Käypä hoito -suosituksen päivitys pohjautuu Euroopan urologiyhdistyksen (EAU) «http://www.uroweb.org/guidelines/prostate-cancer»1 hoitosuositukseen, jonka työryhmä on muokannut suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi.

Potilasversion kohderyhmänä ovat potilaat ja heidän omaisensa. Potilasversiossa on kerrottu suosituksen keskeinen sisältö yleiskielellä.

Riskitekijät

Eturauhassyövän merkittävimmät tunnistetut riskitekijät voidaan jakaa periytyviin ja ei-periytyviin riskitekijöihin.

Eturauhassyövän esiintyminen lähisuvussa tai etninen tausta suurentaa riskiä sairastua eturauhassyöpään.

Riski on sitä suurempi, mitä useammalla 1. asteen sukulaisella (isä, veli tai poika) ja mitä nuorempana eturauhassyöpä on todettu.

Eturauhassyövän esiintyminen vähintään kolmella 1. asteen sukulaisella tai kahdella 1. asteen sukulaisella alle 55 vuoden iässä on vahva viite perinnöllisestä eturauhassyöpäalttiudesta.

Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että eturauhassyöpää voitaisiin ehkäistä lääkehoidolla, ruokavaliolla tai vaikuttamalla ympäristötekijöihin.

Ylipainon ja metabolisen oireyhtymän on todettu liittyvän kliinisesti merkittävän eturauhassyövän riskin lisääntymiseen.

Kliinisesti merkittävällä eturauhassyövällä tarkoitetaan sellaista syöpää, joka voi aiheuttaa sairastavuutta tai kuoleman, erotuksena niistä eturauhassyövistä, jotka eivät potilaan elinaikana aiheuta merkittävää haittaa.

Varhainen diagnostiikka ja seulonta

Syöpäseulonnalla tarkoitetaan sitä, että oireettomasta väestöstä etsitään syövän esiasteita tai varhaisvaiheita.

Suomessa ei ole olemassa kansallista eturauhasyövän seulontaohjelmaa, mutta mikäli oireeton mies haluaa, että häneltä tutkitaan PSA-arvo, se on mahdollista. Erityisesti sitä voidaan harkita, jos hänellä on iän lisäksi myös muita eturauhassyövän riskitekijöitä. Sopiva ikä 1. testille on 50 vuotta (40–45 vuotta, jos riski on suurentunut).

Ennen päätöstä miehen tulee olla tietoinen PSA-testauksen mahdollisista hyödyistä ja haitoista (ks. artikkeli PSA-testaus eturauhassyövän diagnosoimiseksi – tietoa päätöksenteon tueksi «PSA-testaus eturauhassyövän diagnosoimiseksi - tietoa päätöksenteon tueksi»1). Mikäli hän haluaa edetä asiassa, voidaan testi tehdä. Jos testiin päädytään, tulee suunnitella myös testausväli, koska yksittäinen PSA-testaus ei yleensä ole riittävä.

PSA-testausta ei suositella oireettomille yli 70-vuotiaille tai miehille, joilla on eliniänodotetta merkittävästi lyhentävä sairaus.

Oireet

Varhaisvaiheen eturauhassyöpä on usein oireeton. Eturauhassyövän aiheuttamat paikalliset virtsaamiseen liittyvät oireet ovat hyvin samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun (ks. erillinen potilasversio Virtsaamisoireet miehillä «Virtsaamisoireet miehillä»3), eikä niitä pysty käytännössä erottamaan toisistaan.

Joskus ensimmäinen oire voi olla eturauhassyövän etäpesäkkeen aiheuttama luustokipu, joka tuntuu alaselässä, lantiossa tai lonkkien alueella. Myös yleiskunnon heikentyminen ja anemia voivat liittyä etäpesäkkeisen syövän oireisiin.

Tutkimukset

Jos miehellä epäillään eturauhassyöpää, ensimmäinen tutkimus on lääkärin tekemä eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta (tuseeraus). Samalla, kun lääkäri tunnustelee eturauhasen ja siinä mahdollisesti olevat kyhmyt ja kovettumat, hän tutkii myös peräsuolen ja peräaukon seudun. Kyhmy ei läheskään aina tarkoita syöpää.

Perustutkimuksiin kuuluu myös verikokeella mitattu PSA-arvo, joka on eturauhasen solujen tuottama valkuaisaine eli proteiini. Suurin osa eturauhassyövistä löydetään normaalin tuntuisesta eturauhasesta poikkeavan PSA-arvon perusteella. Toisaalta, PSA-arvo ei aina suurene syövästä huolimatta.

PSA-arvo suurentuu iän myötä, ja usein nousevan arvon taustalla on eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.

