Raskaudenkeskeytys

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
1.9.2023

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Suomessa tehtiin vuonna 2020 noin 8 300 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysten ilmaantuvuus (vuonna 2020 kaikkiaan 7,3/1 000 15–49-vuotiasta naista) on kansainvälisesti pieni ja on viime vuosina pienentynyt.
  • Lääkkeellisten keskeytysten osuus on kasvanut. Vuonna 2020 se oli noin 98,4 % kaikista keskeytyksistä.
  • Lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa myös osittain kotona, kun raskaus on kestänyt alle 10 viikkoa.
  • Lääkkeellinen menetelmä on vakiintunut myös raskausviikoilla 9–12 tehtävissä keskeytyksissä.
  • Toistuvien keskeytysten osuus on viime vuosina pysynyt melko tasaisena.
  • Keskeytyksen yhteydessä viipymättä aloitettu kierukkaehkäisy pienentää uusintakeskeytysten riskiä.
  • Antibioottiprofylaksiaa suositellaan kohdun kirurgisen tyhjennyksen yhteydessä ja myös, jos lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen joudutaan kohduntähystykseen tai kaavintaan.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen ensisijaisena tavoitteena on, että raskaudenkeskeytys toteutetaan lääketieteellisesti turvallisesti osaavassa ja riittävästi resurssoidussa terveydenhuollon yksikössä, ja että raskaudenkeskeytyksen hoidossa otetaan huomioon naisen yksilölliset tarpeet.
  • Tavoitteena on myös edistää raskauden ehkäisyyn liittyvää neuvontaa, jolla tuetaan naisen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja pyritään keskeytysten määrän vähentämiseen ja erityisesti toistuvien keskeytysten ehkäisemiseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon henkilöstö ja muut työntekijät, jotka kohtaavat työssään raskaudenkeskeytystä hakevia.

Määritelmä

  • Raskaudenkeskeytys (abortus arte provocatus, aap) on ihmisen toimin käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön kuolemaan.
  • Raskaudenkeskeytyksiksi rekisteröidään myös monisikiöraskauksien osakeskeytykset.

Epidemiologia

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) rekisteröi Suomessa tehdyt raskaudenkeskeytykset. Tiedot julkaistaan osoitteessa www.thl.fi/tilastot/raskaudenkeskeytykset «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset»3.
    • Keskeytysten vuosittainen ilmaantuvuus ilmoitetaan tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohti.
  • Raskaudenkeskeytysten määrä on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana.
    • Vuonna 2020 tehtiin noin 8 300 keskeytystä (7,3/1 000).
    • Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina: vuonna 2020 tehtiin 6,4 keskeytystä tuhatta 15–19-vuotiasta kohden, kun vastaava luku viittä vuotta aikaisemmin oli 7,9. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille (12,3/1 000 vastaavanikäistä naista) «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1.
    • Keskeytysten määrä vaihtelee alueittain (5,7–10,6/1 000 vuonna 2020).
  • Lääkkeellisten keskeytysten osuus on kasvanut nopeasti. Lääkkeellisesti tehtiin 98,4  % keskeytyksistä vuonna 2020, kun vuonna 2010 osuus oli 89 % ja vuonna 2000 osuus 11 %.
  • Vuonna 2020 lähes 92 % raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen 12. raskausviikkoa (raskausviikolla ≤ 12+0). Ennen 9. raskausviikkoa (raskausviikolla ≤ 9+0) tehtiin 78,6 prosenttia keskeytyksistä. Näiden varhaisten keskeytysten osuus on kasvanut viime vuosina «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1.
  • Keskeytykset tehdään pääosin (91,5 %) sosiaalisin perustein «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1.
    • Mahdollisen tai todetun sikiöpoikkeavuuden vuoksi tehtiin 4,6 % vuoden 2020 kaikista keskeytyksistä.
  • Noin puolet keskeytyspotilaista on synnyttänyt aiemmin. Vuonna 2020 keskeytyspotilaista 9,4 % oli synnyttänyt samana tai edellisenä vuonna «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1.
  • Vuonna 2020 raskautensa keskeyttäneistä naisista 7,8 %:lla edellinen raskaus oli päättynyt keskeytykseen kahden vuoden sisällä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenk...»1.
  • Ennen keskeytystä (vuonna 2020)
    • mitään ehkäisyä ei ollut käytössä 40 %:lla
    • kondomia oli käyttänyt 46 %
  • Keskeytyksen jälkeen (vuonna 2020)
    • ehkäisytabletteja tai -kapselia oli suunnitellut käyttävänsä yli puolet (53 %) naisista
    • hormoni- tai kuparikierukkaa suunniteltiin ehkäisykeinoksi 40 %:lle.
  • Suomalaiset naiset ovat suhtautuneet raskaudenkeskeyttämiseen melko hyväksyvästi. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Suomalaisten suhtautuminen raskaudenkeskeytykseen»2.
  • Suomessa raskauksia keskeytetään muihin maihin verrattuna vähän.

