Toistuva keskenmeno

Keskeistä

• Tarkoittaa vähintään 2–3 kohdunsisäisen raskauden keskeytymistä ennen raskausviikkoa 22.
• Toistuvan keskenmenon syy jää selittämättömäksi n. 50 %:ssa tapauksista.
• Lisääntynyt hankittu tukostaipumus (fosfolipidivasta-aineet) on tärkein hoidettavissa oleva aiheuttaja.
• Toistuvat keskenmenot ovat sekä henkisesti että fyysisesti rasittavia.
• Onnistuneen raskauden ja synnytyksen mahdollisuus on toistuvan keskenmenon jälkeen kuitenkin erittäin hyvä, jopa 60–80 %. Ennuste on sitä parempi, mitä nuorempi nainen on.
• Yleislääkäri voi selvittää ja hoitaa parin perussairaudet ja tarkistaa, onko elintavoissa korjaamista. Ks. myös Hedelmällisyysneuvonta «Hedelmällisyysneuvonta»1.

Epidemiologia

• Kaikista todetuista raskauksista keskeytyy 15–25 %. Vain 5 %:lla naisista on 2 keskenmenoa ja 1–3 %:lla 3 tai enemmän.
• Riskitekijöistä tärkeimmät ovat naisen ikä ja keskenmenojen määrä. 40-vuotiaista naisista synnyttää 40 % ja 45-vuotiaista 25 % kolmen keskenmenon jälkeen.
• 75 % keskenmenoista tapahtuu ennen 13. raskausviikkoa.

Syyt

Tutkimukset

• Tutkimukset käynnistetään tapauskohtaisesti harkiten 2 tai 3 keskenmenon jälkeen, kun raskaus on todettu joko kaikukuvauksessa tai pelkällä raskaustestillä. Kohdunulkoisia ja mola-raskauksia ei lasketa mukaan.

Hoito evd

• Ilman hoitoakin ennuste on hyvä: 60–80 % seuraavista raskauksista ei mene kesken.
  • Yli 35-vuotiailla ennuste huononee.
• Elintapojen korjaaminen kannattaa: normaali paino, tupakoinnin lopettaminen, korkeintaan kohtuullinen alkoholin ja kofeiinin käyttö, liikunta, kannabistuotteiden välttäminen.
• Foolihappolisää (0.4–1 mg/vrk) ja D-vitamiinilisää suositellaan uutta raskautta suunnitteleville.
• Seuranta ja henkinen tuki
  • Raskautta seurataan huolellisesti varhaisesta vaiheesta lähtien, mikä vähentää pelkoja ja epävarmuutta.
  • Seurantakäynneillä tehdään kaikututkimus.
  • On viitteitä siitä, että raskauden huolellinen seuranta voi vähentää keskenmenojen riskiä merkittävästi.
• Jos naisella on todettu vähintään 3 varhaisvaiheen keskenmenoa ja hänellä todetaan fosfolipidivasta-aineita, aloitetaan ASA 75–100 mg jo ennen raskauden alkua. Kun raskaustesti on positiivinen, hoitoon liitetään pienimolekyylinen hepariini (LMWH) painon mukaisella profylaktisella annoksella «Combined unfractionated heparin or low molecular weight heparin and aspirin appears to reduce pregnancy loss in women with antiphospholipid antibody or lupus anticoagulant and previous miscarriage.»B. Hoitoa jatketaan vähintään raskausviikkoon 36 saakka.
• Kohdun anatomisten poikkeavuuksien korjausta harkitaan tapauskohtaisesti.
• Koeputkihedelmöityshoidon (IVF) yhteydessä tehtävästä alkiotutkimuksesta (PGT) on hyötyä silloin, kun on viitteitä siitä, että keskenmenojen syynä on geneettinen poikkeavuus (translokaatio, geenimutaatio, sikiön kromosomipoikkeavuus).
• Tavanomaisesta IVF-hoidosta ei ole hyötyä.
• Adjuvanttihoitojen (vitamiinihoidot, glukokortikoidihoidot, LMWH, pieniannoksinen ASA, immunoterapia) hyödystä ei ole osoitettua näyttöä tuntemattomasta syystä johtuvien keskenmenojen estohoidossa.
• Emättimen kautta annosteltava progesteroni (esim. 400 mg 12 t:n välein) saattaa parantaa raskauden onnistumistodennäköisyyttä niillä potilailla, joilla on alkuraskauden verenvuotoa ja taustalla keskenmenoja «Progestogen started in luteal phase may be effective for preventing miscarriage in women with recurrent miscarriages of unclear etiology compared with placebo.»C. Progesteroni aloitetaan, kun vuoto alkaa, ja hoitoa jatketaan raskausviikolle 16 saakka. Tämä käytäntö ei ole vielä vakiintunut