Kaihi (aikuiset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
27.2.2019

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa.
  • Kaihi voidaan hoitaa nykyaikaisilla leikkaustekniikoilla.
  • Yleislääkärin tulee tunnistaa harmaakaihin oireet ja tehdä potilaasta tarvittaessa lähete kaihileikkausarvioon.
  • Silmälääkäri päättää kaihileikkauksen tarpeellisuudesta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Tiivistelmä ja potilasversio

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhminä ovat
    • silmälääkärit
    • perusterveydenhuollon lääkärit
    • geriatrian erikoislääkärit.

Rajaukset

Määritelmä

  • Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee.
  • Kaihi voidaan luokitella useisiin eri tyyppeihin.

Esiintyvyys

Riskitekijät

Kaihin ehkäisevä hoito

Perusterveydenhuollon tehtävät

  • Perusterveydenhuollon tehtävänä on
    • tunnistaa kaihin oireet ja tutkia näöntarkkuus kauas (ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä ajantasaisilla kaukolaseilla)
      • Jos lasit ovat yli 2 vuotta vanhat, niiden ajantasaisuus pitäisi tarkistaa optikolla tai silmälääkärillä.
    • kaihiepäilyn syntyessä tehdä lähete silmälääkärin tutkimukseen kaihin diagnosoimista ja muiden näköä heikentävien silmäsairauksien tunnistamista varten
    • kirjata lähetteeseen potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys
    • selvittää potilaan halukkuus leikkaukseen
    • kiirehtiä tarvittaessa potilaan kutsumista erikoissairaanhoitoon, jos hänen selviytymisensä päivittäisistä toimista on huonon näöntarkkuuden vuoksi oleellisesti heikentynyt
    • asettaa potilas ajokieltoon, jos hänen näöntarkkuutensa ei täytä sille asetettuja rajoja
    • huolehtia leikkauksen jälkihoitoavusta niillä potilailla, joilla se ei muuten toteudu.
  • Ks. video Kaihi yleislääkärin näkökulmasta «Kaihi yleislääkärin näkökulmasta (video)»5

Kaihileikkauksen kriteerit

  • Kaihileikkaus on aiheellinen, jos kaihi haittaa potilaan jokapäiväistä elämää.
  • Näöntarkkuus paremmassa silmässä on kaihin vuoksi 0,5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella (Snellenin taululla tutkittuna).
  • Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0,5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on kaihin vuoksi heikentynyt näöntarkkuus 0,3 tai huonompi (paras lasikorjaus).
  • Edellä mainituista näöntarkkuusrajoista voidaan kuitenkin poiketa ja potilas voi täyttää leikkauskriteerit, jos jokin seuraavista syistä täyttyy:
    • Mykiön takakapselikaihi vaikeuttaa merkittävästi selviytymistä päivittäisistä toimista esimerkiksi liikenteessä.
    • Ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava silmien yli 2 D:n eritaittoisuus (anisometropia).
    • Kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esim. diabeettinen retinopatia tai glaukooma) seurantaa.
  • Kaihileikkauksen odotettavissa olevat hyödyt ja mahdolliset komplikaatiot on huolellisesti käyty läpi potilaan kanssa.
  • Kaihileikkaus on kuitenkin vasta-aiheinen, jos
    • potilas ei halua leikkaukseen
    • silmälasit tai apuvälineet täyttävät potilaan tarpeet
    • leikkaus ei paranna näköä
    • potilaan elämänlaatu ei ole huonontunut
    • leikkausta ei voida järjestää turvallisesti systeemisairauden tai muun silmäsairauden takia.
  • Ks. video Kaihileikkauksen ajankohta ja tekomykiön valinta «Kaihileikkauksen ajankohta ja tekomykiön valinta (video)»6

Kaihin oireet

  • Oireita ovat
    • näöntarkkuuden asteittainen huononeminen, joka ei parane lasikorjauksella.
    • taittovoiman muutos:
      • Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja mutta hänen kaukonäkönsä heikentyy.
      • Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu.
    • häikäisy, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta.
    • kontrastiherkkyyden huononeminen, joka aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa
    • monokulaariset kaksoiskuvat, jotka aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia
    • värinäön muutokset.

Kaihileikkauksen esitutkimukset

  • Silmälääkärin tehtävänä on huomioida potilaan yleissairaudet ja lääkitykset (mm. antikoagulanttihoito, immunosuppressiivinen lääkitys ja eturauhaslääkkeet), joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai infektioriskiin.
  • Antikoagulaatiohoidon tauottamisen tarpeesta kaihileikkauksen yhteydessä on rajallisesti tutkimustietoa «Antikoagulaatiohoito kaihileikkauksen yhteydessä»1.
  • Työryhmä suosittelee antikoagulaatiohoidon osalta kaihileikkauksen yhteydessä seuraavaa:
    • Antitromboottista lääkitystä (ASA, dipyridamoli ja klopidogreeli) ei tarvitse tauottaa kaihileikkausta varten.
    • Varfariinia käytettäessä INR-arvon tulee olla potilaalle määritellyllä hoitotasolla. Jos hoitotasoksi on määritetty 2,5–3,5, on suotavaa, ettei INR-arvo ole yli 3.
    • Suoria oraalisia antikoagulantteja (dabigatraani, apiksabaani, rivaroksabaani, edoksabaani) ei tarvitse tauottaa tippapuudutuksessa tehtävää tavanomaista kaihileikkausta varten. Niiden osalta on kuitenkin valmisteen mukaan harkittava tauotusta 1–2 vuorokautta ennen kaihileikkausta, jos käytetään neulapuudutusta. Esimerkiksi verisuonistentin ja läppäproteesien jälkeen on syytä konsultoida hoitavaa kardiologia tai sisätautilääkäriä antikoagulanttihoidon keskeyttämisen mahdollisuudesta.
  • Molempien silmien paras näöntarkkuus määritetään erikseen, tarvittaessa lasikorjauksella.
  • Biomikroskopiatutkimuksessa
    • arvioidaan mykiön eri osien samentumat ja poikkeamat
    • mitataan silmänpaine
    • arvioidaan silmän ja sitä ympäröivien kudosten tulehdustilat (konjunktiviitti, blefariitti, trikiaasi, luomien virheasennot tai kyyneltiehyen tulehdukset), jotka voivat suurentaa endoftalmiittiriskiä
    • silmänpohjat tutkitaan mustuaiset laajennettuina.
  • Huomioidaan seuraavat tekijät, jotka voivat vaikeuttaa kaihileikkausta:
    • aiemmat silmäleikkaukset (erityisesti glaukoomaleikkaukset)
    • pseudoeksfoliaatio
    • aiemmat iriitit
    • sarveiskalvosairaudet (mm. cornea guttata, Fuchsin dystrofia)
    • pienet mustuaiset
    • syvällä sijaitsevat silmät ja
    • kaularangan jäykkyys
    • huono yhteistyökyky esimerkiksi muistisairauden vuoksi.
  • Jos näkyvyys silmänpohjaan on huono, tehdään tarvittaessa kaikututkimus (B-kuva) esimerkiksi verkkokalvon irtauman, vuotojen ja silmänsisäisten tuumorien toteamiseksi.