Lainsäädäntö

  • Raskauden keskeyttämisestä annetun lain (1097/2022, aborttilaki) mukaan raskaus voidaan keskeyttää naisen pyynnöstä 12 raskausviikkoon asti. Raskausviikoilla 12+1–20+0 raskauden voi keskeyttää Valviran luvalla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampia laissa säädetyistä keskeyttämisperusteista. Jos perusteena on todettu sikiövaurio tai epämuodostuma voi raskauden keskeyttää Valviran luvalla raskausviikkoon 24 asti. Ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet ...»1, «Laki (1097/2022) raskauden keskeyttämisestä annetu...»3.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevan luvan hakijana ulkomaalainen rinnastetaan Suomen kansalaiseen. Lupa myönnetään samoja perusteita ja menettelytapoja noudattaen kuin Suomen kansalaiselle.
  • Alaikäisten (alle 18-vuotiaiden) keskeytyksen hakijoiden kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
    • Kun hakijana on alaikäinen (alle 18-vuotias), joka lääkärin arvion perusteella kykenee esittämään pätevän pyynnön raskauden keskeyttämiseen, hänen vanhemmilleen tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämistä koskevasta hakemuksesta. Alaikäisen vanhempiin tai muihin edunvalvojiin ei saa muutoinkaan ottaa yhteyttä, ellei hakija itse sitä pyydä. Tämä koskee myös raskauden keskeyttämiseen ja ehkäisyyn liittyviä lääkemääräyksiä ja niiden määräyskäytäntöjä.
    • Jos hakija on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja hänen hoidon ja huolenpidon tarpeensa, kehitystä vaarantavat olosuhteensa tai oma käyttäytymisensä edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä, hänestä on tehtävä lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle.
    • Jos hakija on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja on syytä epäillä, että hän on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, hänestä on tehtävä lastensuojelulain 25 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus poliisille.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevissa asioissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia lomakkeita, ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet...»2. Lomakkeet on täytettävä huolellisesti ja selkeästi tarpeettomien viivästysten välttämiseksi. Raskauden keskeyttämistä koskevat asiat on käsiteltävä aina kiireellisinä.
  • Yksityisen terveydenhuollon toimipisteet ja yksityisellä sektorilla toimenpiteitä suorittavat lääkärit eivät enää tarvitse erillistä Valviran lupaa raskaudenkeskeyttämisten suorittamiseen eli lausunnonantajalääkäri- ja raskaudenkeskeyttämissairaalaluvat poistuvat käytöstä.
  • Jos epäillään seksuaalirikosta, raskausmateriaali tulee säilyttää pakastamalla jatkotutkimuksia varten, jos nainen antaa siihen suostumuksensa. Formaliinisäilytys vaikeuttaa DNA-määritystä.
  • Naiselle, jolle on suoritettu raskauden keskeyttäminen, on annettava ehkäisyneuvontaa. Tarvittaessa naiselle on annettava hänen asuinalueellaan toimivien ehkäisyneuvontayksiköiden yhteystiedot tai hänen tarvitsemaansa muuta apua ja tukea raskauden ehkäisyyn. Erityisen tärkeää ehkäisyneuvonta on silloin, kun on kyse nuoresta tai vaikeassa elämäntilanteessa olevasta naisesta, kun ehkäisystä ei ollut aiemmin huolehdittu lainkaan tai kun taustalla on useita aiempia keskeytyksiä «Asetus raskauden keskeyttämisestä 7. pykälän 2. mo...»4.
Taulukko 1. Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet
Päätöksentekijä Perusteet
1 Niin sanottuina rikosperusteina tulevat kysymykseen sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken, raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Jäljennöstä poliisille tehdystä rikosilmoituksesta ei enää edellytetä, mutta sen saa liittää mukaan Valviraan lähetettävään hakemukseen, kun raskaus on alkanut pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hakija
  • Raskaus on kestänyt enintään 12+0 viikkoa.
    • Pyyntöä ei ole tarvetta perustella. Myös rikosperuste ja sikiöperuste kuuluvat tämän alle, jos raskaudenkesto on enintään 12+0 viikkoa.
Kaksi lääkäriä
  • Keskeytys voidaan tehdä raskauden kestosta riippumatta, jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen vaarantaisi hakijan hengen tai terveyden, ns. terveysvaaran vuoksi tai hätäkeskeytyksenä (lääketieteellinen peruste).
Valvira
  • Raskaus on kestänyt vähintään 12+1 ja enintään 20+0 viikkoa, ja
    • lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle hänen elämänolojensa vuoksi huomattava rasitus
    • raskaus on alkanut raiskauksesta tms.
    • äidin tai isän sairaus tms. rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta
    • hakija on raskauden alkaessa
      • alle 17-vuotias
      • täyttänyt 40 vuotta
      • synnyttänyt neljä lasta.
  • Terveysvaaraperusteisessa keskeytyksessä, kun lääkäreiden päätös on kielteinen (valitusasia).
  • Aina kun on syytä otaksua, että sikiöllä on tai sille taikka odotettavalle lapselle kehittyisi vaikea sairaus, kehitysvammaisuus tai rakenteellinen poikkeavuus tai tämä on jo todettu ja raskaus on kestänyt enintään 20+0 viikkoa (sikiöperuste).
  • Aina kun luotettavalla tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai rakenteellinen poikkeavuus ja raskaus on kestänyt enintään 24+0 viikkoa (sikiöperuste).
Taulukko 2. Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet
Lomake Tarkoitus
Lomakkeet ovat saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/raskaudenkeskeyttaminen/ab-st-lomakkeet-uudistuvat»4 ja Finlexin verkkosivuilta «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230624»5. Lomakkeiden täyttöohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ovat sivulla «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/raskaudenkeskeyttaminen/ab-st-lomakkeet-uudistuvat»4
AB 1
  • Täytetään aina, kokoaa keskeiset anamnestiset tiedot ja raskaudenkeston selkeästi.
  • Toimii hakemuksena Valviralle sen päätöstä edellyttävissä asioissa

AB 2 Selvitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista liitetään lomakkeeseen AB 1 silloin, kun
  • Valviralta haetaan keskeyttämislupaa huomattavan rasituksen perusteella (sosiaalisella perusteella) tai
  • lausunnonantajalääkäri, suorittajalääkäri tai hakija pyytää lisäselvitystä lääketieteellisin syin tehtävässä keskeytyksessä.
AB 3 Liitetään lomakkeeseen AB 1 silloin, kun raskauden keskeyttämistä haetaan sikiöön liittyvällä perusteella.
AB 4 Ilmoitus suoritetusta keskeyttämisestä tehdään THL:n raskaudenkeskeyttämisrekisteriin yhden kuukauden kuluessa.

Perusterveydenhuollon ja sairaalan yhteistyö

  • Raskaudenkeskeytyspotilaan toimiva hoitoketju on tärkeää suunnitella ja toteuttaa alueellisesti.
  • Keskeytys voidaan tehdä avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Noudata oman alueesi käytäntöjä.

