Nuoruusikään lasketaan yleensä kuuluvaksi ikävuodet 13–18 ja WHO:n määritelmän
mukaan ikävuodet 10–19 «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: ...»1. Se on muutosten aikaa, joista keskeisiä ovat murrosiän fyysiset (kehon kasvu, puberteettikehitys,
keskushermoston kehitys) ja psykologiset muutokset. Käsitykset nuoruusiän kehityksestä
perustuvat pääosin tietoon sellaisten lasten ja nuorten fysiologisesta kehityksestä
ja kehityspsykologiasta, joilla ei ole todettu autismikirjon häiriötä. Tieteellisesti
tutkittua tietoa nuoruusikäisten autismikirjon henkilöiden kehityksestä on vähän,
ja se on usein varsin ongelmalähtöistä. Tieteellinen tutkimus koskee pääosin poikia,
ja tyttöjen kehitysvaiheesta on vain vähän tietoa. Nuoruusikä voi edetä – ja
usein eteneekin – ilman erityisiä ongelmia, myös nuorella, jolla on todettu
autismikirjon häiriö. Aikuisten tehtävänä on auttaa nuorta ymmärtämään omat vahvuutensa
ja tuen tarpeensa ja tukea eteenpäin kasvussa, myös ongelmakohdissa.
Keskushermoston kehityksellisten muutosten myötä kognitiiviset taidot, kuten abstrakti
ajattelu, päättelykyky, suunnitelmallisuus, tavoitteiden asettaminen, päätöksenteko
ja kokonaisuuksien hallinta kehittyvät kohti aikuisten taitoja. Tunteiden tunnistamiseen,
käyttäytymisen säätelyyn ja toiminnanohjaukseen liittyvät aivojen osa-alueet kehittyvät
myöhäisnuoruudessa ja vielä varhaisaikuisuudessakin «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: ...»1, «Sawyer SM, Azzopardi PS, Wickremarathne D ym. The ...»2, «Hermanson E, Sajaniemi N. Nuoruuden kehitys - mitä...»3. Nuoren aivot reagoivat stressiin voimakkaammin kuin aikuisen «Eiland L, Romeo RD. Stress and the developing adol...»4. Nuoreen kohdistuu monenlaisia paineita ja odotuksia ympäristöstä. Sosiaaliset suhteet
muuttuvat painotuksiltaan ja monimutkaistuvat. Ikätoverisuhteiden merkitys kasvaa,
ja vanhemmista pyritään irrottautumaan vähitellen. Romanttinen ja seksuaalinen kiinnostus
herää, ja seurustelusuhteita aloitetaan. Koulutyön vaatimukset lisääntyvät yläasteelle
ja toisen asteen opintoihin siirryttäessä. Harrastuksissa edellytetään enemmän suunnitelmallista
harjoittelua iän lisääntyessä «Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS ym. Our future: ...»1, «Sawyer SM, Azzopardi PS, Wickremarathne D ym. The ...»2, «Hermanson E, Sajaniemi N. Nuoruuden kehitys - mitä...»3.
Nuoruusiän psykologisen kehityksen tavoitteita ovat oman identiteetin muodostuminen
ja jäsentyminen sekä itsenäistyminen; vähitellen oman paikan löytäminen ihmissuhteissa,
opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa «Erikson E. Identity: youth and crisis. 1968, New Y...»5, «Moshman D. Adolescent rationality and development....»6. Autismikirjon häiriöön liittyen näillä kehityksen osa-alueilla voi ilmetä vaikeuksia
useista eri syistä «Rosello R, Martinez-Raga J, Mira A ym. Development...»7.
- Autismikirjon nuorilla voi olla merkittävää erilaisuuden tai ulkopuolisuuden kokemusta
verrattuna ikätovereihin. Mielenkiinnon kohteet saattavat olla erilaisia kuin muilla
nuorilla. Sosiaalisissa tilanteissa voi tulla väärinymmärretyksi tai itse ymmärtää
väärin sosiaalisia vihjeitä. Tilanteet, joissa ei tiedä muiden odotuksia tai jotka
ovat yllättäviä, voivat aiheuttaa ahdistusta. Monilla on tarvetta saada olla yksin
omassa rauhassa sosiaalisen kuormituksen ja aistikuormituksen vuoksi, mutta samanaikaisesti
myös yksinäisyyden kokemusta. Oman kehon muutokset voivat olla hämmentäviä. Myös kouluympäristön
muuttuminen siirryttäessä yläasteelle tai toiselle asteelle voi olla kuormittavaa:
ryhmät, luokkahuoneet ja opettajat vaihtuvat samankin päivän aikana useita kertoja.
Kouluympäristössä on usein enemmän hälyä kuin ala-asteella. Ruokailutilanne voi olla
stressaava melun, kiireen ja ihmismäärän vuoksi.
- Koululaiset, joilla on autismikirjon häiriö, voivat joutua ikätovereita useammin kiusatuiksi.
67 % on kokenut kiusaamista «Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Fac...»8. Kiusaaminen on yleisimmin sanallista tai ihmissuhteisiin liittyvää (syrjiminen,
ulkopuolelle jättäminen, pahan puhuminen), mutta myös fyysistä. Haavoittuvaisuutta
kiusaamiselle voivat aiheuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet,
ystävyyssuhteiden vähäisyys ja psykiatriset samanaikaissairaudet «Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Fac...»8. Kiusatuksi joutumisen on todettu lisäävän masennuksen, ahdistuneisuuden, itsetuhoisuuden
ja itsemurhayritysten riskiä. Kiusatuksi joutuminen on yhteydessä myös koulupoissaoloihin
«Park I, Gong J, Lyons GL ym. Prevalence of and Fac...»8, «Chou WJ, Wang PW, Hsiao RC ym. Role of School Bull...»9, «Bitsika V, Heyne DA, Sharpley CF. Is Bullying Asso...»10.
- Nuoruusiän kehitystä voi vaikeuttaa sairastuminen johonkin mielenterveyden häiriöön.
Monet psykiatriset sairaudet alkavat nuoruusiässä «Kessler RC, Angermeyer M, Anthony JC ym. Lifetime ...»11, «Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiat...»12. Maailmanlaajuisesti 10–20 %:lla nuorista on todettavissa jokin mielenterveyden
häiriö «Patel V, Flisher AJ, Hetrick S ym. Mental health o...»13. Yleisimmät psykiatriset häiriöt nuoruusiässä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt,
syömishäiriöt, ADHD, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. Autismikirjon häiriö lisää psykiatrisen
samanaikaissairauden, kuten masennuksen, ahdistuneisuushäiriön, ADHD:n ja pakko-oireisen
häiriön, riskiä «Lai MC, Kassee C, Besney R ym. Prevalence of co-oc...»14, «Hossain MM, Khan N, Sultana A ym. Prevalence of co...»15, «Mutluer T, Aslan Genç H, Özcan Morey A ym. Populat...»16. Nuoruusikäisten masennuksen prevalenssiksi arvioidaan 8 % ja pakko-oireisen häiriön
4 % [R17]. Autismikirjon nuoren samanaikaissairauksien tunnistaminen voi olla vaikeaa.
Ne voivat näkyä ulospäin käyttäytymisen muutoksena, kuten vetäytymisenä tai aggressiivisuutena,
ja toimintakyvyn laskuna. Nuoruusiän kehityksen pysähtymisellä tarkoitetaan laaja-alaista
toimintakyvyn heikkenemistä, kuten koulunkäynnin vaikeutumista, vetäytymistä ihmissuhteista
ja harrastuksista sekä vaikeutta huolehtia itsestään iänmukaisella tavalla (nukkuminen,
syöminen, peseytyminen). Tällöin nuoren tilanteesta, psyykkisestä voinnista ja tuen
tarpeesta tarvitaan kokonaisvaltaista perheen ja eri ammattilaisten (terveydenhuolto,
lastensuojelu, oppilashuolto tai koulu) yhteistyönä toteutettavaa arviota. Ks. myös
«Elinikäinen kuntoutus autismikirjon häiriössä»1.
- Jos kehitysvammaa ei ole, nuori voi jäädä tukitoimien ja palveluiden ulkopuolelle,
vaikka arjen perustaidoissa ja toimintakyvyssä olisi kuntoutuksen tarvetta. Lapsuudenaikaiset
tukitoimet katkeavat usein nuoruudessa eikä tuen tarvetta tunnisteta. Opintojen nivelvaiheissa
tulisi huolehtia, että tuen tarvetta arvioidaan yksilöllisesti huomioiden henkilön
vahvuudet ja autismikirjon erityispiirteet, ja että tukitoimet suunnitellaan riittäviksi.
Tässä nuoren ja huoltajien arvion ja mielipiteen kuuleminen on oleellista, jotta tukitoimet
kohdistuvat oikeisiin asioihin. Esimerkiksi koulumenestyksen heikkenemisen tai koulupoissaolojen
taustalla voi olla erilaisia yksilöllisiä tekijöitä. Aikuistuva nuori voi tarvita
vahvaa ja konkreettista tukea saavuttaakseen itsenäiseen elämään vaadittavia taitoja,
vaikka kognitiiviset taidot olisivat hyvät. Tällaisia taitoja voivat olla asioiden
hoitaminen tai liikkuminen kodin ulkopuolella. Tukea voidaan tarvita itsestä huolehtimisessa,
sosiaalisissa suhteissa ja mielekkään harrastuksen löytämisessä «THL Ohjaus 20/2016. Haravuori H, Muinonen E, Kanst...»18, «THL Ohjaus 6/ 2020. Aalto-Setälä T, Huikko E, Appe...»19. Ks. myös lisätietoa «Tietoinen läsnäolo (mindfulness) ja autismikirjon häiriö»2, «Sosiaalisia taitoja kehittävät ohjelmat autismikirjon henkilöille»3, «Elinikäinen kuntoutus autismikirjon häiriössä»1.
Hyödyllisiä linkkejä:
www.kela.fi/oma-vayla-kuntoutus «https://www.kela.fi/oma-vayla-kuntoutus»1
www.kela.fi/nuotti-valmennus «https://www.kela.fi/nuotti-valmennus»2
https://askelaikuisuuteen.fi/ «https://askelaikuisuuteen.fi/»3
