Takaisin Tulosta

Paksu- ja peräsuolisyövän seulonta ja ehkäisy

Lääkärin käsikirja

30.1.2025 • Viimeisin muutos 30.1.2025

Kai Klintrup

Ks. myös Kolorektaalisyövän kansalliset hoitosuositukset «Kolorektaalisyövän kansalliset hoitosuositukset»1.

Keskeistä

Suolistosyövän seulonta vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään.
Ulosteen veritesti on tarkoitettu pelkästään oireettomien systemaattiseen seulontaan.
Suomessa aloitettiin uusi suolistosyöpäseulonta vuonna 2022. Seulonta koskee tällä hetkellä 60–70-vuotiaita, ja se laajenee ikäryhmittäin siten, että ohjelma ulottuu kaikkiin 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen. Seulontaan kutsutaan 2 v:n välein niinä vuosina, jolloin kutsuttava täyttää parillisia vuosia.
- Seulontatesti on immunokemiallinen ulosteen veritesti (FIT). Seulontaa varten tarvitaan vain yksi ulostenäyte, joka otetaan itse kotona ja lähetetään postitse laboratorioon tutkittavaksi. Veritestin ollessa positiivinen tehdään kolonoskopia.
Adenomatoottisten polyyppien poistaminen oireettomilta henkilöiltä vähentää paksu- ja peräsuolisyövän (kolorektaalisyövän) ilmaantuvuutta ja syöpäkuolleisuutta. Kaikki adenoomat eivät kuitenkaan muutu eliniän aikana pahanlaatuisiksi.

Seurantamenetelmänä on aina kolonoskopia.
Suolistosyövän riskiryhmille tehdään seurantatähystykset suositusten mukaisesti.
- Kolorektaalisyöpäpotilaat
- Adenoomapotilaat
- Potilaat, joiden suvussa on vallitsevasti periytyvä kolorektaalisyöpätaipumus
  - Periytyvä ei-polypoottinen paksusuolisyöpä (Lynchin oireyhtymä «Lynchin oireyhtymä»2, HNPCC)
  - Suvuittainen adenomatoottinen polyyppitauti (familiaalinen adenomatoottinen polypoosi, FAP «Suvuittainen adenomatoottinen polyyppitauti (Orphanet)»3)
Haavaista koliittia sairastavat «Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)»4
Henkilöt, joiden lähisukulaisilla on todettu kolorektaalisyöpä. Kaikilta karsinooma- ja adenoomapotilailta on kysyttävä sukuanamneesi.

Oireettomien henkilöiden seulonta on perusteltua, jos henkilöllä on huomattava perinnöllinen syöpävaara.
- Jos henkilöllä yksi lähisukulainen on sairastunut kolorektaalisyöpään alle 55-vuotiaana, henkilön katsotaan kuuluvan normaaliväestön riskiryhmään (ks. seuraava kohta).
- Jos henkilön 1–2 lähisukulaisella on ollut kolorektaalisyöpä, on perusteltua harkita seulontakolonoskopiaa 5 vuotta nuorempana kuin nuorin sairastunut sukulainen.
- Jos henkilö kuuluu sukuun, jossa kolorektaalisyöpä periytyy vallitsevasti, asianmukaiset sukututkimukset on syytä ohjelmoida (ks. Lynch-rekisteri, FAP-rekisteri), koska periytyvä alttius saattaa olla mahdollista todeta geenitestein ja näin varmistaa seulontatutkimusten tarve.
- Jos potilaalla epäillään perinnöllistä syöpäalttiutta, tehdään lisäselvitykset (neuvonta, geenitestit) perinnöllisyyslääketieteen yksikössä. Potilaan tulee olla halukas tutkimuksiin. Ks. «Periytyvä syöpäalttius»5 «Lynchin oireyhtymä»2.

