Lonkkamurtuma

• Lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen.
• Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia: vuonna 2015 ensimmäisen lonkkamurtuman saaneista aiemmin kotona asuneista potilaista 75 % oli elossa ja palannut kotiin 90 vuorokauden kuluttua murtumasta.
• Suomessa leikataan vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa. Noin 20 % murtumista tapahtuu ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.
• Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä hoito ja kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin.

Ehkäisy

• Lonkkamurtuman riskiä voidaan pienentää puuttumalla kaatumisriskiä suurentaviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.
• Kaatumisriskissä olevien iäkkäiden henkilöiden tilanne tulee arvioida laaja-alaisesti ja havaittuihin riskitekijöihin tulee puuttua.
• Säännöllinen, vähintään kohtalainen fyysinen harjoittelu on yhteydessä pienempään lonkkamurtumariskiin yli 50-vuotiailla «Säännöllinen, vähintään kohtalainen fyysinen harjoittelu on yhteydessä pienempään lonkkamurtumariskiin yli 50-vuotiailla.»A.
• Liikkumisen rajoittaminen ei ilmeisesti vähennä laitospotilaiden kaatumistapaturmia «Liikkumisen rajoittaminen ei näytä vähentävän kaatumistapaturmia laitoshoidossa.»B.

Hoito ja kuntoutus

• Lonkkamurtumapotilaiden hoitolinjaa valittaessa täytyy huomioida potilaan kokonaistilanne (kuva «Lonkkamurtumapotilaan hoitoketju»1).
• Päivystyksessä tulee selvittää potilaan toimintakyky, sairaudet, lääkitys, alkoholin ja tupakan käyttö, ja potilas tulee tutkia hyvin. Murtumaan johtaneen kaatumisen taustalla voi olla akuutti sairaus.
• Potilaalle kannattaa laittaa johtopuudutus heti päivystykseen tullessa. Kivun hyvä hoito on tärkeää paitsi inhimillisistä syistä myös siksi, että se vähentää komplikaatioita ja deliriumin ilmenemistä, helpottaa potilaan valmistelua leikkaukseen ja nopeuttaa kuntoutumista.
• Kivun säännöllinen arviointi on erityisen tärkeää muistisairailla. Kivun hoidon perusta on parasetamoli. Johtopuudutuksen avulla voidaan vähentää opioidin tarvetta «Johtopuudutuksen avulla voidaan vähentää potilaan kokemaa kipua ja opioidin tarvetta.»A.
• Ensimmäisen vuorokauden kuluessa leikatuilla lonkkamurtumapotilailla ilmeisesti on pienempi kuolleisuus ja vähemmän komplikaatioita kuin pidempään leikkausta odottaneilla «Ensimmäisen vuorokauden kuluessa leikatuilla lonkkamurtumapotilailla ilmeisesti on pienempi kuolleisuus ja vähemmän komplikaatioita verrattuna pidempään odotusaikaan.»B.
• Anestesiamuoto päätetään potilaan yleistilan, pitkäaikaissairauksien ja käytössä olevien lääkkeiden perusteella.
• Kirurgisen hoitomenetelmän valinta riippuu murtuman tyypistä ja potilaasta.
• Leikkausmenetelmä pyritään valitsemaan siten, että varaus täydellä painolla on heti mahdollista.
• Käytettäessä osa- tai kokotekoniveltä se kiinnitetään sementillä.
• Delirium on lonkkamurtuman yhteydessä yleinen ja huonontaa potilaan ennustetta, mutta se jää usein tunnistamatta. Laaja-alainen arviointi ja hoito ilmeisesti pienentää deliriumin esiintyvyyttä «Geriatrinen laaja-alainen arviointi ja hoito ilmeisesti vähentää deliriumin esiintyvyyttä lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeen.»B.
• Monet lonkkamurtumapotilaat ovat hauraita ja vajaaravittuja. Leikkausta odottavien potilaiden paastoa voidaan lyhentää käyttämällä preoperatiiviseen käyttöön tarkoitettuja täydennysravintovalmistejuomia. Oraalisten täydennysravintovalmisteiden käyttö leikkauksen jälkeen saattaa vähentää komplikaatioita «Oraalisten täydennysravintovalmisteiden käyttö saattaa vähentää komplikaatioita lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen.»C.
• Lonkkamurtumapotilaan hyvä hoito ja kuntoutus on viiveetöntä, laaja-alaista ja moniammatillista. Kuntoutus lähtee potilaan tavoitteista, ja hänen läheisensä otetaan aktiivisesti mukaan hoitoon.
• Lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus tulee keskittää osaaviin moniammatillisiin ja asianmukaisesti resursoituihin keskuksiin.
• Hoitoketjun toimivuutta tulee arvioida säännönmukaisesti. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirien välillä on merkittäviä eroja hoidon kestossa, kustannuksissa ja tuloksissa.
• Kotona asuvan lonkkamurtumapotilaan laaja-alainen, moniammatillinen ja keskitetty kuntoutus nopeuttaa ja parantaa toimintakyvyn palautumista ja kotiin palaamista «Kotona asuvan lonkkamurtumapotilaan laaja-alainen, moniammatillinen ja keskitetty kuntoutus nopeuttaa ja parantaa toimintakyvyn palautumista sekä entiseen kotiin palaamista.»A.
• Myös muistisairaat lonkkamurtumapotilaat hyötyvät moniammatillisesta geriatrisesta kuntoutuksesta «Muistisairaat lonkkamurtumapotilaat hyötyvät leikkauksenjälkeisestä moniammatillisesta geriatrisesta kuntoutuksesta.»A.
• Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitettu mobilisaatio ja tehokas fyysinen harjoittelu ilmeisesti parantaa liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista «Lonkkamurtumapotilaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitettu mobilisaatio ja tehokas fyysinen harjoittelu ilmeisesti parantaa liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista.»B.
• Yksilöllinen ja progressiivista lihasvoimaharjoittelua sisältävä fyysinen harjoittelu ilmeisesti parantaa liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista «Yksilöllinen ja progressiivista lihasvoimaharjoittelua sisältävä fyysinen harjoittelu ilmeisesti parantaa lonkkamurtumapotilaan liikunta- ja toimintakyvyn palautumista myös sairaalavaiheen jälkeen.»B. Harjoittelua tulee jatkaa useita kuukausia.
• Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. Tärkeintä on selvittää ensimmäisen lonkkamurtuman syyt ja puuttua kaatumisriskiä lisääviin tekijöihin. Lisäksi on huolehdittava kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista ja harkittava osteoporoosin lääkehoitoa.

Kuva 1.

Lonkkamurtumapotilaan leikkauksenjälkeisen kuntoutuspaikan valinta riippuu fyysisestä ja psyykkisestä suorituskyvystä ennen murtumaa ja kuntoutumisen tavoitteista. Kuntoutuspaikasta riippumatta kotiutuminen avohoitoon edellyttää tavoitteellista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa.

Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50040a.pdf»

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Tiina Huusko (pj.)

Esa Jämsen

Hannu Kokki

Minna Laitinen

Pia Laukkanen

Antti Malmivaara

Maarit Piirtola

Ville-Valtteri Välimäki

Ville Mattila (Käypä hoito -toimittaja)