Prosessien hiominen saa harvoin aikaan innostusta ja ilon kiljahduksia. Se on kuitenkin tärkeätä, jotta jokainen tietää omat tehtävänsä ja kenelle ojentaa kapulan seuraavaa askelta varten. Ja ulkopuolisellekin homman logiikka kirkastuu hetkessä.
Minulta kysytään usein, miten Käypä hoito -suositus laaditaan. Täytyy myöntää, että en ole aikoihin ohjannut kysyjiä katsomaan prosessikuvauksiamme. Aikansa tuotteina ne olivat upeita ja sisäiseen käyttöön toimivia, mutta ulkopuoliselle esiteltäviksi liian monimutkaisia. Niinpä olemme Käypä hoito -toimituksen kanssa kirkastaneet prosessia kuluneen vuoden aikana, ja nyt on aika esitellä, miten Käypä hoito -suositus syntyy.
1. Aihe-ehdotus ja päätös laatimisestä
Suosituksen syntyminen alkaa siitä, että joku (kyllä, kuka tahansa – vinkkinä: https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/ehdota-uutta-suositusta) ehdottaa uutta aihetta. Tavallisimmin ehdottajana on erikoislääkäriyhdistys. Ehdottajataho arvioi suositusaiheen kahdeksasta eri näkökulmasta. Saman arvioinnin tekee Duodecimin verkostovaliokunta, joka arviointien perusteella päättää aiheen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
2. Valmistelu
Jos verkostovaliokunta hyväksyy aiheen, ehdottajatahoa pyydetään yleensä suosituksen vastuuyhdistykseksi ja esittämään työryhmälle puheenjohtajaa. Käypä hoito -toimituksesta suositustyöryhmälle nimetään Käypä hoito -toimittaja, joka toimii puheenjohtajan työparina ja hoitosuositusten laatimisen menetelmäasiantuntijana. Puheenjohtaja ja Käypä hoito -toimittaja yhdessä päätoimittajan kanssa luonnostelevat suosituksen rajauksia, suosituksessa vastattavia kysymyksiä ja minkälaista asiantuntemusta työryhmään tarvitaan. Tavoitteena on koota moniammatillinen, niin lääketieteellisesti kuin muutoin terveydenhuollon alalta, ja maantieteellisesti kattava työryhmä. Jo tässä vaiheessa mietitään, miten potilaat saadaan mukaan ja missä kohdin taloustietoa olisi hyvä liittää suositukseen.
3. Hoitosuosituksen laatiminen
Valmistelun jälkeen koittaa varsinainen suosituksen laatiminen. Se käynnistyy suosituksessa vastattavien kysymysten kirkastamisella, perehtymisellä suositustyöhön ja tutkimustiedon kriittiseen arviointiin. Informaatikko tekee työryhmälle tiedonhaut – laajat, kartoittavat ja tunnistettuihin kysymyksiin kohdennetut haut.
Sitten sukelletaan tutkimustietoon. Käypä hoito -toimittajan kanssa työryhmän jäsenet poimivat hakutuloksista kysymyksiin vastaavat tutkimukset, arvioivat niiden laadun GRADE-menetelmin ja kirjoittavat yhteenvedot valituista artikkeleista näytönastekatsauksiksi. Katsaukset käydään työryhmän kokouksissa läpi, arvioidaan luottamus näyttöön (näytön aste A–D) ja muotoillaan johtopäätökset interventioiden vaikuttavuudesta väittämiksi. Näytönastekatsaukset toimivat selkärankana suositustekstille ja erityisesti suosituslauseille. GRADE-menetelmien mukaan suosituslauseita muodostaessa otetaan huomioon tutkimustiedon luotettavuus hyödyistä ja haitoista sekä muita näkökulmia, kuten potilaiden näkökulmat, kustannukset ja resurssitarpeet, intervention toteutettavuus ja oikeudenmukaisuus. Suositusaihetta syvennetään kirjoittamalla lisätietomateriaaleja ja etenkin keskeistä sisältöä tiivistetään taulukoihin ja kuviin.
4. Lausuntokierros
Kun suositus on työryhmältä valmis, lähetetään se laajasti sidosryhmille kommentoitavaksi. Palautetta pyydämme mm. viranomaisilta, terveydenhuollosta eri tasoilta, erikoislääkäriyhdistyksiltä ja potilasjärjestöiltä.
5. Viimeistely
Työryhmä käy lausuntokierroksen palautteet huolellisesti läpi ja tekee niiden perusteella tarpeelliseksi katsomansa muutokset luonnokseen. Sitten vielä kielentarkastus, ja sen jälkeen suositus viedään julkaisualustalle. Lopuksi ”proofit ”luetaan koko porukalla ja viimeisetkin pilkut ja pisteet viilataan kohdilleen!
6. Julkaisu ja viestintä
Sovitulla H-hetkellä toimituksessamme painetaan julkaise-nappia ja suositus saatetaan käyttäjillensä luettavaksi. Julkaisun yhteydessä viestimme suosituksen keskeisistä viesteistä.
7. Käyttöönoton tukeminen
Suositus itsessään ei johda vaikuttavaan terveydenhuoltoon, joten käyttöönoton tueksi työryhmä pohtii 3–5 keskeistä viestiä. Nämä keskiset viestit ohjaavat käyttöönoton tukimateriaaliemme laatimista: implementointisuunnitelma, luentomateriaali, videot ja potilasversiot suomeksi ja ruotsiksi sekä kuunneltavat versiot osasta materiaaleja. Työryhmän jäsenien (ja muiden) pitämät koulutukset ovat tärkeitä suosituksen viestin eteenpäinviejiä.
8. Päivitys ja ylläpito
Keskeinen osa suositusten laatua on niiden ajantasaisuus. Päivitystarpeet nousevat esiin joko säännöllisessä tarkastelussa, palautteista tai työryhmän omasta aloitteesta. Suositusten päivitys tapahtuu saman prosessin mukaan kuin uudenkin suosituksen. Kohdassa 1 tehdään päätös päivityksestä ja päivityksen laajuudesta. Joskus on tarvetta ”avata konepelti” ja uusia lähes kaikki osat suosituksesta. Kesäkuussa julkaistu Ruoka-allergia (lapset) Käypä hoito -suositus on esimerkki tällaisesta suosituksesta. Toisinaan taas riittää vain osittainen, eli ns. kohdennettu, päivitys.
Siinäpä Käypä hoito -suosituksen laadinta tiivistettynä kahdeksaan askeleeseen. Suoraviivaista? Harvoin! Aikaa kuluu yleensä yhdestä kahteen vuotta, ja työryhmät kokoustavat useita kertoja. Kokouksissa käydään pitkiä ja perusteellisia keskusteluja, tekstejä hiotaan ja haetaan yhteisymmärrystä.
Työn alku voi tuntua uudelle työryhmän jäsenelle kaoottiselta, mutta pian työskentelytapaan pääsee sisälle.
Toivon, että uudet prosessikuvauksemme auttavat tässä työssä, ja jatkossakin saan työryhmäläisiltä palautetta, että olipas mielenkiintoista, työlästäkin, mutta ennen kaikkea opin paljon!
Raija Sipilä, Käypä hoito -päätoimittaja