Pään ja kaulan alueen syövät
Lääkärin käsikirja
16.10.2023 • Viimeisin muutos 16.10.2023
Timo Atula ja Antti Mäkitie
Keskeistä
- Tähän ryhmään luetaan suuontelon, nielun eri osien, kurkunpään, nenän ja sivuonteloiden sekä sylkirauhasten syövät, joista tässä käsitellään vain keskeisimpiä.
- HPV-infektioihin liittyvät suunielun syövät ovat lisääntyneet merkittävästi.
- Myös lymfoomien ja kilpirauhaskasvainten ensioire on usein kyhmy kaulalla (ks. «Kyhmy kaulalla»1).
- Varhainen toteaminen on äärimmäisen tärkeää hoidon ja ennusteen kannalta.
- Jos potilaalla on ollut 3 viikon ajan pään ja kaulan alueen syöpään viittaava oire tai löydös, hänet on ohjattava viiveettä erikoissairaanhoitoon arvioon.
Yleistä
- Yli 90 % on levyepiteelikarsinoomia.
- Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät merkittävästi syöpäriskiä. Kaikilla potilailla ei kuitenkaan ole tunnistettavia riskitekijöitä.
- HPV-infektio liittyy suunielun (nielurisojen ja kielen tyven) syöpiin. Käytännön työssä käytetään p16-värjäystä: p16-positiiviset syövät liittyvät tyypillisesti HPV-infektioon.
- HPV:hen liittyvät syövät ovat muita syöpiä parempiennusteisia.
- Hoito on keskitetty yliopisto- ja keskussairaaloihin, ja hoitosuunnitelma käsitellään aina yliopistosairaalan kasvainkokouksessa.
Syöpien esiasteet
- Leukoplakiat «Suun limakalvolöydösten arviointi»2 ovat limakalvon valkeita yhtenäisiä muutoksia, jotka eivät irtoa raaputtamalla. Pieni osa näistä malignisoituu.
- Erytroplakia «Suun limakalvolöydösten arviointi»2 on punertava limakalvomuutos, jolla on suuri malignisoitumisriski.
- Hoitona on poisto, jos mahdollista. Laajoja muutoksia seurataan valokuvaten esim. puolivuosittain tai vuosittain ja kontrolloidaan tarvittaessa biopsioilla. Ks. myös Käypä hoito -suositus «Suusyöpä»3.
Biopsiat ja muut tutkimukset evd
- Suun tai nielun muutoksesta voi ottaa näytepalan stanssilla tai veitsellä. Jos potilaalla on selkeästi syöpään sopiva löydös, hänet tulee ohjata hoitoviiveiden välttämiseksi eteenpäin kiireelliseen hoitoon ja jättää näytepalan otto ja muut tutkimukset erikoissairaanhoidon tehtäväksi.
- Joskus biopsialöydös on virheellisesti hyvänlaatuinen. Selvästi kliinisesti epäilyttävät löydökset on ohjattava erikoislääkärille biopsialöydöksestä riippumatta.
- Jos potilaalla on kyhmy kaulalla ilman muita oireita, tehdään alkuvaiheessa perusteellinen KNK-tutkimus, ja jos muuta kasvaimeen viittaavaa ei todeta, tehdään kaikututkimus ja otetaan ohutneulanäyte (ks. «Kyhmy kaulalla»1).
- Jos löydöksenä on muu kuin kliinisesti selvä tulehduksellinen kyhmy, potilas on syytä ohjata erikoislääkärin arvioon ohutneulanäytevastauksesta riippumatta.
- Kuvantamistutkimukset valitaan erikoissairaanhoidossa tapauskohtaisesti.
- Kaikukuvantaminen ja siihen yhdistetty neulanäyte (ohutneulanäyte tai paksuneulanäyte) on ensisijainen tutkimus korvasylkirauhasten ja kilpirauhasen tutkimuksessa. Jos kaulakyhmyn syy sopii etäpesäkkeeksi ja todetaan emokasvain, ei näitä tutkimuksia yleensä tehdä.
Hoidon pääpiirteet
- Riskitekijöiden (tupakka, alkoholi) välttäminen (myös ehkäisevänä hoitona)
- Hoitona pienissä ja paikallisissa syövissä yleensä leikkaus, paitsi kurkunpään syövissä vaihtoehtona sädehoito ja alanielun sekä nenänielun syövissä säde- ja solunsalpaajahoito.
- Laajemmissa syövissä yhdistetään kirurgia ja sädehoito sekä usein myös potilaan kunnon salliessa solunsalpaajahoito. Tiettyjen kasvainten, kuten kielen tyven ja nielurisojen p16-positiivisen syövän, hoidoksi annetaan enenevässä määrin definitiivinen (kemo)sädehoito.
- Ennen onkologista hoitoa tehdään hampaiden saneeraus ja tarvittaessa harkitaan gastrostooman (PEG-letku) asennusta varmistamaan riittävä ravitsemus.
- Kaula hoidetaan usein mikrometastaasien vuoksi, vaikka poikkeavia imusolmukkeita ei todettaisikaan.
- Kookkaiden kasvainten leikkauksissa voidaan tehdä rekonstruktio esim. reidestä, kyynärvarresta tai lonkasta otetulla vapaalla verisuonitetulla kudossiirteellä.
- Kookkaissakin kurkunpään ja nielun syövissä pyritään usein pelkkään säde- ja solunsalpaajahoitoon, jos leikkaus huonontaisi merkittävästi elämänlaatua (esim. kurkunpään poisto).