Alueellinen työnjako

Perusterveydenhuolto tai keskeyttämisyksikkö

Keskeyttämisyksikkö

Henkinen ja sosiaalinen tuki

  • Osa naisista tarvitsee enemmän aikaa ja mahdollisesti keskusteluapua ennen päätöstä keskeytyksestä. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Raskaudenkeskeytys vaatii henkistä tukea»7.
    • Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi kirjallinen neuvonta on tärkeää.
      • Ajan tasalla olevat yhteystiedot alueellisista ja valtakunnallisista tuki- ja auttamispisteistä ja -verkostoista on hyvä koota potilasohjeiden liitteeksi.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä alaikäisten tukemiseen ja mahdollisen lastensuojelun tarpeen arviointiin.
    • Nuorella raskaudenkeskeytys voi olla merkki riskikäyttäytymisestä tai syrjäytymisestä.
  • Psyykkistä tukea voidaan tarvita erityisesti tapauksissa, joissa
    • naisella on aiemmin esiintynyt mielialaongelmia, erityisesti masennusta
    • keskeytysajankohta on myöhäinen
    • naisella on taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia
    • toivottu raskaus keskeytetään epäillyn tai todetun sikiöpoikkeavuuden perusteella
    • keskeytys tehdään naisen tai odotettavan lapsen isän terveydentilan perusteella
    • nainen on aiemmin ollut hoidossa hedelmättömyyden takia
    • keskeytykseen liittyy painostusta.
  • Kulttuuritaustaltaan erilaisten naisten tuen tarve tulee huomioida yksilöllisesti.
  • Mahdollisuutta keskustella esimerkiksi terveyskeskuspsykologin, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän kanssa tulee tarjota aktiivisesti.

Sikiöperusteella tehtävän raskaudenkeskeytyksen erityispiirteet

Raskaudenkeskeytysmenetelmät

Taulukko 3. Lääkkeellisen ja kirurgisen raskaudenkeskeytyksen vertailu ensimmäisen raskauskolmanneksen (enintään 12 viikkoa) osalta
Lääkkeellinen Kirurginen
Polikliininen, voidaan toteuttaa osin kotona Päiväkirurginen
Ei anestesiaa Suomessa yleisimmin yleisanestesia
Kajoamaton Kajoava
Alavatsatuntemukset; kipulääke usein tarpeen Toimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot
Jälkivuotoa 10–14 vuorokautta, joskus jopa 4 viikkoa Jälkivuoto niukkaa
Noin 5 % joutuu kaavintaan vuodon tai epätäydellisen keskeytymisen takia. Noin 3 % joutuu uusintakaavintaan epätäydellisen keskeytymisen takia.
Sairausloma yleensä 1–3 vuorokautta Sairausloma yleensä 1–3 vuorokautta
Hormoniehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukan asetus, kun raskaus on keskeytynyt. Hormoniehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukka voidaan usein asettaa toimenpiteen yhteydessä.
Jälkitarkastus ja ehkäisyn varmistaminen 2–4 viikon kuluttua keskeytyksestä Jälkitarkastus ja ehkäisyn varmistaminen 2–4 viikon kuluttua keskeytyksestä

Yleistä lääkkeellisestä keskeytysmenetelmästä

  • Lääkkeellisen keskeytyksen vasta-aiheita ovat
    • epäily kohdunulkoisesta raskaudesta
    • naisen kyvyttömyys ymmärtää lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen toteutusta
    • hoitoon reagoimaton vaikeaoireinen astma
    • kliinisesti merkittävä verenvuototaipumus (esimerkiksi von Willebrandin tauti, antikoagulaatiohoito)
    • sepelvaltimotauti
    • systeeminen kortisonihoito (suhteellinen vasta-aihe).
      • Mifepristonilla on myös antiglukokortikoidivaikutus.
      • Kortisoniannosta suurennetaan muutamien päivien ajaksi.
  • Imetys ei ole lääkkeellisen keskeytyksen vasta-aihe, eikä imetystä tarvitse tauottaa «Sääv I, Fiala C, Hämäläinen JM ym. Medical abortio...»30.
Taulukko 4. Alkuraskauden lääkkeellisen keskeytyksen toteutus (≤ 10 raskausviikkoa)
Aika Toimenpiteet
Päivä 1 Keskustelu, informointi ja jatkoehkäisyn suunnittelu
Kliininen tutkimus
Kohdunsisäisen raskauden toteaminen ja keston varmistus
Vasta-aiheiden sulkeminen pois
AB 1 -lomakkeen täyttö ja lääkärin allekirjoitus
Mifepristonin (200 mg) ottaminen suun kautta sairaalassa hoitohenkilön läsnä ollessa
Kipulääkeresepti
Anti-D-profylaksia
Päivät 2–4 Misoprostolin (0,2 mg, 4 tablettia) laittaminen emättimeen. Misoprostoliannos on mahdollista ottaa joko kotona tai sairaalassa. Jälkimmäisessä tapauksessa potilasta seurataan noin 4 tuntia.
Hormonaalisen ehkäisyn aloitus
Viikot 2–4 Jälkitarkastus (pyrittävä tekemään ennen raskausviikkoa 12). Raskauden keskeytyminen varmistetaan ensisijaisesti määrittämällä istukkagonadotropiinin (hCG) pitoisuus seerumista tai virtsasta.
Ehkäisyn aloituksen varmistus, tarvittaessa kierukan asennus

Ensimmäisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto ≤ 12+0 viikkoa)

Lääkkeellinen keskeytys

Kirurginen keskeytys

Toisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto 12+1 – 24+0 viikkoa)

Rh-profylaksia

Antibioottiprofylaksia

Taulukko 5. Antibioottiprofylaksian toteutus raskauden keskeytyksessä
Kirurginen keskeytys Toteutus
*Jos klamydia on hoidettu viikon kuluessa ennen toimenpidettä, metronidatsoli riittää profylaksiaksi.
Kenelle Kaikille toimenpiteen (myös uusintakaavinnan) yhteydessä
Miten Toimenpiteen yhteydessä doksisykliiniä 200 mg + metronidatsolia 500 mg i.v.*
tai
toimenpidepäivän aamuna atsitromysiiniä 1 g ja metronidatsolia 0,8 g p.o.*
Lääkkeellinen keskeytys Toteutus
Kenelle Aina kun joudutaan kaavintaan kohdun riittämättömän tyhjentymisen vuoksi
Miten Kuten kirurgisen keskeytyksen yhteydessä. Tarvittaessa antibioottihoitoa jatketaan kliinisen kuvan perusteella

