Takaisin Tulosta

Ei-kiireellisten silmäsairauksien hoitoketju

Hoitoketjut
29.3.2023 • Viimeisin muutos 29.3.2023
Pirkanmaan hyvinvointialue

Hoitoketjun pika-avut

  • 3 minuutin video hoitoketjun keskeisestä sisällöstä «»1
  • Silmäluomileikkausten lähetyskriteerit = lähetteessä edellytettävät tiedot. Kuva mukaan! «Kansalliset luomileikkauskriteerit»1, «»1, «Silmäluomileikkausten lähetyskriteerit: kuvamalli»1 Kuvan voi lähettää myös sähköisesti salattuna «»2
  • Video terveyskeskuksessa suoritettavasta luomirakkulan (chalazion) poistosta «»2
  • Konsultoivan silmälääkärin puhelinnumero 03-3116 5263
  • Silmäpoliklinikan osastonhoitajan puhelinnumero 03-3116 6604 (hoitajien koulutusasiat, esim. silmänpaineen mittaus, kuivasilmäisyys eli Schirmerin testi jne.)
Kuva 1. Hoitoketjun keskeinen sisältö.
Kuva 2. Chalazionin hoito terveyskeskuksessa.

Tavoitteet ja mittarit

Hoitoketju koskee kiireettömiä potilaita, joilla on näkökykyyn vaikuttava silmäsairaus, esim. harmaakaihi, glaukooma ja diabeettinen silmäsairaus. Lisäksi ohjeistetaan ikärappeumapotilaan hoitoon ohjausta.

Hoitoketjun tavoitteet

  • Selkiyttää ei-kiireellisen silmäpotilaiden hoidon toimintaperiaatteita, menettelytapoja ja ohjeistusta.
  • Muuttaa toimintakäytäntöjä siten, että selviteltäessä vähitellen heikentynyttä näköä potilas ohjataan ensimmäiseksi silmälasien ajantasaisuuden tarkastukseen, koska hoidon tarpeen arviointia varten tarvitaan näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella. Lasitarkastukseen potilas voi hakeutua joko optikolle tai yksityisen silmälääkärin vastaanotolle oman valintansa mukaan, omalla kustannuksellaan.
  • Parantaa lähetteiden ja epikriisien laatua.

Hoitoketjun mittarit

  • Hoitoon pääsy polikliinisiin tutkimuksiin.

Tutkimukset ja hoito avoterveydenhuollossa

Seulontatutkimukset

Miten menetellään, jos potilas kertoo näkökykynsä heikentyneen vähitellen?

  • Ensimmäiseksi varmistettava, että potilaan näkövaikeudet eivät johdu puuttuvista tai sopimattomista silmälaseista.
  • Terveyskeskuksen ajanvarauksessa hoitaja tai vastaanotolla lääkäri ohjaa potilaan ensin tarkistuttamaan sekä kauko- että lähilasiensa ajantasaisuuden, jonka potilas voi oman valintansa mukaan teettää joko optikolla tai yksityisellä silmälääkärillä omalla kustannuksellaan.
    • Perustelu: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen 5008/13/2007 mukaan silmälasien määrääminen taittovian korjaamiseksi ei kuulu julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Hoidon porrastus ja indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen

Indikaatiot

  • Mikäli potilaan näöntarkkuus ei korjaannu silmälaseja vaihtamalla, potilas toimittaa terveyskeskuslääkärille optikolta tiedot, joista sekä perusterveydenhuollon lääkäri että silmälääkäri saa tiedon näöntarkkuudesta parhaalla lasikorjauksella hoidon tarpeen arviointia varten.
    • Optikot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka asetuksen mukaan eivät voi määrätä itsenäisesti laseja potilaalle, jonka näöntarkkuutta ei silmälaseilla saada normaaliksi.
  • Harmaakaihta epäiltäessä on tarkastettava, täyttyvätkö kansalliset kaihileikkauskriteerit «Kaihi»4.
  • Luomirakkulan (chalazion) poistoa varten potilasta ei tarvitse lähettää erikoissairaanhoitoon vaan luomirakkulan voi poistaa terveyskeskuksessa oheisen videon opastamana «»2. Epätyypillisestä uusiutuvasta rakkulasta (so. rakkula ei sisällä puuromaista eritettä) suositellaan PAD-näytteen ottamista.

Hoidon porrastus terveyskeskuksen palvelujärjestelmän mukaisesti.

Lähetetiedot

Koska hoidon tarpeen ja kiireellisyyden määritys tapahtuu lähetteen perusteella, tulee kaikissa ei-kiireellisissä lähetteissä olla:

Status

  • potilaan näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella. Mikäli tieto puuttuu (koskee myös yksityisiä silmälääkäreitä), lähete palautetaan täydennettäväksi.
  • Jos potilaalla on päänsärkyä, kaksoiskuvia tai muita neurologisia oireita on tutkittava myös mustuaisreaktiot ja näkökentät sormiperimetrialla (ennen laajennustippojen laittoa!).
  • Oftalmoskopialöydökset: 1) Punaheijaste, 2) Silmänpohja: mitä näkyy ja miten pohja näkyy (mustuainen laajennettuna)
  • Silmänpainetta ei mitata rutiinisti ei-kiireellisissä tapauksissa. Pääsääntöisesti terveyskeskuksessa mitataan silmänpaine vain
    • jos epäillään akuuttia sulkukulmaglaukoomaa (punainen ja särkevä silmä «Glaukooma»2).

