Raskausdiabetes

Käypä hoito
26.6.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Keskeinen sanoma

  • Raskausdiabetes diagnosoidaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella, joka tehdään lähes kaikille raskausviikoilla 24–28. Jos sairastumisriski arvioidaan suureksi (BMI ≥ 35 kg/m2, aiempi raskausdiabetes, glukosuria raskauden alussa, tyypin 2 diabeteksen esiintyminen isovanhemmilla, vanhemmilla tai sisaruksilla, kortikoidisteroidilääkitys suun kautta, PCOS), koe tehdään raskausviikoilla 12–16.
  • Työryhmä suosittaa diagnostisiksi raja-arvoiksi ≥ 5,3 mmol/l:a (paastoarvo), ≥ 10,0 mmol/l:a (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l:a (2 h). Yksikin poikkeava arvo on diagnostinen.
  • Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta ja ravitsemushoito ovat hoidossa keskeisiä, tarvittaessa aloitetaan lääkitys.
  • Vastasyntyneen komplikaatioiden ehkäisyssä myöhäänkin raskauden aikana aloitettu hoito vähentää erityisesti hypoglykemiaa.
  • Glukoosirasituskoe uusitaan insuliinihoitoa saaneille 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä ja muille vuoden kuluttua synnytyksestä.
  • Raskausdiabetes uusiutuu kolmanneksella potilaista.
  • Raskausdiabeetikolla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Riskiä voi pienentää elintapamuutoksin: laihduttamalla normaalipainoon, liikkumalla ja syömällä terveellisesti.
  • Raskausdiabeetikoiden lapsilla on myöhemmin suurentunut ylipainon ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriön riski.

Tavoite

  • Yhtenäistämällä raskausdiabeteksen seulonta- ja diagnoosikriteerit ja hoito
    • tunnistetaan ja hoidetaan raskausdiabetes eri muotoineen
    • turvataan sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointi
    • ehkäistään raskausdiabetesta ja lihavuutta ja tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin kehittyminen äidillä raskausdiabeteksen jälkeen.

Kohderyhmät

  • Äitiyshuoltoon osallistuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattihenkilöt sekä raskauden ja synnytyksen jälkeiseen äidin terveyden seurantaan ja hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmiä

Patogeneesi

Autoimmuunipohjainen diabetes

MODY

Esiintyvyys

Diagnoosi

Taulukko 1. Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa.
AjankohtaToimenpideTekopaikka
GDM = raskausdiabetes
OGTT = suun kautta tehtävä kahden tunnin glukoosirasituskoe
Raskausdiabeteksen diagnostiset kriteerit: plasman glukoosipitoisuus (laskimoverinayte) ≥ 5,3 mmol/l (paasto), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h). Muiden kuin raskaana olevien viitearvot ovat alle 6,1 mmol/l (paasto) ja alle 7,8 mmol/l (2 h).
T2DM = tyypin 2 diabetes
Vahva sukutausta: T2DM isovanhemmilla, vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla
Ennen raskauttaelintapaohjaus
OGTT, jos epäillään diabetesta
Avoterveydenhuolto
Raskauden 1. ja 2. kolmannesOGTT raskausviikolla 12–16, jos aiempi raskausdiabetes, BMI ≥ 35, glukosuria, glukokortikoidilääkitys p.o., T2DM, vahva sukutausta tai PCOS
Elintapaohjaus
Neuvola
Raskauden 2.–3. kolmannesOGTT kaikille raskausviikolla 24–28 (Huom poikkeukset)
GDM-tapauksissa omaseuranta, elintapaohjaus ja tarvittaessa lääkitys
Neuvola
Insuliinia tai metformiinia tarvitsevilla äitiyspoliklinikka
Heti synnytyksen jälkeenVeren glukoosipitoisuuden seuranta
Elintapaohjaus
Synnytyssairaala
Lääkehoitoa saaneet 6–12 viikkoa ja ravitsemushoitoa saaneet noin 1 vuosi synnytyksen jälkeenOGTT, BMI, verenpaine ja tarvittaessa omaseuranta
Elintapaohjaus
Avoterveydenhuolto
1–3 vuoden väleinOGTT, BMI, vyötärön ympärys, verenpaine ja seerumin lipidipitoisuus Avoterveydenhuolto

Glukoosirasituskokeen tekeminen

Glukoosirasituskokeeseen ohjattavat odottavat äidit ja kokeen ajoitus

Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta

Ravitsemushoito

Ravitsemushoidon tavoitteet

  • Tavoitteena on
    • turvata energian ja ravintoaineiden sopiva saanti
    • pitää odottava äiti normoglykeemisenä
    • vähentää insuliinihoidon tarvetta
    • ehkäistä äidin liiallista raskaudenaikaista painonnousua
    • ehkäistä sikiön liikakasvua
    • ehkäistä raskausdiabeteksen uusiutumista seuraavissa raskauksissa,
    • ehkäistä äidin myöhempää sairastumista diabetekseen ja
    • pienentää syntyvän lapsen ylipainon ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Ruokavalion keskeiset periaatteet

Ateriarytmi

  • Suositellaan säännöllistä ateriarytmiä, johon kuuluu vähintään neljä päivittäistä ateriaa (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa liikunnan ja ruokatottumusten mukaan 1–2 välipalaa.
  • Myös insuliinihoidossa olevan kannattaa keskittää syömisensä säännöllisille aterioille ja välipaloille, joille suunnitellaan ateriainsuliinien annokset, koska se edistää glukoositasapainon saavuttamista.

