Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)
Lääkärin käsikirja
15.4.2024 • Viimeisin muutos 15.4.2024
Keskeistä
- Haavainen koliitti saattaa olla toistuvan tai pitkittyneen (veri)ripulin syy.
- Koliitin levinneisyysaste (proktiitti, vasemman puolen koliitti vai laaja-alainen koliitti) huomioidaan oireiden vaikeuden lisäksi hoitopäätöksissä ja lääkitysvalinnassa.
- Potilaat, joilla on akuutti vaikea koliitti, lähetetään sairaalahoitoon.
- Koliittipotilasta pitää seurata tähystystutkimuksin suurentuneen karsinoomariskin vuoksi.
Epidemiologia
- Ilmaantuvuus Suomessa on n. 35 uutta tapausta/100 000/vuosi.
- Esiintyvyys on korkea Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa ja kasvava useissa Aasian maissa.
- Syntymekanismia ei tunneta.
- Lähisukulaisen tulehduksellinen suolistosairaus lisää taudin puhkeamisriskiä.
Oireet ja löydökset
- Ripuli, veriset ja limaiset ulosteet, vatsakipu, joskus laihtuminen
- Oireet ovat usein kestäneet viikkoja tai kuukausia.
- Tyypillisiä ovat toistuvat relapsit ja lääkityksellä aikaansaadut tai spontaanit remissiot. N. 10–20 %:lla tauti on jatkuvasti aktiivinen.
- Jaottelu lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan tautimuotoon (taulukko «Koliitin vaikeusasteet»1)
Taulukko 1. Koliitin vaikeusasteet| Vaikeusaste | Määritelmä |
|---|
| Lievä koliitti | Ripuliulosteita < 4 ×/vrk (veriuloste ±), ei yleisoireita, Hb > 115 g/l, tulehdusarvot normaalit |
| Keskivaikea koliitti | Ripuliulosteita > 4 ×/vrk ja korkeintaan lieviä yleisoireita, Hb ≥ 105 g/l, tulehdusarvot normaalit |
| Vaikea koliitti | ≥ 6 ripuliulostetta/vrk ja takykardiaa, lämpöilyä, Hb < 105 g/l, tulehdusarvot koholla (lasko > 30 mm/t ja/tai CRP > 30 mg/l) |
- Liitännäissairaudet mahdollisia (artriitti, uveiitti, episkleriitti, erythema nodosum, pyoderma gangrenosum, primaarinen sklerosoiva kolangiitti)
Diagnostiikka ja tutkimukset
- PVK+TKD, CRP, Krea, Alb, ALAT, AFOS, kudostransglutaminaasivasta-aineet, F-Calpro, F-BaktNhO, F-CldTNhO
- Ileokolonoskopia: verisuonikuvioituksen häviäminen, limakalvon punoitus, kosketusvuotoherkkyys, eroosiot ja haavat
- Tulehdusmuutosten laajuuden luokittelu
- Peräsuoleen rajoittuva eli proktiitti
- Vasemmanpuoleinen koliitti
- Laaja-alainen koliitti (tulehdusmuutokset ulottuvat ohi pernanmutkan)
- Tulehdusmuutosten vaikeusasteen luokittelu
- Lievä: verisuonikuvioitus vähentynyt, lievä punoitus, lievä kosketusverenvuoto
- Keskivaikea: punoitus, puuttuva verisuonikuvioitus, kosketusverenvuoto, eroosiot
- Vaikea: punoitus, puuttuva verisuonikuvioitus, kosketusverenvuoto, spontaani verenvuoto, haavat, mukopurulentti erite
- Histologinen löydös on tyypillinen mutta ei spesifinen (diffuusit mukoosaan ja submukoosaan rajoittuvat akuutit ja krooniset tulehdusmuutokset, tulehduksen edetessä haavaumia).
- Biopsiat otetaan myös normaalinnäköiseltä limakalvolta.
- Vaikean koliitin kriteerit kliinisessä arviossa
- Ripuliulostuskertoja > 6/vrk ja jokin seuraavista:
- kuume > 37.5 °C
- takykardia > 90/min
- anemia, Hb < 105 g/l
- B-La > 30 mm/t tai CRP > 30 mg/l
- Koliitin hoito määräytyy oireiden vaikeuden ja taudin levinneisyyden mukaan.
