Takaisin Tulosta

Lapsen päänsärky

Lääkärin käsikirja
9.10.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Tuuli Immonen, Mikael Raisio ja Milla Ylijoki

Keskeistä

  • Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä eivätkä edellytä lisätutkimuksia tai hoitoa. Päänsärkyä voi esiintyä jo pikkulapsilla.
  • Lapsilla esiintyy sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä, koululaisilla usein molempia.
  • Voimakas päänsärky edellyttää lääkärin arviota, joka valtaosassa tapauksista hoituu perusterveydenhuollossa.
  • Luonteeltaan muuttumaton päänsärky hyvinvoivalla lapsella, jolla ei ole muita neurologisia tai hälyttävinä pidettyjä oireita eikä poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa, ei viittaa aktiiviseen kallonsisäiseen prosessiin päänsäryn aiheuttajana. Tällainen potilas voidaan tutkia ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Päivittäin kuukaudesta toiseen jatkuvan päänsäryn takana voi olla moninaisia ongelmia, jotka edellyttävät lapsen kokonaistilanteen kartoitusta.

Yleistä

  • Toistuvista päänsäryistä kärsii joka kymmenes koulunsa aloittavista ja lähes kolmannes murrosikäisistä.
  • Vaikka toistuva päänsärky on harvoin vakavan sairauden oire, se vaikuttaa lapsen jokapäiväiseen elämään haitallisesti.
  • Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus ja toimenpiteitä vaativien syiden poissulku on keskeistä. Monissa tapauksissa keskustelu asiasta saattaa tuoda esiin päänsärkyä aiheuttavia tekijöitä lapsen elämässä.
  • Usein tieto siitä, ettei kyseessä ole vakava sairaus, helpottaa tilannetta. Sopivan lääkityksen valinta ja riittävän pitkä seuranta ovat hoidon kulmakivet.

Perustutkimukset

  • Toistuvan päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Ne antavat viitteitä päänsäryn mahdollisista elimellisistä syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia.
  • Päänsärkypäiväkirjaa on suositeltavaa käyttää apuna (ks. esim. Migreeniyhdistyksen päänsärkypäiväkirja «https://migreeni.org/tietoa/materiaalia-tueksi/»1 ja Terveyskylän päänsärkypäiväkirja «https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/paansarky/paansarkypaivakirjat/paansarkypaivakirja»2).
  • Anamneesi
    • Liikunta, ruutuaika, ruokailu- ja nukkumistavat, yöunen määrä
    • Kouluun (mm. oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen), harrastusten määrään ja vaatimustasoon sekä kaveripiiriin (onko kavereita?) liittyvät asiat
      • Koulun aloitukseen liittyy päänsäryn yleistymistä. Alle kouluikäisillä migreeniä esiintyy 1–3 %:lla. Yli 10 v:n iässä migreeniä esiintyy 10–25 %:lla; pojilla 8–15 %:lla ja tytöillä 10–25 %:lla.
    • Perhetilanne
    • Lapsen yleinen reagointitapa; omat/ympäristön vaatimukset suoriutumiseen nähden
    • Särkyä pahentavat/vähentävät tekijät
    • Muiden perheenjäsenten päänsärkyanamneesi
    • Muut mahdolliset sairaudet lääkehoitoineen
  • Huolellinen somaattinen ja neurologinen tutkimus
    • Neurologiseen tutkimukseen kuuluu arvio lapsen liikuntakyvystä (tasapaino, koordinaatio, lihasvoimat, mahdolliset puolierot), aivohermoista (erityisesti karsastus, näköhermo) ja kokonaiskehityksestä. Pään ja niskalihasten palpaatio voi paljastaa lihaskireyden tai arkuutta lihasten kiinnityskohdissa.
    • Näön ja silmänpohjien tarkastus, verenpaineen mittaus
      • Jos silmänpohjiin ei saada näkyvyyttä, tulee kokonaistilanteen (anamneesi ja muut mahdolliset statuslöydökset) perusteella arvioida, tarvitaanko silmälääkärin tutkimus.
    • Pituuskasvun arviointi kasvukäyrän perusteella ja leikki-ikäisiltä päänympäryksen kasvukäyrä «https://pshyvinvointialue.fi/kasvuk%C3%A4yr%C3%A4t»3

Jatkotutkimukset

  • Toistuvankaan päänsäryn yhteydessä ei yleensä tarvita erityisiä tutkimuksia huolellisen anamneesin ja statuksen lisäksi.
  • Jos herää epäily somaattisen sairauden mahdollisuudesta (esim. anemia «Lapsen anemia»1, uniapnea «Lasten ja nuorten unihäiriöt»2), ohjataan tarvittavat tutkimukset kliinisen epäilyn mukaisesti.
  • Tietyissä tilanteissa voidaan tarvita pään kuvantamistutkimusta. Magneettikuvaus on ensisijainen menetelmä.
  • Pään magneettikuvausta tulee harkita, kun
    • päänsärkyä ja oksentelua esiintyy öisin tai heti ylös noustessa
    • päänsäryn yhteydessä on tajunnan häiriöitä
    • äkillinen fyysinen ponnistus tai yskiminen laukaisee voimakkaan päänsäryn
    • esiintyy säännönmukaisesti toispuolinen aina samalla puolella tai takaraivolla sykkivä päänsärky
    • päänsärky on paheneva tai hoitoresistentti
    • lapsen luonne tai käytös muuttuu
    • lapsen kasvu on poikkeavaa tai pään kasvu kiihtyy varhaislapsuudessa
    • esiintyy pitkittyneitä tai epätyypillisiä auraoireita «»1
    • havaitaan poikkeavia neurologisia löydöksiä tai poikkeavaa kehitystä
    • lapsi on alle 5-vuotias.
  • Epäily kohonneesta kallonsisäisestä paineesta vaatii päivystyslähetteen erikoissairaanhoitoon. Kohonneeseen kallonsisäisen paineeseen voivat viitata
    • aamuoksentelu, aamuun ja aamupäivään painottuva päänsärky, neurologiset statuslöydökset
    • statuslöydöksenä papilliturvotus (kehittyy hitaasti; normaali silmänpohjalöydös ei aina poissulje kohonnutta aivopainetta).
  • Silmälääkärin tutkimus
    • Saattaa olla aiheellinen piilokarsastuksen ja taittovikojen etsimiseksi.
  • Hammaslääkärin tutkimus
    • Selvä virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa bruksaukseen viitaten
    • Hammasrautojen asentamisen jälkeen alkanut toistuva päänsärky

Lääkkeetön ehkäisy evd

  • Lääkkeettömän hoidon periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin päänsärkytyyppeihin, joiden taustalla ei ole hoidettavaa perussairautta. Usein jo tieto siitä, ettei kyseessä ole vakava sairaus, helpottaa tilannetta. Tuki ja informointi päänsäryn laadusta, kipumekanismeista ja itsehoitokeinoista on tärkeää.
  • Päänsäryn havainnointi päiväkirjan avulla auttaa yleensä diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa.
  • Jatkuva tai toistuva päänsärky voi haitata suuresti lapsen koulunkäyntiä ja harrastuksia. Päänsäryn syihin tulisi sen vuoksi puuttua ensisijaisesti selvittämällä, mitkä tekijät provosoivat päänsärkyä. Tiivis yhteistyö koulun kanssa voi olla tarpeen. Myös mahdollinen oppimisvaikeus on tärkeää tunnistaa, jolloin voidaan tarvita yhteistyötä koulupsykologin kanssa.
  • Pieni osa migreeniä sairastavista saattaa saada migreenikohtauksen jostakin ruoka- tai lisäaineesta. Erityisiä eliminaatiodieettejä ei suositella.
  • Säännöllinen ateria-, ulkoilu- ja unirytmi, ruutuajan rajaaminen, riittävä juominen sekä silmien suojaaminen valolta voivat merkittävästi harventaa migreenikohtauksia ja muistakin syistä esiintyvää toistuvaa päänsärkyä.
  • Tutkimustietoa ei ole siitä, mikä psykologinen hoitomuoto tai niiden yhdistelmä (biopalautehoito, rentoutushoito tai kognitiivis-behavioraalinen hoito) olisi tehokkain. Vaikeahoitoisissa tilanteissa on saatu hyviä kokemuksia psykofyysisestä fysioterapiasta.

Migreeni

  • Lasten migreenin diagnoosikriteerit «Migreeni»3 ovat pääosin samat kuin aikuisilla. Lapsilla esiintyy sekä tavallista migreeniä että auraoirein alkavaa migreeniä. Lapsilla migreenikohtauksen kesto voi kuitenkin olla lyhyempi (2–72 t) kuin aikuisilla. Särky on lapsilla tyypillisesti molemminpuolista ja otsalle painottuvaa.
  • Perinnöllinen taipumus on vahva.
  • Stressi, paasto, väsymys sekä valo- ja meluärsytys voivat provosoida migreenikohtauksia.
  • Tyypillinen migreenikohtaus alkaa äkillisesti. Lapsi on kalpea, selvästi sairas ja pahoinvoiva, vetäytyy mielellään hämärään, hiljaiseen huoneeseen eikä halua leikkiä. Kohtaus päättyy usein oksentamiseen, minkä jälkeen lapsi nukahtaa ja on herättyään oireeton.
  • Migreenikohtauksia esiintyy myös myönteisten, jännittävien kokemusten yhteydessä (syntymäpäiväjuhlat, vierailu huvipuistossa).
  • Myös lasten migreeniin voi liittyä näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista tai halvausoireita. Auraoireet edeltävät päänsärkyä ja häviävät päänsäryn alettua.
    • Yksittäinen auraoire kestää yleensä 5–60 min, jonka aikana tai tunnin kuluessa siitä alkaa tyypillisesti päänsärky. Potilaalla voi olla useita auraoireita, jolloin yhteiskesto voi olla yli tunnin.
    • Lähes kaikilla (90 %) aurallista migreeniä sairastavilla potilailla on ainakin joskus näköauraoire.
    • Jos yksittäinen auraoire kestää yli tunnin tai auraoireisiin liittyy poikkeavia statuslöydöksiä (esim. toispuolihalvaus), lisätutkimukset erikoissairaanhoidossa ovat aiheellisia.
  • Päivittäiset kohtaukset ja jatkuva tai lähes jatkuva päänsärky eivät kuulu tyypillisen migreenin kuvaan. Kroonista migreeniä esiintyy kuitenkin myös lapsilla. Tällöin päänsärkykohtauksia on yli 3 kk:n aikana ollut vähintään 15/kk, ja niistä vähintään 8/kk on migreenikohtauksia.
  • Diagnoosi on poissulkudiagnoosi, joka vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan.
  • Familiaalinen hemipleginen migreeni (FHM) «Hemipleeginen migreeni (Orphanet)»4 on vallitsevasti periytyvä sairaus. Halvausoireet voivat alkaa ilman päänsärkyäkin. FHM:n aiheuttajina tunnetaan useita eri ionikanavien geenivirheitä.

Migreenikohtauksen hoito evd

  • Kipuherkistymisen estämiseksi annetaan heti riittävän suuri määrä lääkettä ja uusi annos tarvittaessa 2 t:n kuluttua.
  • Alle 12-vuotiaalle ensisijainen lääke on ibuprofeeni suun kautta, ja siihen voi yhdistää parasetamolin. Näyttö niiden samanaikaisen käytön hyödystä migreenin hoidossa lapsilla puuttuu.
  • Yli 12-vuotiaalle ensisijainen lääke on ibuprofeeni, johon voi auravaiheen loputtua yhdistää triptaanin.
  • Triptaanien teho on osoitettu pääasiassa yli 12-vuotiailla, mutta kliinisen kokemuksen mukaan ne ovat turvallisia yli 6-vuotiailla ja yli 20 kg painavilla lapsilla.
  • Ensisijainen triptaani on sumatriptaani-nenäsuihke. Jos tällä ei saada riittävää vastetta, voidaan kokeilla toista triptaanivalmistetta tai lääkemuotoa.
  • Ks. myös taulukko «Lasten ja nuorten migreenin kohtaushoito. Muokattu lähteestä: Käypä hoito -suositus Migreeni, 2024 (viitattu 7.11.2024) »1.
  • Särkylääkepäänsäryn mahdollisuus tulee pitää mielessä.
  • Metoklopramidia ei tule käyttää lapsille ekstrapyramidaalisten haittavaikutusten takia. Varhainen kipulääkkeen anto saattaa estää myös pahoinvointia. 5-HT3-reseptorin salpaajia (esim. ondansetronia) voidaan käyttää pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon sairaalapäivystyksessä.
  • Vaikeassa migreenikohtauksessa voidaan tarvita suonensisäistä lääkitystä sairaalapäivystyksessä «Migreeni»3.
Taulukko 1. Lasten ja nuorten migreenin kohtaushoito. Muokattu lähteestä: Käypä hoito -suositus Migreeni, 2024 (viitattu 7.11.2024) «https://www.kaypahoito.fi/hoi36050»4
LääkeKerta-annosSuurin annos; aikuisannosta ei saa ylittääLyhyin antoväli (t)Valmistemuoto
** Annostus Lapsi ja lääke -tietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/laake/»5 (vaatii käyttöoikeuden)
Ibuprofeeni10–20 mg/kg40 mg/kg/vrk (maksimiannos 2 400 mg/vrk)2Oraalisuspensio
Tabletti
Kapseli
Deksketoprofeeni
(tulehduskipulääkkeen i.v.-vaihtoehto, poikkeuskäyttö)		0.5–1 mg/kg (maksimikerta-annos 50 mg)1.5–3 mg/kg/vrk (maksimiannos 150 mg/vrk)8I.v.
Parasetamoli15 mg/kg60 mg/kg/vrk (maksimiannos 3 000 mg/vrk)2Oraalisuspensio
Poretabletti
Hajoava tabletti
Tabletti
I.v.
Sumatriptaani
(12–17-vuotiaille)		10 mg 20 mg/vrk2Nenäsuihke
Ritsatriptaani**
(12–17-vuotiaille)		5 mg (20–39 kg)10 mg/vrk2Tabletti
10 mg (≥ 40 kg)20 mg/vrk2Tabletti
Tsolmitriptaani
(12–17-vuotiaille)		5 mg10 mg/vrk2Nenäsuihke
2.5 mg5 mg/vrk2Tabletti
(poikkeuskäyttö)
Ondansetroni
0.15 mg/kg i.v. (maksimikerta-annos 8 mg)0.45 mg/kg/vrk i.v. (maksimiannos 32 mg/vrk)
8I.v.
0.15 mg/kg p.o. (maksimikerta-annos 8 mg)
Huom. Tablettia ei saa puolittaa.		0.3 mg/kg/vrk p.o. (maksimiannos 16 mg/vrk)12Liukeneva tabletti

Estohoito

  • Estohoito voi olla aiheellinen, jos kohtaukset toistuvat useita kertoja kuukaudessa tai vaikuttavat merkittävästi lapsen toimintakykyyn.
  • Lääkkeenä voidaan käyttää propranololia tai vaikeimmissa tapauksissa erikoislääkärin määräyksellä amitriptyliiniä tai topiramaattia (ks. taulukko «Migreenin estolääkitys lapsilla ja nuorilla. Muokattu lähteestä: Migreeni: Käypä hoito -suositus, 2024 (viitattu 7.11.2024).»2).
  • Topiramaattia ei tule määrätä hedelmällisessä iässä olevalle naiselle ilman tehokasta raskauden ehkäisyä.
  • Propranololista on näyttöä lasten migreenin estohoidossa, ja sitä suositellaan ensisijaiseksi estolääkkeeksi. Sen voi aloittaa myös perusterveydenhuollossa.
    • Verenpaine ja syketaso tulee tarkistaa ennen hoidon aloitusta.
    • Annos 7-vuotialle ja vanhemmille on 0.5 mg–2 mg/kg/vrk (enintään 160 mg/vrk).
    • Haittavaikutuksena voi olla astman paheneminen.
  • Estolääkityksen kesto (3–12 kk) suunnitellaan yksilöllisesti. Sen voi tarvittaessa aloittaa uudelleen, jos tilanne jatkuu hankalana.
  • Hyvänä tehona voidaan pitää päänsärkykohtausten määrän puoliintumista.
  • ATR:n salpaajien tehosta ei ole näyttöä nuorten migreenin estossa kuten aikuisilla. Ellei muilla lääkkeillä ole saatu vastetta, voidaan harkita kandesartaanin käyttöä (poikkeuskäyttö).
  • CGRP-vasta-aineita käytetään aikuisten migreenin estohoidossa, ja niiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan lasten ja nuorten migreenin estohoidossa.
Taulukko 2. Migreenin estolääkitys lapsilla ja nuorilla. Muokattu lähteestä: Migreeni: Käypä hoito -suositus, 2024 (viitattu 7.11.2024).
LääkeryhmäLääkeAnnos lapsilla ja nuorilla
BeetasalpaajatPropranololi (p.o.)7-vuotiaille ja vanhemmille 0.5 mg–2 mg/kg/vrk (enintään 160 mg/vrk)
MasennuslääkkeetAmitriptyliini (p.o.), poikkeuskäyttö0.2 mg–1 mg/kg/vrk (iltaisin), enintään 50 mg/vrk
EpilepsialääkkeetTopiramaatti (p.o.), poikkeuskäyttö1–2 mg/kg, enintään 100 mg/vrk

Jännityspäänsärky

  • Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti. Se voi olla yhteydessä ryhti- ja työasento-ongelmiin, psyykkiseen stressiin tai purentaelimistön toimintahäiriöihin.
  • Voi esiintyä myös lapsilla, joilla on tyypillisiä migreenikohtauksia.
  • Jännityspäänsärky voi mennä ohi levolla tai syystä riippuen jopa liikunnalla.
  • Lepo ja rentoutuminen auttavat yleensä paremmin kuin lääkkeet.
  • Lievä jännityspäänsärky reagoi huonosti lääkkeisiin. Särkylääkkeiden tiheä käyttö voi lisätä särkylääkepäänsäryn syntymistä.
  • Ruutuajan rajoittaminen, unirytmin korjaaminen sekä ryhtivirheiden ja työasennon korjaaminen voivat auttaa.

Kirjallisuutta

  1. Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 7.11.2024). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi36050»4