Takaisin Tulosta

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta

Lääkärin käsikirja
20.11.2025 • Viimeisin muutos 20.11.2025
Kirsimari Aaltonen

Keskeistä

  • Raskaudessa on aina olemassa pieni riski sikiön kromosomipoikkeavuuteen.
  • Neuvolassa tarjotaan mahdollisuutta seulontatutkimuksiin.
  • Seulonta on vapaaehtoista. Perhe ratkaisee itse osallistumisensa.

Seulonnan taustaa

  • Downin oireyhtymän aiheuttavan 21-trisomian esiintyvyys vastasyntyneillä on n. 1/600 «Downin oireyhtymä»1. Sen esiintyvyys kasvaa odottajan iän mukana: se on pienempi kuin 1/1 000 alle 30-vuotiaalla odottajalla ja suurempi kuin 1/100, jos odottaja on yli 40-vuotias. 18-trisomian «18-trisomia (Orphanet)»2 esiintyvyys on n. 1/8 000 vastasyntynyttä ja 13-trisomian «Trisomia 13 (Orphanet)»3 esiintyvyys n. 1/8 000–1/22 000 vastasyntynyttä.
  • Seulonta-asetuksen mukaan hyvinvointialueiden velvollisuus on tarjota sikiöiden kromosomiseulonnat ja vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämistä koskevat seulonnat kaikille raskaana oleville naisille «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221243»1.
    • Varhaisraskauden yleinen kaikututkimus raskausviikolla 10+0 – 13+6
    • Kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen raskausviikon 10+0 jälkeen
    • Kaikututkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18+0 – 21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen
  • STM ohjeistaa seulontojen järjestämistä «https://stm.fi/seulonnat/sikioseulonnat»2. Seulontaan osallistuminen on vapaaehtoista.
  • Ennen osallistumista raskaudenaikaisiin seulontatutkimuksiin vanhemmille tulee antaa riittävä neuvonta seulonnan tarkoituksesta ja sisällöstä. Tämän tekee äitiysneuvolan terveydenhoitaja.
    • Seulontojen vapaaehtoisuutta tulee korostaa, jotta osallistuminen ei tapahtuisi rutiininomaisesti vaan harkitusti.
    • Harkitsematon osallistuminen seulontatutkimuksiin saattaa johtaa ei-toivottuihin tilanteisiin, joihin vanhemmat eivät ole varautuneet.
  • Kromosomipoikkeavuuksia voidaan seuloa varhaisraskauden yhdistelmäseulonnalla «»1 tai joskus keskiraskauden seerumiseulonnalla «»2. Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta on mahdollista myös odottajan verestä määritetyn sikiöperäisen DNA:n perusteella (NIPT, non-invasive prenatal testing).
  • Riskiryhmään jääneille odottajille tarjotaan mahdollisuus jatkotutkimuksiin: NIPT tai suoraan invasiivinen näytteenotto kromosomitutkimusten tekemiseksi. NIPT:n käyttö vähentää invasiivisten jatkotutkimusten määrää.
  • Jos odottaja jää seulonnassa riskiryhmään, hän ratkaisee itse, haluaako hän invasiivisia jatkotutkimuksia saatuaan ensin informaatiota niiden luotettavuudesta, niihin liittyvästä keskenmenoriskistä sekä näytteenoton ajankohdasta.

Seulontamenetelmät

Varhainen seerumiseulonta

Sikiön niskaturvotuksen mittaus evd

  • Sikiön niskaturvotus kaikututkimuksessa raskausviikoilla 10–13 toimii sikiön kromosomipoikkeavuuksien riskin osoittajana.
  • Korostunut niskaturvotus lisää sikiön riskiä myös erilaisiin muihin poikkeavuuksiin, esim. synnynnäiseen sydänvikaan (riski n. 5–10 %).
  • Niskaturvotus on yleensä ohimenevää, mutta osassa tapauksista turvotus lisääntyy ja johtaa raskauden spontaaniin keskeytymiseen riippumatta siitä, ovatko sikiön kromosomit poikkeavat vai normaalit.
  • Lisääntynyt niskaturvotus voi olla ohimenevää sekä normaalit että poikkeavat kromosomit omaavilla sikiöillä. Jos sikiön kromosomit ovat normaalit, niskaturvotus ohimenevä ja rakennekaikututkimuksen tulos on normaali, syntyvä lapsi on yleensä terve.
  • Jos perhe ei halua kromosomipoikkeavuuksien seulontaa, ensimmäisen raskauskolmanneksen kaikukuvaus voidaan tehdä ilman niskaturvotuksen mittausta.

Varhaisraskauden yhdistelmäseulonta evd

Keskiraskauden seerumiseulonta evd

NIPT

  • Odottajan verinäytteestä tehtävä sikiöperäisen DNA:n määritykseen perustuva tarkempi seulontatutkimus
    • NIPT:n arvioidaan yleensä löytävän yli 99 % kaikista 21-trisomioista.
    • 18- ja 13-trisomioiden suhteen herkkyys on pienempi; tarkka luku vaihtelee käytetyn tutkimusmenetelmän mukaan.
  • Voidaan yleensä tehdä 10. raskausviikon jälkeen.
  • Kajoamaton tutkimus, johon ei liity suurentunutta keskenmenon riskiä
  • Positiivinen tulos varmistetaan pääsääntöisesti lapsivesinäytteestä tehtävällä diagnostisella tutkimuksella.
  • Käytetään yleensä yleisimpien trisomioiden seulontaan tai sukupuolen määritykseen. Myös pienempien kromosominosien kopiolukumuutoksia voidaan seuloa niihin suunnitellulla NIPT:llä, mutta herkkyys ja tarkkuus eivät ole yhtä hyvät.

Rakennekaikututkimus

  • Ks. myös «Raskauden kaikututkimus»8.
  • Jos sikiöllä nähdään rakennepoikkeavuuksia, joiden tiedetään voivan liittyä kromosomipoikkeavuuteen, tarjotaan perheelle mahdollisuus kromosomitutkimuksiin (trisomia-PCR- ja molekyylikaryotyypitystutkimus).

Kaksosraskaudet

  • Kaksosraskauksissa selvitetään kaikututkimuksella, onko raskaus mono- vai dikoriaalinen.
  • Korioniteetin selvittäminen on tärkeää, koska monokoriaaliset raskaudet ovat aina myös monotsygoottisia, kun taas 90 % dikoriaalisista raskauksista on ditsygoottisia.
  • Monotsygoottisissa raskauksissa molemmat sikiöt ovat yleensä kromosomeiltaan joko normaaleja tai poikkeavia. Hyvin harvoin monotsygoottisilla kaksosilla voi olla toisistaan poikkeava genomi, mikä tällöin johtuu uudesta muutoksesta hedelmöittymisen jälkeen. Ditsygoottisissa raskauksissa sikiöiden kromosomistot ovat toisistaan riippumattomia.
  • Niskaturvotuksen määrittäminen sekä varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan riskilaskenta ovat mahdollisia kaksosraskaudessa. NIPT on yleensä mahdollinen seulontatutkimus myös kaksosraskauksissa.

Sikiön kromosomitutkimukset

  • Sikiön kromosomitutkimukset istukka- tai lapsivesinäytteestä ovat hyvin luotettavia: yli 99 %:ssa päästään varmaan tulokseen.
  • Epävarmuutta voi aiheuttaa ns. mosaiikkilöydös, jolloin näytteessä nähdään sekä kromosomeiltaan normaaleja että poikkeavia soluja.
  • Trisomia-PCR-tutkimuksella tutkitaan sikiön kromosomien 13, 18 ja 21 sekä sukukromosomien lukumäärät. Jos tämän tulos on normaali, tehdään yleensä molekyylikaryotyypitystutkimus, jolla voidaan tutkia kaikkien kromosomien osalta myös pienempiä kopiolukumuutoksia, deleetioita, duplikaatioita tai monistumia.
  • Istukka- ja lapsivesitutkimukseen liittyy n. 0.5 %:n suuruinen keskenmenon vaara «Second trimester amniocentesis increases the risk of spontaneous miscarriage but is safer than transcervical chorionic villus sampling and early amniocentesis.»A.

Istukkanäytetutkimus

  • Istukkanäytteen voi ottaa 11. raskausviikon jälkeen. Näyte otetaan neulalla vatsanpeitteiden läpi. Neula pistetään kaikuohjauksessa istukan alueelle, josta saadaan ruiskuun hiukan istukkakudosta.
  • Trisomia-PCR-tutkimuksen tulos saadaan n. viikossa ja molekyylikaryotyypityksen muutamassa, usein 1–2 viikossa.

Lapsivesitutkimus

  • Lapsivesitutkimus voidaan tehdä 15. raskausviikon jälkeen. Lapsivesinäyte otetaan neulalla vatsanpeitteiden läpi kaikuohjauksessa, jolloin nähdään neulan kulku kohtuonteloon.
  • Trisomia-PCR-tutkimuksen tulos saadaan n. viikossa ja molekyylikaryotyypityksen yleensä n. 1–2 viikossa.
  • Lapsivesinäytteestä voidaan tarvittaessa määrittää myös alfa-fetoproteiinin (AFP) pitoisuus, joka voi suurentua esim., jos sikiöllä on keskushermostoputken sulkeutumishäiriö tai kongenitaalinefroosi.