Polyyppiseurannan tiheys riippuu edellisen tähystyksen löydöksestä, kuten adenoomien lukumäärästä, koosta ja dysplasia-asteesta.
- Gastroenterologiyhdistyksen suositus polyyppiseurannasta: ks. «»1.
Jos polyyppeja on löytynyt mutta tutkimus on jäänyt epätäydelliseksi tai polyyppi on poistettu vain osittain, uusintatähystys tehdään 1–6 kk:n kuluttua.
Hyperplastisissa polyypeissakin on harkittava seurantaa, jos ne ovat isoja (> 1 cm), niitä on useita tai ne sijaitsevat proksimaalisessa koolonissa.
Potilaalla, jolla on todettu paksusuolen adenooma tai karsinooma, on suurentunut riski saada uusi paksusuolen kasvain. Seurannasta hyötyvät potilaat, joiden mahdollinen uusi paksusuolen kasvain aiheuttaa seuraavan 10 v:n aikana muita sairauksia merkittävämmän terveysriskin.
1 v:n välein
- Familiaalinen adenomatoottinen polypoosi, FAP
2–3 v:n välein
- Lynchin oireyhtymä «Lynchin oireyhtymä»2, HNPCC
5 v:n välein
- Kolorektaalisyöpäpotilas (leikkauksen jälkeisen seurannan päätyttyä)

Ks. seurantakaavio IBD-potilaiden dysplasiaseuranta «»2.
Seuranta vaihtelee sairaaloittain ja yksilöllisesti riskitekijöiden mukaan (esim. sukulaisten syövät). Periaatteena on järjestää n. 2–3 v:n välein kolonoskopia potilaille, jotka ovat sairastaneet laaja-alaista koliittia yli 8 v.
Limakalvobiopsioin etsitään syöpää ennakoivaa soludysplasiaa. Jos dysplasiaa todetaan varmistetusti, potilaalle tehdään profylaktinen kolektomia.
Koliittiin liittyvä kolorektaalisyöpä ei yleensä kasva eksofyyttisesti ja sirkulaarisesti, vaan se voi olla hyvänlaatuiselta näyttävä striktuura tai vain hiukan ympäristöstään erottuva laattamainen muutos.

Molemmat ovat vallitsevasti periytyviä paksusuolen syöpäoireyhtymiä. Taudin perineillä on huomattavan korkea riski sairastua kolorektaalisyöpään, minkä vuoksi suosituksena on säännöllinen tähystysseuranta 1–3 v:n välein. Potilaat sairastuvat yleensä keskimääräistä nuorempina, ellei sitä estetä adenoomien poistolla tai profylaktisella kolektomialla.
Kummallakin oireyhtymällä on Suomessa kansallinen rekisteri, johon suvut ilmoitetaan. Rekisterit huolehtivat sukujen tutkimisesta, riskihenkilöiden kartoittamisesta sekä seulonnasta ja hoidosta.

Perustanut professori Heikki Järvinen v. 1984. Toimii HYKSin vatsaelinkirurgian klinikassa.
Suomessa on kautta aikojen löydetty n. 500 FAP-potilasta.
Vuosittaiset tähystysseurannat aloitetaan n. 15 v:n iässä.
Adenomatoosin perineille tehdään profylaktinen proktokolektomia ja ileoanaalinen (J-pussi-) suoliliitos. Rektumin säästävä kolektomia ja ileorektostomia voidaan tehdä, mikäli peräsuolessa ei ole polyyppeja ja geenivirhe aiheuttaa taudin lievemmän muodon.
Leikkaushoito ajoitetaan ennen polyyppien kehittymistä syöväksi, usein n. 20–25 v:n iässä.

Ks. «Lynchin oireyhtymä»2.
Internet-kotisivu: «https://www.lynchsyndrooma.fi/»1
Perustettu vuonna 1983 professori Heikki Järvisen (HYKS) ja professori Jukka-Pekka Mecklinin (Keski-Suomen keskussairaala) yhteistyönä
Rekisterissä on tällä hetkellä 380 sukua ja yli 1 800 geeninkantajan tiedot.
Geenivirheen kantajat käyvät säännöllisessä tähystysseurannassa (kolonoskopia) 2–3 v:n välein.
Lynchin oireyhtymää sairastavan potilaan kolorektaalisyöpä hoidetaan pääsääntöisesti kolektomialla ja rektumsyöpä proktokolektomialla.