Takaisin Tulosta

Myyräkuume (nephropathia epidemica)

Lääkärin käsikirja
15.4.2025 • Viimeisin muutos 15.4.2025
Satu Mäkelä

Keskeistä

  • Myyräkuume eli nephropathia epidemica on hantavirusten ryhmään kuuluvan Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti.
  • Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan.
  • Myyräkuumetta on syytä epäillä, jos äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan trombosytopenia, hematuria, proteinuria ja suurentunut CRP-pitoisuus.
  • Useimmat potilaat osaavat kertoa, että he ovat ennen sairastumistaan altistuneet metsämyyrän eritteille.
  • Sairastamista seuraa elinikäinen immuniteetti.
  • Myyräkuumeeseen ei ole rokotetta.

Epidemiologia

  • Hantavirukset ovat vaipallisia RNA-viruksia. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa.
  • Euroopassa ja Aasiassa hantavirukset aiheuttavat munuaisoireisia verenvuotokuumeita, ja Amerikan mantereella tavataan ns. hantavirus–sydänkeuhko-oireyhtymää.
  • Puumala-virus on ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus. Se tarttuu ihmiseen kantajajyrsijänsä metsämyyrän eritteiden aerosolista hengitysteiden kautta. Tartunnan voi mahdollisesti saada myös maha-suolikanavan kautta.
  • Tupakointi lisää sairastumisriskiä.
  • Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
  • Suomessa todetaan n. 1 000–3 000 serologisesti varmistettua Puumala-virusinfektiota vuosittain.
  • Puumala-viruksen seroprevalenssi väestössä on 12.5 %.
  • Eniten tautia esiintyy Itä- ja Keski-Suomessa. Suurin osa tautitapauksista ajoittuu elo- ja tammikuun välille.
  • 2/3 potilaista on miehiä.
  • Lapsilla tautia todetaan melko harvoin, ja heillä taudinkuva on yleensä lievempi kuin aikuisilla.

Oireet ja löydökset

  • Itämisaika on yleensä 2–4 viikkoa, mutta voi vaihdella yhdestä kahdeksaan viikkoon.
  • Kyseessä on yleisinfektio, jonka oireita voi ilmetä miltei kaikissa elimissä.
  • Myyräkuumeen tyypilliset oireet ovat äkillisesti alkava korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut sekä ohimenevä likinäköisyysvaihe.
  • Tavallisimmat oireet ja löydökset on esitetty taulukossa «Myyräkuumeen tavallisimmat oireet ja löydökset sairaalassa hoidetuilla potilailla»1.
Taulukko 1. Myyräkuumeen tavallisimmat oireet ja löydökset sairaalassa hoidetuilla potilailla
Oire tai löydösEsiintyvyys (%)
* Keskushermostoperäisiä oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja väsyttämistä, esiintyy yleisesti sairaalahoitoon joutuneilla potilailla. Joillakin potilailla voi olla enkefaliittiin viittaavia oireita, kuten sekavuutta ja uneliaisuutta.
Kuume98–100
Päänsärky62–90
Selkäkipu54–82
Vatsakipu43–67
Pahoinvointi/ oksentelu58–84
Lihasten särky27–69
Oliguria (< 400 ml/vrk)54–70
Polyuria (> 2 000 ml/vrk) 97
Myopia12–36
Petekiat1–12
Ripuli12–20
Yskä6–32
Huimaus*12–25

