Rahapeliongelma

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 28.11.2023 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Psykiatria, Päihdelääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Rahapeliongelma

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
28.11.2023

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Rahapeliriippuvuus on tunnistettu toiminnalliseksi riippuvuushäiriöksi, ja sille on olemassa diagnostiset kriteerit.
  • Rahapeliriippuvuudella ja päihderiippuvuuksilla on useita yhteisiä piirteitä. Yhteisiä piirteitä ovat pakonomainen tarve jonkin tekemiseen tai aineen käyttämiseen, vieroitusoireet, epäonnistuneet yritykset lopettaa aineen käyttö tai toiminta tai hallita aineen käyttöä tai toimintaa, valehtelu ja vähättely aineen käytöstä tai toiminnasta, elämänhallinnan menettäminen ja kiinnostuksen menettäminen arjen toimintoihin.
  • Yksi tärkeimmistä riippuvuuksille yhteisistä piirteistä on toiminnan jatkuminen, vaikka henkilö tunnistaa toiminnan haitat ja siitä aiheutuvat ongelmat.
  • Rahapeliriippuvuus aiheuttaa merkittävää kuormittumista tai heikentää merkittävästi yksilön toimintakykyä arjessa, kuten perheessä, sosiaalisissa suhteissa, koulutuksessa, työssä tai muilla elämän tärkeillä osa-alueilla.
  • Rahapeliriippuvuutta ja ongelmapelaamista tunnistetaan ja diagnosoidaan heikosti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä rahapeliongelman hoitoa on saatavilla, mutta sen saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta ei ole kattavaa tietoa.
  • Rahapeliriippuvuus aiheuttaa haittoja niin pelaajalle kuin hänen lähipiirilleen. Tyypillisimpiä pelaajalle koituvia haittoja ovat taloudelliset haitat, tunne-elämän haitat, ihmissuhdehaitat, työhön ja opiskeluun liittyvät haitat, terveyshaitat ja muut haitat, kuten rikollinen toiminta ja lastenhoidon laiminlyönti. Pelaajan läheisten kokemat haitat ovat hyvin samansuuntaisia kuin pelaajan kokemat haitat, ja myös läheiset voivat tarvita palveluja.
  • Rahapeliriippuvuus on sairaus, joka heikentää yksilön elämänlaatua merkittävästi. Tämän vuoksi rahapeliriippuvuuden varhainen tunnistaminen ja tuen ja hoidon piiriin hakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Puheeksioton ja tunnistamisen avuksi on useita erilaisia mittareita ja työkaluja.
  • Rahapeliriippuvuus esiintyy usein liitännäisoireiden, kuten päihdeongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden, kanssa. Rahapeliriippuvuuden hoidossa kokonaistilanteen arvioiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoito integroituu kokonaisvaltaisesti potilaan tilanteeseen.
  • Ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja motivoivaa haastattelua, joista on vahvin näyttö. Lääkehoidoista näyttö on toistaiseksi vähäisempää.

Tiivistelmä, potilasversio ja esittelyvideot

Aiheen rajaus

  • Peliriippuvuus voi tarkoittaa riippuvuutta joko rahapelaamisesta tai digipelaamisesta. Raha- ja digipelaamisen raja on kuitenkin varsin häilyvä. Rahapeleillä viitataan peleihin, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista. Rahapelejä ovat esimerkiksi lotto, raha-automaattipelit, raaputusarvat ja vedonlyöntipelit. Rahapelejä voi pelata myös internetissä. Arpajaislaki (1047/2021) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047»10 määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton.
  • Digitaalisella pelaamisella eli digipelaamisella tarkoitetaan pelaamista tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin kaltaisilla digitaalisilla laitteilla. Digipeleissä tavoitteena ei ole voittaa rahaa vaan viihtyä, viettää aikaa ja saada myönteisiä kokemuksia. Digipelit sisältävät yhä enemmän maksullisia rahapelien kaltaisia ominaisuuksia, kuten palkintolaatikoita. Myös elektronisen eli e-urheilun suhteen raja on häilyvä. Sekin lasketaan digipeleihin.
  • Tässä suosituksessa käsitellään vain rahapeliongelmaa, jonka tutkimuksesta, diagnostiikasta ja hoidosta on vankempaa tietoa.
    • Tämä suositus ei koske digipelaamista, jolle on ICD-11-tautiluokituksen käyttöönoton myötä tulossa omat diagnostiset kriteerinsä.
  • Tässä suosituksessa rajaudutaan rahapeliongelman taustatekijöihin, toteamiseen ja hoitoon terveydenhuollon kontekstissa. Suosituksessa ei käsitellä sosiaalipoliittisia toimia, kuten rahapelien saatavuutta ja markkinointia, tai sosiaalityön interventioiden vaikuttavuutta.

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat ennen kaikkea terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään rahapeliongelmia kokevia ja heidän läheisiään, mutta suositus soveltuu myös sosiaalihuollon ammattilaisille.
  • Rahapeliongelman tunnistamisen ja hoitamisen haasteena on pitkälti ollut tiedon puute. Rahapeliriippuvuutta ei usein ole mielletty sairaudeksi eikä sitä ole tunnistettu riippuvuushäiriöksi. Rahapelaamisen aiheuttama häiriö on kuulunut impulssikontrollin häiriöiden luokkaan niin Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-IV-tautiluokituksessa kuin WHO:n ICD-10-tautiluokituksessakin. Rahapelaaminen tunnistettiin riippuvuushäiriöksi vuonna 2013, jolloin se liitettiin Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-5-tautiluokituksessa ensimmäisenä toiminnallisena riippuvuutena riippuvuushäiriöiden luokkaan. Niin ikään WHO:n uudistetussa ICD-11-tautiluokituksessa rahapeliriippuvuus on riippuvuushäiriöiden tautiluokassa.
  • Rahapeliongelman tunnistamisen ja hoidon yksi keskeinen ongelma on liittynyt ilmiön määrittelyyn, käytettyjen käsitteiden moninaisuuteen sekä tiedon puutteeseen diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista. Tämän suosituksen tavoitteena on korjata näitä puutteita.

Määritelmät

  • Rahapelaamiseen liittyvien käsitteiden määritelmät ja rahapeliongelman vakavuuden luokittelut ovat avuksi muun muassa ilmiöiden ymmärtämisessä, pelaamisen yleisyyden arvioinnissa, haitallisten vaikutusten arvioimisessa, haittojen ehkäisyssä sekä tunnistamisen, tuen ja hoidon suunnittelussa. Alla esitämme tässä suosituksessa käytettävät määritelmät.