Komplikaatiot

Lääkkeelliseen keskeytykseen liittyvät komplikaatiot

Kirurgiseen keskeytykseen liittyvät komplikaatiot

Raskauden jatkuminen keskeytyksen jälkeen

Keskeytyslääkkeet ja sikiövauriot

Jälkihoito keskeyttämisyksikössä

Jälkitarkastus

Pitkäaikaisvaikutukset

Ohjeet henkilökunnalle ja potilaalle - sähköisten tausta-aineistojen käyttöohje

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

1.9.2023 päivityksestä vastannut työryhmä «Raskaudenkeskeytys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja

Oskari Heikinheimo, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HYKS:n Kätilöopiston sairaala

Jäsenet

Riitta Burrell, OTT, dosentti, lakimies; Valvira

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, vanhempi tutkija, Käypä hoito -toimittaja; UKK-instituutti

Maarit Niinimäki, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus, kliininen opettaja; Oulun yliopisto ja OYS

Pirjo Pennanen, Dr. med., lääkintöneuvos, ryhmäpäällikkö; Valvira

Sirpa Rekonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Lahden terveyskeskus

Maija Ritamo, VTM, yksikön päällikkö (eläkk.); THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö

Satu Suhonen, LT, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

Laura Trujillo, LL, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri; HYKS:n Naistenklinikka

Mia Venhola, LL, kliininen seksologi NACS, terveyskeskuslääkäri; Myyrmäen terveysasema, Vantaa

Asiantuntijat

Annukka Ritvanen, LL, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri; THL:n Epämuodostumarekisteri

Susanna Sainio, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; SPR Veripalvelu

Sidonnaisuudet

Riitta Burrell: Ei sidonnaisuuksia

Oskari Heikinheimo: Apurahoja (Concept foundation, EVO, Eri säätiöitä), asiantuntijapalkkioita (Bayer AG, FIMEA, MSD, Potilasvakuutuskeskus), johtokunnan jäsenyys (Lääkäriasema Femeda), luentopalkkioita (Bayer AG, MSD), tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), osakeomistus (OHeikinheimo consulting Oy)

Katriina Kukkonen-Harjula: Ei sidonnaisuuksia

Maarit Niinimäki: Ei sidonnaisuuksia

Pirjo Pennanen: Ei sidonnaisuuksia

Sirpa Rekonen: Ei sidonnaisuuksia

Maija Ritamo: Ei sidonnaisuuksia

Satu Suhonen: Ei sidonnaisuuksia

Laura Trujillo: Luentopalkkio (Suomen Gynekologiyhdistys)

Mia Venhola: Luentopalkkioita (Astellas Pharma ab, Bayer Schering Pharma Oy, Eli Lilly Finland OyAb, Farmasian oppimiskeskus, MSD Finland Oy, Metropolia, Pfizer Oy), Muita palkkioita (Astellas Pharma, Bayer Schering Pharma , Eli Lilly, GSK, MSD Finland, Pfizer Oy)