- Proktiitissa ja sigman alaosan alueelle ulottuvassa tulehduksessa paikallishoito
- Lievässä koliitissa
- Keskivaikeassa koliitissa hoitoon lisätään glukokortikoidi, jos oireet eivät nopeasti rauhoitu 5-ASA-lääkityksellä.
- 5-ASA-tablettien ja peräpuikkojen yhdistelmähoito on tehokkaampi kuin pelkkä tablettihoito.
- Glukokortikoidiriippuvaisessa taudissa ylläpitohoidoksi aloitetaan tiopuriini «Azathioprine appears to be more effective than placebo in maintaining remission in ulcerative colitis.»B (atsatiopriini tai 6-merkaptopuriini).
- TPMT- ja NUDT15-genotyyppitestauksia suositellaan ennen hoidon aloitusta, koska näiden geenien alentunut toiminta altistaa lääkkeen haittavaikutuksille.
- Tiopuriinihoidon korvaamista muilla ylläpitolääkkeillä suositellaan harkittavaksi EBV-Ab-negatiivisilla potilailla ja yli 65-vuotiailla.
- HBsAG ja HIVAgAb ennen hoidon aloitusta
- Turvakokeet viikoilla 0, 2, 4 ja 8 ja ensimmäisen vuoden ajan 3–4 kk:n välein: PVK+TKD, ALAT, AFOS. Vakaassa tilanteessa riittävät 1. hoitovuoden jälkeen 6 kk:n välein tehdyt turvakokeet.
- B-6-TGN-määrityksestä voi olla hyötyä, jos riittävää hoitovastetta ei ole saatu.
- Tiopuriinilääkehoidon aikana toistuvaa glukokortikoidihoitoa vaativassa taudissa tai tiopuriini-intolerantissa tilanteessa harkitaan biologista tai muuta lääkitystä, joka toteutetaan hoitoon perehtyneissä yksiköissä.
- Vaikeaa koliittia hoidetaan erikoistuneissa yksiköissä.
- Suonensisäiselle glukokortikoidille reagoimattomassa vaikeassa koliitissa remission induktioon voidaan käyttää siklosporiinia tai infliksimabia.
- Tarvittaessa punasolusiirrot ja parenteraalinen ravitsemus
- Välitön kirurginen arvio, jos merkkejä laajentuneesta paksusuolesta tai lääkehoidolle reagoimaton vaikea koliitti
- Tromboosin estoa pienimolekyylisellä hepariinilla suositellaan.
- Vaikea koliitti saattaa hoitamattomana johtaa toksiseen paksusuolen dilataation (toksinen megakoolon), johon liittyy perforaatioriski.
- Lääkehoidolle huonosti reagoivassa taudissa harkitaan panproktokolektomiaa ja ileoanaaliliitosta.
Hoidon porrastus
- Erikoislääkärin konsultaation tai lähettämisen aiheet
- Relapsipotilaan oireet eivät häviä 1–2 viikossa.
- Glukokortikoidin käyttöä ei pystytä lopettamaan 3 kk:n kuluttua.
- Raskaus, vaikkei potilaalla ole oireita
- Tauti oireilee suolen ulkopuolella (maksa, iho, nivelet, ristiselkä, silmät).
Seuranta
- Tähystysseuranta evd
- Oireisen taudin aktiivisuutta ja levinneisyyttä seurataan kolonoskopialla tarpeen mukaan.
- Syöpävaaran takia suositellaan kolonoskopiaa kaikille vasemmanpuoleista tai laaja-alaista haavaista koliittia sairastaville n. 8 v:n kuluttua oireiden alusta.
- Kolonoskopia suositellaan tehtäväksi taudin rauhallisessa vaiheessa ns. kromoendoskopiana joko ruiskutettavaa väriainetta tai tähystimen valotekniikkaa käyttäen mahdollisten dysplasiamuutosten havaitsemiseksi. Havaitut dysplasiamuutokset saattavat soveltua endoskooppiseen poistoon.
- Tämän jälkeen ohjelmoidaan myöhemmät kontrollit mm. taudin keston, liitännäissairauksien, laajuuden ja aktiivisuuden mukaan 1–5 v:n välein dysplasian toteamiseksi.
- Jos koepaloissa todetaan vaikea dysplasia tai toistuvasti lievä dysplasia ilman kromoendoskopialla havaittavaa, endoskooppiseen poistoon soveltuvaa muutosta, on leikkaushoito aiheellinen.