Rahapelaamisen määritelmä

  • Rahapelejä ovat esimerkiksi internetissä pelattavat rahapelit, lotto, raha-automaattipelit, raaputusarvat ja vedonlyöntipelit. Rahapeleillä viitataan peleihin, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista. Arpajaislaki (1047/2011) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047»10 sekä laki arpajaislain muuttamisesta (1284/2021) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20211284»11 määrittelevät rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton.
  • Digipeleissä tavoitteena ei ole voittaa rahaa vaan viihtyä, viettää aikaa ja saada myönteisiä kokemuksia. Rahapelejä eivät siis ole video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelit tai muut sellaiset digitaaliset pelit, joita ei pelata rahasta tai rahapanoksesta.

Rahapeliongelman määritelmä

  • Rahapeliongelma-termiä käytetään kattoterminä (analogisesti alkoholiongelman kanssa), kun puhutaan rahapeliriippuvuudesta ja riskialttiista pelaamisesta. Rahapeliriippuvuus on rahapeliongelman vakavin muoto.
  • Riskialttiilla pelaamisella tarkoitetaan sellaista rahapelaamista, joka ei aiheuta pelaajalle merkittäviä haittoja, mutta saattaa aiheuttaa yksittäisiä haittoja tai häiriökäyttäytymisen oireita. Riskialtis pelaaminen saattaa siis edeltää rahapeliongelman kehittymistä, mutta riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt.

Rahapeliriippuvuuden diagnostiset kriteerit

  • Rahapeliriippuvuusdiagnoosi on mukana kahdessa kansainvälisessä tautiluokituksessa: uudistetussa WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa ja Amerikan Psykiatriyhdistyksen DSM-5-tautiluokituksessa (ei kliinisessä käytössä Suomessa). Suomessa vielä käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan rahapeliongelma määritellään pelihimoksi (F63.0), DSM-5-tautiluokituksessa ja ICD-11-tautiluokituksessa käytetään termiä rahapeliriippuvuus.

Pelihimon ICD-10-määritelmä

Taulukko 1. Pelihimon, rahapeliriippuvuuden ja riskialttiin pelaamisen määritelmät ICD-10- ja ICD-11-luokitusten mukaan.
Pelihimo ICD-10 (F63.0) Rahapeliriippuvuus ICD-11 (6C50)* Riskialtis rahapelaaminen ICD-11 (QE21)**
* ICD-11 sisältää oman diagnoosikoodin digipeliriippuvuudelle, johon ei liity pelaamista rahapanoksin.
** ICD-11 sisältää oman diagnoosikoodin riskialttiille digipelaamiselle.
Yleismääritelmä Pelihimon olennainen piirre on toistuva pelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on sellaisia vastoinkäymisiä kuin köyhtyminen, perhesuhteiden huononeminen ja henkilökohtaisen elämän hajaannus. Rahapeliriippuvuutta kuvaa jatkuva tai toistuva pelaaminen, joka voi tapahtua verkossa tai verkon ulkopuolella ja joka ilmenee seuraavasti: Pelaaminen tai vedonlyönti, joka suurentaa merkittävästi pelaajalle tai hänen läheisilleen haitallisten fyysisten tai psyykkisten seurauksien riskiä.

Suurentunut riski voi johtua alla luetelluista tekijöistä tai niiden yhdistelmistä.
Diagnostiset kriteerit tai diagnoosin kuvaus




 Pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa.

Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin. Näistä jaksoista ei kerry voittoa.

Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen.

Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia.

Hallinnan menettäminen.

Pelaamisen hallinnan huonontuminen (esim. aloittaminen, toistumistiheys, intensiteetti, kesto, lopettaminen, ympäristö).

Pelaamisen merkityksen lisääntyminen ja pelaamisen muuttuminen ensisijaiseksi suhteessa muihin kiinnostuksen kohteisiin ja päivittäisiin toimintoihin.

Pelaamisen jatkuminen tai lisääntyminen huolimatta sen kielteisistä seurauksista.

Pelaaminen voi olla jatkuvaa, kausittaista tai toistuvaa.

 Pelaamisen tai vedonlyönnin toistumistiheys.

Pelaamiseen käytetty aika.

Kiinnostuksen menettäminen muihin kiinnostuksen kohteisiin ja päivittäisiin toimintoihin.

Pelaamiseen, vedonlyöntiin tai näiden ympäristöön liittyvä riskikäyttäytyminen.

Pelaamisesta ja vedonlyönnistä johtuvat haitalliset seuraukset.

Pelaaminen ja vedonlyönti usein jatkuvat huolimatta siitä, että henkilö on tietoinen joko itselle tai ympärillä oleville ihmisille aiheutuvien haittojen suurentuneesta riskistä.
Aikakriteeri Ei ole. Oireiden tulee olla selvästi läsnä vähintään 12 kuukauden ajan ennen kuin diagnoosi voidaan asettaa. Kestoa voidaan lyhentää, mikäli kaikki diagnostiset kriteerit täyttyvät ja oireet ovat vakavia. Ei ole.
Erotusdiagnoosit/poissulkukriteerit

 Vain maanisessa vaiheessa tapahtuva pelaaminen (F30.0)

Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön (F60.2) liittyvä pelaaminen osana laajempaa epäsosiaalista käytöstä

Pelaaminen ja vedonlyönti, johon ei liity psyykkistä häiriötä (Z72.6)		 Tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö (6A60) (jos pelaamista vain maniassa)

Tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö (6A61) (jos pelaamista vain hypomaniassa)

Riskialtis rahapelaaminen (QE21) 		Rahapeliriippuvuus (6C50)

Rahapelaamisesta aiheutuva ongelma perheessä (QE70.Z)