Kirjallisuusviite

Raskaudenkeskeytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenkeskeytykset 2020. Suomen virallinen tilasto, Terveys. Tilastoraportti 48/2021. «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset»3
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Pohjoismaiset Raskaudenkeskeytykset 2009. Tilastoraportti 9/2011 THL 2011. «http://www.thl.fi/tilastot/pohjoismaisetabortit»7
  3. Laki (1097/2022) raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221097 «https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221097»8
  4. Asetus raskauden keskeyttämisestä 7. pykälän 2. mom. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348 «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348»9
  5. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset. Käypä hoito -suositus 14.6.2010. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50049»10
  6. Larsson PG, Platz-Christensen JJ, Dalaker K ym. Treatment with 2% clindamycin vaginal cream prior to first trimester surgical abortion to reduce signs of postoperative infection: a prospective, double-blinded, placebo-controlled, multicenter study. Acta Obstet Gynecol Scand 2000;79:390-6 «PMID: 10830767»PubMed
  7. Autti-Rämö I, Koskinen H, Mäkelä M ym. Raskauden ajan  ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. FinOHTAn raportti 27, 2005
  8. Zeanah CH, Dailey JV, Rosenblatt MJ ym. Do women grieve after terminating pregnancies because of fetal anomalies? A controlled investigation. Obstet Gynecol 1993;82:270-5 «PMID: 8336876»PubMed
  9. Salvesen KA, Oyen L, Schmidt N ym. Comparison of long-term psychological responses of women after pregnancy termination due to fetal anomalies and after perinatal loss. Ultrasound Obstet Gynecol 1997;9:80-5 «PMID: 9132260»PubMed
  10. Sihvo S, Hemminki E, Kosunen E ym. Quality of care in abortion services in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77:210-7 «PMID: 9512330»PubMed
  11. Sihvo S, Kosunen E. Naisten kokemuksia raskauden keskeytyksestä. Perhesuunnittelusta lisääntymisterveytyseen. Palvelujen käyttö- ja kehittämistarpeet. Stakes, raportteja 1998;220:49-63
  12. Santalahti P. Prenatal screening in Finland. Availability and women's decision-making and experiences. Väitöskirja, Turun yliopisto 1998
  13. Mansour RT, Aboulghar MA, Serour GI ym. Multifetal pregnancy reduction: modification of the technique and analysis of the outcome. Fertil Steril 1999;71:380-4 «PMID: 9988416»PubMed
  14. Medical methods for termination of pregnancy. Report of a WHO Scientific Group. World Health Organ Tech Rep Ser 1997;871:i-vii, 1-110 «PMID: 9478169»PubMed
  15. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. Induced abortion. Guideline No 11, 1997
  16. Mifegyne 200 mg tabletti. Pharmaca Fennica on-line, pitkä versio
  17. Christin-Maitre S, Bouchard P, Spitz IM. Medical termination of pregnancy. N Engl J Med 2000;342:946-56 «PMID: 10738054»PubMed
  18. Creinin MD. Medical abortion regimens: historical context and overview. Am J Obstet Gynecol 2000;183:S3-9 «PMID: 10944364»PubMed
  19. Heikinheimo O. Clinical pharmacokinetics of mifepristone. Clin Pharmacokinet 1997;33:7-17 «PMID: 9250420»PubMed
  20. Spitz IM, Bardin CW. Mifepristone (RU 486)--a modulator of progestin and glucocorticoid action. N Engl J Med 1993;329:404-12 «PMID: 8326975»PubMed
  21. Swahn ML, Bygdeman M. The effect of the antiprogestin RU 486 on uterine contractility and sensitivity to prostaglandin and oxytocin. Br J Obstet Gynaecol 1988;95:126-34 «PMID: 3349002»PubMed
  22. Trujillo L, Heikinheimo O, Tuomi S, Hurskainen R. Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä? Suom Lääkäril 2012;67:333-337.
  23. Goldberg AB, Greenberg MB, Darney PD. Misoprostol and pregnancy. N Engl J Med 2001;344:38-47 «PMID: 11136959»PubMed
  24. Hale RW, Zinberg S. Use of misoprostol in pregnancy. N Engl J Med 2001;344:59-60 «PMID: 11136964»PubMed
  25. von Hertzen H, Huong NT, Piaggio G ym. Misoprostol dose and route after mifepristone for early medical abortion: a randomised controlled noninferiority trial. BJOG 2010;117:1186-96 «PMID: 20560941»PubMed
  26. Gemzell-Danielsson K, Bygdeman M, Aronsson A. Studies on uterine contractility following mifepristone and various routes of misoprostol. Contraception 2006;74:31-5 «PMID: 16781257»PubMed
  27. Khan RU, El-Refaey H, Sharma S ym. Oral, rectal, and vaginal pharmacokinetics of misoprostol. Obstet Gynecol 2004;103:866-70 «PMID: 15121558»PubMed
  28. Danielsson KG, Marions L, Rodriguez A ym. Comparison between oral and vaginal administration of misoprostol on uterine contractility. Obstet Gynecol 1999;93:275-80 «PMID: 9932569»PubMed
  29. Zieman M, Fong SK, Benowitz NL ym. Absorption kinetics of misoprostol with oral or vaginal administration. Obstet Gynecol 1997;90:88-92 «PMID: 9207820»PubMed
  30. Sääv I, Fiala C, Hämäläinen JM ym. Medical abortion in lactating women--low levels of mifepristone in breast milk. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:618-22 «PMID: 20367522»PubMed
  31. Bartley J, Tong S, Everington D ym. Parity is a major determinant of success rate in medical abortion: a retrospective analysis of 3161 consecutive cases of early medical abortion treated with reduced doses of mifepristone and vaginal gemeprost. Contraception 2000;62:297-303 «PMID: 11239616»PubMed
  32. Ashok PW, Templeton A, Wagaarachchi PT ym. Factors affecting the outcome of early medical abortion: a review of 4132 consecutive cases. BJOG 2002;109:1281-9 «PMID: 12452467»PubMed
  33. von Hertzen H, Honkanen H, Piaggio G ym. WHO multinational study of three misoprostol regimens after mifepristone for early medical abortion. I: Efficacy. BJOG 2003;110:808-18 «PMID: 14511962»PubMed
  34. Schaff EA, Fielding SL, Eisinger SH ym. Low-dose mifepristone followed by vaginal misoprostol at 48 hours for abortion up to 63 days. Contraception 2000;61:41-6 «PMID: 10745068»PubMed
  35. Comparison of two doses of mifepristone in combination with misoprostol for early medical abortion: a randomised trial. World Health Organisation Task Force on Post-ovulatory Methods of Fertility Regulation. BJOG 2000;107:524-30 «PMID: 10759273»PubMed
  36. Wedisinghe L, Elsandabesee D. Flexible mifepristone and misoprostol administration interval for first-trimester medical termination. Contraception 2010;81:269-74 «PMID: 20227541»PubMed
  37. Schaff EA, Fielding SL, Westhoff C ym. Vaginal misoprostol administered 1, 2, or 3 days after mifepristone for early medical abortion: A randomized trial. JAMA 2000;284:1948-53 «PMID: 11035891»PubMed
  38. Fiala C, Winikoff B, Helström L ym. Acceptability of home-use of misoprostol in medical abortion. Contraception 2004;70:387-92 «PMID: 15504378»PubMed
  39. Hamoda H, Ashok PW, Flett GM ym. A randomised controlled trial of mifepristone in combination with misoprostol administered sublingually or vaginally for medical abortion up to 13 weeks of gestation. BJOG 2005;112:1102-8 «PMID: 16045525»PubMed
  40. Kopp Kallner H, Fiala C, Stephansson O ym. Home self-administration of vaginal misoprostol for medical abortion at 50-63 days compared with gestation of below 50 days. Hum Reprod 2010;25:1153-7 «PMID: 20172871»PubMed
