Takaisin Tulosta

Puheterapeutin rooli autismikirjon häiriön diagnostiikassa ja kuntoutustarpeen arvioinnissa

Lisätietoa aiheesta
Soile Loukusa ja Marja-Leena Mattila
23.1.2023

Puheterapeutin tutkimukset olisi hyvä sisällyttää osaksi autismikirjon häiriön moniammatillista diagnostista arviointia ja kuntoutuksen seurantatutkimuksia, koska kommunikaation ja vuorovaikutuksen vaikeudet ovat autismikirjon häiriön ydinoireita. Puheterapeutti arvioi lapsen tai nuoren sosiaalisen kommunikaation ja kielellisen tason sekä toimintakykyyn vaikuttavan piirteistön ja tuo arvionsa työryhmään, joka vastaa diagnostiikasta ja kuntoutuksen suunnittelusta. Tätä arviota voidaan hyödyntää osana diagnostista arviointia. Puheterapeutin arvio antaa myös tietoa autismikirjon piirteistön laajuudesta ja voimakkuudesta ja voi auttaa erotusdiagnostiikassa ja liitännäishäiriöiden määrittelyssä. Arvio toimii lisäksi pohjana kuntoutuksen suunnittelulle.

Pienellä lapsella kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus ovat aktiivisen kehityksen vaiheessa. Siksi puheterapeutin tutkimukset tulisi sisällyttää osaksi arviointipatteristoa aina, kun kyseessä on pieni lapsi. Tällöin saadaan riittävän laaja kokonaiskuva lapsen kommunikaation ja kielen osa-alueista sekä lapsen kommunikatiivisesta toimintakyvystä. Autismikirjon aikuisen kohdalla puheterapeuttinen arvio voi olla tarpeen, mikäli kommunikaation ongelmat (esim. keskustelutaitojen puutteet) vaikuttavat henkilön arjen toimintakykyyn tai henkilöllä ei ole toimivaa kommunikointikeinoa, jolloin tarvitaan puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (Augmentative and Alternative Communication, AAC; ks. myös lisätietoa «Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot (AAC) autismikirjon henkilöillä»1) käytön tarpeen arviota.

Autismikirjon häiriön arvioinnissa puheterapeutille voivat kuulua seuraavat osa-alueet:

Kirjallisuutta

  1. Loukusa S. Pragma-testi. Sosiaalisen ja pragmaattisen kielen ymmärtämisen testi. 2019. Niilo Mäki Instituutti.
  2. Mäkinen L. Kissatarina – Lapsen kerrontataitojen arviointimenetelmä. 2019. Niilo Mäki Instituutti.
  3. Roy P, Chiat S, Warwick,J. ESB - Early Sociocognitive Battery. Hogrefe Ltd. 2019. Suomenkielinen versio julkaistu 2022. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
  4. Bishop D. Children's Communication Checklist-2, CCC-2. Pearson.2003. Suomenkielinen versio Lasten ja nuorten kommunikointitaitojen kysely julkaistu 2015. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
  5. Laakso M-L, Eklund K, Poikkeus A-M. ESIKKO – Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. 2011. Niilo Mäki Instituutti.
  6. Le Couteur A, Lord C, Rutter M. Autism Diagnostic Interview-Revised, ADI-R. Western Psychological Services. 2003. Suomenkielinen versio Autismin diagnostinen haastattelu julkaistu 2009. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.
  7. Lord C, Rutter M, DiLavore PC, Risi S, Gotham K, Bishop S.L, Luyster R.J. Autism Diagnostic Observation Schedule-2, ADOS-2. 2012. Suomenkielinen versio julkaistu 2014. Hogrefe Psykologien Kustannus Oy.