Takaisin Tulosta

Ontelosyylä (molluscum contagiosum)

Lääkärin käsikirja
24.9.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Alexander Salava

Keskeistä

  • Tärkeää on tunnistaa ontelosyylät kliinisen kuvan perusteella ja informoida potilaita niiden harmittomuudesta.
  • Ontelosyylät paranevat ajan myötä ilman hoitoakin. Millään hoitomuodolla ei ole vahvaa näyttöä tehosta.
  • Ontelosyylävirusten kantajuus on väestötasolla yleistä, eikä syylien perusteella kannata asettaa rajoituksia kanssakäymiselle (esim. päiväkoti, koulu, työ).

Etiologia ja epidemiologia

  • Kyseessä on ontelosyyläviruksen (Molluscum contagiosum -virus, MCV) aiheuttama ihon pinnallinen infektio.
  • Ontelosyyliä voi aiheuttaa neljän eri virusgenotyypin (MCV1–MCV4) primaari-infektio tai latentin infektion reaktivaatio.
  • Tartunta tapahtuu yleensä lapsuudessa ihokontaktin välityksellä. Aikuisilla tartunta voi liittyä lähikontakteihin, seksikontakteihin tai mm. kontaktiurheiluun.
  • Lapsilla ontelosyylät ovat yleisiä erityisesti atooppista ekseemaa sairastavilla (eczema molluscatum).
  • Ontelosyyliä esiintyy kaiken ikäisillä. Aikuisella laaja-alaiset ja akuutisti leviävät ontelosyylät voivat olla merkki immuunivajauksesta (etenkin ns. jättimolluskat).

Oireet

  • Inkubaatioaika voi olla viikoista kuukausiin, tyypillisesti 1–2 kk.
  • Tyypillisiä ovat muutaman millimetrin kokoiset, ihosta kohoavat, keskeltä hieman painuneet näppylät (kuvat «»1 «»2).
  • Ontelosyylät voivat asettua ryhmiksi tai riviin. Ne voivat joillakin potilailla olla melko laaja-alaisia.
  • Ontelosyylien ympärillä voi esiintyä sekundaarista ekseemaa (molluscum dermatitis).
  • Yksittäiset ontelosyylät voivat alkaa punoittaa ja tulehtua, mikä yleensä edeltää niiden parantumista (immuunivaste).

Diagnoosi

  • Diagnoosi on yleensä kliininen ja lapsilla helppo. Tärkeää on tarkastella ihomuutoksia riittävän läheltä ja tunnistaa keskellä olevat painautumat ja keltavalkoiset hyperkeratoottiset tapit.
  • Epäselvissä tapauksissa diagnoosin voi varmistaa kudosnäytteen histologisilla tutkimuksilla (esim. stanssibiopsia tai tangentiaalinen poisto, Ts-PAD-1).
  • Aikuisilla genitaalialueen ontelosyylissä voi sukupuolitautien seulonta olla tapauskohtaisesti aiheellinen (mm. U-CtGcNhO, S-HIVAbAg).

Erotusdiagnoosi

  • Tavalliset syylät (etenkin litteät syylät) ja kondyloomat.
  • Yksittäisissä näppylöissä (kuva «»3) tulevat kyseeseen myös hyvänlaatuiset (pyogeeninen granulooma, talirauhashyperplasia, kuva «»4) ja pahanlaatuiset ihokasvaimet (tyvisolusyöpä).
  • Harvinaisia:

Hoito

  • Usein on parasta jäädä seuraamaan spontaania parantumista (voi kestää kuukausia, tyypillisesti 6–12 kk).
  • Pienellä osalla potilaista ontelosyylät pysyvät pidempään (jopa 3–5 vuotta).
  • Tapauskohtaisesti voidaan harkita hoitokokeiluja, esim. aikuisten genitaalialueen ontelosyylissä.

Lapset

  • Mekaaninen hoito (voi olla kivuliasta)
    • Ontelosyylien pinta rikotaan ihokyretillä (esim. 4 mm), molluska-atuloilla tai paksulla injektioneulalla (esim. 18 G–20 G). Toimenpiteessä pyritään poistamaan keskellä oleva hyperkeratoottinen tappi. Ennen toimenpidettä alue voidaan puuduttaa esim. lidokaiini-prilokaiinivoiteella (voide levitetään ainakin 1–2 tuntia ennen, peitetään okkluusiohoitona muovikelmulla tai taitoksella).
  • Nestetyppijäädytystä on käytetty «Ihon jäädytyshoito (kryohoito)»3.
  • 5 %:n kaliumhydroksidiliuos (Nopoxivir®). Ontelosyylät penslataan liuoksella 2 kertaa päivässä, kunnes ne ärsyyntyvät (1–2 viikkoa). Soveltuu yli 2-vuotiaiden lasten hoitoon.
  • Myös muita ihoa ärsyttäviä paikallishoitoja on käytetty (näyttö vähäistä, käytetään samalla tavalla kuin kaliumhydroksidiliuosta): esim. tretinoiini 0.05 %:n emulsiovoiteena tai salisyylihappo 10 %:n voiteena.

Aikuiset

  • Edellä mainittujen hoitojen lisäksi
    • Podofyllotoksiini 5 %:n liuoksena paikallisesti (samat annokset kuin kondyloomissa, vähäistä näyttöä etenkin genitaalialueen ontelosyylissä)
  • Ekseeman asianmukainen hoito miedoilla tai keskivahvoilla glukokortikoidivoiteilla kuuriluonteisesti (esim. 2–3 viikon kuurit) sekä perusvoiteiden käyttö etenkin, jos potilaalla on taustalla atooppinen ekseema.

Kirjallisuutta

  1. Eichenfield L, Hebert A, Mancini A, ym. Therapeutic Approaches and Special Considerations for Treating Molluscum Contagiosum. J Drugs Dermatol 2021;20(11):1185-1190 «PMID: 34784125»PubMed
  2. Meza-Romero R, Navarrete-Dechent C, Downey C. Molluscum contagiosum: an update and review of new perspectives in etiology, diagnosis, and treatment. Clin Cosmet Investig Dermatol 2019;12():373-381 «PMID: 31239742»PubMed
  3. Forbat E, Al-Niaimi F, Ali FR. Molluscum Contagiosum: Review and Update on Management. Pediatr Dermatol 2017;34(5):504-515 «PMID: 28884917»PubMed
  4. Leung AKC, Barankin B, Hon KLE. Molluscum Contagiosum: An Update. Recent Pat Inflamm Allergy Drug Discov 2017;11(1):22-31 «PMID: 28521677»PubMed
  5. Chen X, Anstey AV, Bugert JJ. Molluscum contagiosum virus infection. Lancet Infect Dis 2013;13(10):877-88 «PMID: 23972567»PubMed
  6. Simonart T, De Maertelaer V. Curettage treatment for molluscum contagiosum: a follow-up survey study. Br J Dermatol 2008;159(5):1144-7 «PMID: 18795919»PubMed