  41. Kopp Kallner H, Fiala C, Gemzell-Danielsson K. Assessment of significant factors affecting acceptability of home administration of misoprostol for medical abortion. Contraception 2012;85:394-7 «PMID: 22067756»PubMed
  42. Suhonen S, Heikinheimo O, Tikka M ym. The learning curve is rapid in medical termination of pregnancy--first-year results from the Helsinki area. Contraception 2003;67:223-7 «PMID: 12618258»PubMed
  43. de Groot AN, van Dongen PW, Vree TB ym. Ergot alkaloids. Current status and review of clinical pharmacology and therapeutic use compared with other oxytocics in obstetrics and gynaecology. Drugs 1998;56:523-35 «PMID: 9806101»PubMed
  44. Schulz KF, Grimes DA, Cates W Jr. Measures to prevent cervical injury during suction curettage abortion. Lancet 1983;1:1182-5 «PMID: 6133988»PubMed
  45. Molin A. Risk of damage to the cervix by dilatation for first-trimester-induced abortion by suction aspiration. Gynecol Obstet Invest 1993;35:152-4 «PMID: 8505006»PubMed
  46. Ngai SW, Chan YM, Tang OS ym. The use of misoprostol for pre-operative cervical dilatation prior to vacuum aspiration: a randomized trial. Hum Reprod 1999;14:2139-42 «PMID: 10438440»PubMed
  47. Fong YF, Singh K, Prasad RN. A comparative study using two dose regimens (200 microg or 400 microg) of vaginal misoprostol for pre-operative cervical dilatation in first trimester nulliparae. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:413-7 «PMID: 9609268»PubMed
  48. WHO Safe Abortion: Technical and Policy Guidelines for Health Systems. Geneva: WHO, 2003
  49. Heikinheimo O, Suhonen S, Haukkamaa M. One- and 2-day mifepristone-misoprostol intervals are both effective in medical termination of second-trimester pregnancy. Reprod Biomed Online 2004;8:236-9 «PMID: 14989807»PubMed
  50. Mentula M, Suhonen S, Heikinheimo O. One- and two-day dosing intervals between mifepristone and misoprostol in second trimester medical termination of pregnancy--a randomized trial. Hum Reprod 2011;26:2690-7 «PMID: 21798991»PubMed
  51. Webster D, Penney GC, Templeton A. A comparison of 600 and 200 mg mifepristone prior to second trimester abortion with the prostaglandin misoprostol. Br J Obstet Gynaecol 1996;103:706-9 «PMID: 8688400»PubMed
  52. Bartley J, Baird DT. A randomised study of misoprostol and gemeprost in combination with mifepristone for induction of abortion in the second trimester of pregnancy. BJOG 2002;109:1290-4 «PMID: 12452468»PubMed
  53. Chapman SJ, Crispens M, Owen J ym. Complications of midtrimester pregnancy termination: the effect of prior cesarean delivery. Am J Obstet Gynecol 1996;175:889-92 «PMID: 8885742»PubMed
  54. Mentula MJ, Niinimäki M, Suhonen S ym. Immediate adverse events after second trimester medical termination of pregnancy: results of a nationwide registry study. Hum Reprod 2011;26:927-32 «PMID: 21317416»PubMed
  55. Mentula M, Heikinheimo O. Risk factors of surgical evacuation following second-trimester medical termination of pregnancy. Contraception 2012;86:141-6 «PMID: 22240172»PubMed
  56. Low N, Mueller M, Van Vliet HA ym. Perioperative antibiotics to prevent infection after first-trimester abortion. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD005217 «PMID: 22419307»PubMed
  57. Fjerstad M, Trussell J, Lichtenberg ES ym. Severity of infection following the introduction of new infection control measures for medical abortion. Contraception 2011;83:330-5 «PMID: 21397090»PubMed
  58. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. The Care of Women Requesting Induced Abortion. Evidence-based Clinical Guideline Number 7. November 2011, «http://www.argentinosalerta.org/files/Abortion%20guideline_web_1.pdf»11
  59. World Health Organization (WHO). Unsafe abortion: Global and regional estimates of the incidence of unsafe abortion and associated mortality in 2008. 6th ed. Geneva: WHO, 2011
  60. el-Refaey H, Rajasekar D, Abdalla M ym. Induction of abortion with mifepristone (RU 486) and oral or vaginal misoprostol. N Engl J Med 1995;332:983-7 «PMID: 7885426»PubMed
  61. Ashok PW, Kidd A, Flett GM ym. A randomized comparison of medical abortion and surgical vacuum aspiration at 10-13 weeks gestation. Hum Reprod 2002;17:92-8 «PMID: 11756368»PubMed
  62. Niinimäki M, Pouta A, Bloigu A ym. Immediate complications after medical compared with surgical termination of pregnancy. Obstet Gynecol 2009;114:795-804 «PMID: 19888037»PubMed
  63. Niinimäki M, Suhonen S, Mentula M ym. Comparison of rates of adverse events in adolescent and adult women undergoing medical abortion: population register based study. BMJ 2011;342:d2111 «PMID: 21508042»PubMed
  64. Davis A, Westhoff C, De Nonno L. Bleeding patterns after early abortion with mifepristone and misoprostol or manual vacuum aspiration. J Am Med Womens Assoc 2000;55:141-4 «PMID: 10846324»PubMed
  65. Kruse B, Poppema S, Creinin MD ym. Management of side effects and complications in medical abortion. Am J Obstet Gynecol 2000;183:S65-75 «PMID: 10944371»PubMed
  66. Grimes DA, Cates W Jr. Complications from legally-induced abortion: a review. Obstet Gynecol Surv 1979;34:177-91 «PMID: 107500»PubMed
  67. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. The Care Of Women Requesting Induced Abortion. Nov 2011
  68. Tristan SB, Gilliam M. First trimester surgical abortion. Clin Obstet Gynecol 2009;52:151-9 «PMID: 19407521»PubMed
  69. Heisterberg L, Kringelbach M. Early complications after induced first-trimester abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 1987;66:201-4 «PMID: 3661126»PubMed
  70. Hakim-Elahi E, Tovell HM, Burnhill MS. Complications of first-trimester abortion: a report of 170,000 cases. Obstet Gynecol 1990;76:129-35 «PMID: 2359559»PubMed
  71. Kaunitz AM, Rovira EZ, Grimes DA, Schultz KF. Abortions that fail. Obstet Gynecol 1985;66:533-7 «PMID: 4047543»PubMed
  72. Ashok PW, Penney GC, Flett GM ym. An effective regimen for early medical abortion: a report of 2000 consecutive cases. Hum Reprod 1998;13:2962-5 «PMID: 9804263»PubMed
  73. Lähteenmäki P, Luukkainen T. Return of ovarian function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;8:123-32 «PMID: 630723»PubMed
  74. Pakarinen P, Toivonen J, Luukkainen T. Randomized comparison of levonorgestrel- and copper-releasing intrauterine systems immediately after abortion, with 5 years' follow-up. Contraception 2003;68:31-4 «PMID: 12878284»PubMed
  75. Bednarek PH, Creinin MD, Reeves MF ym. Immediate versus delayed IUD insertion after uterine aspiration. N Engl J Med 2011;364:2208-17 «PMID: 21651392»PubMed
  76. Suhonen S, Heikinheimo O. Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu. Duodecim 2008;124:457-61
  77. Reeves MF, Smith KJ, Creinin MD. Contraceptive effectiveness of immediate compared with delayed insertion of intrauterine devices after abortion: a decision analysis. Obstet Gynecol 2007;109:1286-94 «PMID: 17540799»PubMed
  78. Grossman D, Ellertson C, Grimes DA ym. Routine follow-up visits after first-trimester induced abortion. Obstet Gynecol 2004;103:738-45 «PMID: 15051567»PubMed
  79. Lähteenmäki P. The disappearance of HCG and return of pituitary function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;9:101-12 «PMID: 568043»PubMed