Mitattavat parametrit

  • Silmän aksiaalipituus (biometria):
    • Työryhmä suosittelee, että silmän aksiaalipituus määritetään ensisijaisesti optisella biometrialla (laserinterferometri), mutta käytettävissä tulee olla myös kaikututkimus niitä tilanteita varten, joissa optista biometriaa ei voida käyttää «Tekomykiön voimakkuuden määrittäminen»2.
      • Optisen biometria etuja ovat hyvä toistettavuus, tarkkuus ja silmää koskettamaton tekniikka.
      • Ultraäänitekniikassa anturi koskettaa silmää ja tutkimuksen tekijältä vaaditaan kokemusta. Se on tarpeen esimerkiksi silloin, kun mittaaminen optisella biometrillä ei onnistu liian tiiviin kaihisamentuman vuoksi tai potilaan yhteistyökyky ei ole riittävä.
  • Silmien aksiaalipituuksista noin 80 % sijoittuu välille 22,5–25,5 mm «Melles RB, Holladay JT, Chang WJ. Accuracy of Intr...»19, «Lundström M, Dickman M, Henry Y ym. Risk factors f...»20.
  • Keratometria-arvoista noin 80 % sijoittuu välille 42,0–46,0 D «Melles RB, Holladay JT, Chang WJ. Accuracy of Intr...»19, «Lundström M, Dickman M, Henry Y ym. Risk factors f...»20.
  • Sarveiskalvon topografiaa suositellaan lisätutkimuksena seuraavissa tilanteissa «Tekomykiön voimakkuuden määrittäminen»2:
    • poikkeavan loiva tai jyrkkä sarveiskalvo
    • merkittävä korneaalinen astigmatia tai toorisen tekomykiön suunnittelu
    • poikkeava, epäsäännöllinen sarveiskalvo
    • aiemmin tehty sarveiskalvokirurginen toimenpide
    • tilanteet, joissa keratometrialla ei saada luottavasti mitattua sarveiskalvon taittovoimaa.
  • Ellei silmässä ole rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten toispuolista taittovirhettä, koloboomaa tai stafyloomaa, molempien silmien aksiaalipituudet ovat yhtenevät.
  • Myös sarveiskalvon kaarevuusmittaustulokset ovat yleensä yhtenevät saman henkilön silmien välillä.
  • Yli 0,3 mm:n mittausero silmien aksiaalipituudessa tai yli 1 D:n ero keratometria-arvoissa edellyttävät uusintamittausta. Edellä mainitut tulokset voidaan hyväksyä vain, jos uusintamittaukset antavat saman tuloksen.
  • Jos aksiaalimittauksissa tai keratometria-arvoissa on todettu suuria eroja silmien välillä, on huomioitava myös mahdollinen amblyopia ja lasiaissamentumat ja mahdolliset aiemmat silmäleikkaukset.
  • Biometriamittausten tarkkuutta tulisi säännöllisesti arvioida vertaamalla tavoiterefraktiota saavutettuun.

Sarveiskalvon taittovirheleikkauksen jälkeinen tilanne

  • Työryhmä suosittelee, että tilanteessa, jossa potilaalle on aiemmin tehty sarveiskalvon laserleikkaus (PRK, LASIK ja SMILE), ei käytetä tavanomaisia laskentakaavoja «IOL-voimakkuuden määrittäminen sarveiskalvon taittovirhekirurgian jälkeen»3.
  • On suositeltavaa käyttää useampaa kuin yhtä kaavaa ja verrata niiden tuloksia. Potilasta tulee informoida haasteista kaihileikkauksen jälkeisen taittovoimakkuuden osuvuudessa. Jos molemmat silmät vaativat leikkauksen, toisen silmän leikkaus tehdään aikaisintaan silloin, kun ensin leikatun silmän refraktio on tarkistettu ja vakiintunut «IOL-voimakkuuden määrittäminen sarveiskalvon taittovirhekirurgian jälkeen»3.
  • Sarveiskalvon kaarevuuden mittauksessa syntyy systemaattinen virhe, joka johtuu pääosin etupinnan ja takapinnan kaarevuuksien muuttuneesta suhteesta.
  • Yhtenä keinona määrittää sarveiskalvon muuttunut kaarevuus on käyttää Scheimpflugin menetelmää «Holladay JT, Hill WE, Steinmueller A. Corneal powe...»29.
  • Tekomykiön määrittämiseksi on useita eri menetelmiä, mutta niiden paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole kunnollista näyttöä, koska potilasaineistot ja niiden otoksien koot vaihtelevat:
    • kaavat, joissa K-arvot eivät vaikuta ELP:n (effective lens position) arvioimiseen (Haigisin kaava)
    • kaksois-K -kaavat, joissa ennen taittovirheleikkausta mitattua K-arvoa käytetään ELP:n arvioimiseen ja taittovirhekirurgian jälkeen mitattua K-arvoa muuhun osaan kaavassa
    • Haigisin L-kaava, kun käytetään IOL Masterin K-arvoja «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U ym.  ESCRS Gu...»30.
    • Parhaiten toimivat kaavat näyttävät olevan Shammas PL, kun historiatieoja ei ole käytettävissä, ja Masket, jonka laskemiseen tarvitaan historiatiedot «Chen X, Yuan F, Wu L. Metaanalysis of intraocular ...»31.
    • Yhdysvaltain kaihi- ja refraktiivisen kirurgian yhdistyksen (ASCRS) laskuri on osoitteessa «http://www.ascrs.org/»1.

Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä

Pintapuudutus

Etukammiopuudute

Invasiiviset puudutukset

Sedaatio

  • Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi harvoin liittyä ei-silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita «Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita.»B.
  • Sedaation käyttöaiheet ovat
    • pelokkuus
    • yhteistyökyvyttömyys, dementia
    • kontrolloimaton yskä, hengitysvaikeudet
    • vapina, Parkinsonin tauti
    • kiputilat, jotka estävät selällään makuun (niska, olkapäät).
  • Jos sedaatiota tarvitaan, se tulee antaa suoneen.
  • Suonensisäinen sedaation käyttö edellyttää alla mainittujen lääkkeiden vaikutusten hallintaa ja mahdollisten haittavaikutusten tunnistamista ja hoitoa:
    • midatsolaami
      • pelon ja jännityksen lievittämiseen ja niistä johtuvan korkean verenpaineen hoitoon
      • vapinan hallintaan
    • fentanyyli
      • ennen kipua tuottavaa toimenpidettä tai kivun hoitoon
      • midatsolaamin kanssa potentoivat toisiaan
    • propofoli.
  • Yleisanestesian käyttö on harvinaista, ja se on aiheellinen ainoastaan poikkeustapauksissa.

