Takaisin Tulosta

Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
16.2.2018

Käypä hoito -suositus «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Palliative and end-of-life care»2

Johdanto

  • Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua.
  • Palliatiivisella hoitolinjalla tarkoitetaan sairauden vaihetta, jossa taudin kulkuun ei enää voida olennaisesti vaikuttaa ja hoidon ensisijainen päämäärä on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua.
  • Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen (viimeisiin päiviin tai viikkoihin).
  • Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille ja kaikenikäisille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville potilaille ilman diagnoosirajauksia. Potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa palliatiivista hoitoa.
  • Lähestyvän kuoleman ja palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle.
  • Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelma mahdollistavat hyvän elämän loppuvaiheen hoidon.

Kivun ja hengenahdistuksen hoito

Maha-suolikanavan oireiden hoito

Muuta huomioitavaa

Psykososiaalinen ja eksistentiaaliseen kärsimykseen liittyvä tuki

Akuuttitilanteita syöpäpotilaiden palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa

  • Hoitosuosituksessa käsitellään akuuttililanteiden hoidon osalta kohonnut kallonsisäinen paine, selkäydinkompressio, pahanlaatuinen hyperkalsemia, virtsaumpi ja verivirtsaisuus.

Muistisairauspotilaan elämän loppuvaiheen hoidosta

  • Hoitopaikkasiirtoja tulee välttää elämän loppuvaiheessa, sillä niihin liittyy riskejä, kuten sekavuuden paheneminen ja altistuminen sellaisille toimenpiteille ja tutkimuksille, jotka eivät lisää hyvinvointia. Esimerkiksi infektiot voidaan usein hoitaa suun kautta annettavalla antibiootilla omassa hoitopaikassa.
  • Muistisairaiden kipuja tulee aktiivisesti arvioida joko kysymällä niistä suoraan tai havainnoimalla niitä esimerkiksi PAINAD-kysymysten avulla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Tiina Saarto (puheenjohtaja)

Katri Hamunen

Tarja Konttila

Tanja Laukkala

Juho Lehto

Ari Matila

Pirjo Mustonen

Reino Pöyhiä

Eeva Rahko

Sami Räsänen

Kirsti Sirkiä

Harri Tohmo

Eero Vuorinen

Liisa Väkevä