  80. Honkanen H, Ranta S, Ylikorkala O ym. The kinetics of serum hCG and progesterone in response to oral and vaginal administration of misoprostol during medical termination of early pregnancy. Hum Reprod 2002;17:2315-9 «PMID: 12202418»PubMed
  81. Perriera LK, Reeves MF, Chen BA ym. Feasibility of telephone follow-up after medical abortion. Contraception 2010;81:143-9 «PMID: 20103453»PubMed
  82. Thorp JM Jr, Hartmann KE, Shadigian E. Long-term physical and psychological health consequences of induced abortion: review of the evidence. Obstet Gynecol Surv 2003;58:67-79 «PMID: 12544786»PubMed
  83. Abu-Heija AT, El-Jallad F, Ziadeh S. Placenta previa: effect of age, gravidity, parity and previous caesarean section. Gynecol Obstet Invest 1999;47:6-8 «PMID: 9852384»PubMed
  84. Virk J, Zhang J, Olsen J. Medical abortion and the risk of subsequent adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2007;357:648-53 «PMID: 17699814»PubMed
  85. Reeves GK, Kan SW, Key T ym. Breast cancer risk in relation to abortion: Results from the EPIC study. Int J Cancer 2006;119:1741-5 «PMID: 16646050»PubMed
  86. Academy of Royal Medical Colleges. Induced abortion and mental health: A systematic review of the mental health outcomes of induced abortion, including their prevalence and associated factors. «http://www.aomrc.org.uk/doc_download/9432-induced-abortion-and-mental-health»12
  87. Munk-Olsen T, Laursen TM, Pedersen CB ym. Induced first-trimester abortion and risk of mental disorder. N Engl J Med 2011;364:332-9 «PMID: 21268725»PubMed
  88. Adler NE, David HP, Major BN ym. Psychological factors in abortion. A review. Am Psychol 1992;47:1194-204 «PMID: 1443858»PubMed
  89. Zolese G, Blacker CV. The psychological complications of therapeutic abortion. Br J Psychiatry 1992;160:742-9 «PMID: 1617354»PubMed
  90. Ashok PW, Templeton A. Nonsurgical mid-trimester termination of pregnancy: a review of 500 consecutive cases. Br J Obstet Gynaecol 1999;106:706-10 «PMID: 10428528»PubMed
  91. Creinin MD, Fox MC, Teal S ym. A randomized comparison of misoprostol 6 to 8 hours versus 24 hours after mifepristone for abortion. Obstet Gynecol 2004;103:851-9 «PMID: 15121556»PubMed
  92. da Silva Dal Pizzol T, Knop FP, Mengue SS. Prenatal exposure to misoprostol and congenital anomalies: systematic review and meta-analysis. Reprod Toxicol 2006;22:666-71 «PMID: 16750609»PubMed
  93. Diedrich J, Drey E, Society of Family Planning. Induction of fetal demise before abortion. Contraception 2010;81:462-73 «PMID: 20472112»PubMed
  94. Fiala C, Fux M, Gemzell Danielsson K. Rh-prophylaxis in early abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:892-903 «PMID: 12956838»PubMed
  95. Fiala C, Safar P, Bygdeman M ym. Verifying the effectiveness of medical abortion; ultrasound versus hCG testing. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2003;109:190-5 «PMID: 12860340»PubMed
  96. Gonzalez CH, Marques-Dias MJ, Kim CA ym. Congenital abnormalities in Brazilian children associated with misoprostol misuse in first trimester of pregnancy. Lancet 1998;351:1624-7 «PMID: 9620717»PubMed
  97. Goodman S, Hendlish SK, Reeves MF ym. Impact of immediate postabortal insertion of intrauterine contraception on repeat abortion. Contraception 2008;78:143-8 «PMID: 18672116»PubMed
  98. Grimes DA, Stuart GS, Raymond EG. Feticidal digoxin injection before dilation and evacuation abortion: evidence and ethics. Contraception 2012;85:140-3 «PMID: 22067810»PubMed
  99. Heikinheimo O, Gissler M, Suhonen S. Age, parity, history of abortion and contraceptive choices affect the risk of repeat abortion. Contraception 2008;78:149-54 «PMID: 18672117»PubMed
  100. Jabara S, Barnhart KT. Is Rh immune globulin needed in early first-trimester abortion? A review. Am J Obstet Gynecol 2003;188:623-7 «PMID: 12634631»PubMed
  101. Kapp N, Lohr PA, Ngo TD ym. Cervical preparation for first trimester surgical abortion. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007207 «PMID: 20166091»PubMed
  102. Lowering the doses of mifepristone and gameprost for early abortion: a randomised controlled trial. World Health Organization Task Force on Post-ovulatory Methods for Fertility Regulation. BJOG 2001;108:738-42 «PMID: 11467701»PubMed
  103. Ngai SW, Tang OS, Lao T ym. Oral misoprostol versus placebo for cervical dilatation before vacuum aspiration in first trimester pregnancy. Hum Reprod 1995;10:1220-2 «PMID: 7657769»PubMed
  104. Nyboe Andersen A, Damm P, Tabor A ym. Prevention of breast pain and milk secretion with bromocriptine after second-trimester abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 1990;69:235-8 «PMID: 2220345»PubMed
  105. Orioli IM, Castilla EE. Epidemiological assessment of misoprostol teratogenicity. BJOG 2000;107:519-23 «PMID: 10759272»PubMed
  106. Pastuszak AL, Schüler L, Speck-Martins CE ym. Use of misoprostol during pregnancy and Möbius' syndrome in infants. N Engl J Med 1998;338:1881-5 «PMID: 9637807»PubMed
  107. Penney GC, Thomson M, Norman J ym. A randomised comparison of strategies for reducing infective complications of induced abortion. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:599-604 «PMID: 9647149»PubMed
  108. Roberts H, Silva M, Xu S. Post abortion contraception and its effect on repeat abortions in Auckland, New Zealand. Contraception 2010;82:260-5 «PMID: 20705155»PubMed
  109. Sawaya GF, Grady D, Kerlikowske K ym. Antibiotics at the time of induced abortion: the case for universal prophylaxis based on a meta-analysis. Obstet Gynecol 1996;87:884-90 «PMID: 8677129»PubMed
  110. Saxena P, Salhan S, Sarda N. Comparison between the sublingual and oral route of misoprostol for pre-abortion cervical priming in first trimester abortions. Hum Reprod 2004;19:77-80 «PMID: 14688160»PubMed
  111. Schaff E. Evidence for shortening the time interval of prostaglandin after mifepristone for medical abortion. Contraception 2006;74:42-4 «PMID: 16781259»PubMed
  112. Schaff EA, Fielding SL, Eisinger S ym. Mifepristone and misoprostol for early abortion when no gestational sac is present. Contraception 2001;63:251-4 «PMID: 11448464»PubMed
  113. Singh K, Fong YF, Prasad RN ym. Randomized trial to determine optimal dose of vaginal misoprostol for preabortion cervical priming. Obstet Gynecol 1998;92:795-8 «PMID: 9794671»PubMed
  114. Single dose cabergoline versus bromocriptine in inhibition of puerperal lactation: randomised, double blind, multicentre study. European Multicentre Study Group for Cabergoline in Lactation Inhibition. BMJ 1991;302:1367-71 «PMID: 1676318»PubMed
  115. Sitruk-Ware R, Davey A, Sakiz E. Fetal malformation and failed medical termination of pregnancy. Lancet 1998;352:323 «PMID: 9690438»PubMed
  116. Sitruk-Ware R. Mifepristone and misoprostol sequential regimen side effects, complications and safety. Contraception 2006;74:48-55 «PMID: 16781261»PubMed
  117. Spitz IM, Bardin CW, Benton L ym. Early pregnancy termination with mifepristone and misoprostol in the United States. N Engl J Med 1998;338:1241-7 «PMID: 9562577»PubMed
  118. Termination of pregnancy with reduced doses of mifepristone. World Health Organisation Task Force on Post-ovulatory Methods of Fertility Regulation. BMJ 1993;307:532-7 «PMID: 8400972»PubMed
  119. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2011. Raskaudenkeskeytykset 2010

A

Antibioottiprofylaksia ensimmäisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytyksessä

Kirurgisen keskeytyksen yhteydessä käytetty antibioottiprofylaksia vähentää keskeytyksen jälkeisten sisäsynnytininfektioiden esiintymistä.

A

Mifepristonin annos ja teho

Mifepristoni on yhtä tehokas 200 mg:n ja 600 mg:n annoksilla.

A

Mifepristonin ja misoprostolin annosväli

Alle 9 viikon raskauksissa mifepristonin ja misoprostolin annosteluväli voi olla 1–3 vuorokautta, ilman että kliininen teho kärsii.

A

Misoprostoli kohdunkaulan pehmennyksessä ennen kaavintakeskeytystä

Misoprostoli pehmentää kohdunkaulaa otettuna suun tai emättimen kautta tai kielen alle annosteltuna.

A

Raskauden keston vaikutus lääkkeellisen keskeyttämisen onnistumiseen

Raskauden kesto vaikuttaa lääkkeellisen keskeytyksen onnistumiseen.

A

Toisen raskauskolmanneksen keskeytys lääkkeellisesti

Mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmä keskeyttää raskauden tehokkaasti myös toisen raskauskolmanneksen aikana.

B

Kierukkaehkäisy raskaudenkeskeytyksen jälkeen

Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä aloitettu kohdunsisäinen ehkäisy ilmeisesti vähentää uusintakeskeytysten määrää verrattuna siihen, että kierukka asetetaan myöhemmin.

B

Maidonerityksen ehkäisy raskauden keskeytyksen jälkeen

Toisella kolmanneksella tehty keskeytys aiheuttaa suurimalla osalla potilaista rintojen aristusta ja maidoneritystä, joka ilmeisesti on ehkäistävissä lääkityksellä.

B

Misoprostolin teratogeenisyys

Misoprostolin käyttö alkuraskauden aikana todennäköisesti altistaa sikiövaurioille.

B

Raskaudenkeskeytyksen jälkitarkastus ja hCG-pitoisuuden määritys

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen seerumin hCG-pitoisuuden lasku ilmeisesti kertoo kohdun tyhjenemisestä ultraäänitutkimusta ja kliinistä tutkimusta paremmin.

B

Synnyttäneisyys, aiempi keskeytys ja lääkkeellisen keskeytyksen teho

Lääkkeellisen keskeytyksen teho on ilmeisesti jonkin verran huonompi synnyttäneillä naisilla sekä naisilla, joille on tehty raskaudenkeskeytys aiemmin.

B

9–12-viikkoisen raskauden lääkkeellinen keskeytys

Myös 9–12-viikkoinen raskaus voidaan ilmeisesti keskeyttää tehokkaasti lääkkeillä, ja täydellisten keskeytymisten osuus on 88–97 %.

C

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen toteutus raskausviikoilla 4–5

Raskaus voitaneen keskeyttää lääkkeellisesti raskausviikoilla 4–5, kun kohdunsisäistä raskautta ei voida vielä varmistaa kaikukuvauksella.

C

Mifepristonin teratogeenisyys

Mifepristonin teratogeenisyydesta ei ole selvää tutkimusnäyttöä.

C

Misoprostoliannostelun toistaminen tarvittaessa

Misoprostoliannostelun toistaminen tarvittaessa lisännee täydellisten keskeytymisten määrää.

D

Fetisidi keskiraskauden keskeytyksessä

Fetisidin hyödyistä keskiraskauden keskeytyksessä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä.

D

Rh-profylaksian tarve Rh-negatiivisilla ja varhaisraskauden keskeytys

Rh-profylaksian tarpeesta Rh-negatiivisille varhaisraskauden keskeytyksessä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.