Infektioprofylaksia

Kaihihaava

Tekomykiön valinta

  • Implantoitavan tekomykiön tulee olla optisesti hyvälaatuinen ja tuottaa tarkka kuva verkkokalvolle, ja sen pitää estää jälkikaihin (PCO) synty.
  • Tärkein kriteeri tekomykiön valinnassa on optiikan muoto. Optiikan reunan tulee olla jyrkkä, sillä se vähentää jälkikaihin määrää «Tekomykiön optiikan jyrkkäreunaisuus vähentää jälkikaihin määrää.»A.
  • Tekomykiön materiaalina hydrofobisesta akryylistä voi olla hydrofiiliseen akryyliin ja silikoniin verrattuna seuraavia lisähyötyjä:
    • Hydrofobinen akryylimateriaali
    • Koska silikonimateriaalista tehdyt tekomykiöt eivät sovellu nykykäytännön mukaiseen pienen viillon kaihikirurgiaan, ne on käytännössä suljettu pois nykyaikaisesta kaihikirurgiasta. Cochrane-katsauksessa silikonitekomykiöt ovat vanhojen tutkimusten vuoksi kuitenkin edelleen mukana. Niissä kapselipussiin implantoitu, optiikaltaan jyrkkäreunainen silikonitekomykiö, jossa on lisäksi anguloituvat haptiikat painamassa tekomykiötä kapselipussin takapintaa vasten, toimi hyvin PCO:n estämisessä «Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for pr...»70.
  • Aiemmin käytettyjä eräitä hydrogeelimateriaalista valmistettuja tekomykiöitä käytettäessä on kuvattu suurentunut samentumariski kaihileikkauksen jälkeen «Izak AM, Werner L, Pandey SK ym. Calcification of ...»71. Kalkkiutumisen vuoksi hydrogeelin käyttöön tekomykiömateriaalina tulee suhtautua varauksellisesti.
  • Hydrofobisella akryylilinssillä on todettu "glistening"-ilmiö, mutta se ei aiheuta näöntarkkuuden heikentymistä «Oshika T, Ando H, Inoue Y ym. Influence of surface...»72.
  • Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärässä «Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi ilmeisesti parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärissä olosuhteissa.»B.
    • Asfäärisen tekomykiön käyttöä suositellaan sen paremman kuvanlaadun vuoksi.
  • Toorinen tekomykiö kaihileikkauksessa antaa seuraavaa lisähyötyä potilaalle, jolla on preoperatiivisesti todettu merkittävä korneaalinen hajataitto:
  • Suositus: Toorisen tekomykiön asettamista voidaan harkita tilanteissa, joissa silmälääkärin arvion mukaan jäännöshajataittoisuus aiheuttaisi potilaalle merkittävää haittaa ja potilas hyötyy merkittävästi lasittomuudesta joko lähi- tai kaukonäön osalta.
  • Kaikissa tekomykiömateriaaleissa on mukana suoja valon UV-säteilyä vastaan. Osassa tekomykiöitä on keltasuodattimen avulla poistettu osa UV-valon vieressä olevan sinisen valon aallonpituuksista ajatuksena sen suojaavan silmänpohjaa.
  • Nykyisen tutkimustiedon mukaan sinivaloa suodattavan tekomykiön käytöstä ei liene merkittävää etua potilaalle verrattuna pelkkää UV-valoa suodattavaan linssiin «Sinivaloa suodattavan tekomykiön käytöstä ei ole etua potilaalle verrattuna pelkkää UV-valoa suodattavaan linssiin.»C. Sinivaloa suodattaviin linsseihin on todettu mahdollisesti liittyvän hämärässä valossa potilaan värinäköä heikentävä ominaisuus «NICE guideline NG77. Cataracts in adults: manageme...»73.
  • Työryhmä suosittelee, ettei multifokaalisia tekomykiöitä käytettäisi ensisijaisena linssivaihtoehtona kaihileikkauksessa, mutta niiden käyttöä voidaan harkita potilaille, joilla on sopiva preoperatiivinen refraktio ja joilla lisäksi on realistinen oma toive siitä, ettei heidän tarvitsisi käyttää kaihileikkauksen jälkeen laseja lähi- tai lukuetäisyydellä «Multifokaalinen tekomykiö»12.
    • Multifokaalisten intraokulaaristen linssien optisista ominaisuuksista johtuvien ei-toivottujen postoperatiivisten ilmiöiden tulee olla kirurgin tiedossa, ja niistä tulee antaa riittävä selvitys potilaalle.
    • Potilasvalinnan ja riittävän perusteellisen informoinnin merkitys korostuu hoidossa, joten näitä linssejä käytettäessä se on tehtävä erillisellä esitutkimuskäynnillä ennen leikkausta.

Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus

  • Leikkauskomplikaatioita ei ole todettu enempää kuin viipeellä leikatuilla. Eroa ei myöskään ole todettu saavutetuissa näkötarkkuuksissa tai leikkauksenjälkeisen taittoisuuden poikkeamissa tavoitteista «Chung JK, Park SH, Lee WJ ym. Bilateral cataract s...»74.
  • Potilaalla ei saisi olla tulehdusvaaraa lisääviä tekijöitä, kuten immunosuppressiivista lääkitystä tai sairautta taikka paikallisia silmätulehduksia, eikä muita leikkauskomplikaatioita lisääviä riskitekijöitä, kuten glaukoomaa, sarveiskalvon sairautta tai värikalvon tulehdusta «Smith GT, Liu CS. Is it time for a new attitude to...»75.
  • Toisen silmän välittömästä leikkauksesta on syytä pidättäytyä,
    • jos kaihileikkauksen yhteydessä joudutaan tekemään jokin lisätoimenpide
    • jos ensimmäisen silmän leikkauksessa ilmenee komplikaatio tai jostain muusta syystä on syytä epäillä, että sen toipuminen leikkauksesta on tavanmukaista hitaampaa.
  • Potilaan on sovelluttava pintapuudutukseen. Poikkeuksena ovat yleisanestesiassa leikattavat potilaat.
  • Kun siirrytään leikkaamaan toista silmää, kaikki leikkausinstrumentit ja kertakäyttömateriaalit on vaihdettava.
  • Työryhmä suosittelee, että molemminpuolista kaihileikkausta voidaan harkita potilailla, joilla on pieni komplikaatioiden ilmaantumisen riski.
  • Inhimillisten virheiden, kuten väärän lääkelaimennoksen ja väärän linssin asennuksen, riskit on tunnistettava «Shorstein NH, Lucido C, Carolan J ym. Failure Mode...»76.

Leikkauksenaikainen pupillakoon hallinta

  • Tyypillinen tapa laajentaa mustuaiset ennen kaihileikkausta on laajentavien tippojen annostelu ennen leikkaussaliin menoa, mutta muitakin tapoja on.
  • Selkeää vertailevaa, riittävällä aineistolla ja sokkoutettuna tehtyä kattavaa tutkimusta mekaanisten pupillaankoon laajentimien (esim. iiriskoukut, Malyugin rengas) käytön eduista kaihileikkauksessa ei ole tehty.
  • Työryhmä suosittelee harkittavaksi etukammioon lisättävän fenylefriinin käyttöä, jos potilaalla on IFIS-oireyhtymän (intraoperative floppy iris syndrome) riski.
  • Ks. lisätietoa aiheesta «Kaihileikkauksen aikaisen mustuaisen laajentumisen hallinta»13.

