Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jossa esiintyy toistuvasti tajunnan hämärtymisen kohtauksia ja usein myös kouristuksia tai muita oireita. Kuka tahansa voi saada epileptisen kohtauksen. Jokainen voi auttaa kohtauksen saanutta.
Epilepsia voi ilmetä monella eri tavalla. Paikallisalkuisessa epilepsiassa saattaa esiintyä ennakkotuntemuksia, kuten näkö-, maku-, haju- tai kuuloharhoja. Niiden jälkeen tajunta hämärtyy, eikä henkilö pysty reagoimaan ulkoisiin ärsykkeisiin. Kohtauksiin saattaa liittyä nykinää raajoissa, tuijottelua, toiminnan pysähtymistä, epämielekästä automaattista toimintaa tai poikkeavaa käytöstä. Yleistyneessä epilepsiassa henkilö menettää tajuntansa ilman ennakkovaroitusta ja yleensä kouristelee voimakkaasti, saattaa purra kieleensä ja virtsata tai ulostaa alleen.
Arviolta 8–10 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, ja noin puolet heistä saa epilepsiadiagnoosin. Suomessa epilepsiaa sairastaa vajaa prosentti väestöstä.
Näin autat epilepsiakohtauksen saanutta henkilöä:
- Huolehdi, ettei henkilö kolhi itseään esineisiin.
- Älä laita mitään henkilön suuhun (esimerkiksi estääksesi häntä puremasta kieleensä).
- Käännä henkilö kylkiasentoon, kun kouristelu on päättynyt.
- Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai se uusiutuu, soita hätänumeroon 112.
- Kouristuskohtauksen päätyttyä, varmista, että henkilö on täysin tajuissaan ennen kuin poistut paikalta.
- Normaalisti kotioloissa annettavaa kohtauslääkitystä ei tarvita, sillä kohtaukset ovat itsestään rajoittuvia.
Lue lisää epilepsiasta Terveyskirjastosta!
Epilepsian tarkka diagnoosi on hyvän hoidon perusta
Epilepsiat ovat oireiltaan, taustasyiltään ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jonka hyvän hoidon edellytys on huolellinen diagnosointi. Epilepsioiden Käyvän hoidon mukainen luokittelu ohjaa taudinmäärittelyä ja auttaa sopivan hoidon valinnassa. Ensin selvitetään kohtaustyyppi, eli onko kyseessä paikallisalkuinen vai yleistynyt epilepsia. Tämän jälkeen epilepsiatyyppi ja lopuksi mahdollinen epilepsiaoireyhtymä. Luokittelun tukena käytetään aivosähkökäyrätutkimusta (EEG). Myös epilepsian taustasyy ja liitännäissairaudet selvitetään. Diagnoosi perustuu potilaan ja silminnäkijän kohtauskuvaukseen ja kliiniseen tutkimukseen.
Epilepsiaa hoidetaan lääkityksellä. Tavoitteena on mahdollisimman matala lääkeannos, jolla kohtaukset pysyvät poissa.
Tutustu Epilepsioiden Käypä hoito -suositukseen, sen potilasversioon ja ruotsinkieliseen God medicinsk praxis -suositukseen.
Tutustu Lasten ja nuorten epilepsioiden ja kuumekouristusten Käypä hoito -suositukseen, sen potilasversioon ja ruotsinkieliseen God medicinsk praxis -suositukseen.