuse. A study of efficacy and dosing. J Subst Abuse Treat 1999;16(1):31-8. «PMID: 9888119»PubMed
Byrne AG, Pierce A. Evaluation of six point of care tests for drugs of abuse in urine. International Association of Forensic Toxicologists Bulletin (TIAFT Bulletin) 2003;33:69-75
Caplehorn JR, Dalton MS, Haldar F ym. Methadone maintenance and addicts' risk of fatal heroin overdose. Subst Use Misuse 1996;31(2):177-96. «PMID: 8834006»PubMed
Caplehorn JR, Ross MW. Methadone maintenance and the likelihood of risky needle-sharing. Int J Addict 1995;30(6):685-98. «PMID: 7657397»PubMed
Carreño JE, Alvarez CE, Narciso GI ym. Maintenance treatment with depot opioid antagonists in subcutaneous implants: an alternative in the treatment of opioid dependence. Addict Biol 2003;8(4):429-38. «PMID: 14690879»PubMed
Carter H, Robinson G, Hanlon C ym. Prevalence of hepatitis B and C infection in a methadone clinic population: implications for hepatitis B vaccination. N Z Med J 2001;114(1136):324-6. «PMID: 11548096»PubMed
Cejtin HE, Mills A, Swift EL. Effect of methadone on the biophysical profile. J Reprod Med 1996;41(11):819-22. «PMID: 8951131»PubMed
Cheskin LJ, Fudala PJ, Johnson RE. A controlled comparison of buprenorphine and clonidine for acute detoxification from opioids. Drug Alcohol Depend 1994;36(2):115-21. «PMID: 7851278»PubMed
Clinical evaluation of naltrexone treatment of opiate-dependent individuals. Report of the National Research Council Committee on Clinical Evaluation of Narcotic Antagonists. Arch Gen Psychiatry 1978;35(3):335-40. «PMID: 365122»PubMed
Comfort M, Kaltenbach KA. Biopsychosocial characteristics and treatment outcomes of pregnant cocaine-dependent women in residential and outpatient substance abuse treatment. J Psychoactive Drugs 1999;31(3):279-89. «PMID: 10533975»PubMed
Copeland J, Swift W, Rees V. Clinical profile of participants in a brief intervention program for cannabis use disorder. J Subst Abuse Treat 2001;20(1):45-52. «PMID: 11239727»PubMed
Crits-Christoph P, Siqueland L, Blaine J ym. Psychosocial treatments for cocaine dependence: National Institute on Drug Abuse Collaborative Cocaine Treatment Study. Arch Gen Psychiatry 1999;56(6):493-502. «PMID: 10359461»PubMed
Crosby RD, Pearson VL, Eller C ym. Phenytoin in the treatment of cocaine abuse: a double-blind study. Clin Pharmacol Ther 1996;59(4):458-68. «PMID: 8612392»PubMed
Dashe JS, Jackson GL, Olscher DA ym. Opioid detoxification in pregnancy. Obstet Gynecol 1998;92(5):854-8. «PMID: 9794682»PubMed
Delaney DB, Larrabee KD, Monga M. Preterm premature rupture of the membranes associated with recent cocaine use. Am J Perinatol 1997;14(5):285-8. «PMID: 9259945»PubMed
D'Ippoliti D, Davoli M, Perucci CA ym. Retention in treatment of heroin users in Italy: the role of treatment type and of methadone maintenance dosage. Drug Alcohol Depend 1998;52(2):167-71. «PMID: 9800146»PubMed
De Leon G, Schwartz S. Therapeutic communities: what are the retention rates? Am J Drug Alcohol Abuse 1984;10(2):267-84. «PMID: 6475892»PubMed
de Lima MS, Lima AR, Soares BG ym. A systematic review of pharmacological treatment of cocaine dependence. Management of Substance Sependence. Geneva, WHO 2000
De Jong CA, Laheij RJ, Krabbe PF. General anaesthesia does not improve outcome in opioid antagonist detoxification treatment: a randomized controlled trial. Addiction 2005;100(2):206-15. «PMID: 15679750»PubMed
Dennis M, Godley SH, Diamond G ym. The Cannabis Youth Treatment (CYT) Study: main findings from two randomized trials. J Subst Abuse Treat 2004;27(3):197-213. «PMID: 15501373»PubMed
Des Jarlais DC, Marmor M, Paone D ym. HIV incidence among injecting drug users in New York City syringe-exchange programmes. Lancet 1996;348(9033):987-91. «PMID: 8855855»PubMed
Drozdick J 3rd, Berghella V, Hill M ym. Methadone trough levels in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2002;187(5):1184-8. «PMID: 12439500»PubMed
Ebrahim SH, Gfroerer J. Pregnancy-related substance use in the United States during 1996-1998. Obstet Gynecol 2003;101(2):374-9. «PMID: 12576263»PubMed
Edelin KC, Gurganious L, Golar K ym. Methadone maintenance in pregnancy: consequences to care and outcome. Obstet Gynecol 1988;71(3 Pt 1):399-404. «PMID: 3347426»PubMed
El-Mohandes A, Herman AA, Nabil El-Khorazaty M ym. Prenatal care reduces the impact of illicit drug use on perinatal outcomes. J Perinatol 2003;23(5):354-60. «PMID: 12847528»PubMed
Elkashef A, Holmes TH, Bloch DA ym. Retrospective analyses of pooled data from CREST I and CREST II trials for treatment of cocaine dependence. Addiction 2005;100 Suppl 1:91-101. «PMID: 15730353»PubMed
English DR, Hulse GK, Milne E ym. Maternal cannabis use and birth weight: a meta-analysis. Addiction 1997;92(11):1553-60. «PMID: 9519497»PubMed
European Paediatric Hepatitis C Virus Network.. Effects of mode of delivery and infant feeding on the risk of mother-to-child transmission of hepatitis C virus. European Paediatric Hepatitis C Virus Network. BJOG 2001;108(4):371-7. «PMID: 11305543»PubMed
Evans LE. Use of naloxone in opiate poisoning. Br Med J 1973;2:717
Faggiano F, Vigna-Taglianti F, Versino E ym. Methadone maintenance at different dosages for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD002208. «PMID: 12917925»PubMed
Felgenhauer N, Zilker T. [Poisoning with amphetamines and designer drugs]. Internist (Berl) 1999;40(6):617-23. «PMID: 10420315»PubMed
Fergusson DM, Horwood LJ, Northstone K ym. Maternal use of cannabis and pregnancy outcome. BJOG 2002;109(1):21-7. «PMID: 11843371»PubMed
Fischer G, Johnson RE, Eder H ym. Treatment of opioid-dependent pregnant women with buprenorphine. Addiction 2000;95(2):239-44. «PMID: 10723852»PubMed
Fisher DG, Fenaughty AM, Cagle HH ym. Needle exchange and injection drug use frequency: a randomized clinical trial. J Acquir Immune Defic Syndr 2003;33(2):199-205. «PMID: 12794555»PubMed
Fridell M. Psychosocial Treatment of Drug Dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH 2003:325-413
Galloway GP, Newmeyer J, Knapp T ym. A controlled trial of imipramine for the treatment of methamphetamine dependence. J Subst Abuse Treat 1996;13(6):493-7. «PMID: 9219147»PubMed
Galloway GP, Newmeyer J, Knapp T ym. Imipramine for the treatment of cocaine and methamphetamine dependence. J Addict Dis 1994;13(4):201-16. «PMID: 7734470»PubMed
Gartner LM, Morton J, Lawrence RA ym. Breastfeeding and the use of human milk. Pediatrics 2005;115(2):496-506. «PMID: 15687461»PubMed
Gawin FH, Morgan C, Kosten TR ym. Double-blind evaluation of the effect of acute amantadine on cocaine craving. Psychopharmacology (Berl) 1989;97(3):402-3. «PMID: 2497490»PubMed
George TP, Chawarski MC, Pakes J ym. Disulfiram versus placebo for cocaine dependence in buprenorphine-maintained subjects: a preliminary trial. Biol Psychiatry 2000;47(12):1080-6. «PMID: 10862808»PubMed
Gerra G, Marcato A, Caccavari R ym. Clonidine and opiate receptor antagonists in the treatment of heroin addiction. J Subst Abuse Treat 1995;12(1):35-41. «PMID: 7752296»PubMed
Giannini AJ, Baumgartel P, DiMarzio LR. Bromocriptine therapy in cocaine withdrawal. J Clin Pharmacol 1987;27(4):267-70. «PMID: 3316308»PubMed
Giannini AJ, Billett W. Bromocriptine-desipramine protocol in treatment of cocaine addiction. J Clin Pharmacol 1987;27(8):549-54. «PMID: 3308977»PubMed
Giannini AJ, Folts DJ, Feather JN ym. Bromocriptine and amantadine in cocaine detoxification. Psychiatry Res 1989;29(1):11-6. «PMID: 2672061»PubMed
Goldfrank L, Weisman RS, Errick JK ym. A dosing nomogram for continuous infusion intravenous naloxone. Ann Emerg Med 1986;15(5):566-70. «PMID: 3963538»PubMed
Gowing L, Ali R, White JM. Opioid antagonists under heavy sedation or anaesthesia for opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD002022. «PMID: 20091529»PubMed
Gowing L, Ali R, White JM. Opioid antagonists with minimal sedation for opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD002021. «PMID: 19821290»PubMed
Gowing L, Farrell M, Ali R ym. Alpha2 adrenergic agonists for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD002024. «PMID: 11279747»PubMed
Grabowski J, Rhoades H, Stotts A ym. Agonist-like or antagonist-like treatment for cocaine dependence with methadone for heroin dependence: two double-blind randomized clinical trials. Neuropsychopharmacology 2004;29(5):969-81. «PMID: 15039761»PubMed
Grabowski J, Rhoades H, Silverman P ym. Risperidone for the treatment of cocaine dependence: randomized, double-blind trial. J Clin Psychopharmacol 2000;20(3):305-10. «PMID: 10831016»PubMed
Green M, Silverman I, Suffet F ym. Outcomes of pregnancy for addicts receiving comprehensive care. Am J Drug Alcohol Abuse 1979;6(4):413-29. «PMID: 549470»PubMed
Green H, James RA, Gilbert JD ym. Methadone maintenance programs--a two-edged sword? Am J Forensic Med Pathol 2000;21(4):359-61. «PMID: 11111797»PubMed
Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingency management in outpatient methadone treatment: a meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2000;58(1-2):55-66. «PMID: 10669055»PubMed
Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134(1):1-37. «PMID: 9399364»PubMed
Guenter CD, Fonseca K, Nielsen DM ym. HIV prevalence remains low among Calgary's needle exchange program participants. Can J Public Health 2000;91(2):129-32. «PMID: 10832179»PubMed
Haddock G, Barrowclough C, Tarrier N ym. Cognitive-behavioural therapy and motivational intervention for schizophrenia and substance misuse. 18-month outcomes of a randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2003;183:418-26. «PMID: 14594917»PubMed
Handler A, Kistin N, Davis F ym. Cocaine use during pregnancy: perinatal outcomes. Am J Epidemiol 1991;133(8):818-25. «PMID: 2021149»PubMed
Harper RG, Solish G, Feingold E ym. Maternal ingested methadone, body fluid methadone, and the neonatal withdrawal syndrome. Am J Obstet Gynecol 1977;129(4):417-24. «PMID: 910821»PubMed
Higgins ST, Budney AJ, Bickel WK ym. Incentives improve outcome in outpatient behavioral treatment of cocaine dependence. Arch Gen Psychiatry 1994;51(7):568-76. «PMID: 8031230»PubMed
Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of insomnia. CMAJ 2000;162(2):225-33. «PMID: 10674059»PubMed
Hoskins IA, Friedman DM, Frieden FJ ym. Relationship between antepartum cocaine abuse, abnormal umbilical artery Doppler velocimetry, and placental abruption. Obstet Gynecol 1991;78(2):279-82. «PMID: 2067775»PubMed
Hulse GK, English DR, Milne E ym. Maternal cocaine use and low birth weight newborns: a meta-analysis. Addiction 1997;92(11):1561-70. «PMID: 9519498»PubMed
Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and neonatal mortality. Addiction 1998;93(7):1033-42. «PMID: 9744134»PubMed
Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and antepartum haemorrhage. Addiction 1998;93(10):1553-8. «PMID: 9926560»PubMed
Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship between maternal use of heroin and methadone and infant birth weight. Addiction 1997;92(11):1571-9. «PMID: 9519499»PubMed
Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant user: a matter for careful clinical consideration. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2001;41(3):329-32. «PMID: 11592552»PubMed
Hurley SF, Jolley DJ, Kaldor JM. Effectiveness of needle-exchange programmes for prevention of HIV infection. Lancet 1997;349(9068):1797-800. «PMID: 9269214»PubMed
Hämäläinen L. Buprenorfiinista vieroittaminen klonidiinilla. Syventävät opinnot, Oulun yliopisto 2000:1-18
Höld KM, de Boer D, Zuidema J, Maes RAA. Saliva as an analytical tool in toxicology. Int J Drug Testing 1996;1:1-29
Jain L, Meyer W, Moore C ym. Detection of fetal cocaine exposure by analysis of amniotic fluid. Obstet Gynecol 1993;81(5 ( Pt 1)):787-90. «PMID: 8469473»PubMed
Janiri L, Mannelli P, Persico AM ym. Opiate detoxification of methadone maintenance patients using lefetamine, clonidine and buprenorphine. Drug Alcohol Depend 1994;36(2):139-45. «PMID: 7851281»PubMed
Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addiction. A comprehensive care model. J Subst Abuse Treat 1996;13(4):321-9. «PMID: 9076650»PubMed
Jindal RD, Buysse DJ, Thase ME. Maintenance treatment of insomnia: what can we learn from the depression literature? Am J Psychiatry 2004;161(1):19-24. «PMID: 14702243»PubMed
Johansson BA (a). Pharmacotherapy for opioid withdrawal. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003:415-63
Johansson BA (b). Pharmacotherapy for opioid dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003:465-531
Johnson RE, Chutuape MA, Strain EC ym. A comparison of levomethadyl acetate, buprenorphine, and methadone for opioid dependence. N Engl J Med 2000;343(18):1290-7. «PMID: 11058673»PubMed
Kakko J, Dybrandt-Svaborg K, Heilig M. Buprenorphine – assisted relapse prevention for heroin dependence: Evidence for superior efficacy in an integrated high-threshold program. Kirjassa: Book of Abstracts. 5th Conference of the European Opiate Addiction Treatment Association. Oslo 2002:47
Kampman K, Volpicelli JR, Alterman A ym. Amantadine in the early treatment of cocaine dependence: a double-blind, placebo-controlled trial. Drug Alcohol Depend 1996;41(1):25-33. «PMID: 8793307»PubMed
Kampman KM, Volpicelli JR, Alterman AI ym. Amantadine in the treatment of cocaine-dependent patients with severe withdrawal symptoms. Am J Psychiatry 2000;157(12):2052-4. «PMID: 11097979»PubMed
