Takaisin Tulosta

Suun limakalvon haavaumat

Lääkärin käsikirja
27.4.2023 • Viimeisin muutos 27.4.2023
Tuula Salo ja Maria Siponen

Keskeistä

  • Tutki ja eliminoi mahdollisesti ärsyttävät tekijät, kuten terävät hampaanreunat tai hankaava proteesi.
  • Ellei haavauma ole parantunut kahdessa viikossa, siitä on useimmiten syytä ottaa koepala. Koepalan voi ottaa joko stanssilla tai veitsellä (ks. video «https://www.kaypahoito.fi/nix02779»1). Muista joka tapauksessa syövän mahdollisuus «Suusyöpä»1.

Etiologia ja hoito

Traumaattiset haavaumat

  • Mekaaniset
    • Esim. puremisen, lohjenneen hampaan tai proteesin hankauksen aiheuttama
    • Paranee yleensä ilman suturaatiota, mutta huulen limakalvon tai ihon halkaisevat haavat on syytä suturoida.
  • Termiset
    • Kuuman ruoan tai juoman aiheuttama
  • Kemialliset
    • Esim. asetyylisalisyylihapon tai hammashoidossa käytetyn aineen aiheuttama

Infektioiden aiheuttamat haavaumat

  • Bakteeri-infektiot (kuppa, tippuri, aktinomykoosi, tuberkuloosi)
  • Syvät sieni-infektiot immuunipuutteisilla henkilöillä
  • Virusinfektiot (esim. HSV «Suun limakalvon virussairaudet»2) voivat rakkulavaiheen jälkeen olla haavaisia.

Aftat (uusiutuva aftoosi stomatiitti)

  • Pyöreitä tai soikeita, kivuliaita, akuutteja haavoja
  • Voidaan kliinisesti jakaa pieniin (≤ 1 cm), suuriin (> 1 cm) ja herpetiformisiin (lukuisia hyvin pieniä). Pienet aftat ovat yleisiä.
  • Pienet ja suuret aftat esiintyvät tyypillisesti huulien ja poskien limakalvoilla (usein ienpoimussa; kuva «»1), harvemmin kielessä ja ikenillä. Herpetiformiset aftat voivat esiintyä missä tahansa suuontelon alueella.
  • Etiologia on tuntematon. Geneettinen alttius on todettu osalla potilaista.
  • Paranevat haavauman koosta riippuen 1–6 viikossa.
  • Laukaisevia tekijöitä voivat olla mm. stressi, limakalvon trauma, tupakoinnin lopettaminen, tietyt ruoka-aineet, hematologiset poikkeavuudet (raudan «Raudanpuuteanemia»3, foolihapon, B12-vitamiinin «Megaloblastinen anemia»4 tai sinkin puutos), hormonaaliset muutokset tai natriumlauryylisulfaattia sisältävät hammastahnat.
    • Joillakin potilailla natriumlauryylisulfaattia sisältämättömän hammastahnan käyttö saattaa vähentää aftojen ilmaantumista.
  • Hoitona voidaan tarvittaessa kokeilla paikallisia glukokortikoidivalmisteita, kuten glukokortikoidivoidetta tai klooriheksidiinipurskuttelua.
  • Nelosgeeli (Bemetson voide 0.1% 5 g, Xylocain geeli 5 g, Corsodyl geeli 1% 5 g ja Nystatin mix. 5 g) lieventää hyvin aftakipua.
    • Suurissa usein toistuvissa haavaumissa voidaan kokeilla tetrasykliinipurskutteluja: 500 mg:n tetrasykliinikapseli liuotetaan lasilliseen vettä, ja liuoksella purskutellaan nielemättä 4 kertaa vrk:ssa 4–5 päivän ajan.
  • Pintapuudute tai suojaavan kalvon aftan päälle muodostava tuote (esim. Aftex Aloclair®, Aftamed®, Gum Afta Clear®) voi auttaa kipuun.
  • Hydroksimetoksibentseenisulfonia ja rikkihappoa sisältävän nesteen (Oralmedic®) applikointi nekrotisoi aftan, ja kivuliaan applikaation jälkeen alue on kivuton.

Aftan kaltaiset haavaumat muissa sairauksissa

  • Muita tiloja, joihin saattaa liittyä aftan kaltaisia haavaumia
    • Lääkeainereaktiot (solunsalpaajat, verenpainelääkkeet, diabeteslääkkeet, kultasuolat, anti-inflammatoriset lääkkeet, malarialääkkeet)
    • Herpesvirusinfektio (ensin vesikkeli, joka nopeasti haavautuu)
    • Syklinen neutropenia «Leukopenia»5
    • Gastrointestinaaliset sairaudet (keliakia, Crohnin tauti «Crohnin tauti»6, haavainen koliitti «Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)»7)
    • Jos suuhaavaumiin liittyy genitaalihaavaumia tai silmä-, iho- tai niveloireita, kyseessä voi olla Behçetin oireyhtymä.
    • Krooninen granulomatoottinen tauti
    • Granulomatoottinen polyangiitti «Vaskuliitit»8
    • Punajäkälä, pemfigus, pemfigoidi, dermatitis herpetiformis, epidermolysis bullosa, SLE, reaktiivinen artriitti (aik. Reiterin oireyhtymä), hyperimmunoglobulinemia D

Erythema multiforme (monimuotoinen punavihoittuma)

  • Akuutti, immuunivälitteinen iho- ja/tai limakalvotauti
  • Tyypillisesti raajojen iholla esiintyy punoittavia kokardileesioita, joihin voi liittyä rakkuloita, sekä huulissa ja suun limakalvoilla rakkulaisia/erosiivisia muutoksia. (kuva «»2). Joskus suuleesioita esiintyy ilman selviä ihomuutoksia.
  • Tautiin voi liittyä useamman limakalvoalueen (mm. genitaalialue, nielu, ruokatorvi, kurkunpää, silmät) affisio.
  • Yleensä nuorilla aikuisilla
  • Itsestään rajoittuva, mutta saattaa uusiutua useitakin kertoja
  • Syy on tuntematon, mutta n. puolella potilaista voidaan tunnistaa jokin taudin laukaissut tekijä. Näitä voivat olla infektiot (erityisesti HSV- tai mykoplasma-infektio), lääkeaineet, rokotus, kemikaalit, pahanlaatuiset kasvaimet, immunologiset taudit tai sädehoito.
  • Samankaltaisia, mutta vaikeampia ja laaja-alaisempia tiloja, Stevens–Johnsonin ja Lyellin oireyhtymää (toksinen epidermaalinen nekrolyysi), pidetään itsenäisinä tauteina; ks. «Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme)»9.

Diagnoosi

  • Diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen kuvaan ja anamneesin perusteella löydettävään taudin laukaisseeseen tekijään.
  • Jos epäillään HSV- tai mykoplasmainfektiota, se pyritään diagnosoimaan.
  • Koepalan (tuorenäyte) immunofluoresenssitutkimuksella (epäspesifi löydös) voidaan tarvittaessa poissulkea muita kliinisesti samankaltaisia tauteja.

Hoito

  • Syyn eliminointi, huolellinen nesteytys, tarvittaessa kipulääke
  • Paikallisilla glukokortikoidivalmisteilla voidaan yleensä lieventää suuleesioiden aiheuttamia oireita.
  • Puudutesumute voi helpottaa syömistä ja juomista.
  • Tulehduskomplikaatioiden estoon ja suuhygienian ylläpitoon klooriheksidiinipurskuttelu (2 mg/ml) 2–3 kertaa vrk:ssa
  • Herpes simplex -viruksen aiheuttamassa uusiutuvassa taudissa saattaa asikloviiri-estolääkityksestä olla hyötyä.
  • Vaikeissa tautimuodoissa potilaalle annetaan systeeminen glukokortikoidihoito sairaalassa.

Neoplasiat

  • Suun levyepiteelisyöpä voi esiintyä kroonisena haavaumana, tyypillisesti kielen syrjillä, suunpohjassa tai posken tai pehmeän suulaen limakalvolla. Ks. myös «Pään ja kaulan alueen syövät»10.

Kirjallisuutta

  1. Trayes KP, Love G, Studdiford JS. Erythema Multiforme: Recognition and Management. Am Fam Physician 2019;100(2):82-88. «PMID: 31305041»PubMed
  2. Bulur I, Onder M. Behçet disease: New aspects. Clin Dermatol 2017;35(5):421-434. «PMID: 28916023»PubMed
  3. Tarakji B, Gazal G, Al-Maweri SA ym. Guideline for the diagnosis and treatment of recurrent aphthous stomatitis for dental practitioners. J Int Oral Health 2015;7(5):74-80. «PMID: 26028911»PubMed
  4. Challacombe SJ, Alsahaf S, Tappuni A. Recurrent aphthous stomatitis: Towards evidence-based treatment? Current Oral Health Reports (2015);Vol. 2(3):158-167 «https://qmro.qmul.ac.uk/xmlui/handle/123456789/12137»2.
  5. Chavan M, Jain H, Diwan N ym. Recurrent aphthous stomatitis: a review. J Oral Pathol Med 2012;41(8):577-83. «PMID: 22413800»PubMed
  6. Sokumbi O, Wetter DA. Clinical features, diagnosis, and treatment of erythema multiforme: a review for the practicing dermatologist. Int J Dermatol 2012;51(8):889-902. «PMID: 22788803»PubMed