Kuumekouristus
Lääkärin käsikirja
10.6.2024 • Viimeisin muutos 10.6.2024
Kuumeen aikana ilmaantuvan kouristelun syyt
- Kuumekouristus (yksinkertainen tai monimuotoinen)
- Oire keskushermostoinfektiosta (meningiitti, enkefaliitti) tai vakavasta bakteeri-infektiosta (sepsis)
- Oire infektion laukaisemasta metabolisesta häiriöstä (hypoglykemia, hyponatremia jne.)
- Epilepsiapotilaan kuumeen provosoima epileptinen kohtaus
- Näistä yksinkertainen kuumekouristus on ylivoimaisesti yleisin.
Kuumekouristuksen kriteerit
- Potilas on tyypillisesti 6 kk:n–5 v:n ikäinen.
- Potilaalla on kuumetta yli 38.0 °C (täysin tarkkaa rajaa kuumeen korkeudelle kuumekouristusten yhteydessä ei ole määritetty, mutta usein kuume nousee korkeaksi, yli 38.5 °C).
- Kuumetta ei välttämättä ole havaittu ennen kouristelua, vaan kouristelu voi olla kuumeen ensimmäinen merkki.
- Mikä tahansa infektio, joka nostaa kuumeen, voi laukaista kuumekouristuksen.
- Yksinkertainen kuumekouristus on neurologisesti terveellä lapsella esiintyvä lyhyt, yleensä 1–2 min ja korkeintaan 15 min kestävä aivoperäinen kohtaus, joka ei toistu saman vuorokauden sisällä. Itse kouristelu on tyypillisesti toonis-klooninen kohtaus, jossa lapsi menee tajuttomaksi ja yläraajat, alaraajat tai molemmat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti eli kehon molemmin puolin. Osa lapsista ei kouristele, vaan menee ainoastaan veltoksi.
- Monimuotoinen kuumekouristus kestää yli 15 min ja/tai kouristelut ovat epäsymmetrisiä ja/tai uusiutuvat 24 t:n kuluessa ja/tai niiden jälkeen on epäsymmetrisiä raajapareeseja (Toddin pareesi).
- Kuumekouristuksia on 2–5 %:lla lapsista; yli ⅔ niistä on lyhyitä, yksinkertaisia kuumekouristuksia.
Jatkotutkimusten aiheet
- Jos vanhemmat soittavat kotona ohimenneestä kuumekouristelusta, on olennaista varmistaa, että kouristelu oli todellakin lyhyt ja symmetrinen ja että potilaaseen on kouristuksen jälkeen saatavissa täysi kontakti.
- Kuumeen aikainen kohtaus voi olla bakteerimeningiitin, enkefaliitin tai sepsiksen oire, joten ensimmäistä kertaa kouristanut lapsi on syytä pyytää päivystyksellisesti lääkärin tutkittavaksi, vaikka kohtaus olisi ollut lyhyt ja lapsi olisi siitä toipunut.
- Jos lapsi on muutaman tunnin seurannassa kohtauksen jälkeen hyväkuntoinen eikä lääkärin tutkimuksessa tule esiin mitään poikkeavaa, häntä ei tarvitse lähettää sairaalaseurantaan, mutta vanhemmat tarvitsevat tarkat ohjeet lapsen voinnin seurannasta.
- Lapsi on ensiavun jälkeen syytä lähettää päivystyksellisesti sairaalahoitoon ainakin, jos
- kouristelu ei mene ohi 5 min:ssa
- lapsi kouristelee toistuvasti saman kuumeen aikana
- lapsen tajunta jää kohtauksen jälkeen alentuneeksi
- kouristelu on selvästi epäsymmetristä ja/tai siitä jää epäsymmetrinen raajapareesi (Toddin pareesi) tai
- epäillään keskushermostoinfektiota tai sepsistä tai on muu huoli lapsen yleistilasta.
- EEG- tai kuvantamistutkimuksia ei normaalisti kehittyneillä ja muuten terveillä yksinkertaisia kuumekouristuksia saavilla lapsilla tarvita jatkotutkimuksina siinäkään tapauksessa, että kuumekouristukset uusiutuvat myöhempien kuumeiden aikana. Em. tutkimukset ovat aiheellisia, jos lapselle tulee myös kuumeettomia kouristuksia.
- Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos 6 kk:n–5 v:n ikäisellä lapsella esiintyy vain kuumeen aikana yksinkertaisia tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista lapsi toipuu normaalisti.
- Välttämättä nämä eivät ole tarpeen myöskään 6(–7) v:n ikäisellä yksinkertaisen kuumekouristuksen saaneella etenkään, jos lapsella on ollut taipumus toistuviin yksinkertaisiin kuumekouristuksiin pienempänäkin.
Kuumekouristusten ehkäisy ja ensiapu kotona evd
- Vanhemmille on tärkeää kertoa kuumekouristusten luonnollisesta kulusta ja hyvästä ennusteesta.
- Jos lapsella on ollut kuumekouristus, se uusii 20–30 %:lla lapsista uusien kuumeisten infektioiden yhteydessä.
- Estolääkkeitä ei tule käyttää, sillä yhtä aikaa tehokkaita ja turvallisia estolääkkeitä ei ole saatavilla.
- Tulevat kuumeet hoidetaan kuten muidenkin lasten kuumeet, koska ei ole osoitettu, että tehokaskaan kuumeen hoito ehkäisisi kuumekouristuksia.
- Kuumekouristusten ensihoito toteutetaan kuten epileptisen kohtauksen ensihoito. Suurin osa kuumekouristuksista on lyhyitä, kestoltaan 1–2 min, ja ne loppuvat ilman mitään erityistoimia.
- Ensiapulääkettä ei määrätä rutiininomaisesti kotiin kaikille kuumekouristuspotilaille.
- Ensiapulääke on kuitenkin hyvä olla varalla erityisesti potilailla, joiden kuumekouristus on ollut pitkittynyt tai joilla pitkähköön kuumekouristukseen liittyy esim. välimatkasta johtuva viive pääsyssä ensiapua antavaan yksikköön.
- Huoltajille opetetaan yksityiskohtaisesti ensiapulääkkeen käyttö yli 5 min:n kestoisiin kuumekouristuksiin, harkinnan mukaan lääkkeenä joko bukkaalinen midatsolaami (annos 0.20–0.25 mg/kg) tai rektaalinen diatsepaami (annos 0.5[–0.75] mg/kg), ja neuvotaan kouristuskohtauksen yleiset ensiaputoimet.
- Ellei kotona annettu ensiapulääkkeen kerta-annos auta tai lapsi ei toivu kuumekouristuksesta nopeasti, hänet on vietävä ambulanssilla päivystyksellisesti sairaalahoitoon.
Kirjallisuutta
- Hautala M, Mikkonen K, Helander H. Kuumekouristuspotilas perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2022;77(5-6): 231-33. «Kuumekouristuspotilas perusterveydenhuollossa (5-6/2022)»2
- Offringa M, Newton R, Nevitt SJ, ym. Prophylactic drug management for febrile seizures in children. Cochrane Database Syst Rev 2021;6(6):CD003031 «PMID: 34131913»PubMed
- Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 13.5.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi. «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret)»3
- Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 13.5.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi. «Pitkittynyt epileptinen kohtaus ja status epilepticus»4
- Neligan A, Bell GS, Giavasi C ym. Long-term risk of developing epilepsy after febrile seizures: a prospective cohort study. Neurology 2012;78(15):1166-70. «PMID: 22459683»PubMed
- Nørgaard M, Ehrenstein V, Mahon BE ym. Febrile seizures and cognitive function in young adult life: a prevalence study in Danish conscripts. J Pediatr 2009;155(3):404-9. «PMID: 19555964»PubMed
- Teng D, Dayan P, Tyler S ym. Risk of intracranial pathologic conditions requiring emergency intervention after a first complex febrile seizure episode among children. Pediatrics 2006;117(2):304-8. «PMID: 16452347»PubMed
- McIntyre J, Robertson S, Norris E ym. Safety and efficacy of buccal midazolam versus rectal diazepam for emergency treatment of seizures in children: a randomised controlled trial. Lancet 2005;366(9481):205-10. «PMID: 16023510»PubMed