Takaisin Tulosta

Lapsen suutulehdus (stomatiitti)

Lääkärin käsikirja

27.3.2024 • Viimeisin muutos 27.3.2024

Merja Helminen

Sammas

Imeväisen suutulehdus, jonka tavallisin aiheuttaja on Candida albicans
Vaaleita laikkuja tai katetta lähinnä kielessä
Niukka sammas ei vaadi hoitoa. Itsehoitona voidaan käyttää esimerkiksi sitruunamehua.
Lääkehoitona käytetään yleensä paikallista sienilääkettä (mikonatsoligeeliä tai nystatiinimikstuuraa).
Imeväisen tutit on hyvä vaihtaa.
Jos sammas on sitkeä ja vaikeahoitoinen, on immuunipuutoksen mahdollisuus pidettävä mielessä.
Vaikeissa tapauksissa, esim. immuunipuutteisilla, voidaan käyttää systeemistä flukonatsolia.

Ks. Suun limakalvon virussairaudet «Suun limakalvon virussairaudet»1.
Aiheuttaja on Herpes simplex -virus.
On primaari-infektio, jonka yleisoireita ovat kuume, pahoinvointi ja päänsärky.
Herpesrakkuloita on todettavissa poskien limakalvolla, huulessa ja kielessä; usein rakkulat puhkeavat nopeasti ja jättävät jälkeensä pienen eroosion.
Ikenet ovat punoittavat, turvonneet ja usein vuotavat verta. Suu on erittäin kipeä, ja lapsi voi kieltäytyä syömästä.
Paranee itsestään. Kuume usein laskee neljännen päivän jälkeen, ja rakkulat alkavat resoloitua hieman myöhemmin.
Asikloviirista on mahdollisesti hyötyä, jos hoito aloitetaan ensimmäisten vuorokausien aikana.

Aiheuttajat ovat enteroryhmän viruksia. Enterorokon (käsi-suu-jalkataudin) tavallisin aiheuttaja on coxsackievirus A16 «Enterovirusinfektiot»2. Taudit esiintyvät yleensä loppukesällä ja alkusyksyllä.
Rakkuloita on todettavissa suun takaosissa, kitalaessa, nielurisojen seutuvilla ja takanielussa, käsi-suu-jalkataudissa myös käsissä ja jaloissa.
Tauti on yleensä lievä. Oireet ovat lievemmät kuin herpeksen aiheuttamassa stomatiitissa. Erotuksena herpekseen enterovirusinfektioissa on harvoin gingiviittiä (ienvuotoa). Yleisoireita ovat kuume, suun kipu, syömättömyys.
Hoito on oireenmukainen.

Ks. «Suun limakalvon haavaumat»3.
Suun limakalvolla on muuten terveellä lapsella uusiutuvia kivuliaita haavaumia, yleensä 1–5 kpl.
Haavaumien etiologia on epäselvä. Esim. stressi, anemia tai tietyt ruoka-aineet voivat toimia altistavina tekijöinä. Joskus natriumlauryylisulfaattia sisältävät hammastahnat voivat käynnistää tilanteen.
Lääkärin tehtävänä on myös sulkea pois yleissairaudet, joihin voi liittyä vastaavantyyppisiä suumuutoksia: neutropenia, inflammatorinen suolistosairaus, keliakia, immuunipuutos, Behçetin tauti.
Haavaumia ei edellä rakkulavaihe kuten herpeksessä. Toinen ero on yleisoireiden (kuume) puuttuminen.
Paikallisesta kortikosteroidista voi olla hyötyä (ks. «Suun limakalvon haavaumat»3). Myös antibakteeriset suuvedet voivat auttaa.

Kuumeeseen ja kipuun annetaan tulehduskipulääkettä liuoksena tai peräpuikkona.
Suun puudutukseen on yli 2-vuotiaille saatavilla erityisluvallinen puuduttava liuos (kauppanimi Lidodan Viscous^® 2 %, 20 mg/ml). Sitä on käytettävä varoen pienillä lapsilla, jotta lidokaiinin suurin annostus (3 mg/kg/vrk lidokaiinia suuhun) ei ylity.
Toisinaan virusstomatiitti pitkittyy niin, että lapsen nestetasapaino on uhattuna, jolloin sairaalahoito on perusteltua.
Asikloviirin (ja valasikloviirin) tehosta herpeksen aiheuttaman stomatiitin oireiden lyhentämisessä on jonkin verran näyttöä, ja sitä voi käyttää voimakasoireisille potilaille kolmen päivän kuluessa ensioireista.

Coppola N, Cantile T, Adamo d, ym. Supportive treatments in primary herpetic gingivostomatitis: a systematic review. Clin Oral Investig 2023; 27 (11): 6333-44. «PMID: 37733027»PubMed
Scully C. Clinical practice. Aphthous ulceration. N Engl J Med 2006 Jul 13;355(2):165-72. «PMID: 16837680»PubMed