Painonnousu ja energian saanti

Hiilihydraatit

  • Hiilihydraattien suositeltava saanti on 40–50 E% (E% = prosenttiosuus vuorokauden kokonaisenergiansaannista) ja vähintään 150 g/vrk, ja sokerien osuuden tästä tulisi olla korkeintaan 10 E%
  • Suositaan runsaskuituisia hiilihydraatteja. Kuitua tulisi saada yhteensä 20 g/4,2 MJ (eli 1 000 kcal), ja kokonaisvuorokausiannoksen tulisi olla 32–36 g. Suosituksen voi saavuttaa nauttimalla kasviksia, hedelmiä ja marjoja yhteensä vähintään 500 g päivässä ja valitsemalla runsaskuituisia viljavalmisteita (kuitua vähintään 6 %, mielellään 10 %).
  • Hiilihydraattilähteet pyritään jakamaan tasaisesti usealle aterialle verensokerimittausten tulosten mukaan.
  • Jos plasman glukoosipitoisuus suurenee aamiaisen jälkeen yli tavoitteen, aamiaisen hiilihydraattimäärää kannattaa pienentää.
  • Alle 40 E% hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion vaikutuksista sikiön tai raskaana olevan naisen hyvinvointiin ei löydy tutkittua tietoa
  • Lisämakeutukseen voidaan tarvittaessa käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Näistä raskauden kannalta suositeltavimpia ovat aspartaami, asesulfaami, sukraloosi, stevioliglykosidit ja ksylitoli.

Rasvat

  • Rasvan suositeltava saanti on 30–40 E% eli 60–80 g/vrk, ja pehmeän rasvan (kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja) osuuden tästä tulisi olla kaksi kolmasosaa. Riittävään pehmeän rasvan saantiin on kiinnitettävä huomiota, koska se parantaa glukoosinsietoa ja takaa välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin ja koska sen saanti on suomalaisilla keskimäärin liian vähäistä.
  • Suosituksen voi käytännössä saavuttaa esimerkiksi nauttimalla 60–70-prosenttista (rasvan osuus margariinista) kasvimargariinia leivillä ja öljypohjaista salaatinkastiketta, käyttämällä ruoanvalmistukseen kasviöljyä ja nauttimalla rasvaista kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja pienin määrin manteleita, pähkinöitä tai siemeniä.
  • Kovan eläinrasvan (tyydyttyneet rasvahapot) saanti vähennetään mahdollisimman pieneksi valitsemalla vähärasvaisia tuotteita, esimerkiksi rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita, rasvapitoisuudeltaan alle 17-prosenttisia juustoja, alle 4-prosenttisia leikkeleitä ja alle 7–prosenttisia lihoja tai ruokia.

Proteiinit

  • Proteiinien suositeltava saanti on 20–25 E%.
  • Suosituksen voi saavuttaa suosimalla kalaa, kanaa, vähärasvaista lihaa, palkokasveja ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Liikunta

Lääkehoito

Insuliinihoito raskauden aikana

Insuliinihoidon toteutus käytännössä

Metformiini

Insuliinihoito synnytyksen aikana

  • Tavoitteena on äidin normoglykemia synnytyksen aikana myös metformiinia raskauden aikana saaneilla.
    • Plasman glukoosipitoisuus pyritään synnytyksen aikana pitämään 4–7 mmol/l:ssa. Pitoisuutta seurataan synnytyssalissa 1–2 tunnin välein.
  • Insuliinihoitoa jatketaan tavanomaisin annoksin niin kauan kuin äiti syö normaalisti.
  • Jos raskaudenaikainen insuliiniannos on suuri, esimerkiksi yli 30 IU/vrk, insuliinihoito toteutetaan kuten jo raskautta edeltäneen diabeteksen hoidossa. Ks. Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus (www «http://www.diabetes.fi/files/2169/Diabeetikon_hoito_raskauden_aikana.pdf»4).
  • Äidin veren glukoosipitoisuuden tiheä seuranta lopetetaan, kun hän on syönyt synnytyksen jälkeen.
  • Insuliinihoito lopetetaan, kun lapsi syntyy.
  • Synnytyksen jälkeen veren glukoosipitoisuutta seurataan 1–3 vuorokauden ajan aamulla ja aterioiden jälkeen. Tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko äiti edelleen insuliinihoitoa.

Obstetrinen seuranta raskauden aikana

Sikiön kasvun seuranta

Odottavan äidin kohonnut verenpaine

Sikiön epämuodostumat

Perinataalikomplikaatiot

Perinataalikuolleisuus

Sikiön krooninen hapenpuute

Sikiön makrosomia

Taulukko 2. Makrosomisten syntymäpainojen raja-arvot (keskiarvo + 2 SD) raskausviikoilla 28, 32, 36 ja 40. Luvut on pyöristetty Sankilammen ym. (2013) «Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. Ann Med 2013;45:446-54 »145 ja Pihkalan ym. (1989) «Pihkala J, Hakala T, Voutilainen P ym. Uudet suomalaiset sikiön kasvukäyrät. Duodecim 1989;105:1540-6 »144 julkaisuista.
(1) THL suosittelee tuoreeseen aineistoon perustuvien lukujen käyttöä lasten kasvun seurannassa (Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. 49/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISSN 1798-0070 (painettu). ISSN 1798-0089 (PDF).
(2) Toistaiseksi Suomessa tehdyt vastasyntyneen makrosomiaa käsittelevät tutkimukset perustuvat aiemmin käytössä olleisiin raja-arvoihin, ks. tarkemmin «Makrosomian määritelmä»3.
RaskausviikkoMakrosomian raja, yksisikiöiset (keskiarvo + 2 SD)
Sankilampi ym. 2013 (1)Pihkala ym. 1989 (2)
PojatTytötKaikki
28+01 445 g1 370 g1 500 g
32+02 420 g2 325 g2 400 g
36+03 685 g3 570 g3 650 g
40+04 640 g4 465 g4 500 g

Sikiön hartiadystokia

Obstetrinen seuranta synnytyksen aikana

  • Lääkehoitoisten raskausdiabeetikoiden synnytys hoidetaan raskausdiabeetikoiden hoitoon perehtyneessä synnytyssairaalassa, jossa on valmius vastasyntyneentehostettuun seurantaan ja hoitoon.