Virtsatietulehdus, eturauhasen tulehdus, virtsaumpi tai virtsarakon katetrointi voivat myös tilapäisesti nostaa PSA-arvoa, joten testausta ei siksi suositella edellä mainittujen tulehduksien tai toimenpiteiden yhteydessä tai heti niiden jälkeen. Ennen testausta on lisäksi syytä välttää voimakasta liikuntaa (esimerkiksi pyöräilyä) ja siemensyöksyä kahden vuorokauden ajan.

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa käytettävät lääkkeet (ns. 5α-reduktaasin estäjät, esim. finasteridi, dutasteridi) pienentävät PSA-arvon usein jopa puoleen alkuperäisestä.

Jos poikkeavan PSA:n tai eturauhasen tunnustelulöydöksen perusteella epäillään eturauhassyöpää, potilas lähetetään urologin vastaanotolle.

Jatkotutkimuksena tehdään yleensä magneettikuvaus, jonka perusteella ja ohjaamana eturauhasesta otetaan näytepalat. Mikäli näytepaloista löytyy eturauhassyöpää, sen erilaistumisaste arvioidaan. Vastaus annetaan yleensä Gleasonin pisteinä, ja niiden pohjalta määriteltynä ISUP-luokkana. Näistä on kerrottu tarkemmin Käypä hoito -suosituksessa «https://www.kaypahoito.fi/hoi11060#s6_2»2.

Eturauhasen tunnustelulöydöksen, PSA-arvon ja ISUP-luokan perusteella eturauhassyöpä jaetaan kolmeen luokkaan etenemisriskin perusteella: pieni, keskiriski (alempi ja ylempi) ja suuri riski. Riskiluokittelun perusteella urologi pystyy arvioimaan lisäkuvantamistutkimuksien tarpeen ja suunnittelemaan eturauhassyövän hoitoa.

Pienen riski eturauhasyöpä ei vaadi lisäkuvantamistutkimuksia, mutta osalle keskiriskin ja erityisesti suuren riskin potilaista tehdään kuvantamistutkimuksia taudin levinneisyyden selvittämiseksi. Näitä tutkimuksia ovat vartalon tietokonetomografia, luustokartta ja PSMA-PET-TT-isotooppitutkimus.

Eturauhassyövän hoito

Hoito valitaan yksilöllisesti, ja valinnassa otetaan huomioon syövän etenemisriskin ja levinneisyyden lisäksi potilaan ikä, peruskunto, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä. Erityisesti etäpesäkkeisen eturauhasyövän hoidon suunnittelu tulisi tehdä moniammatillisissa hoitokokouksissa.

Potilaalle kerrotaan hoidon odotetuista hyödyistä mutta myös eri hoitoihin liittyvistä haitoista – sillä kaikilla aktiivisilla hoidoilla on haittavaikutuksia. Potilaan omilla arvoilla, toiveilla ja mieltymyksillä on myös merkitystä. Hoitopäätös tehdään keskustellen yhdessä potilaan kanssa.

Eturauhassyövän eri hoitomuodot

Eturauhassyövän eri hoitomuotoja ovat aktiiviseuranta, leikkaushoito (radikaali prostatektomia), sädehoito (ulkoinen tai kudoksensisäinen) ja lääkehoito.

Yksilöllinen seuranta

Eturauhassyövän seuranta suunnitellaan yksilöllisesti sairauden vaiheen, aikaisempien oireiden, ennustetekijöiden ja annetun hoidon mukaan.

PSA-verikoe on tärkein mittari eturauhassyövän seurannassa. Kuvantamistutkimuksia tehdään yleensä vasta PSA-arvojen noustessa tai edenneen tai etäpesäkkeisen eturauhassyövän seurannassa.

Diabeteksen hoitotasapaino ja veren rasva-arvot on hyvä tarkistaa hormonihoitoa saavilta vuosittain.

Leikkauksenjälkeinen paikallinen uusiutuminen hoidetaan yleensä sädehoidolla mahdollisimman varhain. Sädehoidon jälkeistä uusiutumista voidaan hoitaa paikallisesti erimuotoisilla sädehoitotekniikoilla.

Paikallisen taudin uusiutumista voidaan hoitaa myös lääkehoidolla, mutta hitaasti tapahtuneen taudin uusiutumisen jälkeen voi riittää pelkkä seuranta.

Eturauhassyöpä ja elämänlaatu

Eturauhassyöpä ja sen hoidot voivat vaikuttaa elämänlaatuun monin tavoin. Vaikutukset vaihtelevat hoitomuodon, syövän vaiheen ja yksilöllisten tekijöiden mukaan. Monilla miehillä elämänlaatu säilyy hyvänä, ja haittoihin on usein saatavilla hoitoa ja tukea.