Tutkiminen

  • Tyypilliset laboratoriolöydökset ovat leukosytoosi, trombosytopenia, proteinuria, hematuria ja suurentunut plasman CRP- ja kreatiniinipitoisuus.
  • Sairaalahoitoon joutuneista potilaista jopa 90 %:lla havaitaan trombosytopeniaa. Trombosyyttien määrä on pienimmillään 4.–5. päivänä oireiden alusta ja korjaantuu muutamassa päivässä normaaliksi.
  • Myyräkuumeen tavallisimmat laboratoriolöydökset on esitetty taulukossa «Myyräkuumeen tavallisimmat laboratoriolöydökset sairaalassa hoidetuilla potilailla»2.
Taulukko 2. Myyräkuumeen tavallisimmat laboratoriolöydökset sairaalassa hoidetuilla potilailla
LöydösEsiintyvyys (%)
* Yleensä 3–7 päivän kuluttua kuumeen alusta
Proteinuria94–100
Hematuria58–87
Suurentunut kreatiniini*86–96
Trombosytopenia75–90
Suurentunut CRP52–60
Suurentuneet maksaentsyymit41–60
Hypoalbuminemia/ hypoproteinemia24–64
Leukosytoosi > 10.0 × 109/l23–57
  • Sairaalaantulovaiheessa otetun virtsan kemiallisen seulontatestin tulos ennustaa hyvin sitä, miten suureksi plasman kreatiniinipitoisuus nousee sairaalahoidon aikana. Liuskatestin positiivisten löydösten suuri summa (albuminuria, hematuria, glukosuria) ennustaa vaikean munuaisvaurion ilmaantumista.
  • Joillakin todetaan akuutissa vaiheessa suurentunut Hb ja Hkr; myöhemmin Hb:n lasku on tavallista.
  • Elektrolyyttihäiriöt ovat tavallisia, mutta niiden kliininen merkitys on yleensä vähäinen.

Keuhkokuva

  • Kolmasosalla sairaalahoidossa olevista aikuisista potilaista havaitaan muutoksia keuhkojen röntgenkuvassa: pleuranestettä, keuhkoparenkyymin varjostumia ja harvoin keuhkopöhöä.

Diagnoosi

  • Diagnostiikka perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja serologiaan.
  • Ensivaiheen tutkimukset avohoidossa: PVKT, CRP, Krea, U-KemSeul
  • Puumalaviruksen vasta-aineet (FimLab: S-PuumAb: ks. alla)
    • Diagnoosi saadaan yhdestä seeruminäytteestä. Käytössä on myös pikatesti (immunokromatografinen menetelmä; FimLab «https://fimlab.fi/tutkimus/6630»1).
    • Joillakin potilailla IgM-vaste saattaa viivästyä. Jos oireiden alusta on kulunut alle 6 vrk, tulisi negatiivinen tulos varmistaa muutamaa päivää myöhemmin otetulla näytteellä.
    • EKG ja munuaisten kaikututkimus eivät ole myyräkuumeen diagnostiikassa tarpeen. Jos ne on erotusdiagnostisessa mielessä tutkittu, voidaan todeta alla mainittuja löydöksiä.
      • EKG:ssä voidaan havaita epäspesifisiä ja ohimeneviä muutoksia: ST-laskua ja T-aallon invertoitumista.
      • Kuumeeseen nähden suhteeton bradykardia on tavallinen löydös.
      • Kaikututkimuksessa voidaan todeta munuaisten koon suureneminen ja nestekertymiä munuaisten ympärillä.

Erotusdiagnoosi

  • Muut akuutit virusinfektiot
  • Akuutit bakteeri-infektiot (sepsis, pyelonefriitti)
  • Muut akuutit nefriitit

Taudinkulku

  • Taudinkuvassa on eri vaiheita, joita ei kuitenkaan tavata kaikilla potilailla.
    1. Kuumevaihe (kivut, yleisoireet)
    2. Hypotoninen vaihe (hemokonsentraatio, sokki)
    3. Oliguurinen vaihe (akuutti munuaisvaurio, nesteretentio)
    4. Polyuurinen vaihe (runsas virtsaneritys)
    5. Toipumisvaihe (päiviä–viikkoja)
  • Dialyysihoitoa joudutaan antamaan n. 5 %:lle sairaalassa hoidettavista potilaista.
  • Myyräkuumeeseen liittyvä akuutti munuaisvaurio on tupakoitsijoilla vaikeampi kuin tupakoimattomilla henkilöillä.
  • Munuaisvaurio korjaantuu yleensä täysin.