Synnytyksen ajankohta 

Operatiivinen synnytys

Vastasyntyneen ongelmat

Vastasyntyneen hengitysvaikeudet

Vastasyntyneen hypoglykemia

Vastasyntyneen hypoglykemian ehkäisy ja hoito

Vastasyntyneen hematologiset ongelmat

Lapsen myöhäisennuste

Äidin seuranta ja hoito raskausdiabeteksen jälkeen

Glukoosirasituskoe

Verenpaine-, lipidi- ja muut mittaukset

Imetys

Äidin myöhäisennuste

Raskausdiabeteksen uusiutuminen

Diabeteksen ilmaantuminen

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 1 diabetes

Raskausdiabeteksen ehkäisy

Ennen raskautta

Raskauden aikana

Sekundaaripreventio

Raskauden ehkäisy

Terveystaloustieteellinen näkökulma

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Raskausdiabetes-suosituksen historiatiedot «Raskausdiabetes, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja

Risto Kaaja, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; Turun yliopisto ja Satakunnan keskussairaala

Jäsenet

Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja; Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat

Tarja Kinnunen, FT, ETM, yliopistonlehtori; Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Nina Peränen, TtM, kätilö; Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö

Tapani Rönnemaa, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; Turun yliopisto ja Tyksin sisätautien klinikka

Jouko Saramies, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, ylilääkäri; Savitaipaleen terveyskeskus

Hanna Soukka, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Tyksin lasten ja nuorten klinikka.

Kari Teramo, LKT, professori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi, senioritutkija; HYKS:n naistenklinikka

Piia Vuorela, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Porvoon sairaala, Käypä hoito -toimittaja

Marja Vääräsmäki, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; OYS:n synnytys- ja naistenklinikka

Asiantuntija

Pirjo Räsänen, dosentti, FT, arviointipäällikkö; HUS Ulkoinen tarkastus

Sidonnaisuudet

Heidi Alenius: Ei sidonnaisuuksia

Risto Kaaja: Luentopalkkio (MSD, Novo Nordisk, Sanofi Aventis)

Tarja Kinnunen: Ei sidonnaisuuksia

Jorma Komulainen: Asiantuntijapalkkio (EKSSHP, PKSHP, THL, TUOTA-tutkimushanke), Työsuhde (Duodecim), Luentopalkkio (Lääkäriliitto)

Nina Peränen: Apuraha (Suomen Kätilöliitto)

Tapani Rönnemaa: Ei sidonnaisuuksia

Jouko Saramies:Luentopalkkioita useiden lääkeyritysten tilaisuuksissa

Hanna Soukka: Ei sidonnaisuuksia

Kari Teramo: Asiantuntijapalkkio (Novo Nordisk Farma Oy), Palkkio artikkelin käsikirjoituksesta (Aikakausikirja Duodecim)