Kromosomitutkimusten aiheet

  • Niskaturvotusmittauksessa, yhdistetyssä kaikututkimus- ja seerumiseulonnassa, seerumiseulonnassa tai NIPT:ssa suurentunutta kromosomipoikkeavuuden riskiä osoittava tulos
  • Kaikututkimuksessa havaittuja sikiön poikkeavuuksia, joiden perusteella harkitaan trisomia-PCR- ja molekyylikaryotyypitystutkimusta
    • Kaikututkimuksessa havaittu rakennepoikkeavuus, johon liittyy suurentunut riski kromosomipoikkeavuuteen, esim. napatyrä, palleatyrä tai sydänvika
    • Sikiön kasvunhidastuma
  • Perheessä jommallakummalla vanhemmista tai aikaisemmalla lapsella todettu kromosomipoikkeavuus

Poikkeavat tutkimustulokset ja jatkotoimenpiteet

  • Jos sikiön kromosomitutkimuksen tulos on poikkeava, sen merkityksen ymmärtämiseksi ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelemiseksi on vanhemmille syytä järjestää mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan.
  • Jos vanhemmat niin päättävät, he voivat todetun kehityshäiriön tai vamman vuoksi hakea raskauden keskeytystä 24. raskausviikolle asti; ks. «https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/raskauden-keskeyttaminen»3.
  • Jos vanhemmat päättävät jatkaa raskautta, järjestetään raskauden seuranta, suunnitellaan synnytystapa ja lapsen mahdollisesti tarvitsema hoito synnytyksen jälkeen parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Sekä raskauden keskeytyksen yhteydessä että silloin, kun raskaus jatkuu ja sikiöllä on todettu sairaus, vanhemmille tulee tarjota mahdollisuus psyykkiseen tukeen esim. psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluavun muodossa.
  • Jos raskaus keskeytetään sikiön rakennepoikkeavuuden vuoksi, on tärkeää tehdä keskeytyksen jälkeen tarvittavat tutkimukset rakennepoikkeavuuden tarkan tyypin selvittämiseksi (esim. sikiön tarkastelu, valokuvat, trisomia-PCR-, molekyylikaryotyyppi- tai joskus geenitutkimus, obduktio). Tällöin vanhemmat voivat keskeytyksen jälkeisessä perinnöllisyysneuvonnassa saada tietoa poikkeavuuden uusiutumisriskistä ja raskaudenaikaisten tutkimusten mahdollisuuksista mahdollisissa seuraavissa raskauksissa.

Kirjallisuutta

  1. Flöck A, Tu NC, Rüland A, ym. Non-invasive prenatal testing (NIPT): Europe's first multicenter post-market clinical follow-up study validating the quality in clinical routine. Arch Gynecol Obstet 2017;296(5):923-928 «PMID: 28887622»PubMed
  2. Äyräs O, Eronen M, Tikkanen M, ym. Long-term outcome in apparently healthy children with increased nuchal translucency in the first trimester screening. Acta Obstet Gynecol Scand 2016;95(5):541-6 «PMID: 26918672»PubMed
  3. Sarno L, Revello R, Hanson E, ym. Prospective first-trimester screening for trisomies by cell-free DNA testing of maternal blood in twin pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2016;47(6):705-11 «PMID: 26970114»PubMed
  4. Revello R, Sarno L, Ispas A, ym. Screening for trisomies by cell-free DNA testing of maternal blood: consequences of a failed result. Ultrasound Obstet Gynecol 2016;47(6):698-704 «PMID: 26743020»PubMed
  5. Norton ME, Jacobsson B, Swamy GK, ym. Cell-free DNA analysis for noninvasive examination of trisomy. N Engl J Med 2015;372(17):1589-97 «PMID: 25830321»PubMed
  6. Äyräs O, Eronen M, Tikkanen M, ym. Long-term neurodevelopmental outcome of children from euploid pregnancies with increased nuchal translucency in the first trimester screening. Prenat Diagn 2015;35(4):362-9 «PMID: 25511913»PubMed
  7. Ayräs O, Tikkanen M, Eronen M, ym. Increased nuchal translucency and pregnancy outcome: a retrospective study of 1063 consecutive singleton pregnancies in a single referral institution. Prenat Diagn 2013;33(9):856-62 «PMID: 23613307»PubMed
  8. Valtioneuvoston asetus seulonnoista 339/2011 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339»4
  9. Autti-Rämö I, Koskinen H, Mäkelä M ym. Raskauden ajan ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. FinOHTAn raportti 27, 2005 «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76012/r027f.pdf?sequence=1»5
  10. Wald NJ, Rodeck C, Hackshaw AK, ym. First and second trimester antenatal screening for Down's syndrome: the results of the Serum, Urine and Ultrasound Screening Study (SURUSS). Health Technol Assess 2003;7(11):1-77 «PMID: 12709291»PubMed