Kampman KM, Volpicelli JR, Mulvaney F ym. Effectiveness of propranolol for cocaine dependence treatment may depend on cocaine withdrawal symptom severity. Drug Alcohol Depend 2001;63(1):69-78. «PMID: 11297832»PubMed
Kashiwagi M, Arlettaz R, Lauper U ym. Methadone maintenance program in a Swiss perinatal center: (I): Management and outcome of 89 pregnancies. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84(2):140-4. «PMID: 15683373»PubMed
Keenan E, Dorman A, O'Connor J. Six year follow up of forty five pregnant opiate addicts. Ir J Med Sci 1993;162(7):252-5. «PMID: 8407263»PubMed
Killeen TK, Haight B, Brady K ym. The effect of auricular acupuncture on psychophysiological measures of cocaine craving. Issues Ment Health Nurs 2002;23(5):445-59. «PMID: 12079598»PubMed
Kirchmayer U, Davoli M, Verster A. Naltrexone maintenance treatment for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;(2):CD001333. «PMID: 12804405»PubMed
Kosten TR, Morgan CM, Falcione J ym. Pharmacotherapy for cocaine-abusing methadone-maintained patients using amantadine or desipramine. Arch Gen Psychiatry 1992;49(11):894-8. «PMID: 1444728»PubMed
Kranzler HR, Bauer LO, Hersh D ym. Carbamazepine treatment of cocaine dependence: a placebo-controlled trial. Drug Alcohol Depend 1995;38(3):203-11. «PMID: 7555620»PubMed
Krook AL, Brørs O, Dahlberg J ym. A placebo-controlled study of high dose buprenorphine in opiate dependents waiting for medication-assisted rehabilitation in Oslo, Norway. Addiction 2002;97(5):533-42. «PMID: 12033654»PubMed
Ksobiech K. A meta-analysis of needle sharing, lending, and borrowing behaviors of needle exchange program attenders. AIDS Educ Prev 2003;15(3):257-68. «PMID: 12866837»PubMed
Lacroix I, Berrebi A, Chaumerliac C ym. Buprenorphine in pregnant opioid-dependent women: first results of a prospective study. Addiction 2004;99(2):209-14. «PMID: 14756713»PubMed
Lamden KH, Kennedy N, Beeching NJ ym. Hepatitis B and hepatitis C virus infections: risk factors among drug users in Northwest England. J Infect 1998;37(3):260-9. «PMID: 9892530»PubMed
Yeung LT, King SM, Roberts EA. Mother-to-infant transmission of hepatitis C virus. Hepatology 2001;34(2):223-9. «PMID: 11481604»PubMed
Latukefu RA. Karralika - An evaluation of a therapeutic community for drug users in the Australian Capital territory. National Campaign against Drug abuse, Monograph Series No. 6. Canberra: Commonwealth Australia, 1987
Lejeune C, Aubisson S, Simmat-Durand L ym. [Withdrawal syndromes of newborns of pregnant drug abusers maintained under methadone or high-dose buprenorphine: 246 cases]. Ann Med Interne (Paris) 2001;152 Suppl 7:21-7. «PMID: 11965095»PubMed
Lerner A, Sigal M, Bacalu A ym. A naltrexone double blind placebo controlled study in Israel. Isr J Psychiatry Relat Sci 1992;29(1):36-43. «PMID: 1568861»PubMed
Levin FR, Lehman AF. Meta-analysis of desipramine as an adjunct in the treatment of cocaine addiction. J Clin Psychopharmacol 1991;11(6):374-8. «PMID: 1837556»PubMed
Levine AB, Rebarber A. Methadone maintenance treatment and the nonstress test. J Perinatol 1995;15(3):229-31. «PMID: 7666273»PubMed
Ley A, Jeffery DP, McLaren S ym. Treatment programmes for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2000;(4):CD001088. «PMID: 11034697»PubMed
Lillsunde P, Seppälä T. Huumeseulonta. Kunnallislääkäri 1997;8:27-30
Lillsunde P, Korte T. Comprehensive drug screening in urine using solid-phase extraction and combined TLC and GC/MS identification. J Anal Toxicol 1991;15(2):71-81. «PMID: 2051748»PubMed
Ling W, Amass L, Shoptaw S ym. A multi-center randomized trial of buprenorphine-naloxone versus clonidine for opioid detoxification: findings from the National Institute on Drug Abuse Clinical Trials Network. Addiction 2005;100(8):1090-100. «PMID: 16042639»PubMed
Lintzeris N, Bell J, Bammer G ym. A randomized controlled trial of buprenorphine in the management of short-term ambulatory heroin withdrawal. Addiction 2002;97(11):1395-404. «PMID: 12410780»PubMed
Lipton DS, Brewington V, Smith M. Acupuncture for crack-cocaine detoxification: experimental evaluation of efficacy. J Subst Abuse Treat 1994;11(3):205-15. «PMID: 8072048»PubMed
Little BB, Snell LM, Gilstrap LC 3rd. Methamphetamine abuse during pregnancy: outcome and fetal effects. Obstet Gynecol 1988;72(4):541-4. «PMID: 3419732»PubMed
Ludlow JP, Evans SF, Hulse G. Obstetric and perinatal outcomes in pregnancies associated with illicit substance abuse. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2004;44(4):302-6. «PMID: 15282000»PubMed
Luty J, Nikolaou V, Bearn J. Is opiate detoxification unsafe in pregnancy? J Subst Abuse Treat 2003;24(4):363-7. «PMID: 12867211»PubMed
Mackenzie AR, Molyneaux PJ, Cadwgan AM ym. Increasing incidence of acute hepatitis B virus infection referrals to the Aberdeen Infection Unit: a matter for concern. Scott Med J 2003;48(3):73-5. «PMID: 12968511»PubMed
Malcolm R, Kajdasz DK, Herron J ym. A double-blind, placebo-controlled outpatient trial of pergolide for cocaine dependence. Drug Alcohol Depend 2000;60(2):161-8. «PMID: 10940543»PubMed
Mann AR, Feit MD. An analysis of federal narcotic detoxification policy: implications for rehabilitation. Am J Drug Alcohol Abuse 1982;9(3):289-99. «PMID: 7185274»PubMed
Margolin A, Avants SK, Holford TR. Interpreting conflicting findings from clinical trials of auricular acupuncture for cocaine addiction: does treatment context influence outcome? J Altern Complement Med 2002;8(2):111-21. «PMID: 12006119»PubMed
Margolin A, Kleber HD, Avants SK ym. Acupuncture for the treatment of cocaine addiction: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287(1):55-63. «PMID: 11754709»PubMed
Marijuana Treatment Project Research Group. Brief treatments for cannabis dependence: findings from a randomized multisite trial. J Consult Clin Psychol 2004;72(3):455-66. «PMID: 15279529»PubMed
Marsch LA. The efficacy of methadone maintenance interventions in reducing illicit opiate use, HIV risk behavior and criminality: a meta-analysis. Addiction 1998;93(4):515-32. «PMID: 9684390»PubMed
Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Methadone maintenance therapy versus no opioid replacement therapy for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;(2):CD002209. «PMID: 12804430»PubMed
Mattick RP, Kimber J, Breen C ym. Buprenorphine maintenance versus placebo or methadone maintenance for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD002207. «PMID: 15266465»PubMed
Mattick RP, Ward J, Hall W. The role of counselling and psychosocial therapy. Kirjassa: Methadone Maintenance Treatment and Other Opioid Replacement Therapies. Ward J, Mattick RP, Hall W (toim.) Amsterdam: Harwood Academic Publishers 1998:265-304
Mayet S, Farrell M, Ferri M ym. Psychosocial treatment for opiate abuse and dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD004330. «PMID: 15744796»PubMed
McGregor C, Machin A, White JM. In-patient benzodiazepine withdrawal: comparison of fixed and symptom-triggered taper methods. Drug Alcohol Rev 2003;22(2):175-80. «PMID: 12850904»PubMed
McNicholas LF, Martin WR. New and experimental therapeutic roles for naloxone and related opioid antagonists. Drugs 1984;27(1):81-93. «PMID: 6319107»PubMed
Meretniemi K. Huumeenkäyttäjät Suomessa. Tutkimus Helsingin yliopistollisessa keskussairaalan huumevieroitusyksikössä vuosina 1987-1991 hoidetuista potilaista. Moniste
Miller JM Jr, Boudreaux MC, Regan FA. A case-control study of cocaine use in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1995;172(1 Pt 1):180-5. «PMID: 7847531»PubMed
Monga M, Weisbrodt NW, Andres RL ym. The acute effect of cocaine exposure on pregnant human myometrial contractile activity. Am J Obstet Gynecol 1993;169(4):782-5. «PMID: 8238132»PubMed
Montoya ID, Levin FR, Fudala PJ ym. Double-blind comparison of carbamazepine and placebo for treatment of cocaine dependence. Drug Alcohol Depend 1995;38(3):213-9. «PMID: 7555621»PubMed
Mooney EE, Boggess KA, Herbert WN ym. Placental pathology in patients using cocaine: an observational study. Obstet Gynecol 1998;91(6):925-9. «PMID: 9610997»PubMed
Nanovskaya T, Deshmukh S, Brooks M ym. Transplacental transfer and metabolism of buprenorphine. J Pharmacol Exp Ther 2002;300(1):26-33. «PMID: 11752093»PubMed
Effective medical treatment of opiate addiction. National Consensus Development Panel on Effective Medical Treatment of Opiate Addiction. JAMA 1998;280(22):1936-43. «PMID: 9851480»PubMed
Nigam AK, Ray R, Tripathi BM. Buprenorphine in opiate withdrawal: a comparison with clonidine. J Subst Abuse Treat 1993;10(4):391-4. «PMID: 8257551»PubMed
Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect of maternal substance abuse on the cost of neonatal care. Inquiry 1996;33(3):247-57. «PMID: 8883459»PubMed
Nowell PD, Mazumdar S, Buysse DJ ym. Benzodiazepines and zolpidem for chronic insomnia: a meta-analysis of treatment efficacy. JAMA 1997;278(24):2170-7. «PMID: 9417012»PubMed
Nunes EV, Levin FR. Treatment of depression in patients with alcohol or other drug dependence: a meta-analysis. JAMA 2004;291(15):1887-96. «PMID: 15100209»PubMed
Nunes EV, McGrath PJ, Quitkin FM ym. Imipramine treatment of cocaine abuse: possible boundaries of efficacy. Drug Alcohol Depend 1995;39(3):185-95. «PMID: 8556967»PubMed
O'Brien CP. Opiate detoxification: what are the goals? Addiction 2005;100(8):1035. «PMID: 16042623»PubMed
O'Connor PG, Carroll KM, Shi JM ym. Three methods of opioid detoxification in a primary care setting. A randomized trial. Ann Intern Med 1997;127(7):526-30. «PMID: 9313020»PubMed
O'Connor PG, Waugh ME, Carroll KM ym. Primary care-based ambulatory opioid detoxification: the results of a clinical trial. J Gen Intern Med 1995;10(5):255-60. «PMID: 7616334»PubMed
Osborn DA, Cole MJ, Jeffery HE. Opiate treatment for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD002059. «PMID: 12137642»PubMed
Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Sedatives for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD002053. «PMID: 12137641»PubMed
Otto KC, Quinn C, Sung YF. Auricular acupuncture as an adjunctive treatment for cocaine addiction. A pilot study. Am J Addict 1998;7(2):164-70. «PMID: 9598220»PubMed
Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7(3):198-204. «PMID: 9702287»PubMed
Paone D, Des Jarlais DC, Gangloff R ym. Syringe exchange: HIV prevention, key findings, and future directions. Int J Addict 1995;30(12):1647-83. «PMID: 8557411»PubMed
Parrott AC. Recreational Ecstasy/MDMA, the serotonin syndrome, and serotonergic neurotoxicity. Pharmacol Biochem Behav 2002;71(4):837-44. «PMID: 11888574»PubMed
Petrakis IL, Carroll KM, Nich C ym. Disulfiram treatment for cocaine dependence in methadone-maintained opioid addicts. Addiction 2000;95(2):219-28. «PMID: 10723850»PubMed
Quaglio G, Talamini G, Lugoboni F ym. Compliance with hepatitis B vaccination in 1175 heroin users and risk factors associated with lack of vaccine response. Addiction 2002;97(8):985-92. «PMID: 12144601»PubMed
Quinlivan JA, Evans SF. The impact of continuing illegal drug use on teenage pregnancy outcomes--a prospective cohort study. BJOG 2002;109(10):1148-53. «PMID: 12387469»PubMed
Raboud JM, Boily MC, Rajeswaran J ym. The impact of needle-exchange programs on the spread of HIV among injection drug users: a simulation study. J Urban Health 2003;80(2):302-20. «PMID: 12791806»PubMed
Rawson RA, McCann MJ, Shoptaw SJ ym. Naltrexone for opioid dependence: Evaluation of a manualized psychosocial protocol to enhance treatment response. Drug Alcohol Rev 2001;20:67-78
Rayburn WF, Bogenschutz MP. Pharmacotherapy for pregnant women with addictions. Am J Obstet Gynecol 2004;191(6):1885-97. «PMID: 15592269»PubMed
Resti M, Azzari C, Galli L ym. Maternal drug use is a preeminent risk factor for mother-to-child hepatitis C virus transmission: results from a multicenter study of 1372 mother-infant pairs. J Infect Dis 2002;185(5):567-72. «PMID: 11865412»PubMed
Rhoades HM, Creson D, Elk R ym. Retention, HIV risk, and illicit drug use during treatment: methadone dose and visit frequency. Am J Public Health 1998;88(1):34-9. «PMID: 9584030»PubMed
Richards JR, Derlet RW, Duncan DR. Chemical restraint for the agitated patient in the emergency department: lorazepam versus droperidol. J Emerg Med 1998;16(4):567-73. «PMID: 9696171»PubMed
Rosenbach A, Hunot V. The introduction of a methadone prescribing programme to a drug-free treatment service: implications for harm reduction. Addiction 1995;90(6):815-21. «PMID: 7633299»PubMed
Sallee FR, Katikaneni LP, McArthur PD ym. Head growth in cocaine-exposed infants: relationship to neonate hair level. J Dev Behav Pediatr 1995;16(2):77-81. «PMID: 7790518»PubMed
SAMSHA guidelines, http://www.health.org/workplace/manguidelines/index.htm (10.10.2000)
San L, Pomarol G, Peri JM ym. Follow-up after a six-month maintenance period on naltrexone versus placebo in heroin addicts. Br J Addict 1991;86(8):983-90. «PMID: 1912753»PubMed
SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering): Behandling av alkohol-narkotika problem - en evidensbaserad kunskkapssammanställning. SBU-rapport nr 156/II, SBU, 2001, http://www.sbu.se/
Schadé A, Marquenie LA, Van Balkom AJ ym. Do comorbid anxiety disorders in alcohol-dependent patients need specific treatment to prevent relapse? Alcohol Alcohol 2003;38(3):255-62. «PMID: 12711661»PubMed