Piia Vuorela: Ei sidonnaisuuksia

Marja Vääräsmäki: Ei sidonnaisuuksia

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. World Health Organisation. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Report of a WHO consultation. Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. World Health Organization 1999. WHO/NCD/NCS/99.2
  2. Buchanan TA, Xiang AH. Gestational diabetes mellitus. J Clin Invest 2005;115:485-91 «PMID: 15765129»PubMed
  3. Mao H, Li Q, Gao S. Meta-analysis of the relationship between common type 2 diabetes risk gene variants with gestational diabetes mellitus. PLoS One 2012;7:e45882 «PMID: 23029294»PubMed
  4. Catalano PM, Huston L, Amini SB ym. Longitudinal changes in glucose metabolism during pregnancy in obese women with normal glucose tolerance and gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1999;180:903-16 «PMID: 10203659»PubMed
  5. Catalano PM, Tyzbir ED, Roman NM ym. Longitudinal changes in insulin release and insulin resistance in nonobese pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1991;165:1667-72 «PMID: 1750458»PubMed
  6. Buchanan TA, Kjos SL. Gestational diabetes: risk or myth? J Clin Endocrinol Metab 1999;84:1854-7 «PMID: 10372674»PubMed
  7. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus (online) 17.05.2007. www.kaypahoito.fi
  8. Lapolla A, Dalfrà MG, Fedele D. Diabetes related autoimmunity in gestational diabetes mellitus: is it important? Nutr Metab Cardiovasc Dis 2009;19:674-82 «PMID: 19541464»PubMed
  9. Mauricio D, de Leiva A. Autoimmune gestational diabetes mellitus: a distinct clinical entity? Diabetes Metab Res Rev 2001;17:422-8 «PMID: 11757077»PubMed
  10. de Leiva A, Mauricio D, Corcoy R. Diabetes-related autoantibodies and gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S127-33 «PMID: 17596460»PubMed
  11. Järvelä IY, Juutinen J, Koskela P ym. Gestational diabetes identifies women at risk for permanent type 1 and type 2 diabetes in fertile age: predictive role of autoantibodies. Diabetes Care 2006;29:607-12
  12. Laakso M. Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä? Suom Lääkäril 2011;66:37-42
  13. Misra S, Dornhorst A. Gestational diabetes mellitus: primum non nocere. Diabetes Care 2012;35:1811-3 «PMID: 22923681»PubMed
  14. Chakera AJ, Carleton VL, Ellard S ym. Antenatal diagnosis of fetal genotype determines if maternal hyperglycemia due to a glucokinase mutation requires treatment. Diabetes Care 2012;35:1832-4 «PMID: 22773699»PubMed
  15. Colom C, Corcoy R. Maturity onset diabetes of the young and pregnancy. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2010;24:605-15 «PMID: 20832739»PubMed
  16. Hattersley AT, Beards F, Ballantyne E ym. Mutations in the glucokinase gene of the fetus result in reduced birth weight. Nat Genet 1998;19:268-70 «PMID: 9662401»PubMed
  17. Lu GC, Luchesse A, Chapman V ym. Screening for gestational diabetes mellitus in the subsequent pregnancy: is it worthwhile? Am J Obstet Gynecol 2002;187:918-21 «PMID: 12388977»PubMed
  18. Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 «PMID: 18728914»PubMed
  19. Coustan DR, Lowe LP, Metzger BE ym. The Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome (HAPO) study: paving the way for new diagnostic criteria for gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2010;202:654.e1-6 «PMID: 20510967»PubMed
  20. England LJ, Dietz PM, Njoroge T ym. Preventing type 2 diabetes: public health implications for women with a history of gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2009;200:365.e1-8 «PMID: 18691691»PubMed
  21. Shaat N, Ekelund M, Lernmark A ym. Genotypic and phenotypic differences between Arabian and Scandinavian women with gestational diabetes mellitus. Diabetologia 2004;47:878-84 «PMID: 15095040»PubMed
  22. International Association of Diabetes and Pregnancy Study Groups Consensus Panel, Metzger BE, Gabbe SG ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33:676-82 «PMID: 20190296»PubMed
  23. Agarwal MM, Dhatt GS, Punnose J ym. Gestational diabetes: a reappraisal of HBA1c as a screening test. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84:1159-63 «PMID: 16305701»PubMed
  24. Sacks DB, Arnold M, Bakris GL ym. Executive summary: guidelines and recommendations for laboratory analysis in the diagnosis and management of diabetes mellitus. Clin Chem 2011;57:793-8 «PMID: 21617153»PubMed
  25. Report of a WHO/IDF consultation. Definition and diagnosis of diabetes mellitus and intermediate hyperglycaemia. Editors: WHO; IDF. 2006, 50 pages. ISBN: 978 92 4 159493 6
  26. O´Sullivan JB, Mahan CM. Criteria for the oral glucose tolerance test in pregnancy. Diabetes 1964;13:278-85
  27. Berger H, Crane J, Farine D ym. Screening for gestational diabetes mellitus. J Obstet Gynaecol Can 2002;24:894-912 «PMID: 12417905»PubMed
  28. Pöyhönen-Alho MK, Teramo KA, Kaaja RJ ym. 50gram oral glucose challenge test combined with risk factor-based screening for gestational diabetes. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2005;121:34-7 «PMID: 15989983»PubMed
  29. American Diabetes Association. Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care 2007;30 Suppl 1:S42-7 «PMID: 17192378»PubMed
  30. Zheng J, Shan PF, Gu W. The efficacy of metformin in pregnant women with polycystic ovary syndrome: a meta-analysis of clinical trials. J Endocrinol Invest 2013 «PMID: 23580001»PubMed
  31. Yildirim Y, Tinar S, Oner RS ym. Gestational diabetes mellitus in patients receiving long-term corticosteroid therapy during pregnancy. J Perinat Med 2006;34:280-4 «PMID: 16856815»PubMed
  32. Diabetesliitto. Raskausdiabetes - pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi. Suomen Diabetesliitto ry, Tampere, 2012.
  33. IOM (Institute of Medicine). Weight Gain During Pregnancy: Reexamining the Guidelines. Washington, DC: The National Academies Press; 2009.
  34. Han S, Middleton P, Crowther CA. Exercise for pregnant women for preventing gestational diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD009021 «PMID: 22786521»PubMed
  35. Vinter CA, Jensen DM, Ovesen P ym. The LiP (Lifestyle in Pregnancy) study: a randomized controlled trial of lifestyle intervention in 360 obese pregnant women. Diabetes Care 2011;34:2502-7 «PMID: 21972411»PubMed
  36. Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
  37. Committee on Obstetric Practice. ACOG committee opinion. Exercise during pregnancy and the postpartum period. Number 267, January 2002. American College of Obstetricians and Gynecologists. Int J Gynaecol Obstet 2002;77:79-81 «PMID: 12053898»PubMed
  38. Haskell WL, Lee IM, Pate RR ym. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation 2007;116:1081-93 «PMID: 17671237»PubMed