Hoito

  • Lievät tapaukset voidaan hoitaa avohoidossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.
    • Nestehoito
    • Kipujen hoito
    • Potilaan voinnin ja laboratorioarvojen tiheä seuranta: taudinkuvasta riippuen tilanne arvioidaan 2–3 päivän välein ja tarvittaessa päivittäin.
  • Sairaalahoitoon lähettämisen aiheet
    • Heikentynyt yleistila
    • Sokin oireita tai löydöksiä
    • Nestetasapainon häiriö (hypo- tai hypervolemia)
    • Voimakkaat kivut
    • Akuutti munuaisvaurio (suurentunut kreatiniinipitoisuus tai virtsamäärien selvä väheneminen) «Akuutti munuaisvaurio»1
    • Virtsan liuskatestissä albumiinin määrä vähintään ++
    • Vaikea trombosytopenia (B-Trom alle 50 × 109/l)
    • Epävarmuus diagnoosista

Seuranta

  • Laboratoriotutkimusten kontrollointia suositellaan taudin vaikeusasteesta riippuen viikon–kuukauden kuluttua sairaalahoidosta kotiutumisen jälkeen, erityisesti jos myyräkuumeeseen liittyi akuutti munuaisvaurio. Jos kuukauden kuluttua sairastumisesta vointi ja laboratoriotulokset ovat normaalit, ei myöhempää seurantaa tarvita.
  • Väsymys voi jatkua useita viikkoja akuutin vaiheen jälkeen.

Ennuste ja korvaukset

  • Kuolleisuus myyräkuumeeseen on alhainen (< 0.08 %).
  • Taudin pitkäaikaisennuste on hyvä.
  • Hyvin harvinaisina pitkäaikaishaittoina myyräkuumeen jälkeen on kuvattu panhypopituitarismia ja kroonista glomerulonefriittiä.
  • Myyräkuumeen hoitokulut voidaan korvata maanviljelijöille ammattitaudin aiheuttamina.

Preventio

  • Hengityssuojainten käytön hyödyllisyydestä myyräkuumeen ehkäisyssä ei ole tutkittua tietoa.
  • Puumala-virusta vastaan ei ole rokotetta.

Kirjallisuutta

  1. Vial PA, Ferrés M, Vial C ym. Hantavirus in humans: a review of clinical aspects and management. Lancet Infect Dis 2023;():. «PMID: 37105214»PubMed
  2. Mustonen J, Vaheri A, Pörsti I, Mäkelä S. Myyräkuume aiheuttaa harvoin pitkäaikaisia seurauksia. Suom Lääkäril 2022;77:e31986 «Myyräkuume aiheuttaa harvoin pitkäaikaisia seurauksia (32/2022)»2
  3. Koskela S, Mäkelä S, Strandin T ym. Coagulopathy in Acute Puumala Hantavirus Infection. Viruses 2021;13(8):. «PMID: 34452419»PubMed
  4. Hautala N, Partanen T, Kubin AM ym. Central Nervous System and Ocular Manifestations in Puumala Hantavirus Infection. Viruses 2021;13(6):. «PMID: 34072819»PubMed
  5. Mustonen J, Strandin T, Mäkelä S, Vaheri A, Myyräkuume - mitä uutta? Duodecim 2020;136(15):1668-74. «Myyräkuume - mitä uutta? (15/2020)»3
  6. Tietäväinen J, Mantula P, Outinen T ym. Glucosuria Predicts the Severity of Puumala Hantavirus Infection. Kidney Int Rep 2019;4(9):1296-1303. «PMID: 31517148»PubMed
  7. Mantula PS, Outinen TK, Clement JPG ym. Glomerular Proteinuria Predicts the Severity of Acute Kidney Injury in Puumala Hantavirus-Induced Tubulointerstitial Nephritis. Nephron 2017;136(3):193-201. «PMID: 28319945»PubMed
  8. Mustonen J, Outinen T, Laine O ym. Kidney disease in Puumala hantavirus infection. Infect Dis (Lond) 2017;49(5):321-332. «PMID: 28049381»PubMed
  9. Mäkelä S. Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa? Suom Lääkäril 2017;72(25-32):1635-1639 «Milloin myyräkuumepotilas tarvitsee sairaalahoitoa? (25-32/2017)»4.
  10. Mustonen J, Brummer-Korvenkontio M, Hedman K, Pasternack A, Pietilä K, Vaheri A. Nephropathia epidemica in Finland: a retrospective study of 126 cases. Scand J Infect Dis 1994;26(1):7-13. «PMID: 7910705»PubMed