Takaisin Tulosta

Lasten ruokayliherkkyys ja -allergia

Lääkärin käsikirja
7.2.2025 • Viimeisin muutos 7.2.2025
Mikael Kuitunen

Keskeistä

  • Ruokayliherkkyydellä tarkoitetaan sekä ruoka-allergiaa että ruokaintoleranssia.
  • Ruoka-allergian yleisiä oireita ovat nopeasti ilmaantuva nokkosihottuma ja angioedeema. Tyypillistä on, että oireet toistuvat tai jatkuvat ja että ne liittyvät selkeästi ruokailuun.
  • Atooppinen ekseema pitäisi pystyä erottamaan ruoka-allergiasta. Lievä ekseema liittyy harvoin ruoka-allergiaan, mutta vaikeassa ekseemassa ruoka-aineet voivat imeväisellä pahentaa ihottumaa.
  • Ruoka-allergian epäily on ainakin kuusi kertaa yleisempää kuin altistuksella varmistettu ruoka-allergia.
  • Imeväisiässä esiintyy usein ihon punoitusta, pulauttelua, löysiä tai erivärisiä ulosteita, itkuisuutta ja levottomuutta. Nämä ovat yleisiä, hyvänlaatuisia, ohimeneviä oireita, joiden taustalla usein epäillään olevan ruoka-allergia.
  • Ravinnollisesti keskeisten ruokien (maito, viljat) selvittelyt tekee erikoislääkäri. Lievien oireiden ja helposti vältettävien ruokien (esim. mansikka, tomaatti, sitrukset) kokeilut tehdään kotona terveydenhuoltohenkilöstön opastamana. Jos lapsella on hankalia iho- tai suolioireita tai jos epäillään hengitystieoireita tai anafylaksiaa, hänet lähetetään erikoislääkärille.
  • Imeväisenä aloitetut välttämisruokavaliot puretaan ajoissa (useimmiten 2–4-vuotiaana), ja niitä jatketaan vain perustellusti.
  • Koulun aloittavien ruokavalion tarkistaa terveydenhoitaja. Erityisruokavalion edellytyksenä ovat ruoka-allergian merkittävät oireet tuoreessa kokeilussa.

Epidemiologia

  • Jopa puolet alle 1–2-vuotiaiden lasten vanhemmista liittää lapsensa jonkin oireen ruokiin, mutta suurin osa näistä epäilyistä väistyy nopeasti, yleensä 6 kk:n kuluessa.
  • Peruskoululaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella n. 24 % kertoo olevansa tai olleensa jossain vaiheessa ruoka-allerginen. Ruoka-allergian yleisyys lapsuusiässä on 2–6 %.
  • Ruoka-allergiassa on oireiden lisäksi osoitettu immunologinen mekanismi seerumin ruokaspesifisillä IgE-vasta-aineilla.

Ennaltaehkäisy

Etiologia

  • Mikä hyvänsä proteiinia sisältävä ruoka voi aiheuttaa allergiaa. Allerginen perimä lisää riskiä. Ympäristötekijät, jotka lisäävät allergiariskiä tai suojaavat allergian kehittymiseltä, tunnetaan huonosti yksilötasolla.

Lehmänmaito-, vehnä- ja kananmuna-allergia

  • Imeväisillä ja pikkulapsilla tärkeitä aiheuttajia ovat maito, vehnä ja kananmuna.
  • Esiintyy harvoin leikki-iän ohittaneilla.
  • Näiden ravitsemuksellisesti keskeisten ruokien aiheuttamat oireet alkavat imeväisiässä muutaman viikon kuluessa siitä, kun ruoka on otettu lapsen ruokavalioon.
  • Allergiadiagnoosi on syytä varmistaa valvotulla välttämis-altistuskokeella erikoissairaanhoidossa.
  • Ks. lehmänmaitoallergia «Lehmänmaitoallergia»1.