  39. Langer O. Management of gestational diabetes: pharmacologic treatment options and glycemic control. Endocrinol Metab Clin North Am 2006;35:53-78, vi «PMID: 16310642»PubMed
  40. de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
  41. Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401 «PMID: 12683650»PubMed
  42. Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-27 «PMID: 21422852»PubMed
  43. Gabbe SG, Morgan MA, Power ML ym. Duty hours and pregnancy outcome among residents in obstetrics and gynecology. Obstet Gynecol 2003;102:948-51 «PMID: 14672468»PubMed
  44. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
  45. Mathiesen ER, Kinsley B, Amiel SA ym. Maternal glycemic control and hypoglycemia in type 1 diabetic pregnancy: a randomized trial of insulin aspart versus human insulin in 322 pregnant women. Diabetes Care 2007;30:771-6 «PMID: 17392539»PubMed
  46. Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J ym. Use of insulin glargine during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1171-4 «PMID: 17851816»PubMed
  47. Pettitt DJ, Ospina P, Kolaczynski JW ym. Comparison of an insulin analog, insulin aspart, and regular human insulin with no insulin in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2003;26:183-6 «PMID: 12502678»PubMed
  48. Wyatt JW, Frias JL, Hoyme HE ym. Congenital anomaly rate in offspring of mothers with diabetes treated with insulin lispro during pregnancy. Diabet Med 2005;22:803-7 «PMID: 15910635»PubMed
  49. Hod M, Damm P, Kaaja R ym. Fetal and perinatal outcomes in type 1 diabetes pregnancy: a randomized study comparing insulin aspart with human insulin in 322 subjects. Am J Obstet Gynecol 2008;198:186.e1-7 «PMID: 17905178»PubMed
  50. Langer O. Maternal glycemic criteria for insulin therapy in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 1998;21 Suppl 2:B91-8 «PMID: 9704234»PubMed
  51. McLaren RA, Puckett JL, Chauhan SP. Estimators of birth weight in pregnant women requiring insulin: a comparison of seven sonographic models. Obstet Gynecol 1995;85:565-9 «PMID: 7898834»PubMed
  52. Ben-Haroush A, Yogev Y, Hod M. Fetal weight estimation in diabetic pregnancies and suspected fetal macrosomia. J Perinat Med 2004;32:113-21 «PMID: 15085885»PubMed
  53. Langer O. Ultrasound biometry evolves in the management of diabetes in pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;26:585-95 «PMID: 16254874»PubMed
  54. Suhonen L, Teramo K. Hypertension and pre-eclampsia in women with gestational glucose intolerance. Acta Obstet Gynecol Scand 1993;72:269-72 «PMID: 8389513»PubMed
  55. Farrell T, Neale L, Cundy T. Congenital anomalies in the offspring of women with type 1, type 2 and gestational diabetes. Diabet Med 2002;19:322-6 «PMID: 11943005»PubMed
  56. Schaefer UM, Songster G, Xiang A ym. Congenital malformations in offspring of women with hyperglycemia first detected during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1997;177:1165-71 «PMID: 9396914»PubMed
  57. Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51:619-37, viii «PMID: 15157588»PubMed
  58. Vääräsmäki M, Gissler M, Hartikainen AL. A uniform regimen enables decentralized care of diabetic pregnancies. Diabet Med 2001;18:871-6 «PMID: 11703430»PubMed
  59. Schmidt MI, Duncan BB, Reichelt AJ ym. Gestational diabetes mellitus diagnosed with a 2-h 75-g oral glucose tolerance test and adverse pregnancy outcomes. Diabetes Care 2001;24:1151-5 «PMID: 11423494»PubMed
  60. Taricco E, Radaelli T, Rossi G ym. Effects of gestational diabetes on fetal oxygen and glucose levels in vivo. BJOG 2009;116:1729-35 «PMID: 19832834»PubMed
  61. Alanis MC, Goodnight WH, Hill EG ym. Maternal super-obesity (body mass index > or = 50) and adverse pregnancy outcomes. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:924-30 «PMID: 20438391»PubMed
  62. Mitanchez D. Foetal and neonatal complications in gestational diabetes: perinatal mortality, congenital malformations, macrosomia, shoulder dystocia, birth injuries, neonatal complications. Diabetes Metab 2010;36:617-27 «PMID: 21163425»PubMed
  63. Wendland EM, Torloni MR, Falavigna M ym. Gestational diabetes and pregnancy outcomes--a systematic review of the World Health Organization (WHO) and the International Association of Diabetes in Pregnancy Study Groups (IADPSG) diagnostic criteria. BMC Pregnancy Childbirth 2012;12:23 «PMID: 22462760»PubMed
  64. Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114:2253-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo80469 »6
  65. Teramo K, Kari MA, Eronen M ym. High amniotic fluid erythropoietin levels are associated with an increased frequency of fetal and neonatal morbidity in type 1 diabetic pregnancies. Diabetologia 2004;47:1695-703 «PMID: 15502930»PubMed
  66. Teramo KA. Obstetric problems in diabetic pregnancy - The role of fetal hypoxia. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2010;24:663-71 «PMID: 20832744»PubMed
  67. Kjos SL, Leung A, Henry OA ym. Antepartum surveillance in diabetic pregnancies: predictors of fetal distress in labor. Am J Obstet Gynecol 1995;173:1532-9 «PMID: 7503197»PubMed
  68. Rosenn BM. Antenatal fetal testing in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Semin Perinatol 2002;26:210-4 «PMID: 12099311»PubMed
  69. Ostlund E, Hanson U. Antenatal nonstress test in complicated and uncomplicated pregnancies in type-1-diabetic women. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1991;39:13-8 «PMID: 2029951»PubMed
  70. American College of Obstetricians and Gynecologists Committee on Practice Bulletins--Obstetrics. ACOG Practice Bulletin. Clinical management guidelines for obstetrician-gynecologists. Number 30, September 2001 (replaces Technical Bulletin Number 200, December 1994). Gestational diabetes. Obstet Gynecol 2001;98:525-38 «PMID: 11547793»PubMed
  71. Siddiqui F, James D. Fetal monitoring in type 1 diabetic pregnancies. Early Hum Dev 2003;72:1-13 «PMID: 12706307»PubMed
  72. Ehrenberg HM, Mercer BM, Catalano PM. The influence of obesity and diabetes on the prevalence of macrosomia. Am J Obstet Gynecol 2004;191:964-8 «PMID: 15467573»PubMed
  73. Langer O, Yogev Y, Xenakis EM ym. Insulin and glyburide therapy: dosage, severity level of gestational diabetes, and pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 2005;192:134-9 «PMID: 15672015»PubMed
  74. Langer O, Yogev Y, Xenakis EM ym. Overweight and obese in gestational diabetes: the impact on pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 2005;192:1768-76 «PMID: 15970805»PubMed
  75. Susa JB, McCormick KL, Widness JA ym. Chronic hyperinsulinemia in the fetal rhesus monkey: effects on fetal growth and composition. Diabetes 1979;28:1058-63 «PMID: 116897»PubMed
