Lisätietoa aiheesta
Soile Loukusa ja Marja-Leena Mattila
23.1.2023
Puheterapeutin tutkimukset olisi hyvä sisällyttää osaksi autismikirjon häiriön moniammatillista
diagnostista arviointia ja kuntoutuksen seurantatutkimuksia, koska kommunikaation
ja vuorovaikutuksen vaikeudet ovat autismikirjon häiriön ydinoireita. Puheterapeutti
arvioi lapsen tai nuoren sosiaalisen kommunikaation ja kielellisen tason sekä toimintakykyyn
vaikuttavan piirteistön ja tuo arvionsa työryhmään, joka vastaa diagnostiikasta ja
kuntoutuksen suunnittelusta. Tätä arviota voidaan hyödyntää osana diagnostista arviointia.
Puheterapeutin arvio antaa myös tietoa autismikirjon piirteistön laajuudesta ja voimakkuudesta
ja voi auttaa erotusdiagnostiikassa ja liitännäishäiriöiden määrittelyssä. Arvio toimii
lisäksi pohjana kuntoutuksen suunnittelulle.
Pienellä lapsella kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus ovat aktiivisen kehityksen
vaiheessa. Siksi puheterapeutin tutkimukset tulisi sisällyttää osaksi arviointipatteristoa
aina, kun kyseessä on pieni lapsi. Tällöin saadaan riittävän laaja kokonaiskuva lapsen
kommunikaation ja kielen osa-alueista sekä lapsen kommunikatiivisesta toimintakyvystä.
Autismikirjon aikuisen kohdalla puheterapeuttinen arvio voi olla tarpeen, mikäli kommunikaation
ongelmat (esim. keskustelutaitojen puutteet) vaikuttavat henkilön arjen toimintakykyyn
tai henkilöllä ei ole toimivaa kommunikointikeinoa, jolloin tarvitaan puhetta tukevien
ja korvaavien kommunikointikeinojen (Augmentative and Alternative Communication, AAC;
ks. myös lisätietoa «Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot (AAC) autismikirjon henkilöillä»1) käytön tarpeen arviota.
Autismikirjon häiriön arvioinnissa puheterapeutille voivat kuulua seuraavat osa-alueet:
- Sosiaalisen kommunikaation taitojen arviointi havainnoinnin ja haastattelun perusteella sekä testejä (esim. Pragma-testi «Loukusa S. Pragma-testi. Sosiaalisen ja pragmaatti...»1; Kissatarina «Mäkinen L. Kissatarina – Lapsen kerrontata...»2; Early Sociocognitive Battery, ESB «Roy P, Chiat S, Warwick,J. ESB - Early Sociocognit...»3) ja kyselylomakkeita (esim. Children's Communication Checklist-2, CCC-2 «Lasten ja nuorten kommunikointitaitojen CCC-2-kysely»2, «Bishop D. Children's Communication Checklist-2, C...»4; Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus, ESIKKO «Laakso M-L, Eklund K, Poikkeus A-M. ESIKKO ȁ...»5) hyödyntäen. Lapsen kehitystaso huomioiden keskitytään seuraaviin pragmatiikan, vuorovaikutuksen
ja sosiaalisen kognition taitoalueisiin:
- jaettu tarkkaavuus
- vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan peruselementit (esim. vuorottelu)
- jäljittely
- kommunikatiivinen aloitteellisuus
- kielen/puheen käyttötarkoitusten monipuolisuus (esim. pyytää, vastaa, kommentoi ja
kuvittelee)
- välitön ja/tai viivästetty kaikupuhe (ekolalia)
- puheen sävelkulku, rytmi, kesto, puhenopeus ja äänensävy (prosodiikka)
- äänen voimakkuuden säätely
- ei-kielellinen kommunikaatio (eleilmaisu, keholliset viestit, kasvojen ilmeet, katsekontakti
ja katseen käyttö)
- tilannesidonnainen viestintä (esim. kirjaimellinen ymmärtäminen, kielelliset moniselitteisyydet)
ja kielen kohteliaisuussääntöjen hallinta
- pronominien käyttö
- keskustelu- ja kerrontataidot
- mentaalinen ilmaisu (esim. mentaalisten verbien ja adjektiivien käyttö).
- Kielen muodollisten taitojen arviointi tarvittavilta osa-alueilta ilmaisun ja ymmärtämisen osalta:
- äänteellinen kehitys (fonologia)
- sanojen ja lauseiden kielelliset merkitykset (semantiikka)
- sanojen taivutus, lauserakenteet ja sanajärjestys (morfo-syntaksi)
- sanasto
- puheen sujuvuus (änkytyksen ja sokelluksen piirteistö)
- lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi
- Kuuloaistin poikkeavuuksien ja niiden vaikutuksen arviointi
- AAC-keinojen käytön tarpeen arviointi
- Puheen tuottamisen sensomotoristen tekijöiden arviointi sekä syömiseen liittyvät asiat
tarvittaessa (esim. suualueen sensoriikka)
- Puheterapeutti voi tehdä myös diagnostiikassa käytettäviä tutkimuksia, esimerkiksi
Autismin diagnostinen haastattelu, ADI-R (Autism Diagnostic Interview-Revised)- «Le Couteur A, Lord C, Rutter M. Autism Diagnostic...»6, «ADI-R-haastattelumenetelmä autismin diagnostiseen haastatteluun»3 ja ADOS-2 (Autism Diagnostic Observation Schedule-2) «Lord C, Rutter M, DiLavore PC, Risi S, Gotham K, B...»7, «ADOS-2-arviointi autismikirjon häiriön diagnosoinnissa»4 -tutkimukset, mikäli hän on käynyt niiden käyttöön tarvittavat koulutukset.
Kirjallisuutta
- Loukusa S. Pragma-testi. Sosiaalisen ja pragmaattisen kielen ymmärtämisen testi. 2019.
Niilo Mäki Instituutti.
- Mäkinen L. Kissatarina – Lapsen kerrontataitojen arviointimenetelmä. 2019.
Niilo Mäki Instituutti.
- Roy P, Chiat S, Warwick,J. ESB - Early Sociocognitive Battery. Hogrefe Ltd. 2019.
Suomenkielinen versio julkaistu 2022. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
- Bishop D. Children's Communication Checklist-2, CCC-2. Pearson.2003. Suomenkielinen
versio Lasten ja nuorten kommunikointitaitojen kysely julkaistu 2015. Hogrefe Psykologien
Kustannus Oy.
- Laakso M-L, Eklund K, Poikkeus A-M. ESIKKO – Lapsen esikielellisen kommunikaation
ja kielen ensikartoitus. 2011. Niilo Mäki Instituutti.
- Le Couteur A, Lord C, Rutter M. Autism Diagnostic Interview-Revised, ADI-R. Western
Psychological Services. 2003. Suomenkielinen versio Autismin diagnostinen haastattelu
julkaistu 2009. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
- Lord C, Rutter M, DiLavore PC, Risi S, Gotham K, Bishop S.L, Luyster R.J. Autism
Diagnostic Observation Schedule-2, ADOS-2. 2012. Suomenkielinen versio julkaistu 2014.
Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.