Koivun siitepölyallergia

  • Kasvien allergeenit ovat rakenteeltaan koivusiitepölyn kanssa samanlaisia, mistä syystä monet raa’at hedelmät, kasvikset sekä pähkinät aiheuttavat syötynä kutinaa huulissa, suun limakalvoilla, nielussa ja korvissa sekä suoran kosketuksen kautta ihon punoitusta ja nokkosrokkoa siitepölyallergisilla.
  • Tavallisia oireiden aiheuttajia ovat puupähkinät (mm. hassel- ja saksanpähkinä), maapähkinä (palkokasvi herneen ja soijan tavoin) sekä manteli. Raa'at juurekset, mm. peruna, porkkana, selleri ja palsternakka, sekä useat kivelliset ja muut hedelmät, kuten omena, päärynä, persikka, kirsikka, kiivi, luumu ja mango, aiheuttavat usein oireita. Myös mausteista, kuten sinapista, kuminasta, kurkumasta, inkivääristä tai kanelista, voi ilmetä oireita. Monet saavat oireita vain siitepölyaikana.
  • Hedelmien, juuresten ja vihannesten käsittely (kypsentäminen tai pakastaminen) poistaa allergeenisuuden, ja koivuallergiset voivat silloin syödä niitä.
  • Oireita aiheuttavia ruokia vältetään oireiden mukaan. Ristiallergian vuoksi positiiviset tulokset ihopistokokeissa tai seerumin spesifisissä IgE-tutkimuksissa ovat hyvin yleisiä, mutta korreloivat huonosti oireiden kanssa, joten niiden tutkiminen ei ole suositeltavaa.

Ruokaintoleranssi

  • Entsyymipuutos
    • Tavallisin on laktaasinpuutos, joka johtaa laktoosi-intoleranssiin. Oireet alkavat yleensä kouluiässä tai aikuisena.
  • Biogeeniset amiinit, jotka vapauttavat histamiinia
    • Mansikka, sitrushedelmät, suklaa, tomaatti

Anafylaktinen reaktio

  • Aiheuttaja voi teoriassa olla mikä tahansa ruoka.

Keskeiset kysymykset

  • Oirekuvaus: milloin ja millaisena oire alkoi, ja onko se toistunut? Miten se ajallisesti liittyi syötyyn ruokaan? Oireen voimakkuus?
  • Nykyinen ruokavalio, mahdollisesti jo vältetyt ruoat ja perustelu välttämiselle
  • Atooppinen ekseema; miten ihoa on hoidettu (perusrasvaus, paikallisten glukokortikoidivoiteiden käyttö)?
  • Imetys (täysimetyksen kesto, kokonaiskesto), ensimmäinen korvikekontakti, lisäruokien aloitus, äidin mahdollisesti noudattama dieetti
  • Perheen allergiat
  • Tupakointi
  • Voiko kyseessä olla aineenvaihduntasairaus, keliakia tai laktoosi-intoleranssi? Mikrobilääkekuurit (vaikutus suolioireisiin)?
  • Kasvukäyrä (pituus, paino, päänympärys)

Imeväinen (< 1 v)

  • Anamnestiset tiedot
    • Onko oire selvityksiä kaipaava vai imeväisen yleisiä ja ohimeneviä oireita, kuten ihon punoitusta, pulauttelua, löysiä ja erivärisiä ulosteita, itkuisuutta ja univaikeuksia. Nämä ovat hyvänlaatuisia oireita, joiden usein epäillään olevan ruoka-allergiaa.
      • Lapset ovat yksilöllisiä ja temperamentiltaan erilaisia, mikä heijastuu lapsen tyytyväisyyteen, iloisuuteen, itkuisuuteen ja uni-valverytmiin.
      • Sekoittavien tekijöiden pohtiminen on erityisen tärkeää.
      • Atooppinen ekseema alkaa useimmiten imeväisiässä samaan aikaan uusien ruokien kokeilujen kanssa, ja virhetulkinnan mahdollisuus on suuri.
  • Jos ravitsemuksellisesti keskeinen tai muuten yleinen ruoka-aine (lehmänmaito, vilja, kananmuna) aiheuttaa toistuvasti merkittäviä ja samoja oireita, se voidaan kokeeksi poistaa viikoksi ruokavaliosta oireita seuraten, ja asia on syytä selvittää tarkemmin terveydenhuoltohenkilöstön tuella.
  • Oireisiin vaikuttamattomat ruokaeliminaatiot puretaan heti.

Isompi lapsi

  • Ruoan aiheuttamat oireet epätodennäköisiä
  • Koivuallergisen ristireaktiot: ks. yllä
  • Kesällä kunnossa oleva ihottuma ei ole ruoka-allergiaa.

Oireet

Iho-oireet

  • Nokkosrokko ja ihon punoitus (nopeasti ilmenevät oireet), atooppisen ekseeman paheneminen (hitaasti ilmenevä ja harvoin ainoa oire ruoka-allergiasta)
  • Atooppinen ihottuma on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, jonka taustalla ovat perimä, ympäristötekijät ja ihon läpäisyhäiriö. Vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavalta imeväiseltä löytyy usein ruoka-aine pahentavana tekijänä.
  • Atooppista ihottumaa voivat pahentaa monet tekijät, kuten talven kuiva ilma, stressi, infektiot ja hikoilu sekä mekaaninen ja kemiallinen ärsytys. Taudin luonteeseen kuuluva aaltoileva kulku on tunnusomaista, mikä asettaa haasteita imeväisiässä, kun aloitetaan paljon uusia ruokia.

Suolioireet

  • Oksentelu, ulosteen koostumuksen muutokset, itkuisuus ja levottomuus ovat hyvin vaikeasti tulkittavia oireita imeväisellä. Suolen toiminta vaihtelee yksilöllisesti: esim. imeväisikäisellä lapsella ulostuskertojen määrä voi olla 10 kertaa päivässä tai kerran viikossa, ja molemmat ovat normaaleja (kun lapsi voi hyvin ja kasvaa hyvin).
  • Kaikki ruokavaliomuutokset voivat aiheuttaa ohimeneviä muutoksia suolen toiminnassa, mikä on normaali ilmiö.
  • Ruoansulatuskanavan oireista helpoin on huulien tai suun kosketusallergia, joka ilmenee nopeasti ja on helppo yhdistää ruokaan (tomaatti, sitrukset, omena koivuallergisilla).

Hengitystieoireet

  • Nuha, silmien kutina, aivastelu, hengenahdistus ovat harvinaisia.
    • Liittyvät yleensä vaikeaan yleisreaktioon, jossa urtikariaa ja anafylaksiaoireita.

Oireaikataulu ja muut oireet

  • IgE-välitteiset oireet ilmenevät minuuteissa, mutta viimeistään 1–2 tunnissa, viivästyneet oireet tunneissa.
  • Hitaasti ilmenevät suolioireet, itkuisuus, levottomuus tai atooppisen ihottuman paheneminen ovat tavattoman hankalia yhdistää tiettyyn ruokaan. Niiden diagnostiikassa voi kaksoissokkoaltistus olla avuksi.

Diagnostiikka

  • Ruoka-allergian diagnoosi perustuu välttämiseen ja altistukseen (kuva «»1) «Lehmänmaitoallergia»1, ravitsemuksellisesti keskeisten ruokien (pikkulapsilla maito, vehnä) osalta välttämis-altistuskokeeseen lääkärin valvonnassa erikoissairaanhoidossa tai vastaanotolla esim. alla olevan ohjeen mukaisesti.
    • Eliminoidaan epäilty ruoka/ruoat dieetistä täysin (1–2 viikoksi).
    • Seurataan oireiden kehittymistä/vähenemistä oirepäiväkirjalla.
    • Oireiden häviäminen tukee ajatusta ruoka-allergiasta, mutta ei riitä diagnoosiin, vaan tarvitaan uudelleen kokeilu.
    • Altistus aloitetaan pienistä määristä nostaen oireettomuuden jatkuessa kohti normaaleja (iän mukaisia) päiväannoksia. Altistusprotokollat löytyvät Käypä hoito -suosituksesta Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»2. Ks. myös artikkeli Lehmänmaitoallergia «Lehmänmaitoallergia»1. Jos esitietojen perusteella epäillään nopeasti ilmeneviä oireita, kuten nokkosrokkoa ja angioedeemaa, riittää yleensä lyhyt altistus. Epäiltäessä viivästyneitä oireita jatketaan altistusta kotona muutaman päivän ajan sovituilla annoksilla ja sen jälkeen iänmukaisilla annoksilla, kunnes oireita ilmaantuu tai otetaan ruoka käyttöön.
    • Nopeat oireet ilmenevät yleensä minuuteissa tai tunnin sisällä. Viivästyneet oireet ilmenevät 1–2 päivässä aloituksesta (oirepäiväkirja), kun syödyt annokset ovat riittäviä.
  • Ravitsemuksellisesti vähämerkityksisten ruokien aiheuttamien lievien oireiden osalta selvittelyt tehdään kotona vanhempien valvonnassa.
  • Epäilyt ruokien aiheuttamasta anafylaktisesta reaktiosta: selvitys erikoissairaanhoidossa

Allergiatestit

  • Lievien, perusterveydenhuollossa hoidettavien oireiden selvittämisessä ei pidä käyttää IgE-testejä (spesifinen IgE, ihopistokoe).
  • Vaikeampioireisilla lapsilla käytetään anamneesin perusteella suunnattuja IgE-testejä erikoissairaanhoidossa.
  • IgE-testit eivät ole diagnostisia.
  • Isompien lasten IgE-testaamista ruoka-aineiden suhteen tulee välttää, ellei ole selvää ja vahvaa epäilyä tai oiretta.
  • Leikki-ikäisillä ja isommilla lapsilla nähdään tyypillisesti positiivisia ihopistokokeita ja IgE-tuloksia, joilla ei kliinisesti ole merkitystä.
  • Allergeenien komponenttidiagnostiikka IgE-vasta-aineilla on tutkimusmenetelmä, jolla tiettyjen ruoka-aineiden osalta (erityisesti pähkinät) voidaan arvioida, onko kyseessä siitepöly-ristiallergia vai aito pähkinäallergia, ja selvittää allergian vakavuutta.
  • IgA- ja IgG-vasta-aineet kertovat kontaktista ruoka-aineelle, eikä niistä ole hyötyä diagnostiikassa.
  • Epikutaanitestaus ei nykytietämyksen mukaan toimi luotettavasti diagnostiikassa.

Hoito

  • Ruoka-allergiaa hoidetaan välttämällä oireita aiheuttavaa ruokaa määräaikaisesti. Välttämisen tarkkuus riippuu oireen vaikeudesta; jos oire on ollut lievä, ei ole tarpeen välttää kyseistä ruokaa täydellisesti, minkä on osoitettu nopeuttavan sietokyvyn kehittymistä. Muilta osin noudatetaan normaalia iänmukaista ruokavaliota.
  • Ravitsemuksellisesti keskeisten ruokien (maito, viljat) osalta on pikkulapsilla huolehdittava korvaavien ravintoaineiden saannista käyttäen apuna ravitsemusterapeuttia.
  • Erityisruokavaliolla olevan lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä tulee huolehtia.
  • Vahinkoaltistuksia sattuu suurelle osalle ruoka-allergisista lapsista. Vanhempia opastetaan käyttämään reaktioihin ensiapuna antihistamiinia. Jos lapsi on saanut ruoasta anafylaksian tai muun vaikean yleisreaktion, tulee hänellä olla adrenaliini-autoinjektori, jonka käyttö on opastettu.
  • Ruoka-allergisen lapsen äiti voi yleensä noudattaa normaalia ruokavaliota imetysaikana.

Ennuste

  • Varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat väistyvät nopeasti. Maitoallergisista puolet sietää maitoa 2 v:n iässä ja 75 % 3 v:n iässä. Myös vilja- ja kananmuna-allergiat väistyvät valtaosaltaan viimeistään kouluikään mennessä.

Seuranta ja hoidon porrastus

  • Yksittäisiä ruokia, joilla ei ole ravitsemuksellista merkitystä, voi eliminoida perusterveydenhuollossa, jos oireen ja ruoan yhteys on selvä ja oire on merkittävä. Välttäminen ja kokeilu kotiolosuhteissa oirepäiväkirjan avulla riittää. Kannustetaan uusintakokeiluihin.
  • Seurantarutiinit perustuvat käytännön kokemukseen.
  • Erikoislääkärille lähettämisen indikaatiot
    • Pieni imeväinen, jolla laaja-alainen tai paheneva ihottuma
    • Pieni imeväinen, jolla muu hankala oireisto ja vanhemmat vakuuttuneita ruoka-allergiasta
    • Imeväinen, jolla epäillään perusruoka-aineallergiaa (maito, vehnä)
    • Kasvun häiriintyminen
    • Ruokavalion kapeus
    • Anafylaksiaepäily
  • Perusterveydenhuollossa
    • Välttämisruokavaliolla olevan lapsen kasvua seurataan kasvukäyrän avulla.
    • Rokotukset annetaan pääsääntöisesti normaalisti – muna-allergia ei estä rokottamista. Jos lapsi on saanut anafylaktisen reaktion kananmunasta, harkitaan keltakuumerokotteen antamista valvotusti «Rokotukset»3.
    • Ruokavalion laajennusta tuetaan kohti normaalia perheen ruokavaliota.
    • Neuvolassa arvioidaan säännöllisesti (vuosittain) tilanne: perustuuko välttämisdieetti välttämis-altistukseen? Tarvitaanko erikoislääkärin arviota uudelleen?
  • Kansallisen allergiaohjelman (2008–2018) yhtenä tavoitteena oli lisätä väestön sietokykyä allergeeneille, ja tuloksena erityisruokavaliot päiväkodeissa ja kouluissa vähenivät puoleen.

Kirjallisuutta

  1. Haahtela T, Valovirta E, Saarinen K ym. Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta. Suom Lääkäril 2020;75(36):1760-1769. «https://www.laakarilehti.fi/pdf/2020/SLL362020-1760.pdf»2
  2. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 11.12.2024). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50026»3
  3. Nwaru BI, Hickstein L, Panesar SS ym. The epidemiology of food allergy in Europe: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2014;69(1):62-75. «PMID: 24205824»PubMed
  4. Nwaru BI, Takkinen HM, Kaila M ym. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. J Allergy Clin Immunol 2014;133(4):1084-91. «PMID: 24472626»PubMed
  5. Nwaru BI, Takkinen HM, Niemelä O ym. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. J Allergy Clin Immunol 2013;131(1):78-86. «PMID: 23182171»PubMed
  6. Vetander M, Helander D, Flodström C ym. Anaphylaxis and reactions to foods in children--a population-based case study of emergency department visits. Clin Exp Allergy 2012;42(4):568-77. «PMID: 22417215»PubMed
  7. Wickens K, Black P, Stanley TV ym. A protective effect of Lactobacillus rhamnosus HN001 against eczema in the first 2 years of life persists to age 4 years. Clin Exp Allergy 2012;42(7):1071-9. «PMID: 22702506»PubMed
  8. Greer FR, Sicherer SH, Burks AW, American Academy of Pediatrics Committee on Nutrition, American Academy of Pediatrics Section on Allergy and Immunology. Effects of early nutritional interventions on the development of atopic disease in infants and children: the role of maternal dietary restriction, breastfeeding, timing of introduction of complementary foods, and hydrolyzed formulas. Pediatrics 2008 Jan;121(1):183-91. «PMID: 18166574»PubMed
  9. Lee J, Seto D, Bielory L. Meta-analysis of clinical trials of probiotics for prevention and treatment of pediatric atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2008 Jan;121(1):116-121.e11. «PMID: 18206506»PubMed
  10. Høst A, Halken S, Muraro A et al. Dietary prevention of allergic diseases in infants and small children. Pediatr Allergy Immunol 2008 Feb;19(1):1-4. «PMID: 18199086»PubMed
  11. Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T, Juntunen-Backman K, Korpela R, Poussa T, Tuure T, Kuitunen M. Probiotics and prebiotic galacto-oligosaccharides in the prevention of allergic diseases: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007 Jan;119(1):192-8. «PMID: 17208601»PubMed
  12. Vandenplas Y, Koletzko S, Isolauri E, Hill D, Oranje AP, Brueton M, Staiano A, Dupont C. Guidelines for the diagnosis and management of cow's milk protein allergy in infants. Arch Dis Child 2007 Oct;92(10):902-8. «PMID: 17895338»PubMed
  13. Venter C, Pereira B, Grundy J, Clayton CB, Roberts G, Higgins B, Dean T. Incidence of parentally reported and clinically diagnosed food hypersensitivity in the first year of life. J Allergy Clin Immunol 2006 May;117(5):1118-24. «PMID: 16675341»PubMed
  14. Moneret-Vautrin DA, Morisset M, Flabbee J ym. Epidemiology of life-threatening and lethal anaphylaxis: a review. Allergy 2005;60(4):443-51. «PMID: 15727574»PubMed
  15. Johansson SG, Hourihane JO, Bousquet J, Bruijnzeel-Koomen C, Dreborg S, Haahtela T, Kowalski ML, Mygind N, Ring J, van Cauwenberge P, van Hage-Hamsten M, Wüthrich B, EAACI (the European Academy of Allergology and Cinical Immunology) nomenclature task force. A revised nomenclature for allergy. An EAACI position statement from the EAACI nomenclature task force. Allergy 2001 Sep;56(9):813-24. «PMID: 11551246»PubMed
  16. Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4(37):1-191. «PMID: 11134919»PubMed
  17. Csonka P, Kaila M, Laippala P, Kuusela AL, Ashorn P. Wheezing in early life and asthma at school age: predictors of symptom persistence. Pediatr Allergy Immunol 2000 Nov;11(4):225-9. «PMID: 11110576»PubMed
  18. Eggesbø M, Halvorsen R, Tambs K, Botten G. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999 May;10(2):122-32. «PMID: 10478614»PubMed
  19. Räsänen L, Ylönen K. Food consumption and nutrient intake of one- to two-year-old Finnish children. Acta Paediatr 1992 Jan;81(1):7-11. «PMID: 1600309»PubMed