  76. Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K ym. Hyperinsulinemia and macrosomia in the fetus of the diabetic mother. Diabetes Care 1994;17:640-8 «PMID: 7924772»PubMed
  77. Garssen GJ, Spencer GS, Colenbrander B ym. Lack of effect of chronic hyperinsulinaemia on growth and body composition in the fetal pig. Biol Neonate 1983;44:234-42 «PMID: 6354281»PubMed
  78. Brans YW, Shannon DL, Hunter MA. Maternal diabetes and neonatal macrosomia. II. Neonatal anthropometric measurements. Early Hum Dev 1983;8:297-305 «PMID: 6641573»PubMed
  79. HAPO Study Cooperative Research Group, Metzger BE, Lowe LP ym. Hyperglycemia and adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2008;358:1991-2002 «PMID: 18463375»PubMed
  80. Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregnancy weight and excess weight gain are risk factors for macrosomia in women with gestational diabetes. J Perinatol 2011;31:717-21 «PMID: 21372797»PubMed
  81. Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 «PMID: 10214829»PubMed
  82. Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 «PMID: 9166293»PubMed
  83. Griffith J, Conway DL. Care of diabetes in pregnancy. Obstet Gynecol Clin North Am 2004;31:243-56, v «PMID: 15200963»PubMed
  84. Hoffman L, Nolan C, Wilson JD ym. Gestational diabetes mellitus--management guidelines. The Australasian Diabetes in Pregnancy Society. Med J Aust 1998;169:93-7 «PMID: 9700346»PubMed
  85. Management of diabetes A national clinical guideline. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. March 2010. ISBN 978 1 905813 58 2
  86. Kicklighter SD. Infant of diabetic mother. Emedicine September 19, 2005. www.emedicine.com/ped/topic485.htm
  87. Landon MB, Spong CY, Thom E ym. A multicenter, randomized trial of treatment for mild gestational diabetes. N Engl J Med 2009;361:1339-48 «PMID: 19797280»PubMed
  88. Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes: the consequences of not treating. Am J Obstet Gynecol 2005;192:989-97 «PMID: 15846171»PubMed
  89. Jensen DM, Damm P, Sørensen B ym. Proposed diagnostic thresholds for gestational diabetes mellitus according to a 75-g oral glucose tolerance test. Maternal and perinatal outcomes in 3260 Danish women. Diabet Med 2003;20:51-7 «PMID: 12519320»PubMed
  90. Langer O, Rodriguez DA, Xenakis EM ym. Intensified versus conventional management of gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 1994;170:1036-46; discussion 1046-7 «PMID: 8166187»PubMed
  91. Ostlund I, Hanson U, Björklund A ym. Maternal and fetal outcomes if gestational impaired glucose tolerance is not treated. Diabetes Care 2003;26:2107-11 «PMID: 12832321»PubMed
  92. Cordero L, Treuer SH, Landon MB ym. Management of infants of diabetic mothers. Arch Pediatr Adolesc Med 1998;152:249-54 «PMID: 9529462»PubMed
  93. Nassar AH, Usta IM, Khalil AM ym. Fetal macrosomia (> or =4500 g): perinatal outcome of 231 cases according to the mode of delivery. J Perinatol 2003;23:136-41 «PMID: 12673264»PubMed
  94. Cowett RM. Neonatal care of the infant of the diabetic mother. NeoReviews 2002;3:190-6
  95. Rozance PJ, Hay WW Jr. Describing hypoglycemia--definition or operational threshold? Early Hum Dev 2010;86:275-80 «PMID: 20554129»PubMed
  96. Cornblath M, Hawdon JM, Williams AF ym. Controversies regarding definition of neonatal hypoglycemia: suggested operational thresholds. Pediatrics 2000;105:1141-5 «PMID: 10790476»PubMed
  97. Boluyt N, van Kempen A, Offringa M. Neurodevelopment after neonatal hypoglycemia: a systematic review and design of an optimal future study. Pediatrics 2006;117:2231-43 «PMID: 16740869»PubMed
  98. Schaefer-Graf UM, Rossi R, Bührer C ym. Rate and risk factors of hypoglycemia in large-for-gestational-age newborn infants of nondiabetic mothers. Am J Obstet Gynecol 2002;187:913-7 «PMID: 12388976»PubMed
  99. Flores-le Roux JA, Sagarra E, Benaiges D ym. A prospective evaluation of neonatal hypoglycaemia in infants of women with gestational diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2012;97:217-22 «PMID: 22537519»PubMed
  100. Deshpande S, Ward Platt M. The investigation and management of neonatal hypoglycaemia. Semin Fetal Neonatal Med 2005;10:351-61 «PMID: 15922680»PubMed
  101. Committee on Fetus and Newborn, Adamkin DH. Postnatal glucose homeostasis in late-preterm and term infants. Pediatrics 2011;127:575-9 «PMID: 21357346»PubMed
  102. Maayan-Metzger A, Lubin D, Kuint J. Hypoglycemia rates in the first days of life among term infants born to diabetic mothers. Neonatology 2009;96:80-5 «PMID: 19225239»PubMed
  103. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Raportti: Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009-2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba «http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba»7
  104. Nachum Z, Ben-Shlomo I, Weiner E ym. Twice daily versus four times daily insulin dose regimens for diabetes in pregnancy: randomised controlled trial. BMJ 1999;319:1223-7 «PMID: 10550081»PubMed
  105. Hod M, Rabinerson D, Kaplan B ym. Perinatal complications following gestational diabetes mellitus how 'sweet' is ill? Acta Obstet Gynecol Scand 1996;75:809-15 «PMID: 8931504»PubMed
  106. Rizzo TA, Ogata ES, Dooley SL ym. Perinatal complications and cognitive development in 2- to 5-year-old children of diabetic mothers. Am J Obstet Gynecol 1994;171:706-13 «PMID: 8092219»PubMed
  107. Widness JA, Susa JB, Garcia JF ym. Increased erythropoiesis and elevated erythropoietin in infants born to diabetic mothers and in hyperinsulinemic rhesus fetuses. J Clin Invest 1981;67:637-42 «PMID: 7009647»PubMed
  108. Green DW, Khoury J, Mimouni F. Neonatal hematocrit and maternal glycemic control in insulin-dependent diabetes. J Pediatr 1992;120:302-5 «PMID: 1735833»PubMed
  109. Bangalore S, Parkar S, Grossman E ym. A meta-analysis of 94,492 patients with hypertension treated with beta blockers to determine the risk of new-onset diabetes mellitus. Am J Cardiol 2007;100:1254-62 «PMID: 17920367»PubMed
  110. Elliott WJ, Meyer PM. Incident diabetes in clinical trials of antihypertensive drugs: a network meta-analysis. Lancet 2007; 369: 201-7
  111. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50 «PMID: 11333990»PubMed
  112. Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of weight loss with lifestyle intervention on risk of diabetes. Diabetes Care 2006;29:2102-7 «PMID: 16936160»PubMed
  113. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus (online) 1.12.2011. http://www.kaypahoito.fi
  114. Luoto R, Aittasalo M, Kinnunen TI. Ravinto ja liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Suom Lääkäril 2007;62:513-8
