Takaisin Tulosta

Siedätyshoito

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen ja Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n asettama työryhmä
14.8.2019

Käypä hoito -suositus «Siedätyshoito»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Allergen immunotherapy (AIT)»2

Keskeinen sanoma

  • Siedätyshoito on IgE-välitteisen allergian spesifistä hoitoa, jota käytetään syynmukaisesti allergiseen nuhaan ja silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen, allergiseen astmaan, pistiäisallergiaan (ampiainen ja mehiläinen) ja vaikeaan ruoka-aineallergiaan.
  • Tutkimusnäyttö hoidon tehosta ja turvallisuudesta esitetään valmistekohtaisesti Suomessa myynnissä olevista valmisteista.
  • Lehtipuiden ja heinien siitepölyallergiaan sekä pölypunkkiallergiaan on käytössä kielenalussiedätysvalmisteet.
  • Kielenalussiedätys voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa, jos hoitavassa yksikössä on perehdytty siihen riittävästi.
  • Ruokasiedätys on kokeellista hoitoa, jolla on mahdollista nostaa kyseisen ruoka-aineen oirekynnystä.

Hoidon aiheet

  • Suomessa tavallisimmat allergisen nuhan aiheuttajat ovat koivun, timotein, pujon, kissan ja koiran allergeenit.
  • Siedätyksen ehdoton aihe on pistiäisen pistoa seurannut vaikea yleisreaktio.
  • Siedätyshoitoa voidaan antaa, kun vähintään 5-vuotiaalla potilaalla on oireenmukaisesta hoidosta huolimatta merkittäviä oireita aiheuttava IgE-välitteinen sairaus, hän tai hänen huoltajansa ovat motivoituneet hoitoon eikä hoidolle ole vasta-aiheita.
  • Ruokasiedätystä harkitaan hoitona yli 5-vuotiaalle lapselle, jolla on IgE-välitteinen, merkittäviä oireita aiheuttava lehmänmaito-, kananmuna- tai maapähkinäallergia ja jolla vahinkoaltistuksen riski on suuri ja luonnollisen toleranssin kehittymisen todennäköisyys pienempi.
  • Siedätystä harkittaessa diagnoosin varmistaa ja hoidon suunnittelee allergisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri. Hän myös päättää yhdessä potilaan tai tämän huoltajan kanssa siedätyksen aloittamisesta.

Hoidon teho allergisessa nuhassa

Hoidon teho astmassa

Hoidon teho pistiäisallergiassa

Siedätyksen toteutus

  • Hoidon kesto on yleensä 3 vuotta, pistiäissiedätyksessä 5 vuotta ja ruokasiedätyksessä elinikäinen.
  • Siedätyksen tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi potilas käy tarvittaessa seurantakäynnillä siinä hoitopaikassa, jossa siedätys aloitettiin.
  • Siedätys on turvallista, kun sen aihe on oikea ja toteutus asianmukaista: potilas ja perhe ovat saaneet ohjauksen, hoidon tunteva lääkäri on paikalla pistosten aikana, henkilökunta on koulutettua ja ohjeita annoksen suurentamisesta noudatetaan.
  • Pistoksen ja ensimmäisen kielenalustabletin jälkeen odotetaan vähintään 30 minuuttia, ennen kuin potilas poistuu hoitopaikasta.
  • Pistos- ja ruokasiedätyksen antaminen edellyttää elvytysvalmiutta.
  • Pistiäisallergikkojen hoitoon kuuluu aina opastus uusintapistojen välttämisestä ja ensiapulääkityksestä (adrenaliini-injektori).
  • Ruokasiedätys on kokeellista hoitoa, ja sitä toteutetaan vain tutkimuskeskuksissa, joissa on laajaa osaamista ruoka-allergiasta.

Haittavaikutukset

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry:n ja Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Johannes Savolainen (pj.)

Krista Korhonen

Mikael Kuitunen

Katriina Kukkonen-Harjula (Käypä hoito -toimittaja)

Jussi Liippo

Jura Numminen

Paula Pallasaho

Pia Ralli

Tuomas Virtanen