Esiintyvyys

  • Rahapelaaminen on Suomessa yleistä ja rahapelien kulutus on kansainvälisesti verrattuna suurta. Suomalaisten rahapelaamista on tutkittu systemaattisesti vuosina 2007, 2011, 2015 ja 2019. Rahapeliongelman yleisyys ei ole merkitsevästi muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2019 ja riskitason pelaaminen on jopa vähentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen vuodelta 2019 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0»12 mukaan noin joka kolmas suomalainen pelaa rahapelejä viikoittain. Internetissä pelaaminen on yleistynyt, mutta suurin osa rahapeleistä pelattiin vuonna 2019 esimerkiksi kaupoissa ja kioskeissa. Vuonna 2019 vastaajista 3,0 %:lla oli rahapeliongelma ja 10,7 % oli pelannut riskitasolla viimeisten 12 kuukauden aikana. Todennäköinen rahapeliriippuvuus (arvio ei perustu diagnostisiin kriteereihin) oli 1,4 %:lla vastaajista.
  • Rahapelien kulutus on keskittynyt pienelle osalle pelaajista, sillä puolet rahapelaamisen kokonaiskulutuksesta tuli 2,5 %:lta pelaajista. THL:n arvion mukaan rahapeliongelmaa oli ollut edeltävien 12 kuukauden aikana 3 %:lla vastaajista, mikä väestötasolla tarkoittaa noin 112 000:ta henkilöä «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0»12.
  • Rahapeliongelmat ovat yleisempiä miehillä verrattuna naisiin ja nuorilla aikuisilla verrattuna ikääntyneempiin «Salonen AH, Castrén S, Latvala TA, ym. Gender- and...»1.
  • Tutkimuksessa, jossa selvitettiin hoitoilmoitusrekisteriin pohjautuvia tietoja rahapeliriippuvuusdiagnoosien (F63.0) yleisyydestä vuosien 2011 ja 2020 välisenä aikana todettiin, että diagnoosi oli tehty 2 617 henkilölle Suomessa. Rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneiden määrä vuosittain suhteutettuna keskiväkilukuun kasvoi 0,005 %:sta (196 henkilöä) 0,018 %:iin (804 henkilöä) vuosina 2011–2020.
  • Rahapeliriippuvuusdiagnoosien määrä lisääntyi sekä miehillä että naisilla kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta 60 vuotta täyttäneitä naisia. Kasvu oli suurinta 30–44-vuotiailla naisilla.
  • Vaikka diagnoosit ovat lisääntyneet, tulosten valossa näyttää siltä, että rahapeliriippuvuus on edelleen alidiagnosoitu. THL:n toteuttaman väestötutkimuksen mukaan vuonna 2019 1,5 %:lla suomalaisista eli noin 52 000 henkilöllä oli todennäköinen rahapeliriippuvuus «Salonen AH, Hagfors H, Lind K ym. Suomalaisten rah...»2.

Riskitekijät

Taulukko 2. Rahapeliongelmien yksilöön liittyviä riski- ja altistavia tekijöitä ja rahapeliongelmilta suojaavia tekijöitä «Dowling NA, Merkouris SS, Greenwood CJ, ym. Early ...»9, «Allami Y, Hodgins DC, Young M, ym. A meta-analysis...»10, «Marchica LA. The impact and role of emotion regula...»11, «Strømme R, Børstad KH, Rø AE, ym. The Relationship...»12.
Riski- tai altistavia tekijöitä Suojaavia tekijöitä
Sosiodemografiset tekijät


 Nuori ikä
Miessukupuoli
Heikko koulutustaso tai opintomenestys
Heikko sosioekonominen asema
Yksilötekijät






 Perinnöllinen alttius
Impulsiivisuus
Tunnesäätelyn vaikeudet
Antisosiaalisuus, väkivaltaisuus
Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten elämyshakuisuus
Psyykkinen samanaikaissairastavuus
Rahapelaamiseen liittyvät virheelliset uskomukset
Parkinsonin tauti (dopamiiniagonistilääkitys)		 Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten tunnollisuus
Toimivat ongelmanratkaisukyvyt
Ympäristötekijät

 Parisuhteen puute
Perheenjäsenen rahapeliongelma
Henkilökohtainen konkurssi		 Vanhempien valvonta
Vain vähäiset sosiaaliset ongelmat
Päihteet

 Alkoholin ongelmakäyttö
Kannabiksen ja muiden laittomien päihteiden käyttö
Tupakointi
Lääkkeet Aripipratsoli
Levodopa
Pramipeksoli
Ropinroli
Taulukko 3. Rahapeleihin liittyviä rahapeliongelmalle altistavia tekijöitä.
Rahapelien yleinen saatavuus «Selin J, Raisamo S, Heiskanen M ym. Onko hajasijoi...»13, «Sulkunen P, Babor TF, Örnberg JC ym. Setting limit...»14
Rahapelaamiseen liittyvät myönteiset asenteet «Salonen AH, Alho H, Castrén S. Attitudes towards g...»15, «Riley BJ, Oster C, Rahamathulla M, ym. Attitudes, ...»16, «Hellumbråten Kristensen J, Trifunovic S, Strand J ...»17
Rahapelien pelaaminen internetissä «Sulkunen P, Babor TF, Örnberg JC ym. Setting limit...»14
Pikavippien saamisen helppous internetissä pelattaessa «Sirola A, Kaakinen M, Oksanen A. Excessive Gamblin...»18
Pelityypit: nopeatempoiset pelit, kuten rahapeliautomaatit «Heiskanen M, Hellman M, Jaakkola T ym. Rahapeliaut...»19
Pelien ominaisuudet, kuten visuaalisuus ja voittojen nopea kotiuttaminen, voitot «Auer M, Griffiths MD. The relationship between str...»20

Riskien välttäminen

  • Kanadalainen LRGG-ohjeistus sisältää suositukset pelaamiseen käytettävän rahan määrästä ja pelaamistiheydestä kuukaudessa sekä ohjeistuksen siitä, kuinka montaa eri peliä henkilön on korkeintaan hyvä pelata säännöllisesti. «Young MM, Hodgins DC, Brunelle N ym. Developing lo...»3, «Currie SR, Low Risk Gambling Guidelines Scientific...»4
  • Kanadalaisen ohjeistuksen mukaan pelaamiseen ei tulisi käyttää enempää kuin 1 %:a kotitalouden tuloista, henkilön ei tulisi pelata useampana kuin 4 päivänä kuukaudessa eikä henkilön tulisi pelata säännöllisesti enempää kuin 2:ta pelityyppiä. Nämä suositukset ovat suuntaa antavia, eikä niiden soveltuvuutta suomalaiseen kulttuurikontekstiin ole vielä tutkittu.

Rahapeliongelman tunnistamisen ja arvioinnin mittarit

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa usein salatun ja hävetyn rahapeliongelman tunnistamisessa. Se, että rahapelaamisesta kysytään matalalla kynnyksellä, todennäköisesti edesauttaa avun piiriin hakeutumista ja ehkäisee haittojen kehittymistä vakavammiksi «Tolchard B, Thomas L, Battersby M. GPs and problem...»21, «Manning V, Dowling NA, Rodda SN, ym. An Examinatio...»22. Ks. Rahapelaaminen puheeksi -opas «https://www.julkari.fi/handle/10024/142993»2.