Komplikaatiot

Leikkauksenaikaiset

  • Tavallisimpia (alle 5 %) ovat
  • Harvinaisia (alle 1 %) ovat
    • värikalvon prolapsi
    • mykiön tai sen osan luiskahtaminen lasiaiseen
    • zonulolyysi
    • suonikalvon alainen verenvuoto
    • väärän linssin asettaminen.

Leikkauksenjälkeiset

Leikkauksenjälkeinen hoito

  • Leikkaavan lääkärin tulee huolehtia, että potilas on tietoinen
    • vakavien komplikaatioiden oireista (särky silmässä ja näön äkillinen heikkeneminen)
    • silmän suojaamisesta
    • sallituista toiminnoista
    • käytettävistä lääkkeistä
    • siitä, miten hän saa yhteyden leikkaavaan yksikköön tai lääkäriin näkönsä huonontuessa tai epäillessään leikkauksen jälkeistä komplikaatiota.
  • Potilaan ennen leikkausta käyttämää silmänpainetta alentavaa lääkitystä jatketaan yleensä seurantakäyntiin asti.
  • Antibioottihoitoa voidaan käyttää leikkauksen jälkeen.
  • Steroidi- tai NSAID-silmätippoja tai molempia yhdessä tulee käyttää kaihileikkauksen jälkeisen inflammaation hoidossa, mutta tutkimuksissa ei ole todettu riittävää näyttöä näiden kummankaan lääkeryhmän paremmuudesta «Juthani VV, Clearfield E, Chuck RS. Non-steroidal ...»82.
  • Suositus: NSAID-silmätippoja yksin tai yhdessä steroiditipan kanssa tulee käyttää potilailla, joilla on suurentunut makulaturvotuksen riski kaihileikkauksen jälkeen.
  • Työryhmä suosittelee, että kaihileikkauksen jälkeinen hyvä hoito edellyttää silmälääkärin suorittamaa jälkitarkastusta noin kuukauden kuluttua leikkauksesta, koska riittävää näyttöä jälkitarkastuksesta luopumisesta ei ole saatavilla «Kaihileikkauksen jälkiseuranta»15.
    • Kaihileikkauksessa lävistetään silmä ja silmän sisään asetetaan proteesiin verrattava kappale eli tekomykiö.
    • Jälkitarkastus on tuoreen brittiläisen hoitosuosituksen mukainen käytäntö «NICE guideline NG77. Cataracts in adults: manageme...»73.
    • Tarkastusta ei ole mielekästä tehdä heti leikkauksen jälkeen.
    • Tarkastuksen yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaavat, sarveiskalvo, etukammio ja tekomykiön tila ja tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden sulkemiseksi pois.
  • Leikkauksenjälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi noin 5–6 viikon kuluttua.
  • Ks. video Kuinka kaihileikkauksen jälkeinen hoito kannattaa toteuttaa? «Kuinka kaihileikkauksen jälkeinen hoito kannattaa toteuttaa? (video)»8

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä

Kaihi-suosituksen historiatiedot «Kaihi (aikuiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»16

Puheenjohtaja

Juha Välimäki, LT, dosentti, silmäkirurgi, ylilääkäri; PHHYKY:n silmätautien klinikka

Jäsenet

Reijo Linnola, LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi; PlusTerveys Oy, Wasaborgin Näkökeskus

Liisa Marttila, LL, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi; KYS:n silmätautien klinikka, Silmäasemat, Itä-Suomi

Risto Nieminen, LL, silmätautien erikoislääkäri; HYKS:n silmätautien klinikka

Veli-Pekka Suomalainen, LL, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi; Silmätalo Porvoo ja Silmäsairaala Espoo/Helsinki.

Ilpo Tuisku, LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi; Silmäsairaala Valo

Asiantuntija

Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Reijo Linnola: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Alcon Finland/Novartis ESCRS kongressit 2016 ja 2017

Liisa Marttila: Luottamustoimet: Suomen Silmäkirurgiyhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Silmätautien erikoislääkäri, yksityisvastaanotto – Silmäasemat Savon alue, Clinipower Finland Oy, hallituksen varajäsen.

Risto Nieminen: Luottamustoimet: Suomen Silmälääkäriyhdistyksen hallitustyöskentely. Muut sidonnaisuudet: Vastaanotto- ja leikkaustoiminta ammatinharjoittajana, tällä hetkellä lähinnä Silmäaseman yksiköissä.

Veli-Pekka Suomalainen: Muut sidonnaisuudet: Oy Silmätalo Porvoo-Ögoncentral Borgå Ab / osakas, Espoon Silmäsairaala, Helsingin Silmäsairaala, Instrumentarium ja Mehiläinen Oy / yksityisvastaanotto- ja leikkaustoimintaa

Ilpo Tuisku: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Alcon Finland, Zeiss Finland. Muut sidonnaisuudet: toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Silmäsairaala Valo.

Juha Välimäki: Luentopalkkio: Thea, Santen ja Allergan. Luottamustoimet: Suomen Silmälääkäriyhdistys ry:n puheenjohtaja.

Kirjallisuusviite

Kaihi (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»2

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Näkövammarekisterin vuosikirja 2016. https://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/julkaisu/nvrek_vuosikirja. «https://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/julkaisu/nvrek_vuosikirja»3 (siteerattu 11.12.2018).
  2. Laitinen A, Laatikainen L, Härkänen T ym. Prevalence of major eye diseases and causes of visual impairment in the adult Finnish population: a nationwide population-based survey. Acta Ophthalmol 2010;88:463-71 «PMID: 19878108»PubMed
  3. Reidy A, Minassian DC, Vafidis G ym. Prevalence of serious eye disease and visual impairment in a north London population: population based, cross sectional study. BMJ 1998;316:1643-6 «PMID: 9603746»PubMed
  4. Li L, Wan XH, Zhao GH. Meta-analysis of the risk of cataract in type 2 diabetes. BMC Ophthalmol 2014;14:94 «PMID: 25060855»PubMed
  5. Desai P, Reidy A, Minassian DC. Profile of patients presenting for cataract surgery in the UK: national data collection. Br J Ophthalmol 1999;83:893-6 «PMID: 10413688»PubMed
  6. Hammond CJ, Duncan DD, Snieder H ym. The heritability of age-related cortical cataract: the twin eye study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2001;42:601-5 «PMID: 11222516»PubMed
  7. West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 «PMID: 7725232»PubMed
  8. Glynn RJ, Christen WG, Manson JE ym. Body mass index. An independent predictor of cataract. Arch Ophthalmol 1995;113:1131-7 «PMID: 7661746»PubMed
  9. Manson JE, Christen WG, Seddon JM ym. A prospective study of alcohol consumption and risk of cataract. Am J Prev Med 1994;10:156-61 «PMID: 7917442»PubMed
  10. Taylor HR. Epidemiology of age-related cataract. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 3b):445-8 «PMID: 10627822»PubMed
  11. West S, Munoz B, Emmett EA ym. Cigarette smoking and risk of nuclear cataracts. Arch Ophthalmol 1989;107:1166-9 «PMID: 2757547»PubMed
  12. Urban RC Jr, Cotlier E. Corticosteroid-induced cataracts. Surv Ophthalmol 1986;31:102-10 «PMID: 3541262»PubMed
  13. Jick SS, Vasilakis-Scaramozza C, Maier WC. The risk of cataract among users of inhaled steroids. Epidemiology 2001;12:229-34 «PMID: 11246585»PubMed
  14. Hodge WG, Whitcher JP, Satariano W. Risk factors for age-related cataracts. Epidemiol Rev 1995;17:336-46 «PMID: 8654515»PubMed
  15. Skalka HW, Prchal JT. Effect of corticosteroids on cataract formation. Arch Ophthalmol 1980;98:1773-7 «PMID: 7425901»PubMed
  16. Chylack LT Jr, Gross GN, Pedinoff A ym. A randomized, controlled trial to investigate the effect of ciclesonide and beclomethasone dipropionate on eye lens opacity. J Asthma 2008;45:893-902 «PMID: 19085579»PubMed
  17. Derby L, Maier WC. Risk of cataract among users of intranasal corticosteroids. J Allergy Clin Immunol 2000;105:912-6 «PMID: 10808171»PubMed
  18. Mares-Perlman JA, Brady WE, Klein BE ym. Serum carotenoids and tocopherols and severity of nuclear and cortical opacities. Invest Ophthalmol Vis Sci 1995;36:276-88 «PMID: 7843899»PubMed
  19. Melles RB, Holladay JT, Chang WJ. Accuracy of Intraocular Lens Calculation Formulas. Ophthalmology 2018;125:169-178 «PMID: 28951074»PubMed
  20. Lundström M, Dickman M, Henry Y ym. Risk factors for refractive error after cataract surgery: Analysis of 282?811 cataract extractions reported to the European Registry of Quality Outcomes for cataract and refractive surgery. J Cataract Refract Surg 2018;44:447-452 «PMID: 29685779»PubMed
  21. Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 «PMID: 10994443»PubMed
  22. Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 «PMID: 7425052»PubMed
  23. Retzlaff JA, Sanders DR, Kraff MC. Development of the SRK/T intraocular lens implant power calculation formula. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40 «PMID: 2355321»PubMed
  24. Holladay JT, Prager TC, Chandler TY ym. A three-part system for refining intraocular lens power calculations. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24 «PMID: 3339543»PubMed
  25. Hoffer KJ. The Hoffer Q formula: a comparison of theoretic and regression formulas. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12 «PMID: 8271165»PubMed
  26. Wang Q, Jiang W, Lin T ym. Meta-analysis of accuracy of intraocular lens power calculation formulas in short eyes. Clin Exp Ophthalmol 2018;46:356-363 «PMID: 28887901»PubMed
  27. Kane JX, Van Heerden A, Atik A ym. Intraocular lens power formula accuracy: Comparison of 7 formulas. J Cataract Refract Surg 2016;42:1490-1500 «PMID: 27839605»PubMed
  28. Cooke DL, Cooke TL. Comparison of 9 intraocular lens power calculation formulas. J Cataract Refract Surg 2016;42:1157-64 «PMID: 27531292»PubMed
  29. Holladay JT, Hill WE, Steinmueller A. Corneal power measurements using scheimpflug imaging in eyes with prior corneal refractive surgery. J Refract Surg 2009;25:862-8 «PMID: 19835326»PubMed
  30. Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U ym.  ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007; http://www.escrs.org «http://www.escrs.org»4
  31. Chen X, Yuan F, Wu L. Metaanalysis of intraocular lens power calculation after laser refractive surgery in myopic eyes. J Cataract Refract Surg 2016;42:163-70 «PMID: 26948792»PubMed
  32. Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Adverse intraoperative medical events and their association with anesthesia management strategies in cataract surgery. Ophthalmology 2001;108:1721-6 «PMID: 11581040»PubMed
  33. Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Injectable versus topical anesthesia for cataract surgery: patient perceptions of pain and side effects. The Study of Medical Testing for Cataract Surgery study team. Ophthalmology 2000;107:2054-60 «PMID: 11054331»PubMed
  34. Grabow HB. Biaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2006;32:547-8 «PMID: 16698456»PubMed
  35. Murdoch IE. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia. Eye (Lond) 1990;4 ( Pt 3):445-9 «PMID: 2209907»PubMed
  36. Davis DB 2nd, Mandel MR. Efficacy and complication rate of 16,224 consecutive peribulbar blocks. A prospective multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994;20:327-37 «PMID: 8064611»PubMed
  37. Sanders R, MacEwen CJ, Haining WM. A comparison of prophylactic, topical and subconjunctival treatment in cataract surgery. Eye (Lond) 1992;6 ( Pt 1):105-10 «PMID: 1426392»PubMed
  38. Duguid IG, Claoué CM, Thamby-Rajah Y ym. Topical anaesthesia for phacoemulsification surgery. Eye (Lond) 1995;9 ( Pt 4):456-9 «PMID: 7498566»PubMed
  39. Maclean H, Burton T, Murray A. Patient comfort during cataract surgery with modified topical and peribulbar anesthesia. J Cataract Refract Surg 1997;23:277-83 «PMID: 9113582»PubMed
  40. Patel BC, Burns TA, Crandall A ym. A comparison of topical and retrobulbar anesthesia for cataract surgery. Ophthalmology 1996;103:1196-203 «PMID: 8764787»PubMed
  41. Uusitalo RJ, Maunuksela EL, Paloheimo M ym. Converting to topical anesthesia in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 1999;25:432-40 «PMID: 10079452»PubMed
  42. Kallio H. Studies on regional and topical ophthalmic anesthesia. Applications related to the development of modern ophthalmology. Dissertation Helsingin yliopisto 1.12.2001
  43. Hamilton R, Gimbel H, Javitt J. The prevention of complications of regional anesthesia for ophthalmology. Ophthalmol Clin North Am 1990;3:111-25; PMID:
  44. Covino B. Clinical pharmacology of local anesthetic agents. Kirjassa: Cousins MJ, Brindenbaugh PO (toim.) Neural blockade in clinical anestesia and management of pain, 2 painos Philadelphia: JP Lippincott Co 1987;111-44
  45. Dieleman M, Bettink-Remeijer MW, Jansen J ym. High incidence of adverse reactions to locoregional anaesthesia containing hyaluronidase after uneventful ophthalmic surgery. Acta Ophthalmol 2012;90:e245-6 «PMID: 22429659»PubMed
  46. Starr MB. Prophylactic antibiotics for ophthalmic surgery. Surv Ophthalmol 1983;27:353-73 «PMID: 6348984»PubMed
  47. Råen M, Sandvik GF, Drolsum L. Endophthalmitis following cataract surgery: the role of prophylactic postoperative chloramphenicol eye drops. Acta Ophthalmol 2013;91:118-22 «PMID: 22151787»PubMed
  48. Endophthalmitis Study Group, European Society of Cataract & Refractive Surgeons. Prophylaxis of postoperative endophthalmitis following cataract surgery: results of the ESCRS multicenter study and identification of risk factors. J Cataract Refract Surg 2007;33:978-88 «PMID: 17531690»PubMed
  49. Gower EW, Lindsley K, Tulenko SE ym. Perioperative antibiotics for prevention of acute endophthalmitis after cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD006364 «PMID: 28192644»PubMed
  50. Sobaci G, Tuncer K, Tas A ym. The effect of intraoperative antibiotics in irrigating solutions on aqueous humor contamination and endophthalmitis after phacoemulsification surgery. Eur J Ophthalmol 2003;13:773-8 «PMID: 14700098»PubMed
  51. Speaker MG, Menikoff JA. Prophylaxis of endophthalmitis with topical povidone-iodine. Ophthalmology 1991;98:1769-75 «PMID: 1775308»PubMed
  52. Ciulla TA, Starr MB, Masket S. Bacterial endophthalmitis prophylaxis for cataract surgery: an evidence-based update. Ophthalmology 2002;109:13-24 «PMID: 11772573»PubMed
  53. Arshinoff SA, Modabber M. Dose and administration of intracameral moxifloxacin for prophylaxis of postoperative endophthalmitis. J Cataract Refract Surg 2016;42:1730-41 «PMID: 28007104»PubMed
  54. Haripriya A, Chang DF, Ravindran RD. Endophthalmitis Reduction with Intracameral Moxifloxacin Prophylaxis: Analysis of 600?000 Surgeries. Ophthalmology 2017;124:768-775 «PMID: 28214101»PubMed
  55. Schmitz S, Dick HB, Krummenauer F ym. Endophthalmitis in cataract surgery: results of a German survey. Ophthalmology 1999;106:1869-77 «PMID: 10519579»PubMed
  56. Montan PG, Wejde G, Setterquist H ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Evaluation of safety and kinetics in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:982-7 «PMID: 12036640»PubMed
  57. Montan PG, Wejde G, Koranyi G ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Efficacy in preventing endophthalmitis after cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:977-81 «PMID: 12036639»PubMed
  58. Taban M, Rao B, Reznik J ym. Dynamic morphology of sutureless cataract wounds--effect of incision angle and location. Surv Ophthalmol 2004;49 Suppl 2:S62-72 «PMID: 15028481»PubMed
  59. Kurz S, Krummenauer F, Gabriel P ym. Biaxial microincision versus coaxial small-incision clear cornea cataract surgery. Ophthalmology 2006;113:1818-26 «PMID: 17011959»PubMed
  60. Praveen MR, Vasavada AR, Gajjar D ym. Comparative quantification of ingress of trypan blue into the anterior chamber after microcoaxial, standard coaxial, and bimanual phacoemulsification: randomized clinical trial. J Cataract Refract Surg 2008;34:1007-12 «PMID: 18499010»PubMed
  61. Vasavada AR, Praveen MR, Pandita D ym. Effect of stromal hydration of clear corneal incisions: quantifying ingress of trypan blue into the anterior chamber after phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:623-7 «PMID: 17397734»PubMed
  62. Lee KM, Kwon HG, Joo CK. Microcoaxial cataract surgery outcomes: comparison of 1.8 mm system and 2.2 mm system. J Cataract Refract Surg 2009;35:874-80 «PMID: 19393887»PubMed
  63. Hayashi K, Yoshida M, Hayashi H. Postoperative corneal shape changes: microincision versus small-incision coaxial cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2009;35:233-9 «PMID: 19185236»PubMed
  64. Berdahl JP, DeStafeno JJ, Kim T. Corneal wound architecture and integrity after phacoemulsification evaluation of coaxial, microincision coaxial, and microincision bimanual techniques. J Cataract Refract Surg 2007;33:510-5 «PMID: 17321403»PubMed
  65. Kahraman G, Amon M, Franz C ym. Intraindividual comparison of surgical trauma after bimanual microincision and conventional small-incision coaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:618-22 «PMID: 17397733»PubMed
  66. Masket S, Wang L, Belani S. Induced astigmatism with 2.2- and 3.0-mm coaxial phacoemulsification incisions. J Refract Surg 2009;25:21-4 «PMID: 19244949»PubMed
  67. Titiyal J, More P, Vajpayee R ym. Comparative evaluation of bimanual microincision cataract surgery with coaxial phacoemulsification surgery. American Academy of Ophthalmology. 2006;RCT
  68. Day AC, Gore DM, Bunce C ym. Laser-assisted cataract surgery versus standard ultrasound phacoemulsification cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2016;7:CD010735 «PMID: 27387849»PubMed
  69. Abell RG, Vote BJ. Cost-effectiveness of femtosecond laser-assisted cataract surgery versus phacoemulsification cataract surgery. Ophthalmology 2014;121:10-16 «PMID: 24120324»PubMed
  70. Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for preventing posterior capsule opacification. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD003738 «PMID: 20166069»PubMed
  71. Izak AM, Werner L, Pandey SK ym. Calcification of modern foldable hydrogel intraocular lens designs. Eye (Lond) 2003;17:393-406 «PMID: 12724703»PubMed
  72. Oshika T, Ando H, Inoue Y ym. Influence of surface light scattering and glistenings of intraocular lenses on visual function 15 to 20 years after surgery. J Cataract Refract Surg 2018;44:219-225 «PMID: 29587977»PubMed
  73. NICE guideline NG77. Cataracts in adults: management . October 2017; https://www.nice.org.uk/guidance/ng77/chapter/Recommendations#postoperative-assessment «https://www.nice.org.uk/guidance/ng77/chapter/Recommendations#postoperative-assessment»5
  74. Chung JK, Park SH, Lee WJ ym. Bilateral cataract surgery: a controlled clinical trial. Jpn J Ophthalmol 2009;53:107-113 «PMID: 19333693»PubMed
  75. Smith GT, Liu CS. Is it time for a new attitude to "simultaneous" bilateral cataract surgery? Br J Ophthalmol 2001;85:1489-96 «PMID: 11734526»PubMed
  76. Shorstein NH, Lucido C, Carolan J ym. Failure Modes and Effects Analysis of bilateral same-day cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2017;43:318-323 «PMID: 28410711»PubMed
  77. Day AC, Donachie PH, Sparrow JM ym. The Royal College of Ophthalmologists' National Ophthalmology Database study of cataract surgery: report 1, visual outcomes and complications. Eye (Lond) 2015;29:552-60 «PMID: 25679413»PubMed
  78. Schmier JK, Halpern MT, Covert DW ym. Evaluation of costs for cystoid macular edema among patients after cataract surgery. Retina 2007;27:621-8 «PMID: 17558326»PubMed
  79. Law SK, Kim E, Yu F ym. Clinical cystoid macular edema after cataract surgery in glaucoma patients. J Glaucoma 2010;19:100-4 «PMID: 20160577»PubMed
  80. Daien V, Le Pape A, Heve D ym. Incidence, Risk Factors, and Impact of Age on Retinal Detachment after Cataract Surgery in France: A National Population Study. Ophthalmology 2015;122:2179-85 «PMID: 26278859»PubMed
  81. Mönestam EI. Incidence of dislocation of intraocular lenses and pseudophakodonesis 10 years after cataract surgery. Ophthalmology 2009;116:2315-20 «PMID: 19815277»PubMed
  82. Juthani VV, Clearfield E, Chuck RS. Non-steroidal anti-inflammatory drugs versus corticosteroids for controlling inflammation after uncomplicated cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2017;7:CD010516 «PMID: 28670710»PubMed
  83. Wielders LHP, Schouten JSAG, Winkens B ym. European multicenter trial of the prevention of cystoid macular edema after cataract surgery in nondiabetics: ESCRS PREMED study report 1. J Cataract Refract Surg 2018;44:429-439 «PMID: 29778106»PubMed
  84. Abell RG, Darian-Smith E, Kan JB ym. Femtosecond laser-assisted cataract surgery versus standard phacoemulsification cataract surgery: outcomes and safety in more than 4000 cases at a single center. J Cataract Refract Surg 2015;41:47-52 «PMID: 25466483»PubMed
  85. Alhashemi JA. Dexmedetomidine vs midazolam for monitored anaesthesia care during cataract surgery. Br J Anaesth 2006;96:722-6 «PMID: 16595611»PubMed