Oireet, löydökset ja erityispiirteet
Yhteisiä oireita
- Alkuvaiheessa vähän tai ei lainkaan oireita, pelkkä paikallinen muutos. Äänen käheyttä tai haavauma limakalvolle voi kuitenkin ilmaantua.
- Usein ensioireena kyhmy kaulalla
- Suuret kasvaimet voivat aiheuttaa kipuja sekä nielemis- tai hengittämisvaikeutta.
- Yleisoireet liittyvät useimmin muuhun tautiin tai pitkälle edenneeseen syöpään.
- Verenvuoto on aina tutkittava oire. Useimmilla sitä ei esiinny varhaisvaiheessa.
- Jos potilaalla on syöpään viittaava oire tai löydös (ks. alla) yli 3 viikkoa, hänet on ohjattava erikoissairaanhoitoon.
Huulisyöpä
- Rupi tai haavauma
- Yleensä hyvä ennuste
Suuontelo ja suunielu
- Löydöksenä voi olla haavauma, eksofyyttinen muutos tai pelkkä vaalea limakalvomuutos; kuva «»1.
- Aikuispotilaalla nielurisan syövän oireena on toispuolinen pitkittynyt tonsilliitti.
- Tonsillaseudun selvä epäsymmetria ilman tulehdusoireita
- Suunielun (nielurisan ja kielen tyven) syövässä on kaksi erilaista tautiryhmää: HPV:hen liittyvä ja muu kuin HPV:hen liittyvä syöpä.
- Suunielusyövän diagnostiikassa ja TNM-luokituksessa käytetään tautiryhmien erottamiseen toisistaan 16-värjäystä, joka varsin hyvin heijastaa HPV:n esiintymistä syövässä.
Nenä ja nenänielu
- Oireita
- Toistuva nenäverenvuoto
- Nenän toispuolinen tukkoisuus
- Toispuolinen huonosti paraneva sinuiitti
- Aikuisiällä alkavat korvatulehdukset, etenkin liimakorva
- Nenänielusyövän ensioireena usein etäpesäke kaulalla
Alanielu
- Oireita
- Nielemiskipu, joka voi säteillä korvaan
- Nielemisvaikeus
- Palan tunne
- Yleensä huono ennuste
- Erityisesti nielukivuista kärsivät potilaat on ohjattava korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.
Kurkunpää
- Äänihuulen syövän ensioireena on usein pitkittynyt äänen käheys.
- Äänihuulitason yläpuolisen alueen syövässä palan tunne
- Sisäänhengityksen vinkuminen voi aiheutua kurkunpään ahtaumasta, ja syöpään liittyen se on merkki edenneestä taudista.
- Hengenahdistus on myöhäisoire.
Suuret sylkirauhaset
- Yleensä pelkästään oireeton kyhmy
- Ohutneulanäyte tärkeä, mutta diagnostinen virhemahdollisuus tunnettava (ks. «Kyhmy kaulalla»1)
- Kuvantamallakaan ei pystytä varmuudella erottamaan hyvän- ja pahanlaatuista kasvainta toisistaan.
- Diagnoosi vahvistuu vasta leikkauksen jälkeen patologin arviossa.
Seuranta
- Suurin osa levyepiteelisyöpien uusiutumisista tapahtuu 2–3 v:n kuluessa.
- Viiden vuoden elossaololuku on keskimäärin n. 50 %, mutta pienissä ja paikallisissa kasvaimissa jopa yli 90 %.
- Seurannassa huomioitava erityisesti kasvainalue, sen ympäristö sekä kaulan imusolmukkeet, sillä residiivi ilmaantuu yleensä näille alueille.
- Kuvantaminen vain harkinnan mukaan
- Kliininen rutiiniseuranta yleensä taudista riippuen 3 v, eräissä sylkirauhassyövissä pidempäänkin; alkuun 3–4 kk:n välein, myöhemmin puolivuosittain. Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.
- Potilailla on suurentunut riski saada toinen syöpä erityisesti pään ja kaulan alueelle, keuhkoihin tai ruokatorveen. Jos oireita ilmaantuu, on tutkittava herkästi.
- Sädehoidetuilla potilailla tehostettu suun ja hampaiden hoito osteoradionekroosiriskin vuoksi
Palliatiivinen hoito
- Syöpäkivun lääkehoito ja muu palliatiivinen hoito: ks. «Syöpäkivun lääkehoito»4 ja «Palliatiivinen hoito»5.
- Trakeostomia on syytä tehdä hyvissä ajoin, mikäli tuumori ja turvotus ahtauttavat hengitysteitä.
- PEG-letku on joskus aiheellinen, jos nieleminen on vaikeutunut.
Kirjallisuutta
- Finnish Society for Head and Neck Oncology. Suomen pään ja kaulan onkologia ry. «https://www.fshno.fi»1.
- Ilmarinen T, Nieminen M, Mäkitie A, Atula T. Pään ja kaulan alueen syöpien varhainen tunnistaminen. Duodecim 2019;135(5):447-53
- Atula T, Aro K, Mäkitie A, Keski-Säntti H. Kauladissektiot syövän hoidossa. Duodecim 2017;133(17):1571-9
- Mäkinen LK, Hagström J, Mäkitie A, Atula T. Kielisyöpä - varhainen toteaminen parantaa ennustetta. Duodecim 2016;132(22):2063-70
- Suusyöpä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2019 (viitattu 5.7.2023). «Suusyöpä»3
