Takaisin Tulosta

Fyysinen aktiivisuus (liikunta ja liikkuminen) ja sen vaikutukset dyslipidemioihin

Lisätietoa aiheesta

Käypä hoito -työryhmä Dyslipidemiat

24.9.2026

Vähäinen fyysinen aktiivisuus tai huono kestävyyskunto ovat valtimotaudin riskitekijöitä, ja niillä on todettu yhteys valtimotautikuolleisuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen «Sattelmair J, Pertman J, Ding EL, ym. Dose respons...»1, «Arem H, Moore SC, Patel A, ym. Leisure time physic...»2. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta»1, «Liikunta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ...»3.
- Liikunnan myönteiset vaikutukset selittyvät osin lipoproteiinien edullisista muutoksista.
  - Muita edullisia muutoksia voi tapahtua kehon koostumuksessa (rasvakudoksen väheneminen, lihaskudoksen lisääntyminen), glukoosiaineenvaihdunnassa, verenpaineessa, lieväasteisessa tulehduksessa ja valtimoiden endoteelitoiminnassa.
Kestävyysliikuntaharjoittelu (aerobinen liikunta) ja sen vaikutukset lipoproteiineihin (ks. «Elämäntapamuutoksien vaikutus plasman lipoproteiinipitoisuuksiin»1):
- Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää triglyseridipitoisuuksia aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutoksien suuruus on vähäinen, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta «Aerobic exercise probably produces small reductions in total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides and small increases in HDL cholesterol in adults with or without cardiovascular risk factors. Resistance training probably produces small reductions in total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides.»B.
- HDL-kolesterolipitoisuuden edullisen muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan määrän pitää olla suuri ja tehon ripeää (kohtalaisen kuormittavaa) ja sitä pitää jatkaa useiden kuukausien ajan «Lin X, Zhang X, Guo J, ym. Effects of Exercise Tra...»4, «Sarzynski MA, Burton J, Rankinen T, ym. The effect...»5.
  - Käytännössä tämä tarkoittaa 30–60 minuutin jokseenkin päivittäin toistuvaa ripeää kävelyä tai muuta kohtuukuormitteista (tai lyhyempikestoista raskasta) kestävyysliikuntaa. Liikuntamäärä on yhteneväinen väestön yleisten liikuntasuosituksien kanssa. Yhdysvaltojen terveysministeriön vuonna 2018 päivitetyn suosituksen «https://health.gov/paguidelines/second-edition»1, «Piercy KL, Troiano RP, Ballard RM, ym. The Physica...»6 mukaan 18–64-vuotiaat tarvitsevat kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, 150–300 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75–150 minuuttia viikossa. Lisäksi tarvitaan lihasvoimaa ja kehon hallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa.
  - Triglyseridipitoisuudet pienenevät jo yhden liikkumiskerran jälkeen, ja muutos on ohimenevä.
- LDL-kolesterolipitoisuus pienenee erityisesti silloin, kun liikuntaohjelman lisäksi ruokailutottumuksissa on tehty muutoksia, joiden tavoitteena on vähentää tyydyttyneiden rasvojen saantia ja henkilöillä, joilla on ylipainoa, myös energiansaantia.
Lihasvoimaharjoittelu ja sen vaikutukset lipoproteiineihin «Elämäntapamuutoksien vaikutus plasman lipoproteiinipitoisuuksiin»1):
- Lihasvoimaharjoittelu pienentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli-, ei-HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta, mutta sillä ei ole vaikutusta HDL-kolesterolipitoisuuteen «Aerobic exercise probably produces small reductions in total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides and small increases in HDL cholesterol in adults with or without cardiovascular risk factors. Resistance training probably produces small reductions in total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides.»B.
Aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on valtimotaudin vaaratekijöitä, on saatu parempia lipidituloksia, kun harjoitteluun kuuluu sekä lihasvoima- että kestävyysliikuntaharjoittelua «Mann S, Beedie C, Jimenez A. Differential effects ...»7.
Ks. lisätietoa liikuntakelpoisuudesta, liikuntaneuvonnasta ja liikunnan annostelusta Käypä hoito -suosituksesta Liikunta «Liikunta»1, «Liikunta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ...»3.

Kirjallisuutta

Sattelmair J, Pertman J, Ding EL, ym. Dose response between physical activity and risk of coronary heart disease: a meta-analysis. Circulation 2011;124(7):789-95 «PMID: 21810663»PubMed
Arem H, Moore SC, Patel A, ym. Leisure time physical activity and mortality: a detailed pooled analysis of the dose-response relationship. JAMA Intern Med 2015;175(6):959-67 «PMID: 25844730»PubMed
Liikunta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Lin X, Zhang X, Guo J, ym. Effects of Exercise Training on Cardiorespiratory Fitness and Biomarkers of Cardiometabolic Health: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. J Am Heart Assoc 2015;4(7): «PMID: 26116691»PubMed
Sarzynski MA, Burton J, Rankinen T, ym. The effects of exercise on the lipoprotein subclass profile: A meta-analysis of 10 interventions. Atherosclerosis 2015;243(2):364-72 «PMID: 26520888»PubMed
Piercy KL, Troiano RP, Ballard RM, ym. The Physical Activity Guidelines for Americans. JAMA 2018;320(19):2020-2028 «PMID: 30418471»PubMed
Mann S, Beedie C, Jimenez A. Differential effects of aerobic exercise, resistance training and combined exercise modalities on cholesterol and the lipid profile: review, synthesis and recommendations. Sports Med 2014;44(2):211-21 «PMID: 24174305»PubMed

Artikkelin tunnus: nix03662 (050.025)

Käypä hoito -suositus

Dyslipidemiat
Liikunta

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Fyysinen aktiivisuus (liikunta ja liikkuminen) ja sen vaikutukset dyslipidemioihin

Kirjallisuutta

Käypä hoito -suositus

Jaa