  86. Alhassan MB, Kyari F, Ejere HO. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia for cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD004083 «PMID: 18646099»PubMed
  87. Auffarth GU, Golescu A, Becker KA ym. Quantification of posterior capsule opacification with round and sharp edge intraocular lenses. Ophthalmology 2003;110:772-80 «PMID: 12689901»PubMed
  88. Bertrand RH, Garcia JB, de Oliveira CM ym. Topical anesthesia associated with sedation for phacoemulsification. Experience with 312 patients. Rev Bras Anestesiol 2008;58:23-34 «PMID: 19378541»PubMed
  89. Boulton JE, Lopatatzidis A, Luck J ym. A randomized controlled trial of intracameral lidocaine during phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 2000;107:68-71 «PMID: 10647721»PubMed
  90. Boyce JF, Bhermi GS, Spalton DJ ym. Mathematical modeling of the forces between an intraocular lens and the capsule. J Cataract Refract Surg 2002;28:1853-9 «PMID: 12388041»PubMed
  91. Endo N, Kato S, Haruyama K ym. Efficacy of bromfenac sodium ophthalmic solution in preventing cystoid macular oedema after cataract surgery in patients with diabetes. Acta Ophthalmol 2010;88:896-900 «PMID: 19725815»PubMed
  92. Ewe SY, Abell RG, Oakley CL ym. A Comparative Cohort Study of Visual Outcomes in Femtosecond Laser-Assisted versus Phacoemulsification Cataract Surgery. Ophthalmology 2016;123:178-82 «PMID: 26526634»PubMed
  93. Ezra DG, Allan BD. Topical anaesthesia alone versus topical anaesthesia with intracameral lidocaine for phacoemulsification. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD005276 «PMID: 17636793»PubMed
  94. Friling E, Lundström M, Stenevi U ym. Six-year incidence of endophthalmitis after cataract surgery: Swedish national study. J Cataract Refract Surg 2013;39:15-21 «PMID: 23245359»PubMed
  95. Gillow T, Scotcher SM, Deutsch J ym. Efficacy of supplementary intracameral lidocaine in routine phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 1999;106:2173-7 «PMID: 10571355»PubMed
  96. Guise P, Laurent S. Sub-Tenon's block: the effect of hyaluronidase on speed of onset and block quality. Anaesth Intensive Care 1999;27:179-81 «PMID: 10212716»PubMed
  97. Habib NE, Mandour NM, Balmer HG. Effect of midazolam on anxiety level and pain perception in cataract surgery with topical anesthesia. J Cataract Refract Surg 2004;30:437-43 «PMID: 15030838»PubMed
  98. He L, Ta CN, Miño de Kaspar H. One-day application of topical moxifloxacin 0.5% to select for fluoroquinolone-resistant coagulase-negative Staphylococcus. J Cataract Refract Surg 2009;35:1715-8 «PMID: 19781465»PubMed
  99. Kallio H, Paloheimo M, Maunuksela EL. Hyaluronidase as an adjuvant in bupivacaine-lidocaine mixture for retrobulbar/peribulbar block. Anesth Analg 2000;91:934-7 «PMID: 11004052»PubMed
  100. Kershner RM. Retinal image contrast and functional visual performance with aspheric, silicone, and acrylic intraocular lenses. Prospective evaluation. J Cataract Refract Surg 2003;29:1684-94 «PMID: 14522286»PubMed
  101. Kessel L, Andresen J, Tendal B ym. Toric Intraocular Lenses in the Correction of Astigmatism During Cataract Surgery: A Systematic Review and Meta-analysis. Ophthalmology 2016;123:275-86 «PMID: 26601819»PubMed
  102. Li X, Kelly D, Nolan JM ym. The evidence informing the surgeon's selection of intraocular lens on the basis of light transmittance properties. Eye (Lond) 2017;31:258-272 «PMID: 27935597»PubMed
  103. Lim BX, Lim CH, Lim DK ym. Prophylactic non-steroidal anti-inflammatory drugs for the prevention of macular oedema after cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD006683 «PMID: 27801522»PubMed
  104. Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 1: histological sections. J Cataract Refract Surg 2000;26:1792-806 «PMID: 11134882»PubMed
  105. Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 2: explanted intraocular lenses. J Cataract Refract Surg 2000;26:1807-18 «PMID: 11134883»PubMed
  106. Manning S, Barry P, Henry Y ym. Femtosecond laser-assisted cataract surgery versus standard phacoemulsification cataract surgery: Study from the European Registry of Quality Outcomes for Cataract and Refractive Surgery. J Cataract Refract Surg 2016;42:1779-1790 «PMID: 28007110»PubMed
  107. Miyanaga M, Miyai T, Nejima R ym. Effect of bromfenac ophthalmic solution on ocular inflammation following cataract surgery. Acta Ophthalmol 2009;87:300-5 «PMID: 19183412»PubMed
  108. Moschos MM, Chatziralli IP, Sergentanis TN. Viscoat versus Visthesia during phacoemulsification cataract surgery: corneal and foveal changes. BMC Ophthalmol 2011;11:9 «PMID: 21529354»PubMed
  109. Perone JM, Popovici A, Ouled-Moussa R ym. Safety and efficacy of two ocular anesthetic methods for phacoemulsification: topical anesthesia and viscoanesthesia (VisThesia). Eur J Ophthalmol 2007;17:171-7 «PMID: 17415688»PubMed
  110. Pollack A, Staurenghi G, Sager D ym. Prospective randomised clinical trial to evaluate the safety and efficacy of nepafenac 0.1% treatment for the prevention of macular oedema associated with cataract surgery in patients with diabetic retinopathy. Br J Ophthalmol 2017;101:423-427 «PMID: 27388251»PubMed
  111. Popovic M, Campos-Möller X, Schlenker MB ym. Efficacy and Safety of Femtosecond Laser-Assisted Cataract Surgery Compared with Manual Cataract Surgery: A Meta-Analysis of 14?567 Eyes. Ophthalmology 2016;123:2113-26 «PMID: 27538796»PubMed
  112. Poyales-Galan F, Pirazzoli G. Clinical evaluation of endothelial cell decrease with VisThesia in phacoemulsification surgery. J Cataract Refract Surg 2005;31:2157-61 «PMID: 16412932»PubMed
  113. Rowley SA, Hale JE, Finlay RD. Sub-Tenon's local anaesthesia: the effect of hyaluronidase. Br J Ophthalmol 2000;84:435-6 «PMID: 10729306»PubMed
  114. Råen M, Sandvik GF, Drolsum L. Endophthalmitis following cataract surgery: the role of prophylactic postoperative chloramphenicol eye drops. Acta Ophthalmol 2013;91:118-22 «PMID: 22151787»PubMed
  115. Schulenburg HE, Sri-Chandana C, Lyons G ym. Hyaluronidase reduces local anaesthetic volumes for sub-Tenon's anaesthesia. Br J Anaesth 2007;99:717-20 «PMID: 17895235»PubMed
  116. Sedghipour M, Mahdavifard A, Fouladi RF ym. Hyaluronidase in sub-Tenons’s anaesthesia for phacoemulsification. Int Eye Sci 2012;12:1429-32
  117. Sparrow JR, Miller AS, Zhou J. Blue light-absorbing intraocular lens and retinal pigment epithelium protection in vitro. J Cataract Refract Surg 2004;30:873-8 «PMID: 15093654»PubMed
  118. Ursell PG, Dhariwal M, Majirska K ym. Three-year incidence of Nd:YAG capsulotomy and posterior capsule opacification and its relationship to monofocal acrylic IOL biomaterial: a UK Real World Evidence study. Eye (Lond) 2018;32:1579-1589 «PMID: 29891902»PubMed
  119. Werner L, Pandey SK, Apple DJ ym. Anterior capsule opacification: correlation of pathologic findings with clinical sequelae. Ophthalmology 2001;108:1675-81 «PMID: 11535472»PubMed
  120. Wittpenn JR, Silverstein S, Heier J ym. A randomized, masked comparison of topical ketorolac 0.4% plus steroid vs steroid alone in low-risk cataract surgery patients. Am J Ophthalmol 2008;146:554-560 «PMID: 18599019»PubMed
  121. Välimäki J, Törnblom RM. Viscoanaesthesia in cataract surgery: a prospective, randomized clinical trial. Acta Ophthalmol 2009;87:378-81 «PMID: 19302077»PubMed
  122. Välimäki JO. Is intracameral lidocaine really effective in cataract surgery? Eur J Ophthalmol 2007;17:332-5 «PMID: 17534812»PubMed
  123. Zaczek A, Artzen D, Laurell CG ym. Nepafenac 0.1% plus dexamethasone 0.1% versus dexamethasone alone: effect on macular swelling after cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2014;40:1498-505 «PMID: 25135542»PubMed
  124. Zhu XF, Zou HD, Yu YF ym. Comparison of blue light-filtering IOLs and UV light-filtering IOLs for cataract surgery: a meta-analysis. PLoS One 2012;7:e33013 «PMID: 22412976»PubMedZhu XF, Zou HD, Yu YF ym. Comparison of blue light-filtering IOLs and UV light-filtering IOLs for cataract surgery: a meta-analysis. PLoS One 2012;7:e33013 «PMID: 22412976»PubMed