  115. Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise in the prevention and treatment of maternal-fetal disease: a review of the literature. Appl Physiol Nutr Metab 2006;31:661-74 «PMID: 17213880»PubMed
  116. Cheung NW, Smith BJ, Henriksen H ym. A group-based healthy lifestyle program for women with previous gestational diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2007;77:333-4 «PMID: 17161488»PubMed
  117. Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnancy and postpartum lifestyle intervention in women with gestational diabetes mellitus reduces diabetes risk factors: a feasibility randomized control trial. Diabetes Care 2011;34:1519-25 «PMID: 21540430»PubMed
  118. Stuebe AM, Rich-Edwards JW, Willett WC ym. Duration of lactation and incidence of type 2 diabetes. JAMA 2005;294:2601-10 «PMID: 16304074»PubMed
  119. Gunderson EP, Hedderson MM, Chiang V ym. Lactation intensity and postpartum maternal glucose tolerance and insulin resistance in women with recent GDM: the SWIFT cohort. Diabetes Care 2012;35:50-6 «PMID: 22011407»PubMed
  120. Gunderson EP, Jacobs DR Jr, Chiang V ym. Duration of lactation and incidence of the metabolic syndrome in women of reproductive age according to gestational diabetes mellitus status: a 20-Year prospective study in CARDIA (Coronary Artery Risk Development in Young Adults). Diabetes 2010;59:495-504 «PMID: 19959762»PubMed
  121. Gunderson EP. Breastfeeding after gestational diabetes pregnancy: subsequent obesity and type 2 diabetes in women and their offspring. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S161-8 «PMID: 17596466»PubMed
  122. Trout KK, Averbuch T, Barowski M. Promoting breastfeeding among obese women and women with gestational diabetes mellitus. Curr Diab Rep 2011;11:7-12 «PMID: 21052873»PubMed
  123. STM: lapsi, perhe ja ruoka. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId «http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId »8
  124. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus (online) 26.09.2005. http://www.kaypahoito.fi
  125. Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 «PMID: 12351492»PubMed
  126. Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD ym. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:1773-9 «PMID: 19465232»PubMed
  127. Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346:393-403 «PMID: 11832527»PubMed
  128. Persson B, Hanson U, Hartling SG ym. Follow-up of women with previous GDM. Insulin, C-peptide, and proinsulin responses to oral glucose load. Diabetes 1991;40 Suppl 2:136-41 «PMID: 1748243»PubMed
  129. Damm P. Future risk of diabetes in mother and child after gestational diabetes mellitus. Int J Gynaecol Obstet 2009;104 Suppl 1:S25-6 «PMID: 19150058»PubMed
  130. Füchtenbusch M, Ferber K, Standl E ym. Prediction of type 1 diabetes postpartum in patients with gestational diabetes mellitus by combined islet cell autoantibody screening: a prospective multicenter study. Diabetes 1997;46:1459-67 «PMID: 9287047»PubMed
  131. Morisset AS, St-Yves A, Veillette J ym. Prevention of gestational diabetes mellitus: a review of studies on weight management. Diabetes Metab Res Rev 2010;26:17-25 «PMID: 19943327»PubMed
  132. Bowers K, Yeung E, Williams MA ym. A prospective study of prepregnancy dietary iron intake and risk for gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2011;34:1557-63 «PMID: 21709294»PubMed
  133. Bowers K, Tobias DK, Yeung E ym. A prospective study of prepregnancy dietary fat intake and risk of gestational diabetes. Am J Clin Nutr 2012;95:446-53 «PMID: 22218158»PubMed
  134. Tobias DK, Zhang C, Chavarro J ym. Prepregnancy adherence to dietary patterns and lower risk of gestational diabetes mellitus. Am J Clin Nutr 2012;96:289-95 «PMID: 22760563»PubMed
  135. Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo M ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling: a cluster-randomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e1001036 «PMID: 21610860»PubMed
  136. Oostdam N, van Poppel MN, Wouters MG ym. Interventions for preventing gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. J Womens Health (Larchmt) 2011;20:1551-63 «PMID: 21838525»PubMed
  137. Tieu J, Crowther CA, Middleton P. Dietary advice in pregnancy for preventing gestational diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD006674 «PMID: 18425961»PubMed
  138. Tobias DK, Zhang C, van Dam RM ym. Physical activity before and during pregnancy and risk of gestational diabetes mellitus: a meta-analysis. Diabetes Care 2011;34:223-9 «PMID: 20876206»PubMed
  139. Hedderson MM, Gunderson EP, Ferrara A. Gestational weight gain and risk of gestational diabetes mellitus. Obstet Gynecol 2010;115:597-604 «PMID: 20177292»PubMed
  140. Carreno CA, Clifton RG, Hauth JC ym. Excessive early gestational weight gain and risk of gestational diabetes mellitus in nulliparous women. Obstet Gynecol 2012;119:1227-33 «PMID: 22617588»PubMed
  141. Gibson KS, Waters TP, Catalano PM. Maternal weight gain in women who develop gestational diabetes mellitus. Obstet Gynecol 2012;119:560-5 «PMID: 22353954»PubMed
  142. Diabetes Prevention Program Research Group, Knowler WC, Fowler SE ym. 10-year follow-up of diabetes incidence and weight loss in the Diabetes Prevention Program Outcomes Study. Lancet 2009;374:1677-86 «PMID: 19878986»PubMed
  143. Damm P, Mathiesen ER, Petersen KR ym. Contraception after gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S236-41 «PMID: 17596478»PubMed
  144. Pihkala J, Hakala T, Voutilainen P ym. Uudet suomalaiset sikiön kasvukäyrät. Duodecim 1989;105:1540-6 «http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1989_18_1540-1546.pdf»9 «PMID: 2680445»PubMed
  145. Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. Ann Med 2013;45:446-54 «PMID: 23768051»PubMed
  146. Kolu P, Raitanen J, Rissanen P ym. Cost-effectiveness of lifestyle counselling as primary prevention of gestational diabetes mellitus: findings from a cluster-randomised trial. PLoS One 2013;8:e56392 «PMID: 23457562»PubMed
  147. Aberg AE, Jönsson EK, Eskilsson I ym. Predictive factors of developing diabetes mellitus in women with gestational diabetes. Acta Obstet Gynecol Scand 2002;81:11-6 «PMID: 11942881»PubMed
  148. Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 «PMID: 12663597»PubMed
  149. Boney CM, Verma A, Tucker R ym. Metabolic syndrome in childhood: association with birth weight, maternal obesity, and gestational diabetes mellitus. Pediatrics 2005;115:e290-6 «PMID: 15741354»PubMed
  150. Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance exercise decreases the need for insulin in overweight women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2004;190:188-93 «PMID: 14749658»PubMed
  151. Casey BM, Lucas MJ, Mcintire DD ym. Pregnancy outcomes in women with gestational diabetes compared with the general obstetric population. Obstet Gynecol 1997;90:869-73 «PMID: 9397092»PubMed
  152. Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
  153. Cheng YW, Chung JH, Kurbisch-Block I ym. Gestational weight gain and gestational diabetes mellitus: perinatal outcomes. Obstet Gynecol 2008;112:1015-22 «PMID: 18978100»PubMed
  154. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight and the metabolic syndrome in adult offspring of women with diet-treated gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2009;94:2464-70 «PMID: 19417040»PubMed
  155. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglycemia. Diabetes Care 2008;31:340-6 «PMID: 18000174»PubMed
  156. de Barros MC, Lopes MA, Francisco RP ym. Resistance exercise and glycemic control in women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2010;203:556.e1-6 «PMID: 20864072»PubMed
  157. Garner P, Okun N, Keely E ym. A randomized controlled trial of strict glycemic control and tertiary level obstetric care versus routine obstetric care in the management of gestational diabetes: a pilot study. Am J Obstet Gynecol 1997;177:190-5 «PMID: 9240606»PubMed
  158. Getahun D, Fassett MJ, Jacobsen SJ. Gestational diabetes: risk of recurrence in subsequent pregnancies. Am J Obstet Gynecol 2010;203:467.e1-6 «PMID: 20630491»PubMed
  159. Grant SM, Wolever TM, O'Connor DL ym. Effect of a low glycaemic index diet on blood glucose in women with gestational hyperglycaemia. Diabetes Res Clin Pract 2011;91:15-22 «PMID: 21094553»PubMed
  160. Ijäs H, Vääräsmäki M, Morin-Papunen L ym. Metformin should be considered in the treatment of gestational diabetes: a prospective randomised study. BJOG 2011;118:880-5 «PMID: 21083860»PubMed
  161. Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Maternal and perinatal outcomes in 143 Danish women with gestational diabetes mellitus and 143 controls with a similar risk profile. Diabet Med 2000;17:281-6 «PMID: 10821294»PubMed
  162. Joffe GM, Esterlitz JR, Levine RJ ym. The relationship between abnormal glucose tolerance and hypertensive disorders of pregnancy in healthy nulliparous women. Calcium for Preeclampsia Prevention (CPEP) Study Group. Am J Obstet Gynecol 1998;179:1032-7 «PMID: 9790393»PubMed
  163. Kestilä KK, Ekblad UU, Rönnemaa T. Continuous glucose monitoring versus self-monitoring of blood glucose in the treatment of gestational diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2007;77:174-9 «PMID: 17234297»PubMed
  164. Kim C, Berger DK, Chamany S. Recurrence of gestational diabetes mellitus: a systematic review. Diabetes Care 2007;30:1314-9 «PMID: 17290037»PubMed
  165. Kousta E, Lawrence NJ, Penny A ym. Implications of new diagnostic criteria for abnormal glucose homeostasis in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 1999;22:933-7 «PMID: 10372245»PubMed
  166. Lauenborg J, Hansen T, Jensen DM ym. Increasing incidence of diabetes after gestational diabetes: a long-term follow-up in a Danish population. Diabetes Care 2004;27:1194-9 «PMID: 15111544»PubMed
  167. Lindsay KL, Walsh CA, Brennan L ym. Probiotics in pregnancy and maternal outcomes: a systematic review. J Matern Fetal Neonatal Med 2013;26:772-8 «PMID: 23205866»PubMed
  168. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-9 «PMID: 17098085»PubMed
  169. Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG ym. Improved lifestyle and decreased diabetes risk over 13 years: long-term follow-up of the randomised Finnish Diabetes Prevention Study (DPS). Diabetologia 2013;56:284-93 «PMID: 23093136»PubMed
  170. Louie JC, Markovic TP, Perera N ym. A randomized controlled trial investigating the effects of a low-glycemic index diet on pregnancy outcomes in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2011;34:2341-6 «PMID: 21900148»PubMed
  171. Mathiesen ER, Hod M, Ivanisevic M ym. Maternal efficacy and safety outcomes in a randomized, controlled trial comparing insulin detemir with NPH insulin in 310 pregnant women with type 1 diabetes. Diabetes Care 2012;35:2012-7 «PMID: 22851598»PubMed
  172. Moses RG, Barker M, Winter M ym. Can a low-glycemic index diet reduce the need for insulin in gestational diabetes mellitus? A randomized trial. Diabetes Care 2009;32:996-1000 «PMID: 19279301»PubMed
  173. Nicholson WK, Wilson LM, Witkop CT ym. Therapeutic management, delivery, and postpartum risk assessment and screening in gestational diabetes. Evid Rep Technol Assess (Full Rep) 2008;:1-96 «PMID: 18457474»PubMed
  174. Niromanesh S, Alavi A, Sharbaf FR ym. Metformin compared with insulin in the management of gestational diabetes mellitus: a randomized clinical trial. Diabetes Res Clin Pract 2012;98:422-9 «PMID: 23068960»PubMed
  175. Peters RK, Kjos SL, Xiang A ym. Long-term diabetogenic effect of single pregnancy in women with previous gestational diabetes mellitus. Lancet 1996;347:227-30 «PMID: 8551882»PubMed
  176. Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33:1115-21 «PMID: 20427685»PubMed
  177. Ratner RE, Christophi CA, Metzger BE ym. Prevention of diabetes in women with a history of gestational diabetes: effects of metformin and lifestyle interventions. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:4774-9 «PMID: 18826999»PubMed
  178. Reader D, Splett P, Gunderson EP ym. Impact of gestational diabetes mellitus nutrition practice guidelines implemented by registered dietitians on pregnancy outcomes. J Am Diet Assoc 2006;106:1426-33 «PMID: 16963348»PubMed
  179. Rowan JA, Hague WM, Gao W ym. Metformin versus insulin for the treatment of gestational diabetes. N Engl J Med 2008;358:2003-15 «PMID: 18463376»PubMed
  180. Saaristo T, Moilanen L, Korpi-Hyövälti E ym. Lifestyle intervention for prevention of type 2 diabetes in primary health care: one-year follow-up of the Finnish National Diabetes Prevention Program (FIN-D2D). Diabetes Care 2010;33:2146-51 «PMID: 20664020»PubMed
  181. Svare JA, Hansen BB, Mølsted-Pedersen L. Perinatal complications in women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80:899-904 «PMID: 11580734»PubMed
  182. Tertti K, Ekblad U, Koskinen P ym. Metformin vs. insulin in gestational diabetes. A randomized study characterizing metformin patients needing additional insulin. Diabetes Obes Metab 2013;15:246-51 «PMID: 23020608»PubMed
  183. Xiang AH, Kjos SL, Takayanagi M ym. Detailed physiological characterization of the development of type 2 diabetes in Hispanic women with prior gestational diabetes mellitus. Diabetes 2010;59:2625-30 «PMID: 20682697»PubMed