Schottenfeld RS, Pakes JR, Oliveto A ym. Buprenorphine vs methadone maintenance treatment for concurrent opioid dependence and cocaine abuse. Arch Gen Psychiatry 1997;54(8):713-20. «PMID: 9283506»PubMed
Schottenfeld RS, Pakes JR, Kosten TR. Prognostic factors in Buprenorphine- versus methadone-maintained patients. J Nerv Ment Dis 1998;186(1):35-43. «PMID: 9457145»PubMed
Schramm W, Smith RH, Craig PA ym. Drugs of abuse in saliva: a review. J Anal Toxicol 1992;16(1):1-9. «PMID: 1640691»PubMed
Schwartz RH, Miller NS. MDMA (ecstasy) and the rave: a review. Pediatrics 1997;100(4):705-8. «PMID: 9310529»PubMed
Sees KL, Delucchi KL, Masson C ym. Methadone maintenance vs 180-day psychosocially enriched detoxification for treatment of opioid dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2000;283(10):1303-10. «PMID: 10714729»PubMed
Shankaran S, Das A, Bauer CR ym. Association between patterns of maternal substance use and infant birth weight, length, and head circumference. Pediatrics 2004;114(2):e226-34. «PMID: 15286261»PubMed
Shearer J, Wodak A, Mattick RP ym. Pilot randomized controlled study of dexamphetamine substitution for amphetamine dependence. Addiction 2001;96(9):1289-96. «PMID: 11672493»PubMed
Shearer J, Wodak A, van Beek I ym. Pilot randomized double blind placebo-controlled study of dexamphetamine for cocaine dependence. Addiction 2003;98(8):1137-41. «PMID: 12873248»PubMed
Shiono PH, Klebanoff MA, Nugent RP ym. The impact of cocaine and marijuana use on low birth weight and preterm birth: a multicenter study. Am J Obstet Gynecol 1995;172(1 Pt 1):19-27. «PMID: 7847533»PubMed
Smith MT, Perlis ML, Park A ym. Comparative meta-analysis of pharmacotherapy and behavior therapy for persistent insomnia. Am J Psychiatry 2002;159(1):5-11. «PMID: 11772681»PubMed
Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14(5):287-303. «PMID: 10529072»PubMed
Srisurapanont M, Jarusuraisin N, Kittirattanapaiboon P. Treatment for amphetamine dependence and abuse. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD003022. «PMID: 11687171»PubMed
Srisurapanont M, Jarusuraisin N, Kittirattanapaiboon P. Treatment for amphetamine withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD003021. «PMID: 11687170»PubMed
Srisurapanont M, Kittiratanapaiboon P, Jarusuraisin N. Treatment for amphetamine psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD003026. «PMID: 11687172»PubMed
Stephens RS, Curtin L, Simpson EE ym. Testing the abstinence violation effect construct with marijuana cessation. Addict Behav 1994;19(1):23-32. «PMID: 8197890»PubMed
Stephens RS, Roffman RA, Curtin L. Comparison of extended versus brief treatments for marijuana use. J Consult Clin Psychol 2000;68(5):898-908. «PMID: 11068976»PubMed
Stein MD, Solomon DA, Herman DS ym. Pharmacotherapy plus psychotherapy for treatment of depression in active injection drug users. Arch Gen Psychiatry 2004;61(2):152-9. «PMID: 14757591»PubMed
Stimmel B, Adamsons K. Narcotic dependency in pregnancy. Methadone maintenance compared to use of street drugs. JAMA 1976;235(11):1121-4. «PMID: 946208»PubMed
Strain EC, Bigelow GE, Liebson IA ym. Moderate- vs high-dose methadone in the treatment of opioid dependence: a randomized trial. JAMA 1999;281(11):1000-5. «PMID: 10086434»PubMed
Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect of integrating substance abuse treatment with prenatal care on birth outcome. J Perinatol 2000;20(4):219-24. «PMID: 10879333»PubMed
Tennant FS Jr, Sagherian AA. Double-blind comparison of amantadine and bromocriptine for ambulatory withdrawal from cocaine dependence. Arch Intern Med 1987;147(1):109-12. «PMID: 3541819»PubMed
Torfs CP, Velie EM, Oechsli FW ym. A population-based study of gastroschisis: demographic, pregnancy, and lifestyle risk factors. Teratology 1994;50(1):44-53. «PMID: 7974254»PubMed
Tutton CS, Crayton JW. Current pharmacotherapies for cocaine abuse: a review. J Addict Dis 1993;12(2):109-27. «PMID: 8476937»PubMed
Uralets VP, Gillette PA, Medina FC. GC/MS comprehensive benzodiazepine screen statistical distribution of different drugs in routine testing in in the United States. The International Association of Forensic Toxicologists, 38th International Meeting TIAFT 2000, Helsinki, Abstract book 2000:136
van Beek I, Dwyer R, Dore GJ ym. Infection with HIV and hepatitis C virus among injecting drug users in a prevention setting: retrospective cohort study. BMJ 1998;317(7156):433-7. «PMID: 9703523»PubMed
van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical Behavior Therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27(6):911-23. «PMID: 12369475»PubMed
Vanhanen AR, Lillsunde P. Kokemuksia huumaus- ja lääkeainemääritysten laadunarvioinnissa 1998-2002. Moodi 2002;26:62-6
Verster A, Buning E. Info for policymakers on the effectiveness of substituion treatment for opiate dependence. Euromethwork 2003, http://www.euromethwork.org/
Vlahov D, Junge B, Brookmeyer R ym. Reductions in high-risk drug use behaviors among participants in the Baltimore needle exchange program. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovirol 1997;16(5):400-6. «PMID: 9420320»PubMed
Vuori E, Henry JA, Ojanperä I ym. Death following ingestion of MDMA (ecstasy) and moclobemide. Addiction 2003;98(3):365-8. «PMID: 12603236»PubMed
Walsh SL, Eissenberg T. The clinical pharmacology of buprenorphine: extrapolating from the laboratory to the clinic. Drug Alcohol Depend 2003;70(2 Suppl):S13-27. «PMID: 12738347»PubMed
Wang X, Dow-Edwards D, Anderson V ym. In utero marijuana exposure associated with abnormal amygdala dopamine D2 gene expression in the human fetus. Biol Psychiatry 2004;56(12):909-15. «PMID: 15601599»PubMed
Wang X, Dow-Edwards D, Keller E ym. Preferential limbic expression of the cannabinoid receptor mRNA in the human fetal brain. Neuroscience 2003;118(3):681-94. «PMID: 12710976»PubMed
Ward J, Mattick RP, Hall W. The use of methadone during maintenance treatment: Pharmacology, dosage and treatment outcome. Kirjassa: Methadone Maintenance Treatment and Other Opioid Replacement Therapies. Ward J, Mattick RP, Hall W (toim.) Amsterdam: Harwood Academic Publishers 1998:205-38
Weddington WW Jr, Brown BS, Haertzen CA ym. Comparison of amantadine and desipramine combined with psychotherapy for treatment of cocaine dependence. Am J Drug Alcohol Abuse 1991;17(2):137-52. «PMID: 1862788»PubMed
Weinbroum A, Halpern P, Geller E. The use of flumazenil in the management of acute drug poisoning--a review. Intensive Care Med 1991;17 Suppl 1:S32-8. «PMID: 1685499»PubMed
Weinbroum AA, Flaishon R, Sorkine P ym. A risk-benefit assessment of flumazenil in the management of benzodiazepine overdose. Drug Saf 1997;17(3):181-96. «PMID: 9306053»PubMed
Weinmann S, Kunstmann W, Rheinberger P. [Methadone substitution--a scientific review in the context of out-patient therapy in Germany]. Z Arztl Fortbild Qualitatssich 2004;98(8):673-82. «PMID: 15646730»PubMed
Weisdorf T, Parran TV Jr, Graham A ym. Comparison of pregnancy-specific interventions to a traditional treatment program for cocaine-addicted pregnant women. J Subst Abuse Treat 1999;16(1):39-45. «PMID: 9888120»PubMed
Weizman T, Gelkopf M, Melamed Y ym. Treatment of benzodiazepine dependence in methadone maintenance treatment patients: a comparison of two therapeutic modalities and the role of psychiatric comorbidity. Aust N Z J Psychiatry 2003;37(4):458-63. «PMID: 12873331»PubMed
White R. Dexamphetamine substitution in the treatment of amphetamine abuse: an initial investigation. Addiction 2000;95(2):229-38. «PMID: 10723851»PubMed
Wouldes TA, Roberts AB, Pryor JE ym. The effect of methadone treatment on the quantity and quality of human fetal movement. Neurotoxicol Teratol 2004;26(1):23-34. «PMID: 15001211»PubMed
EuropASI (European Addiction Severity Index). Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi. Ohjekirja. Eurooppalainen versio 1998

www.kaypahoito.fi

Huumeongelmaisen hoito

Keskeinen sanoma

Tavoitteet ja rajaukset

Kohderyhmät

Huumeongelman epidemiologia

Huumeongelma ja sairaudet

Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus

Huumeongelman toteaminen

Huumetestit

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot

Huumeongelmaisen hoito

Kannabis

Stimulantit

Amfetamiini ja sen johdokset

Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys

Amfetamiinivieroitus

Kokaiini

Kokaiinimyrkytys

Kokaiinivieroitus

Stimulanttiriippuvuuden hoito

Psykososiaaliset hoidot

Opioidit

Opioidimyrkytys

Opioidivieroitushoito

Opioidikorvaushoito

Psykososiaaliset hoidot

Hallusinogeenit

Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Huumeet, raskaus ja lapsi

Kannabis ja stimulantit

Metadoni ja buprenorfiini

Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito

Imetys

Vastasyntyneen kotiutus

Ennuste ja jatkohoito

Huumehoitopaikan laadun arvioiminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta