Takaisin Tulosta

Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)

Lääkärin käsikirja
15.4.2024 • Viimeisin muutos 15.4.2024
Taina Sipponen

Keskeistä

  • Haavainen koliitti saattaa olla toistuvan tai pitkittyneen (veri)ripulin syy.
  • Koliitin levinneisyysaste (proktiitti, vasemman puolen koliitti vai laaja-alainen koliitti) huomioidaan oireiden vaikeuden lisäksi hoitopäätöksissä ja lääkitysvalinnassa.
  • Potilaat, joilla on akuutti vaikea koliitti, lähetetään sairaalahoitoon.
  • Koliittipotilasta pitää seurata tähystystutkimuksin suurentuneen karsinoomariskin vuoksi.

Epidemiologia

  • Ilmaantuvuus Suomessa on n. 35 uutta tapausta/100 000/vuosi.
  • Esiintyvyys on korkea Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa ja kasvava useissa Aasian maissa.
  • Syntymekanismia ei tunneta.
  • Lähisukulaisen tulehduksellinen suolistosairaus lisää taudin puhkeamisriskiä.

Oireet ja löydökset

  • Ripuli, veriset ja limaiset ulosteet, vatsakipu, joskus laihtuminen
  • Oireet ovat usein kestäneet viikkoja tai kuukausia.
  • Tyypillisiä ovat toistuvat relapsit ja lääkityksellä aikaansaadut tai spontaanit remissiot. N. 10–20 %:lla tauti on jatkuvasti aktiivinen.
  • Jaottelu lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan tautimuotoon (taulukko «Koliitin vaikeusasteet»1)
Taulukko 1. Koliitin vaikeusasteet
VaikeusasteMääritelmä
Lievä koliittiRipuliulosteita < 4 ×/vrk (veriuloste ±), ei yleisoireita, Hb > 115 g/l, tulehdusarvot normaalit
Keskivaikea koliitti Ripuliulosteita > 4 ×/vrk ja korkeintaan lieviä yleisoireita, Hb ≥ 105 g/l, tulehdusarvot normaalit
Vaikea koliitti≥ 6 ripuliulostetta/vrk ja takykardiaa, lämpöilyä, Hb < 105 g/l, tulehdusarvot koholla (lasko > 30 mm/t ja/tai CRP > 30 mg/l)
  • Liitännäissairaudet mahdollisia (artriitti, uveiitti, episkleriitti, erythema nodosum, pyoderma gangrenosum, primaarinen sklerosoiva kolangiitti)

Diagnostiikka ja tutkimukset

  • PVK+TKD, CRP, Krea, Alb, ALAT, AFOS, kudostransglutaminaasivasta-aineet, F-Calpro, F-BaktNhO, F-CldTNhO
  • Ileokolonoskopia: verisuonikuvioituksen häviäminen, limakalvon punoitus, kosketusvuotoherkkyys, eroosiot ja haavat
    • Tulehdusmuutosten laajuuden luokittelu
      • Peräsuoleen rajoittuva eli proktiitti
      • Vasemmanpuoleinen koliitti
      • Laaja-alainen koliitti (tulehdusmuutokset ulottuvat ohi pernanmutkan)
    • Tulehdusmuutosten vaikeusasteen luokittelu
      • Lievä: verisuonikuvioitus vähentynyt, lievä punoitus, lievä kosketusverenvuoto
      • Keskivaikea: punoitus, puuttuva verisuonikuvioitus, kosketusverenvuoto, eroosiot
      • Vaikea: punoitus, puuttuva verisuonikuvioitus, kosketusverenvuoto, spontaani verenvuoto, haavat, mukopurulentti erite
  • Histologinen löydös on tyypillinen mutta ei spesifinen (diffuusit mukoosaan ja submukoosaan rajoittuvat akuutit ja krooniset tulehdusmuutokset, tulehduksen edetessä haavaumia).
    • Biopsiat otetaan myös normaalinnäköiseltä limakalvolta.
  • Vaikean koliitin kriteerit kliinisessä arviossa
    • Ripuliulostuskertoja > 6/vrk ja jokin seuraavista:
      • kuume > 37.5 °C
      • takykardia > 90/min
      • anemia, Hb < 105 g/l
      • B-La > 30 mm/t tai CRP > 30 mg/l

Erotusdiagnostiikka

Hoito evd

Hoidon porrastus

  • Erikoislääkärin konsultaation tai lähettämisen aiheet
    • Relapsipotilaan oireet eivät häviä 1–2 viikossa.
    • Glukokortikoidin käyttöä ei pystytä lopettamaan 3 kk:n kuluttua.
    • Raskaus, vaikkei potilaalla ole oireita
    • Tauti oireilee suolen ulkopuolella (maksa, iho, nivelet, ristiselkä, silmät).

Seuranta

  • Tähystysseuranta evd
    • Oireisen taudin aktiivisuutta ja levinneisyyttä seurataan kolonoskopialla tarpeen mukaan.
    • Syöpävaaran takia suositellaan kolonoskopiaa kaikille vasemmanpuoleista tai laaja-alaista haavaista koliittia sairastaville n. 8 v:n kuluttua oireiden alusta.
    • Kolonoskopia suositellaan tehtäväksi taudin rauhallisessa vaiheessa ns. kromoendoskopiana joko ruiskutettavaa väriainetta tai tähystimen valotekniikkaa käyttäen mahdollisten dysplasiamuutosten havaitsemiseksi. Havaitut dysplasiamuutokset saattavat soveltua endoskooppiseen poistoon.
    • Tämän jälkeen ohjelmoidaan myöhemmät kontrollit mm. taudin keston, liitännäissairauksien, laajuuden ja aktiivisuuden mukaan 1–5 v:n välein dysplasian toteamiseksi.
    • Jos koepaloissa todetaan vaikea dysplasia tai toistuvasti lievä dysplasia ilman kromoendoskopialla havaittavaa, endoskooppiseen poistoon soveltuvaa muutosta, on leikkaushoito aiheellinen.
      • Peräsuoleen rajoittuneessa koliitissa eli proktiitissa ei tarvita tähystysseurantaa.
  • Laboratorioseuranta
    • Kliinisen aktiivisuuden seuranta: PVKT, CRP ja ulosteen kalprotektiini
    • Remissiotilanteessa riittää 6–12 kk:n välein.
    • Lääkehoidon seurantasuositus
      • 5-ASAaa käyttävät: 3 kk aloituksen jälkeen ja sitten vuosittain: PVKT, ALAT, AFOS, Krea
      • Tiopuriinit: ks edellä.
      • Ennen biologisen hoidon tai JAK-estäjien aloitusta peruslaboratoriokokeiden (PVKT+TKD, ALAT, AFOS, Krea) lisäksi HIVAgAb, HBsAg, B-TbIFNg tai B-LyTbIFN
      • JAK-estäjät: PVKT+TKD, ALAT, AFOS,Krea lähtötilanteessa, 4–8 viikon kuluttua aloituksesta ja sen jälkeen 3–6 kk:n välein; lipidit 8–12 viikon kuluttua aloituksesta ja sen jälkeen 12 kk:n välein
      • Biologisen lääkkeen ylläpitovaiheessa PVKT, ALAT, AFOS 6 kk:n välein

Ks. myös Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan potilaan ohjaus vastaanotolla (Suolistosairaudet ry) «Tulehduksellista suolistosairautta (colitis ulcerosa/haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti) sairastavan potilaan ohjaus vastaanotolla»8

Leikkaushoito

  • Aiheet
    • Akuutti vaikea, lääkehoitoihin reagoimaton koliitti
    • Jatkuvasti aktiivinen, lääkehoitoihin puutteellisesti vastaava koliitti
    • Kolonoskopiassa todettu endoskooppiseen poistoon soveltumaton dysplasia
    • Kolonoskopiassa todettu syöpä
  • Toteutus
    • Leikkauksessa poistetaan koko paksusuoli ja peräsuoli ja tehdään joko ileoanaaliliitos peräaukkoon (J-säiliö) tai pysyvä ohutsuoliavanne.
    • Leikkaushoito voidaan toteuttaa koliitin tilanteesta ja käytössä olevasta lääkehoidosta riippuen yhdessä tai useammassa vaiheessa.

Kirjallisuutta

  1. Kontola K, Oksanen P, Huhtala H, ym. Increasing Incidence of Inflammatory Bowel Disease, with Greatest Change Among the Elderly: A Nationwide Study in Finland, 2000-2020. J Crohns Colitis 2023;17(5):706-711 «PMID: 36420953»PubMed
  2. D'Haens G, Dubinsky M, Kobayashi T, ym. Mirikizumab as Induction and Maintenance Therapy for Ulcerative Colitis. N Engl J Med 2023;388(26):2444-2455 «PMID: 37379135»PubMed
  3. Danese S, Vermeire S, Zhou W, ym. Upadacitinib as induction and maintenance therapy for moderately to severely active ulcerative colitis: results from three phase 3, multicentre, double-blind, randomised trials. Lancet 2022;399(10341):2113-2128 «PMID: 35644166»PubMed
  4. Spinelli A, Bonovas S, Burisch J, ym. ECCO Guidelines on Therapeutics in Ulcerative Colitis: Surgical Treatment. J Crohns Colitis 2022;16(2):179-189 «PMID: 34635910»PubMed
  5. Raine T, Bonovas S, Burisch J, ym. ECCO Guidelines on Therapeutics in Ulcerative Colitis: Medical Treatment. J Crohns Colitis 2022;16(1):2-17 «PMID: 34635919»PubMed
  6. Feagan BG, Danese S, Loftus EV Jr, ym. Filgotinib as induction and maintenance therapy for ulcerative colitis (SELECTION): a phase 2b/3 double-blind, randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2021;397(10292):2372-2384 «PMID: 34090625»PubMed
  7. Maaser C, Sturm A, Vavricka SR, ym. ECCO-ESGAR Guideline for Diagnostic Assessment in IBD Part 1: Initial diagnosis, monitoring of known IBD, detection of complications. J Crohns Colitis 2019;13(2):144-164 «PMID: 30137275»PubMed
  8. Sipponen T, Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet. Teoksessa: Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: 151 (vaatii käyttäjätunnuksen).