Takaisin Tulosta

Vaihdevuodet

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä
22.9.2025

Käypä hoito -suositus «Vaihdevuodet»1

Johdanto

Suositus: Terveydenhuollossa tunnistetaan naiset, joilla on haittaavia vaihdevuosioireita. Oireet tulee hoitaa tai ohjata potilas sopivaan hoitopaikkaan.

  • Vaihdevuodet ovat luonnollinen osa naisen elämää.
  • Vaihdevuosi-ikäisistä naisista suuri osa kokee vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilukohtauksia, unihäiriöitä, mielialan muutoksia, nivelkipuja ja limakalvojen kuivuutta.
  • Hoitamattomana vaihdevuosioireet ovat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja voivat lisätä sairauspoissaoloriskiä ja aiheuttaa kustannuksia.
  • Vaihdevuosioireisiin tulee olla mahdollisuus saada terveydenhuollosta apua sosioekonomisesta, etnisestä tai uskonnollisesta taustasta riippumatta.

Vaihdevuosioireiden tutkiminen ja hoidon valinnassa huomioitavat asiat

Suositus: Oireisen potilaan vaihdevuosien hoidon voi aloittaa yleis- tai työterveyslääkäri, eikä gynekologin kannanottoa pääsääntöisesti tarvita.

  • Vaihdevuosien diagnoosi on kliininen ja perustuu tyypillisiin vaihdevuosioireisiin ja kuukautisten harvenemiseen tai loppumiseen vaihdevuosi-iässä olevilla 45–55-vuotiailla naisilla.
  • Keskeistä on tehdä tarvittaessa erotusdiagnostiset selvittelyt ja kartoittaa sydän- ja verisuonitautien sekä rinta- ja gynekologisten syöpätautien riski.
  • Kliininen tutkimus suunnataan kohdennetusti, eikä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia pääsääntöisesti tarvita.

Vaihdevuosioireiden hoito

Suositus: Vaihdevuosioireisille alle 60-vuotiaille ja niille, joiden menopaussista on kulunut alle 10 vuotta, tarjotaan ensisijaisesti systeemistä hormonihoitoa kuumien aaltojen hoitoon, mikäli hoidolle ei ole vasta-aiheita.

Suositus: Vaihdevuosi-ikäisen naisen uniongelmien hoidoksi tarjotaan ensisijaisesti vaihdevuosien systeemistä hormonihoitoa, mikäli sen käytölle ei ole vasta-aiheita.

Suositus: Vaihdevuosien systeeminen hormonihoito aloitetaan pienimmällä oireet poistavalla annoksella ja tarvittaessa annosta suurennetaan, jos riittävää vastetta ei saavuteta.

Suositus: Jos potilaalla on kohtu, vaihdevuosien systeemiseen hormonihoitoon liitetään aina keltarauhashormoni.

Systeeminen hormonihoito erityistilanteissa

Suositus: Potilaalle, jolla on diagnosoitu sydän- ja verisuonisairaus tai todettu sen erittäin suuri riski tai joka on sairastanut rintasyövän, muun hormoniriippuvaisen gynekologisen syövän, syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian, ei aloiteta systeemistä hormonihoitoa perusterveydenhuollossa.

Suositus: Vaihdevuosien systeeminen hormonihoito annostellaan ensisijaisesti ihon kautta, jos potilaalla on migreeni, hypotyreoosi tai suurentunut tukos- tai sydän- ja verisuonitautiriski tai jos potilas on ikääntynyt.

Seuranta

Suositus: Vaihdevuosien systeemistä hormonihoitoa käyttävälle potilaalle suosittelemme seurantakontaktia vähintään kahden vuoden välein ja tarvittaessa oireperusteisesti. Kliininen tutkimus suunnataan oireperusteisesti.

  • Seurannassa on keskeistä:
    • hormonihoidon vasta-aiheiden tunnistaminen
    • mammografiaseulontatutkimuksiin osallistumisen tarkistaminen
    • sydän- ja verisuonitautiriskin arvioiminen.

Systeemisen hormonihoidon kesto ja lopetus

Suositus: Vaihdevuosien systeemisen hormonihoidon kestolle ei ole ehdotonta ylärajaa, mutta hoidossa pyritään rajalliseen kestoon, joka määräytyy yksilöllisesti vaihdevuosioireiden esiintymisen perusteella.

  • Hoidon voi lopettaa kerralla tai asteittain.

Vaihdevuosien hormonittomat lääkehoitovalmisteet

Suositus: Mikäli vaihdevuosioireinen potilas ei halua vaihdevuosien systeemistä hormonihoitoa tai hänelle ei vasta-aiheiden vuoksi voida sitä perusterveydenhuollossa aloittaa, voidaan oireita hoitaa hormonittomilla lääkehoitovalmisteilla.

Elintapojen vaikutus vaihdevuosioireisiin

Suositus: Terveyttä edistävän ravitsemuksen, liikunnan ja päihteettömyyden terveyshyödyt ovat kiistattomia myös vaihdevuosi-iässä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Marjo Tuppurainen (puheenjohtaja)

Oili Junttila

Eija Laakkonen

Niina Matikainen

Ilona Mikkola (Käypä hoito -toimittaja, kokoava kirjoittaja)

Päivi Polo

Hanna Savolainen-Peltonen

Ursula Schwab

Kaisa Sotamaa

Pauliina Tuomikoski

Marianne Töyrylä