Strukturoituja kyselyitä voidaan tarvittaessa käyttää haastattelun tukena tarkentamaan ja helpottamaan haastattelua esimerkiksi oppilas- ja opiskeluterveydenhuollossa ja työterveys- ja ikäryhmätarkastuksissa. Systemaattinen peliongelman seulonta on perusteltua, kun potilas hakeutuu terveydenhuoltoon muun mielenterveys- tai päihdeongelman takia.

Rahapeliongelma ja muu sairastavuus

Komorbiditeettien hoidosta

Rahapeliongelma näyttää olevan harvoin ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy, ja hoitoon hakeudutaan muiden mielenterveyden häiriöiden tai päihdehäiriöiden takia. Rahapeliongelman systemaattinen seulonta on tarpeen, kun potilas hakeutuu hoitoon muun mielenterveys- tai päihdeongelman takia.

Psyykkiset oireet (kuten masentunut mieliala, unettomuus, ahdistuneisuus, neuropsykiatriset ja persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on arvioitava ja psykiatriset oheishäiriöt hoidettava huolellisesti rahapeliongelman hoidon yhteydessä. Tämä saattaa edellyttää yhteistyötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja rahapeliriippuvuuden hoitoa toteuttavan tahon kanssa.

Parkinsonin taudin ja levottomien jalkojen hoidon yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rahapeliongelman kehittymisen tai aktivoitumisen mahdollisuuteen dopamiiniagonistilääkkeiden haittavaikutuksena. Mikäli lääkehaitasta on viitteitä, tulee harkita lääkeannoksen säätämistä tai muuta lääkehoitoa.

  • Samanaikaisten häiriöiden hoidossa käytetään yleensä samoja menetelmiä kuin yksittäisen häiriönkin hoidossa. Muu psykiatrinen häiriö ei ole este rahapeliriippuvuuden hoidolle. «Dowling NA, Merkouris SS, Lorains FK. Intervention...»41
  • Muiden riippuvuuksien samanaikainen hoito rahapeliongelman yhteydessä on tärkeää, sillä päihteiden ongelmakäyttö voi vaikeuttaa pelaamisen hallintaa ja rahapeliongelman hoitoa.
  • Itsetuhoisia ajatuksia ja mahdollisia aiempia itsemurhayrityksiä tulee aktiivisesti selvittää rahapeliongelman hoidon yhteydessä (ks. Käypä hoito -suositus Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»4).
  • Henkilöt, joilla on psykoottinen häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö (etenkin tyypin 1) tai vakavaa itsetuhoisuutta, hoidetaan yleensä psykiatrian erikoissairaanhoidossa (ks. Käypä hoito -suositukset: Skitsofrenia «Skitsofrenia»5, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»6, Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»4).

Hoito ja kuntoutus

Psykososiaaliset hoidot

Psykososiaaliset hoidot ovat vaikuttavia rahapeliriippuvuuden hoidossa verrattuna hoitamatta jättämiseen tai odotuslistalla olemiseen, ja hoitovasteen on osoitettu kestävän 9, 12 ja jopa 24 kuukautta.

Etähoito

Internetpohjaisilla hoito-ohjelmilla voidaan todennäköisesti vähentää pelaamiseen liittyvää yleistä oireilua «Internet-based treatments of gambling disorders probably reduce general gambling symptoms.»B.

Lievempien oireiden hoidossa voidaan käyttää lyhytneuvontaa ja ohjattua omahoitoa ilman terapeutin kontaktia, mutta riippuvuustasoisten häiriöiden hoidossa tarvittaneen terapeutin kontaktia «Goslar M, Leibetseder M, Muench HM, ym. Efficacy o...»47.

  • Suomessa käytössä olevaan internetpohjaiseen Peli poikki -ohjelmaan osallistuneiden rahapeliongelma väheni merkittävästi ja hyödyt säilyivät 12 kuukauden seurantajakson ajan, selviää ohjelman tehoa selvittäneistä kahdesta tutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin ohjelman tehoa ja tehon pysyvyyttä. «Palomäki J, Heiskanen M, Castrén S. Online 8-week ...»48 Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä tekijät ennustavat ohjelman keskeyttämistä sen eri vaiheissa (ennen ohjelman alkua, puoliväliä ja päättymistä). «Palomäki J, Lind K, Heiskanen M, ym. Predicting on...»49
    • Kyseisen ohjelman tarjoaa Peluuri, joka on pelaajille, heidän läheisilleen sekä työssään pelihaittoja kohtaaville ammattilaisille suunnattu palvelukokonaisuus. Verkkopohjainen, maksuton Peli poikki -ohjelma kestää 8 viikkoa, ja se pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.
    • Vaikka rahapeliongelma väheni merkittävästi Peli poikki -ohjelmaan osallistuneilla, tutkimuksesta käy ilmi myös se, että masentuneisuus ja taloudellisen tilanteen kuormittavuus ja sen hallinnan puute heikensivät ohjelman tehoa.

Tuki läheisille

Lääkehoito

Emme suosittele rutiinimaista lääkehoitoa potilaille, joilla on rahapeliongelma. Jos lääkehoitoa käytetään tukihoitona estämään retkahduksia, tulee mahdollisia haittoja seurata. Lääkehoitoa aloitettaessa tulee arvioida potilaan kokonaisvaltainen tilanne ja mahdolliset liitännäisoireet.

  • Rahapeliriippuvuuden lääkkeellisistä tukihoidoista on vuonna 2022 ilmestynyt Cochrane-katsaus «Dowling N, Merkouris S, Lubman D, ym. Pharmacologi...»52 ja meta-analyysi «Goslar M, Leibetseder M, Muench HM, ym. Pharmacolo...»53, joissa on seikkaperäisesti analysoitu rahapeliriippuvuuden erilaisia farmakologisia tukihoitoja. Cochrane-katsauksessa oli mukana 17 tutkimusta ja 1 193 tutkittavaa henkilöä «Dowling N, Merkouris S, Lubman D, ym. Pharmacologi...»52.
  • Analyyseissa lääkeaineet oli ryhmitelty viiteen eri pääryhmään: masennuslääkkeet, opioidiantagonostit, mielialaa tasaavat lääkkeet, epätavalliset antipsykootit ja muut lääkkeet. Analyyseissa todettiin lääkkeiden tehon jäävän varsin vähäiseksi kaikissa lääkeaineryhmissä ja kaikilla tulosmittareilla mitattuna. Paras tulos saavutettiin opioidiantagonisteilla, mutta vain mitattaessa muutosta yleisessä hyvinvoinnissa. Sen sijaan pelaamisen tiheydessä tai määrässä ei havaittu merkittävää muutosta. «Dowling N, Merkouris S, Lubman D, ym. Pharmacologi...»52, «Goslar M, Leibetseder M, Muench HM, ym. Pharmacolo...»53
  • Opioidiantagonistien (naltreksoni, nalmefeeni, naloksoni) arvellaan vähentävän rahapelaamiseen liittyvää mielihyvää, jolloin pelaaminen ei olisi yhtä palkitsevaa kuin aikaisemmin ja pelihimon ja retkahdusten pitäisi vähentyä. Analyyseissa kuitenkin ilmeni, että naltreksoni 50–100 mg päivässä saattaa vähän tai kohtalaisesti lisätä yleistä hyvinvointia ja siten vähentää pelaamisretkahduksia «Naltreksoni 50–100 mg päivässä saattaa lisätä vähän tai kohtalaisesti yleistä hyvinvointia ja mahdollisesti siten vähentää rahapeliriippuvaisten pelaamisretkahduksia lumelääkkeeseen verrattuna.»C.
  • Mikään lääkeryhmä tai lääke ei näyttäisi tuottavan tilastollisesti merkitsevää muutosta pelaamisen tiheyteen tai käytettyyn rahaan. Lievää yleisen hyvinvoinnin paranemista on havaittavissa useissa tutkimuksissa; tulokset olivat selvästi parempia, mikäli lääkehoito oli yhdistetty kognitiivisiin interventioihin.
  • Analysoidut tutkimukset ovat olleet suhteellisen pieniä (keskimäärin 39 tutkittavaa/tutkimus). Analyysit viittaavat siihen, että lääkehoidon tehoa voidaan parantaa käyttämällä lääkkeitä tukihoitona terapian ohessa.
  • Kun lääkehoitoa käytetään tukihoitona, on tärkeää seurata mahdollisia haittavaikutuksia, kuten huonovointisuutta ja päänsärkyä. Lääkehoitoa suunniteltaessa on tärkeää arvioida pelaajan kokonaistilanne ja mahdolliset liitännäisoireet.

Muut biologiset hoidot

  • Erilaisia kajoamattomia aivostimulaatiohoitoja, kuten transkraniaaliseen magneettistimulaatiohoitoon (rTMS) ja aivojen tasavirtastimulaatioon (tDCS), perustuvia menetelmiä, on tutkittu rahapeliriippuvuuden hoidossa melko runsaasti.
  • Vuonna 2020 ilmestyneessä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Zucchella C, Mantovani E, Federico A, ym. Non-inva...»54 identifioitiin 269 aiheeseen liittyvää kliinistä tutkimusta, joista kuitenkin ainoastaan kuusi oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimukset olivat hyvin heterogeenisiä protokollan, parametrien ja tulosten suhteen. Systemaattista analyysia ei voitu tehdä.
    • Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että rTMS- tai tDCS-hoidolla saattaisi olla kontrolloivaa vaikutusta pelaamiseen liittyviin päätöksentekoprosesseihin. Tähän viittaa myös toinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus terveiden koehenkilöiden pelaamiseen liittyvästä päätöksenteosta. «Pettorruso M, Miuli A, Di Natale C, ym. Non-invasi...»55

Hoidon järjestäminen

  • Rahapeliriippuvuuden hoito on julkisen terveydenhuollon tehtävä. Rahapeliriippuvuus aiheuttaa terveyshaittojen lisäksi sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön kanssa.
  • Vastuu terveyspalvelujen hoidosta kuuluu hyvinvointialueille, ja näin ollen rahapeliriippuvuuden hoidon järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Koska rahapeliriippuvuus esiintyy usein samanaikaisesti muiden päihde- ja mielenterveyden häiriöiden kanssa, tulisi sen tunnistaminen ja hoito järjestää integroidusti osana hoito- ja palvelujärjestelmää perusterveydenhuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa.
  • Järjestösektori tarjoaa tukea, vertaistukea ja keskusteluapua, mutta hoitovastuu säilyy hyvinvointialueella.
  • Sosiaalityöllä ja talous- ja velkaneuvonnalla on tärkeä rooli hoidossa. Paikallisesti sovitaan ja kuvataan yhteistyö hyvinvointialueen hoitotahojen sekä sosiaalipalvelujen välillä, jotta moniammatillinen hoito toteutuu ja potilaalle taataan tarvittavat palvelut ja hoito.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Rahapeliongelma-suosituksen historiatiedot «Rahapeliongelma, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja:

Hannu Alho, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys, professori emeritus; HY

Kokoavat kirjoittajat:

Sari Castrén, FT, psykologi, dosentti (riippuvuushäiriöt); Turun yliopisto, dosentti (kansanterveystiede); Helsingin yliopisto, tutkimuspäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rahapelihaitat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Helsinki

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jonna Levola, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, lääkärikouluttajan erityispätevyys, dosentti; Helsingin yliopisto, päihdelääketiede, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto

Agnes Stenius-Ayoade, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Vantaan päihde- ja mielenterveyspalvelut

Jäsenet:

Mauri Aalto, LT, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Petri Behm, sosionomi, AMK, suunnittelija; Restart/Peluuri, verkkoterapeutti; Peli poikki -ohjelma / Peluuri, rahoitus Veikkaukselta

Corinne Björkenheim, ekonomi, Svenska Handelshögskolan sekä työnohjaajakoulutus, kehittämispäällikkö; Peliklinikka

Pekka Laine, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, psykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; OYS, Psykiatrian toimialue, Psykoosit ja nuorisopsykiatria

Juha Purhonen, PsM, psykologi, diplomi-insinööri; Niuvanniemen sairaala ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 28.11.2023 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Mauri Aalto: Sivutoimet: professori; Tampereen yliopisto. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck, Indivior. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys, erityispätevyystoimikunnan jäsen. Ohjaushankkeet: Käypä hoito: Alkoholiongelmat ja Huumeongelmat. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: tekijänpalkkiot.

Hannu Alho: Sivutoimet: ylilääkäri; Addiktum Oy, yleislääkäri; Mehiläinen Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: advisory boardin jäsen; Adial Pharmaceutical, USA, Clairvoyant Therapeutics, Kanada ja Opiant Pharmaceuticals Inc, USA. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: puheenjohtajaneuvoston jäsen; International Society of Addiction Medicine. Ohjaushankkeet: työryhmän puheenjohtaja; Rahapeliongelma ja Alkoholiongelmat Käypä hoito.

Petri Behm: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Corinne Björkenheim: Sivutoimet: työnohjaaja.

Sari Castrén: Sivutoimet: psykologin vastaanottotyö; Addiktum klinikka, Helsinki ja Mehiläinen Forum, Helsinki, koulutuksia toiminnallisista riippuvuuksista pienimuotoisesti; Sari Castrén Consulting Oy. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Mehiläinen Forum: Rahapeliriippuvuuden menetelmäkoulutus, Rahapeliriippuvuuden hoito-ohjelma: nettipohjainen sisällöntuotto; Kehitysvammaliitto: Lievästi kehitysvammaisen päihde- ja toiminnalliset riippuvuudet; Svenska Spel: Tutkimusrahoitusten arviointi vuosina 2021–2023; Tampereen yliopisto: väitöskirjan esitarkastus; Lundin yliopisto, Ruotsi: PhD Thesis vastaväittäjänä toimiminen; Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen luentoja; Päihdelääketieteen yhdistys: luentoja toiminnallisista riippuvuuksista; Tampereen kaupunki: luento ja koulutuskokonaisuus toiminnallisista riippuvuuksista (2021); Lääkäripäivät, Psykologipäivät: luentoja; Lääkärilehti ja Duodecim-lehti: pyydettyjä tieteellisiä artikkeleita; Kirjoittajapalkkio: Peliriippuvuus-, Peliriippuvuudet- ja Huumeriippuvuus -kirjat Duodecim; kirjoittajapalkkio: Myllyhoitoyhdistys; Alavida, Kanada: alkoholiongelman hoidon kehittäminen, clinical advisor (2020–2022); Clarivoyant, Vancouver Kanada: lääkehoitotutkimus (alkoholiriippuvuus), jossa toimin expert-positiossa, psykososiaalisen hoidon laadun varmistus (2023–2024); Lundbeck, luento toiminnalliset riippuvuudet (2020). Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Tutkimustyöhöni kuuluu osallistua THL Rahapelihaitat -tiimin rahoittamana sekä kansallisiin että kansainvälisiin konferensseihin. Poimittuja osallistumisia viimeisiltä vuosilta: WHO:n konferenssi Geneve, Sveitsi (6/23); ICBA-konferenssi Soul, Korea (8/23); ICBA-konferenssi Nottigham, UK (6/21). Alkoholitutkimussäätiön myöntämä matka-apuraha ISAM-konferenssiin 11/23 (Marokko). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ohjausryhmän jäsen useissa tutkimuskokonaisuuksissa; Peluurin ohjausryhmä, puheenjohtaja 2022 alkaen. Ohjaushankkeet: Käypä hoito: Rahapeliongelma ja Huumeongelmat, ei palkkioita; Rahapelaamien puheeksi -mallin kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (virkatyö); Digipelaaminen puheeksi -mallin kehittämien yhteistyössä Sosped-säätiön kanssa (virkatyö); Rahapeliriippuvuus hallintaan -menetelmän kouluttajien koulutus ja konsultaation tarjoaminen; useita opetusvideoita rahapelaamisen varhaisen tunnistamisen ja ilmiön avaamiseksi: ammattilaisten osaamisen kehittäminen sisällöntuotto (virkatyö); Rahapelaajan läheiselle suunnattu haittamittari Peluurin sivuille -kehittämishanke (virkatyö); Tiedä ja toimi -kortti suunnattu ammattilaisille rahapelaajan läheisen kohtaamiseen (THL 2022, virkatyö).

Jorma Komulainen: Luentokorvaukset: Professio. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Väestöliiton hallituksen jäsen (2017–2022); ITLA:n hallituksen varajäsen (2018–2020); Kasvun tuki -aikakausjulkaisun tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Ohjaushankkeet: STM:n Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija ja Kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -ohjausryhmän jäsen (2020–2022); Fimea: Lääkeinformaatioverkoston ohjausryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA; PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN; ITLA, hallituksen varajäsen (vuoden 2021 loppuun saakka); ITLA, Kasvun tuki -toimitusneuvoston jäsen

Pekka Laine: Sivutoimet: kliininen opettaja; Oulun Yliopisto, Kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö, Psykiatria. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys ry; hallituksen jäsen, Suomen Psykiatriyhdistys; toiminnantarkastaja. Ohjaushankkeet: POPsote-hanke, projektityöntekijä, Pohde; Apteekkisopimusmenettelyn ratkaisukuvaus -työpaja, THL; Opioidikorvaushoidon hoitosuositus -työryhmä, Päihdelääketieteen yhdistys ry; psykoterapiakoulutusten johtokunta, Oulun yliopisto; tukija, valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta. Muut sidonnaisuudet: Welles Oy, hallituksen puheenjohtaja; Terveytesi Psykiatria Oy, pienomistaja; Oulun Psykiatriakeskus Oy, pienomistaja.

Jonna Levola: Sivutoimet: apulaisylilääkäri; HUS Psykiatria. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Lundbeck/Otsuka, HY+, STEP-koulutus, Suomen Psykiatriyhdistys, Päihdelääketieteen yhdistys ry, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Niuvanniemen sairaala, Menopaussitutkimusseura, EFCAP, Laurea amk, Suomen Lääkäriliitto. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Päihdelääketieteen yhdistys ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Päihdelääketieteen yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja ja erityispätevyystoimikunnan jäsen; International Society of Addiction Medicine regional council, representative of Northern Europe. Ohjaushankkeet: Rahapeliongelma Käypä hoito -suositus. Muut sidonnaisuudet: kirjoittajapalkkio Duodecim ja Lääkärilehti.

Juha Purhonen: Sivutoimet: yliopisto-opettaja; Oulun yliopisto. Muut sidonnaisuudet: hallituksen jäsen, HelAudit Oy.

Agnes Stenius-Ayoade: Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: osallistuminen Orionin rahoittamiin koulutuspäiviin (mielenterveystyön johtamisen kurssi). Ohjaushankkeet: Helsingin yliopiston perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen osaston kanssa suunniteltuja koulutuskokonaisuuksia ja siihen liittyviä luento- ja puheenjohtajapalkkioita.