Muut tiedot

  • Lyhyesti muut kuin silmään liittyvät sairaudet ja lääkkeet sekä allergiat
  • Miten potilas asuu, mahdolliset rajoitteet (esim. liikunta, kuulo, ko-operaatio, muisti)
  • Onko työelämässä, ammatti (esim. autoilu)
  • Täydellinen henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
  • Meno-paluutaksilappu, mikäli potilaan muut kuin silmäsairaudet edellyttävät

Kostea silmänpohjan ikärappeuma

Ks. «Kostea silmänpohjan ikärappeuma»5

Perusterveydenhuolto

Yleislääkärin tulee

  • Tunnistaa kosteaan ikärappeumaan viittaavat oireet, jotka ilmaantuvat ja etenevät nopeasti:
    • Kauko- ja lähinäön samanaikainen nopea heikkeneminen
    • Kuvien vääristyminen
    • Keskeinen skotooma (keskeisnäön puutos)
    • Värinäön muutokset
  • Lähettää em. tavalla oirehtiva potilas kiireellisenä silmäyksikköön tutkittavaksi, koska ennusteen kannalta on suositeltavaa aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti.
  • Tietää, että ikärappeuma on yleisin pysyvän näkövammaisuuden aiheuttaja. Sen osuus yli 65-vuotiailla näkövammoista on Suomessa 58 %, mistä puolet johtuu kosteasta rappeumasta.

Kiireellisessä lähetteessä edellytettävät tiedot

  • Tiedot potilaan näöntarkkuudesta sekä yleissairauksista, lääkityksistä, riskitekijöistä (tupakointi sekä sydän- ja verisuonitaudit) sekä äskettäisistä (alle 3 kk) sydän- ja verisuonitapahtumista.

Glaukoomapotilaiden lääkkeiden uusimisesta terveyskeskuksessa

  • Glaukoomalääkkeiden säännöllinen käyttö on ensiarvoisen tärkeää (myös sellaisissa tapauksissa, joissa potilas jostain syystä jättää seurantakäynnin väliin), joten terveyskeskuslääkäri voi uusia potilaan glaukoomalääkereseptin.
  • Koska kaikki potilaat eivät välttämättä miellä käyttämiään silmätippoja lääkkeiksi, reseptin uusimisen kautta potilasta hoitava terveyskeskuslääkäri saa tietoa potilaan käyttämistä silmälääkkeistä, joilla saattaa olla myös systeemisiä sivuvaikutuksia (esim. betasalpaajat ja alfa-agonistit). Potilaalle saattaa myös kehittyä sulfayliherkkyys, jolloin mahdollisesti käytössä olevat karboanhydraasi-inhibiittorit tulisi vaihtaa.
  • Tays Silmäkeskus laatii tutkimuskäynnin tasapainossa oleville glaukoomapotilaille hoitosuunnitelman 1–2 vuodeksi kerrallaan. Tutkimuskäyntien välissä silmänpainemittauksia varten potilas ohjataan optikkoliikkeeseen. Suunnitelma sisältää ohjeen, milloin potilaan tulee ottaa yhteyttä silmäkeskukseen, so. kun silmänpaine ylittää ns. reagointirajan, joka edellyttää hoidon muuttamista.

Epikriisitiedot

Hoitopalautteet lähtevät potilaan luvalla jokaisesta käynnistä sähköisessä muodossa terveyskeskukseen. Potilaista kirjoitetaan hoitopalaute käyttäen yleislääkärille ja potilaalle itselleen ymmärrettävää kieltä ilman lyhenteitä. Epikriisi löytyy Kanta-arkistosta, paperisia epikriisejä ei lähetetä rutiinisti vastaanottokäynneistä.

Epikriisissä tulee olla esim.

  • Diagnoosit
  • Lääkitys, myös kokeillut lääkkeet
  • Tehdyt tutkimukset, toimenpiteet ja lausunnot
  • Toimintakyvyn kuvaus ja/tai hoidon tulos
  • Jatkohoitosuositukset.

Näön kuntoutus

Heikkonäköisten näön kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä (esim. apuvälineet) yhteydenotot Anitta Korkea-aho (anitta.korkea-aho@pshp.fi), puh. 044-4859237

Konsultaatiot

Epäselvissä tapauksissa ennen lähetteen kirjoittamista suositellaan yhteydenottoa Taysin Silmäkeskuksen poliklinikalle (konsulttilääkäri, puh. 03-3116 5263).

Seulontatutkimukset

Silmäylilääkäreiden 16.8.2013 kannanotto optikkoliikkeiden kuvauksiin «»3.

Silmäsairauksien etusijaistamisjärjestys (Suomen silmäylilääkärit)

Ks. «Silmäsairauksien etusijaistamisjärjestys»6

Yleisperiaate

  • Voimavarojen kohdentamisen ensisijaisena perusteena on pysyvän näkövammaisuuden ehkäiseminen.

Etusijaistamisjärjestys

  • Ikärappeuma: näkövammauttaa eniten iäkkäitä
  • Glaukooma: näkövammauttaa toiseksi eniten iäkkäitä, näkövammauttaa myös työikäisiä
  • Verkkokalvosairaudet: sisältää diabeettisen silmäsairauden, joka on suurimpia pysyvän näkövammaisuuden syitä työikäisillä.
  • Kaihi: ei aiheuta pysyvää näkövammaa

Em. ns. neljä suurta silmäsairautta kattavat noin 70 % potilaista, käynneistä ja kustannuksista vuodessa. Myös kaikissa muissa silmäsairauksissa etusijaistamisen ensisijaisena perusteena on pysyvän näkövamman ehkäiseminen.

Hoitoketjutyöryhmä

  • Kataja Marko, ayl, vastuualuejohtaja, silmätautien el, Tays Silmäkeskus
  • Uusitalo-Järvinen Hannele, yl, Tays Silmäkeskus
  • Wallius-Reinvall Pauliina, oh, Tays Silmäkeskus