Aktiiviseurannassa elämänlaatu on yleensä hyvä ja verrattavissa miehiin, joilla ei ole eturauhassyöpää. Virtsanpidätyskyky ja seksuaalinen toimintakyky säilyvät usein paremmin kuin leikkaus- tai sädehoidon jälkeen.

Alkuvaiheessa syöpään liittyvä huoli on tavallista, mutta useimmilla se lievittyy ajan myötä.

Leikkauksen yleisimpiä haittoja ovat erektiohäiriöt ja virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen. Useimmilla virtsankarkailu vähenee ensimmäisen vuoden aikana, mutta osalle jää pysyviä oireita.

Sädehoito voi aiheuttaa virtsaamis- ja suolisto-oireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta, ripulia tai ulostamispakkoa. Oireet ovat usein lieviä, mutta voivat joillakin olla pitkäkestoisia.

Sädehoitoon liitettävä hormonihoito aiheuttaa myös seksuaalihäiriöitä muiden hormonihoidon haittavaikutusten lisäksi. Pitkällä aikavälillä sädehoitoon liittyy pieni riski saada uusi syöpä hoidetulle alueelle.

Hormonihoito vaikuttaa koko elimistöön. Tavallisia haittoja ovat seksuaalisen halun ja erektiokyvyn heikkeneminen, kuumat aallot, väsymys ja mielialan muutokset. Myös lihas- ja luumassan väheneminen liittyy hormonihoitoon, ja potilailla onkin kohonnut osteoporoosin riski. Hormonihoito voi myös lisätä riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.

Haittojen voimakkuus riippuu hoidon kestosta ja muodosta, ja niitä voidaan usein lievittää liikunnalla, lääkityksellä ja muilla tukitoimilla.

Haittavaikutuksien ehkäisy ja hoito

Hoidon valinnassa pyritään tasapainoon syövän tehokkaan hoidon ja elämänlaadun säilyttämisen välillä.

Tärkeää on myös se, että hoitopäätökset tehdään yhdessä potilaan kanssa. Riittävä tieto hoitovaihtoehdoista ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista auttaa asettamaan realistiset odotukset ja vähentää tyytymättömyyttä hoitoon. Hoitoja voidaan usein muokata potilaan elämäntilanteen ja toiveiden mukaan elämänlaadun parantamiseksi.

Eturauhassyövän hoitojen haittavaikutuksia voidaan usein lievittää tehokkaasti. Leikkauksen jälkeistä virtsankarkailua hoidetaan ensisijaisesti lantionpohjan lihasharjoittelulla. Vaikeissa tapauksissa virtsanpidätyskykyä voidaan parantaa myös leikkaushoidolla.

Erektiohäiriöön potilas saa usein hyvän avun tablettilääkkeistä, ja tarvittaessa voidaan käyttää myös peniksen paisuvaiskudokseen pistettäviä lääkkeitä.

Hormonihoitoa saavilla miehillä säännöllinen liikunta, erityisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu, vähentää väsymystä, parantaa mielialaa ja tukee yleistä toimintakykyä.

Luuston suojaamiseksi käytetään D-vitamiini- ja kalsiumlisää, ja osalle potilaista aloitetaan erillinen luustolääkitys murtumariskin pienentämiseksi. Luustolääkityksen yhteydessä hyvä suuhygienia ja hammaslääkärin tarkastus ovat tärkeitä harvinaisten leukaluun haittojen ehkäisemiseksi.

Lisätietoa aiheesta

• Terveyskirjasto: Eturauhassyöpä «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00210/eturauhassyopa?q=eturauhassy%C3%B6p%C3%A4»3
• Terveyskylän Syöpätalo: Eturauhassyöpä «https://www.terveyskyla.fi/syopatalo/syopataudit/eturauhassyopa»4
• Sivusto: Suomalainen Eturauhassyöpä «https://www.suomalaineneturauhassyopa.fi/»5
• Syöpäjärjestöt: Eturauhassyöpä «https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/»6
• Suomen eturauhassyöpäyhdistys Propo ry «https://propo.fi/»7 on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka toimii eturauhassyöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi.
• Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry (ERSY) «https://ersy.fi/»8 on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon potilasyhdistys, joka tarjoaa tukea, tietoa ja toimintaa. Yhdistykseen kuuluu miehiä, heidän puolisoitaan, perheenjäseniään ja ystäviään.
• Eturauhassyöpään liittyvää sanastoa «https://ersy.fi/eturauhassyopa/sanastoa/»9.

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen Eturauhassyöpä «Eturauhassyöpä»1 pohjalta päivittänyt potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.

Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän kokoava kirjoittaja, LT, apulaisprofessori, ylilääkäri Timo Nykopp Kansallisesta syöpäkeskuksesta (FICAN) ja Itä-Suomen yliopistosta ja Käypä hoito -päätoimittaja, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri Raija Sipilä Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.