Kirjallisuusviite

Rahapeliongelma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»15

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Salonen AH, Castrén S, Latvala TA, ym. Gender- and age-stratified analyses of gambling disorder in Finland between 2011 and 2020 based on administrative registers. Nordisk Alkohol Nark 2022;39(6):623-633 «PMID: 36452446»PubMed
  2. Salonen AH, Hagfors H, Lind K ym. Suomalaisten rahapelaaminen ja peliongelmat 2019 Tilastoraportti 8/2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139636 «https://www.julkari.fi/handle/10024/139636»16
  3. Young MM, Hodgins DC, Brunelle N ym. Developing lower-Risk Gambling Guidelines. Ottawa, Ontario, Canadian Centre of Substance Use and Addiction 2021 «https://gamblingguidelines.ca/app/uploads/2021/01/LRGG-Developing-Lower-Risk-Gambling-Guidelines-Report-2021-en.pdf»17
  4. Currie SR, Low Risk Gambling Guidelines Scientific Working Group. A research plan to define Canada's first low-risk gambling guidelines. Health Promot Int 2019;34(6):1207-1217 «PMID: 30202889»PubMed
  5. Sharman S, Butler K, Roberts A. Psychosocial risk factors in disordered gambling: A descriptive systematic overview of vulnerable populations. Addict Behav 2019;99():106071 «PMID: 31473572»PubMed
  6. Potenza MN, Balodis IM, Derevensky J, ym. Gambling disorder. Nat Rev Dis Primers 2019;5(1):51 «PMID: 31346179»PubMed
  7. Wolfschlag M, Håkansson A. Drug-Induced Gambling Disorder: Epidemiology, Neurobiology, and Management. Pharmaceut Med 2023;37(1):37-52 «PMID: 36611111»PubMed
  8. Leonard CA, Williams RJ, McGrath DS. Gambling fallacies: Predicting problem gambling in a national sample. Psychol Addict Behav 2021;35(8):939-947 «PMID: 33600198»PubMed
  9. Dowling NA, Merkouris SS, Greenwood CJ, ym. Early risk and protective factors for problem gambling: A systematic review and meta-analysis of longitudinal studies. Clin Psychol Rev 2017;51():109-124 «PMID: 27855334»PubMed
  10. Allami Y, Hodgins DC, Young M, ym. A meta-analysis of problem gambling risk factors in the general adult population. Addiction 2021;116(11):2968-2977 «PMID: 33620735»PubMed
  11. Marchica LA. The impact and role of emotion regulation in problem gambling. Dissertation Abstracts International: Section B: The Sciences and Engineering 2021;82(5-B):No Pagination Specified.
  12. Strømme R, Børstad KH, Rø AE, ym. The Relationship Between Gambling Problems and the Five-Factor Model of Personality: A Systematic Review and Meta-Analysis. Front Psychiatry 2021;12():740235 «PMID: 34712156»PubMed
  13. Selin J, Raisamo S, Heiskanen M ym. Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 2018;83:294–302. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803206094 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803206094»18
  14. Sulkunen P, Babor TF, Örnberg JC ym. Setting limits: Gambling, science and public policy. Oxford, UK: Oxford University Press 2019
  15. Salonen AH, Alho H, Castrén S. Attitudes towards gambling, gambling participation, and gambling-related harm: cross-sectional Finnish population studies in 2011 and 2015. BMC Public Health 2017;17(1):122 «PMID: 28122531»PubMed
  16. Riley BJ, Oster C, Rahamathulla M, ym. Attitudes, Risk Factors, and Behaviours of Gambling among Adolescents and Young People: A Literature Review and Gap Analysis. Int J Environ Res Public Health 2021;18(3): «PMID: 33499418»PubMed
  17. Hellumbråten Kristensen J, Trifunovic S, Strand J ym. A systematic literature review of studies on attitudes towards gambling using the Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS), International Gambling Studies 2022. DOI: 10.1080/14459795.2022.2143856
  18. Sirola A, Kaakinen M, Oksanen A. Excessive Gambling and Online Gambling Communities. J Gambl Stud 2018;34(4):1313-1325 «PMID: 29623505»PubMed
  19. Heiskanen M, Hellman M, Jaakkola T ym. Rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallinta Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän päätelmät haittojen hallinnan tehostamistarpeista ja ryhmän ohjauksessa tehty selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:25. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6873-8 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6873-8»19
  20. Auer M, Griffiths MD. The relationship between structural characteristics and gambling behaviour: An online gambling player tracking study. J Gambl Stud 2023;39(1):265-279 «PMID: 35553316»PubMed
  21. Tolchard B, Thomas L, Battersby M. GPs and problem gambling: can they help with identification and early intervention? J Gambl Stud 2007;23(4):499-506 «PMID: 17453326»PubMed
  22. Manning V, Dowling NA, Rodda SN, ym. An Examination of Clinician Responses to Problem Gambling in Community Mental Health Services. J Clin Med 2020;9(7): «PMID: 32630354»PubMed
  23. Miller NV, Currie SR, Hodgins DC, ym. Validation of the problem gambling severity index using confirmatory factor analysis and rasch modelling. Int J Methods Psychiatr Res 2013;22(3):245-55 «PMID: 24014164»PubMed
  24. Dowling NA, Merkouris SS, Dias S, ym. The diagnostic accuracy of brief screening instruments for problem gambling: A systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2019;74():101784 «PMID: 31759246»PubMed
  25. Gebauer L, LaBrie R, Shaffer HJ. Optimizing DSM-IV-TR classification accuracy: a brief biosocial screen for detecting current gambling disorders among gamblers in the general household population. Can J Psychiatry 2010;55(2):82-90 «PMID: 20181303»PubMed
  26. Currie SR, Hodgins DC, Casey DM. Validity of the Problem Gambling Severity Index interpretive categories. J Gambl Stud 2013;29(2):311-27 «PMID: 22426971»PubMed
  27. Otto JL, Smolenski DJ, Garvey Wilson AL, ym. A systematic review evaluating screening instruments for gambling disorder finds lack of adequate evidence. J Clin Epidemiol 2020;120():86-93 «PMID: 31917356»PubMed
  28. Castrén S, Kesänen M. Rahapeliongelman puheeksiotto. Kirjassa: Alho H, Aalto M, Castrén S, Mari Pajula (toim). Peliriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 2022. ISBN: 978-952-360-061-4
  29. Edgren R, Castrén S, Mäkelä M, ym. Reliability of Instruments Measuring At-Risk and Problem Gambling Among Young Individuals: A Systematic Review Covering Years 2009-2015. J Adolesc Health 2016;58(6):600-15 «PMID: 27151759»PubMed
  30. Montiel I, Ortega-Barón J, Basterra-González A, ym. Problematic online gambling among adolescents: A systematic review about prevalence and related measurement issues. J Behav Addict 2021;10(3):566-586 «PMID: 34550906»PubMed
  31. Loo JMY, Kraus SW, Potenza MN. A systematic review of gambling-related findings from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. J Behav Addict 2019;8(4):625-648 «PMID: 31830810»PubMed
  32. Stefanovics EA, Potenza MN, Pietrzak RH. Gambling in a National U.S. Veteran Population: Prevalence, Socio-demographics, and Psychiatric Comorbidities. J Gambl Stud 2017;33(4):1099-1120 «PMID: 28293767»PubMed
  33. Kessler RC, Hwang I, LaBrie R, ym. DSM-IV pathological gambling in the National Comorbidity Survey Replication. Psychol Med 2008;38(9):1351-60 «PMID: 18257941»PubMed
  34. Richard J, Fletcher É, Boutin S, ym. Conduct problems and depressive symptoms in association with problem gambling and gaming: A systematic review. J Behav Addict 2020;9(3):497-533 «PMID: 32750033»PubMed
  35. Theule J, Hurl KE, Cheung K, ym. Exploring the Relationships Between Problem Gambling and ADHD: A Meta-Analysis. J Atten Disord 2019;23(12):1427-1437 «PMID: 26832122»PubMed
  36. Aalto M. Mielenterveyden häiriöt ja rahapeliongelmat. Kirjassa: Alho H, Aalto M, Castrén S, Pajula M (toim). Peliriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 2022. ISBN: 978-952-360-061-4
  37. Larsson L, Håkansson A. Mental illness and socio-economic situation of women and men diagnosed with gambling disorder (GD) in Sweden - nationwide case-control study. PLoS One 2022;17(10):e0274064 «PMID: 36288321»PubMed
  38. Karlsson A, Håkansson A. Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study. J Behav Addict 2018;7(4):1091-1099 «PMID: 30427214»PubMed
  39. Edson TC, Slabczynski JM, Lee TG, ym. A meta-analytic investigation of problem gambling and self-harm: A causal inference perspective. Psychol Addict Behav 2022;(): «PMID: 35878077»PubMed
  40. Håkansson A, Karlsson A. Suicide Attempt in Patients With Gambling Disorder-Associations With Comorbidity Including Substance Use Disorders. Front Psychiatry 2020;11():593533 «PMID: 33304287»PubMed
  41. Dowling NA, Merkouris SS, Lorains FK. Interventions for comorbid problem gambling and psychiatric disorders: Advancing a developing field of research. Addict Behav 2016;58():21-30 «PMID: 26900888»PubMed
  42. Pallesen S, Mitsem M, Kvale G, ym. Outcome of psychological treatments of pathological gambling: a review and meta-analysis. Addiction 2005;100(10):1412-22 «PMID: 16185203»PubMed
  43. Rash CJ, Petry NM. Psychological treatments for gambling disorder. Psychol Res Behav Manag 2014;7():285-95 «PMID: 25328420»PubMed
  44. Cowlishaw S, Merkouris S, Dowling N, ym. Psychological therapies for pathological and problem gambling. Cochrane Database Syst Rev 2012;11():CD008937 «PMID: 23152266»PubMed
  45. Petry NM, Ginley MK, Rash CJ. A systematic review of treatments for problem gambling. Psychol Addict Behav 2017;31(8):951-961 «PMID: 28639817»PubMed
  46. Pfund RA, Peter SC, Whelan JP, ym. Is more better? A meta-analysis of dose and efficacy in face-to-face psychological treatments for problem and disordered gambling. Psychol Addict Behav 2020;34(5):557-568 «PMID: 32105113»PubMed
  47. Goslar M, Leibetseder M, Muench HM, ym. Efficacy of face-to-face versus self-guided treatments for disordered gambling: A meta-analysis. J Behav Addict 2017;6(2):142-162 «PMID: 28662618»PubMed
  48. Palomäki J, Heiskanen M, Castrén S. Online 8-week cognitive therapy for problem gamblers: The moderating effects of depression symptoms and perceived financial control. J Behav Addict 2022;11(1):75-87 «PMID: 35133289»PubMed
  49. Palomäki J, Lind K, Heiskanen M, ym. Predicting online problem gambling treatment discontinuation: New evidence from cross-validated models. Psychol Addict Behav 2023;37(3):519-532 «PMID: 35980716»PubMed
  50. Edgren R, Pörtfors P, Raisamo S, ym. Treatment for the concerned significant others of gamblers: A systematic review. J Behav Addict 2022;11(1):1-25 «PMID: 35044325»PubMed
  51. Dowling NA, Rodda SN, Lubman DI, ym. The impacts of problem gambling on concerned significant others accessing web-based counselling. Addict Behav 2014;39(8):1253-7 «PMID: 24813552»PubMed
  52. Dowling N, Merkouris S, Lubman D, ym. Pharmacological interventions for the treatment of disordered and problem gambling. Cochrane Database Syst Rev 2022;9(9):CD008936 «PMID: 36130734»PubMed
  53. Goslar M, Leibetseder M, Muench HM, ym. Pharmacological Treatments for Disordered Gambling: A Meta-analysis. J Gambl Stud 2019;35(2):415-445 «PMID: 30570700»PubMed
  54. Zucchella C, Mantovani E, Federico A, ym. Non-invasive Brain Stimulation for Gambling Disorder: A Systematic Review. Front Neurosci 2020;14():729 «PMID: 33013280»PubMed
  55. Pettorruso M, Miuli A, Di Natale C, ym. Non-invasive brain stimulation targets and approaches to modulate gambling-related decisions: A systematic review. Addict Behav 2021;112():106657 «PMID: 32987305»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50135 (050.135)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Cognitive-behavioural therapies in the treatment of problem gambling and gambling disorder