- Peräsuoleen rajoittuneessa koliitissa eli proktiitissa ei tarvita tähystysseurantaa.
- Laboratorioseuranta
- Kliinisen aktiivisuuden seuranta: PVKT, CRP ja ulosteen kalprotektiini
- Remissiotilanteessa riittää 6–12 kk:n välein.
- Lääkehoidon seurantasuositus
- 5-ASAaa käyttävät: 3 kk aloituksen jälkeen ja sitten vuosittain: PVKT, ALAT, AFOS, Krea
- Tiopuriinit: ks edellä.
- Ennen biologisen hoidon tai JAK-estäjien aloitusta peruslaboratoriokokeiden (PVKT+TKD, ALAT, AFOS, Krea) lisäksi HIVAgAb, HBsAg, B-TbIFNg tai B-LyTbIFN
- JAK-estäjät: PVKT+TKD, ALAT, AFOS,Krea lähtötilanteessa, 4–8 viikon kuluttua aloituksesta ja sen jälkeen 3–6 kk:n välein; lipidit 8–12 viikon kuluttua aloituksesta ja sen jälkeen 12 kk:n välein
- Biologisen lääkkeen ylläpitovaiheessa PVKT, ALAT, AFOS 6 kk:n välein
Ks. myös Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan potilaan ohjaus vastaanotolla (Suolistosairaudet ry) «Tulehduksellista suolistosairautta (colitis ulcerosa/haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti) sairastavan potilaan ohjaus vastaanotolla»8
Leikkaushoito
- Aiheet
- Akuutti vaikea, lääkehoitoihin reagoimaton koliitti
- Jatkuvasti aktiivinen, lääkehoitoihin puutteellisesti vastaava koliitti
- Kolonoskopiassa todettu endoskooppiseen poistoon soveltumaton dysplasia
- Kolonoskopiassa todettu syöpä
- Toteutus
- Leikkauksessa poistetaan koko paksusuoli ja peräsuoli ja tehdään joko ileoanaaliliitos peräaukkoon (J-säiliö) tai pysyvä ohutsuoliavanne.
- Leikkaushoito voidaan toteuttaa koliitin tilanteesta ja käytössä olevasta lääkehoidosta riippuen yhdessä tai useammassa vaiheessa.
Kirjallisuutta
- Kontola K, Oksanen P, Huhtala H, ym. Increasing Incidence of Inflammatory Bowel Disease, with Greatest Change Among the Elderly: A Nationwide Study in Finland, 2000-2020. J Crohns Colitis 2023;17(5):706-711 «PMID: 36420953»PubMed
- D'Haens G, Dubinsky M, Kobayashi T, ym. Mirikizumab as Induction and Maintenance Therapy for Ulcerative Colitis. N Engl J Med 2023;388(26):2444-2455 «PMID: 37379135»PubMed
- Danese S, Vermeire S, Zhou W, ym. Upadacitinib as induction and maintenance therapy for moderately to severely active ulcerative colitis: results from three phase 3, multicentre, double-blind, randomised trials. Lancet 2022;399(10341):2113-2128 «PMID: 35644166»PubMed
- Spinelli A, Bonovas S, Burisch J, ym. ECCO Guidelines on Therapeutics in Ulcerative Colitis: Surgical Treatment. J Crohns Colitis 2022;16(2):179-189 «PMID: 34635910»PubMed
- Raine T, Bonovas S, Burisch J, ym. ECCO Guidelines on Therapeutics in Ulcerative Colitis: Medical Treatment. J Crohns Colitis 2022;16(1):2-17 «PMID: 34635919»PubMed
- Feagan BG, Danese S, Loftus EV Jr, ym. Filgotinib as induction and maintenance therapy for ulcerative colitis (SELECTION): a phase 2b/3 double-blind, randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2021;397(10292):2372-2384 «PMID: 34090625»PubMed
- Maaser C, Sturm A, Vavricka SR, ym. ECCO-ESGAR Guideline for Diagnostic Assessment in IBD Part 1: Initial diagnosis, monitoring of known IBD, detection of complications. J Crohns Colitis 2019;13(2):144-164 «PMID: 30137275»PubMed
-
Sipponen T, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Teoksessa: Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: 151 (vaatii käyttäjätunnuksen).