A

Etukammioantibiootti kaihileikkauksen yhteydessä

Kaihileikkauksen lopussa etukammioon injisoitava antibiootti vähentää kaihileikkauksen jälkeistä endoftalmiitin riskiä.

A

Laser-avusteinen kaihileikkaus verrattuna perinteiseen fako-kaihileikkaukseen

Perinteinen fako-kaihileikkaus on yhtä hyvä kuin laseravusteinen kaihileikkaus (femtosecond laser-assisted cataract surgery, FLACS), kun mittarina ovat leikkauksella saavutettu näöntarkkuus, silmän taittovoima ja leikkauskomplikaatioiden määrä.

A

Retrobulbaari-ja peribulbaaripuudutus kaihileikkauksen yhteydessä

Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen. Sidekalvon kemoosia tavataan enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien hematoomaa/verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa.

A

Tekomykiön valinta kaihileikkauksen yhteydessä

Tekomykiön optiikan jyrkkäreunaisuus vähentää jälkikaihin määrää.

B

Erityyppisten tekomykiöiden aiheuttamat etukapselin alaiset samentumat kaihileikkauksen yhteydessä

Ilmeisesti hydrofobinen akryylimuovinen tekomykiö aiheuttaa vähiten etukapselin alaista samentumaa.

B

Etukammiopuudute kaihileikkauksen yhteydessä

Säilöntäaineeton, etukammioon ruiskutettava 1-prosenttinen lidokaiini (etukammiopuudute) saattaa auttaa vähentämään pintapuudutuksessa leikattavien potilaiden leikkauksen aikana mahdollisesti tuntemaa epämiellyttävää (kivun) tunnetta.

B

Funktionaalisen näön muuttuminen kaihileikkauksen jälkeen

Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi ilmeisesti parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärissä olosuhteissa.

B

Hyaluronidaasin käyttö paikallispuudutuksessa kaihileikkauksen yhteydessä

Hyaluronidaasin käyttö sekä retro- tai peribulbaaripuudutuksessa että Tenonin kalvon alaisessa puudutuksessa ilmeisesti antaa paremman akinesian kuin puudutus ilman sitä, vaikka hyaluronidaasin vaikutus analgesiaan onkin epäselvä.

B

Sedaatio kaihileikkauksen yhteydessä

Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita.

B

Toric intraocular lenses for patients with cataract

Toric intraocular lenses reduce need for spectacles and improve acuity compared to nontoric intraocular lenses in patients with regular corneal astigmatism having cataract surgery.

C

NSAID-silmätipat kaihileikkauksen jälkeisen inflammaation hoitona ja kystisen makulaturvotuksen estohoitona

NSAID-silmätipat yksin tai yhdessä steroiditipan kanssa kaihileikkaukseen liittyen saattavat vähentää kystisen makulaturvotuksen riskiä.

C

Pre- ja postoperatiivinen antibiootti kaihileikkauksen yhteydessä

Preoperatiivisen ja postoperatiivisen antibiootin teho endoftalmiitin ehkäisyssä on epävarma, jos käytössä on etukammioantibiootti leikkauksen yhteydessä, mutta preoperatiivinen 1 vuorokauden aikana tapahtuva antibioottitiputus fluorokinoloneilla saattaa lisätä muillekin fluorokinoloneille resistenttien kantojen määrää.

C

Sinivaloa absorboiva tekomykiö ja kaihileikkaus

Sinivaloa suodattavan tekomykiön käytöstä ei ole etua potilaalle verrattuna pelkkää UV-valoa suodattavaan linssiin.

C

Viskoanestesia kaihileikkauksen yhteydessä

Pintapuudutetuilla potilailla viskoaineeseen valmiiksi lisätyn säilöntäaineettoman lidokaiinin (viskoanestesia) käyttö ei näyttäisi tuovan merkittävää etua. Pienten otoskokojen takia ei ole voida luotettavasti arvioida viskoanestesian mahdollisesti potilaan sarveiskalvoa komplisoivaa vaikutusta.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia