Dyslipidemioiden eli veren poikkeavien rasva-arvojen ja kohonneen verenpaineen tehokkaalla hoidolla voidaan ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Molemmat Käypä hoito -suositukset on päivitetty.
Dyslipidemioiden hoidossa on huomioitava elinikäinen valtimotautiriski
Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä ateroskleroosia ja siitä johtuvia valtimotauteja.
Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan keskeistä on arvioida valtimotautien kokonaisriski ja aloittaa hoito riittävän varhain. Kokonaisriskillä tarkoitetaan sitä, kuinka suuri riski henkilöllä on sairastua valtimotautiin elämänsä aikana.
Kokonaisriski arvioidaan aiemmin todetun valtimotaudin tai muun sairauden, kuten diabeteksen perusteella sekä terveillä henkilöillä FINRISKI-laskurilla. Riskin perusteella määritetään LDL-kolesterolin tavoitetaso.
Hoito perustuu aina elintapamuutoksiin
Ruokavaliossa keskeistä on kovan rasvan korvaaminen pehmeällä eli tyydyttymättömällä rasvalla. Terveellisiin elintapoihin on tärkeää kiinnittää huomiota jo varhain, sillä lapsuuden riskitekijöillä on yhteys sydän- ja verisuonitautien ilmaantumiseen myöhemmällä iällä.
Riskipotilailla lääkehoidon aloittamista ei tule tarpeettomasti viivyttää. Hoitotavoitteen saavuttamiseksi yhdistelmähoito on usein tarpeen (etenkin statiini ja etsetimibi yhdessä).
Hoitoon sitoutumista tukevat selkeä tieto hoidon hyödyistä sekä potilaan osallistuminen hoitopäätöksiin.
Vuoden 2026 sydänrekisteriaineiston perusteella sydäninfarktin ja pallolaajennuksen jälkeen kolesterolilääkitykseen hyvin sitoutuneiden pitkäaikaisennuste on parempi kuin lääkitykseen heikommin sitoutuneiden.
”Myös virheelliseen terveystietoon on tärkeää puuttua, koska se voi heikentää hoitoon sitoutumista. Hoitoon sitoutuminen vaatii hyvää ja syyllistämätöntä yhteistyötä”, Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Timo Strandberg summaa.
Tutustu dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukseen »
Kohonneen verenpaineen hoitoa on tehostettava – pitkä myönteinen kehitys on pysähtynyt
Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveiden elinvuosien menetystä aiheuttava riskitekijä. Kohonneen verenpaineen hoidon tärkein tavoite on ehkäistä aivo- ja sydäninfarkteja, sydämen vajaatoimintaa, munuaisten vajaatoimintaa ja niihin liittyviä kuolemia.
”Suomalaisten verenpainetaso on laskenut 1970-luvulta lähtien, mikä on vähentänyt sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Myönteinen kehitys on kuitenkin valitettavasti pysähtynyt 2020-luvulla”, Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja Teemu Niiranen toteaa.
Suomessa yli kahdella miljoonalla aikuisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Hoidon tehostamiselle on tarvetta, sillä alle puolella verenpainelääkitystä käyttävistä verenpaine on hoitotavoitteessa.
Verenpainelääkitys kannattaa aloittaa riittävän tehokkaasti
Jotta hoitotavoite saavutetaan aiempaa nopeammin, lääkehoito suositellaan aloitettavaksi pieniannoksisella kahden lääkkeen yhdistelmällä, jos verenpaine on yli 10 mmHg tavoitetasoa korkeampi. Hoitoa arvioidaan 1–2 kuukauden välein, kunnes tavoite on saavutettu.
Verenpaineen kotimittaukset ovat keskeisiä sekä kohonneen verenpaineen diagnosoinnissa että hoidon seurannassa. Ne antavat tietoa verenpaineesta tavallisessa arjessa ilman vastaanotolla mahdollisesti ilmenevää ”valkotakkiverenpainetta”.
Elintavat ovat tärkeä osa kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa myös lääkehoidon aikana. Erityisesti suolan saannin ja ylipainon vähentäminen ovat keskeisiä keinoja ehkäistä kohonnutta verenpainetta ja sen aiheuttamia sairauksia.