Olkapään ei-tapaturmaiset jännevaivat

Keskeistä

• Kiertäjäkalvosimen rappeumaan liittyvä oireilu (olkalisäkkeen alainen kipu) on yleisin olkapään ilman tapaturmaa alkanut vaiva.
• Kiertäjäkalvosimen jännerappeuma voi oireilla riippumatta siitä, onko jänne ehjä vai repeytynyt.
• Ilman tapaturmaa alkanut olkapään kiertäjäkalvosinrepeämään liittyvä oire on tärkeä erottaa tapaturmaan liittyvän repeämän aiheuttamasta akuutista oireesta, joka voi tietyissä tilanteissa vaatia kiireellistäkin leikkaushoitoa (ks. «Olkapään tapaturmaiset jännevaivat»1).
• Olkapään jännevaivojen hoitoaika on yleensä useita kuukausia hoitomuodosta riippumatta.

Esiintyvyys

• Alle 50-vuotiailla ilman tapaturmaa syntynyt kiertäjäkalvosimen jännerepeämä on harvinainen. Tässä ikäryhmässä olkalisäkkeen alaisen kivun syynä ovat usein jänteen tendinoosi-/tendiniittimuutokset.
• Kiertäjäkalvosimen rappeumaperäisten jännerepeämien esiintyvyys alkaa kasvaa 50 ikävuoden jälkeen: 60-vuotiaista 30 %:lla ja 80-vuotiaista jopa 50 %:lla on todettu olevan kiertäjäkalvosimen rappeumaperäinen jännerepeämä «Yamamoto A, Takagishi K, Osawa T ym. Prevalence and risk factors of a rotator cuff tear in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2010;19(1):116-20. »6.

Oireet ja löydökset

• Repeämät ovat usein oireettomia, ja syitä repeämän muuttumiseen oireiseksi ei täysin tunneta «Lawrence RL, Moutzouros V, Bey MJ. Asymptomatic Rotator Cuff Tears. JBJS Rev 2019;7(6):e9. »3 «Minagawa H, Yamamoto N, Abe H ym. Prevalence of symptomatic and asymptomatic rotator cuff tears in the general population: From mass-screening in one village. J Orthop 2013;10(1):8-12. »5.
• Oirekuva alkaa usein vähitellen. Oireen alku voi liittyä rasitukseen, mutta usein selkeää altistavaa tekijää ei ole osoitettavissa.
• Oirekuvan perusteella voi olla vaikeaa arvioida, onko kyse kiertäjäkalvosimen rappeumasta vai sen seurauksena syntyneestä jännerepeämästä.
  • Molemmissa tapauksissa oireena on useimmiten olkapään ja olkavarren yläosan ulkosivulle paikantuva kipu (olkalisäkkeen alainen kipu), joka usein pahenee makuuasennossa aiheuttaen yösärkyä ja nukkumisvaikeutta.
  • Kivun lisäksi olkapäässä voi olla lapalihasten voimaheikkoutta kivusta ja/tai kiertäjäkalvosimen jännerepeämästä johtuen.

Tutkimukset

Hoito ja lähettämiskriteerit

• Ensisijainen hoito on konservatiivinen riippumatta siitä, onko kyse kiertäjäkalvosimen rappeumasta vai sen seurauksena syntyneestä jännerepeämästä «Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodec»1.
• Konservatiivisen hoidon keinoina ovat kipulääkitys, fysioterapia (hartiarenkaan asento- ja liikekontrolli) ja mahdollisten työergonomisten tekijöiden huomiointi.
• Olkalisäkkeen alaisen glukokortikoidi-puuduteinjektion «Pistoshoidot»3 vastetta voi kokeilla muutamaan kertaan 1–2 kk:n välein.
• Jos asianmukaisesti toteutetulle konservatiiviselle hoidolle ei saada vastetta 3–6 kk:n aikana, olan passiiviset liikeradat ovat auki eikä röntgenkuvassa todeta merkittävää olkanivelen kulumaa (kuva «»5) tai olkalisäkkeen alaisen tilan madaltumista (kuva «»4), voidaan kiertäjäkalvosinjänteen diagnostiikkaa tarkentaa olkapään magneettikuvauksella, tarvittaessa erikoissairaanhoitoon lähettäen.
  • Jos kiertäjäkalvosinjänne on magneettikuvauksessa ehjä ja hauislihaksen pitkän pään jänne on ehjänä urassaan tai kokonaan poikki, leikkauksellista hoitoa jännevaivan suhteen ei ole tarjolla «Paavola M, Kanto K, Ranstam J ym. Subacromial decompression versus diagnostic arthroscopy for shoulder impingement: a 5-year follow-up of a randomised, placebo surgery controlled clinical trial. Br J »2 «Karjalainen TV, Jain NB, Page CM ym. Subacromial decompression surgery for rotator cuff disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;1():CD005619. »4.
  • Leikkaushoitoa voidaan harkita konservatiivisen hoidon jälkeen, jos magneettikuvauksessa todetaan kiertäjäkalvosinjänteen repeämä eikä lapalihaksissa todeta merkittävää rasvadegeneraatiota «Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodec»1.
  • Leikkaushoitoa voidaan harkita konservatiivisen hoidon jälkeen myös sellaisessa tilanteessa, jossa kiertäjäkalvosinjänne on ehjä mutta hauislihaksen pitkän pään jänteessä on todettavissa repeämää tai epävakauteen sopiva löydös (jänne pois urastaan).
• Jos olkapään röntgenkuva on normaali ja kliinisessä tutkimuksessa todetaan passiiviliikkeen rajoitteet, kyseessä on yleensä jäätynyt olkapää «Jäätynyt olkanivel»2. Tällöin ei lisäkuvantamista tai leikkaushoitoarviota jänneoire-epäilyn takia tarvita.
• Kirjaa lähetteeseen potilaan mahdollinen halukkuus leikkaushoitoon.
  • Olkapääleikkaus vaatii yhteistyökykyä ja hyvää hoitoon sitoutumista leikkauksen jälkeen.
• Potilasta on hyvä informoida, että olkapään jännevaivojen hoitoaika on yleensä useita kuukausia hoitomuodosta riippumatta.