Virtsaumpi
Lääkärin käsikirja
4.10.2022 • Viimeisin muutos 21.6.2022
Keskeistä
- Äkillinen, oireinen virtsaumpi tulee hoitaa välittömästi ensimmäisessä hoitopaikassa.
- Runsaan retention (yli 1 000 ml) jatkohoito aloitetaan välittömästi kystostomialla, kestokatetrilla tai toistokatetroinnein.
- Potilaan lääkitys voi aiheuttaa retentiota (antikolinergit ja sympatomimeetit).
Oireet ja löydökset
- Kipu alavatsalla (puuttuu usein hitaasti kehittyneessä virtsaummessa)
- Ylivuotoinkontinenssi tai tiheävirtsaisuus
- Suurentunut rakko palpoitaessa
- Rakon seudun painumus perkutoitaessa
Syyt
- Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu «Eturauhasen liikakasvu»1 (ikä, palpaatiolöydös)
- Leikkauksen jälkitila
- Virtsaputken kurouma (striktuura)
- Naisilla harvoin virtsaputken limakalvoprolapsi, kohdunlaskeuma tai myooma (video «Suurikokoinen myooma, joka aiheutti virtsaummen»1)
- Neurogeeniset syyt (selkäydinvauriot, diskusprolapsi, MS-tauti, diabeteksen, alkoholin tai toksisten aineiden aiheuttamat neuropatiat)
- Toiminnalliset syyt (kipu, jännittäminen, kylmettyminen)
- Lääkeaineet ja päihteet
- Antikolinergiset aineet
- Sympatomimeetit, lähinnä nuhalääkkeinä käytettävät oraaliset dekongestantit (pseudoefedriini)
- Trisykliset masennuslääkkeet
- Alkoholi ja muut päihteet.
Hoito
- Ennen hoidon aloittamista kannattaa määrittää rakossa olevan virtsan määrä kaikututkimuksella (video «Jäännösvirtsan mittaus (merkittävä virtsaretentio)»2, kuvat «»1 «»2), kun virtsaumpi ei vaikuta huomattavan suurelta ja kaikututkimus on viiveettä tehtävissä «Jäännösvirtsan ja eturauhasen koon määrittäminen kaikututkimuksessa»2.
- Kertakatetrointi «Virtsarakon katetrointi ja suprapubinen kystostomia»3 tehdään,
- jos rakko ei vaikuta pinkeältä tai
- leikkauksen jälkeisessä retentiossa, jos aikaa edellisestä virtsaamisesta on yli 6 t tai potilaalla on virtsaamisen tarve, mutta virtsaaminen ei onnistu rohkaisusta ja kipulääkityksestä huolimatta (opioidit lamaavat virtsaamista).
- Suprapubinen kystostooma «Virtsarakon katetrointi ja suprapubinen kystostomia»3 asetetaan, jos potilaalla on
- suuri määrä retentoitunutta virtsaa (kaikututkimuksessa yli 1 000 ml tai rakko ulottuu napaan)
- hankala virtsaputken kurouma
- aiemmin katetrointivaikeuksia aiheuttanut suurentunut eturauhanen
- tai jos kertakatetroinnilla hoidettu virtsaumpi uusii.
- Antikoagulaatiolääkitys ei ole kystostooman ehdoton vasta-aihe, mutta lisää verenvuodon riskiä.
- Vaihtoehtoina siltahoito, tauotus tai kestokatetri tai omatoimisen kertakatetroinnin opetus, (jos on retentio, kertakatetrointi ei yleensä riitä).
- Kystostooma voidaan poistaa, kun virtsaaminen onnistuu toistuvasti ja jäännösvirtsaa on alle 200 ml. Potilaalle on syytä antaa selkeät ohjeet rakon kouluttamisesta katetria säännöllisesti sulkien.
- Suuri retentio ilman anatomisia tai katetrointiongelmia voidaan hoitaa myös asettamalla silikonivalmisteinen kestokatetri «Virtsarakon katetrointi ja suprapubinen kystostomia»3. Katetri pyritään poistamaan 3 vrk:n kuluttua.
- Koko virtsamäärä voidaan tyhjentää kerralla. Huonokuntoisen sydänpotilaan rakko tyhjennetään kuitenkin hitaasti, n. 15 min:n aikana, voimakkaan lantion laskimopaluun estämiseksi. Loppuvaiheessa virtsa voi olla veristä pingottuneen limakalvon pienten repeämien vuoksi. Verisyys loppuu yleensä ajan myötä.
- Lääkehoito evd
- Leikkauksenjälkeisessä retentiossa lyhytaikainen lääkehoito alfasalpaajalla on hyödyllinen.
- Eturauhasen liikakasvuun liittyvän virtsaummen hoitona on alfasalpaaja evd (tamsulosiini tai alfutsosiini ; ks. «Eturauhasen liikakasvu»1). Hoito edellyttää jäännösvirtsan ja oireiden huolellista seurantaa. Jos aiheuttajana on hyvänlaatuinen liikakasvu, joudutaan kuitenkin usein myöhemmin turvautumaan operatiiviseen hoitoon.
- Kirurgisen hoidon aiheet: ks. eturauhasen liikakasvu «Eturauhasen liikakasvu»1.
Jatkotutkimukset
- Suurin osa (80 %) eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamista retentioista uusii, minkä vuoksi seuranta on tarpeen.
- U-KemSeul ja U-BaktVi tutkitaan kaikilta.
- Muita jatkotutkimuksia ei tehdä, jos kyseessä on potilaan ensimmäinen virtsaumpi, jolle on selvä altistava tekijä: alkoholi, kylmettyminen, leikkauksen jälkitila, akuuttiin sairauteen liittyvä vuodelepo.
- Toistuva tai ilman selvää syytä ilmennyt virtsaumpi: tutkitaan Krea, fP-Gluk, miehiltä PSA.
- Retentiovaiheen suurentunut Krea alkaa pienentyä nopeasti, jos syynä oli pelkkä obstruktio.
- Retentio ja katetrointi kohottavat PSA:ta. Koholla oleva arvo tulee kontrolloida 4–6 viikon kuluttua.
- Urologiset jatkotutkimukset ovat aiheelliset toistuvassa virtsaummessa.
Kirjallisuutta
- Bengtsen MB, Farkas DK, Borre M ym. Acute urinary retention and risk of cancer: population based Danish cohort study. BMJ 2021;375():n2305. «PMID: 34666981»PubMed
- Karavitakis M, Kyriazis I, Omar MI ym. Management of Urinary Retention in Patients with Benign Prostatic Obstruction: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol 2019;75(5):788-798. «PMID: 30773327»PubMed