Cognitive-behavioural therapies (CBTs) are effective in reducing gambling behaviour and other symptoms of pathological and problem gambling.

A

Motivational interviewing (MI) in the treatment of problem gambling and gambling disorder

Motivational interviewing (MI) is effective in reducing gambling behaviour alone and in combination with other therapies.

B

Internet-based treatment of gambling problems

Internet-based treatments of gambling disorders probably reduce general gambling symptoms.

B

Mindfulness-based interventions in the treatment of problem gambling and gambling disorder 1

Mindfulness-based interventions are likely to be efficacious in reducing gambling behavior and symptoms.

C

Efficacy of face-to-face versus self-guided treatments for disordered gambling: A meta-analysis

Psychological face-to-face treatments may reduce problematic gambling behaviour more than self-guided treatments.

C

Mindfulness-based interventions in the treatment of problem gambling and gambling disorder 2

Mindfulness-based interventions may be efficacious in reducing gambling urges and improving financial outcomes in problem gambling and gambling disorder.

C

Opioidin salpaaja naltreksoni rahapeliriippuvuuden hoidossa

Naltreksoni 50–100 mg päivässä saattaa lisätä vähän tai kohtalaisesti yleistä hyvinvointia ja mahdollisesti siten vähentää rahapeliriippuvaisten pelaamisretkahduksia lumelääkkeeseen verrattuna.

C

Treatment for the concerned significant others of gamblers

Core themes in the treatment of significant others may be information and understanding, social support, coping skills, communication, and strain.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Muut versiot

Översättningen

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia