Lapsen verenpaine

Keskeistä

• Essentiaalinen verenpainetauti on lapsuus- ja nuoruusiällä melko harvinainen, mutta sen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi ylipainon myötä. Hypertension esiintyvyys koko lapsiväestössä on n. 3.5 %, ylipainoisilla lapsilla 7–15 %.
• Kohonneen verenpaineen taustalta pitää lapsilla aina etsiä sekundaarista syytä (munuaissairaus, aortan koarktaatio, endokriiniset syyt [esim. hypertyreoosi], kohonnut aivopaine jne.). Lapselle tai nuorelle ei saa aloittaa verenpainelääkitystä ilman keskussairaalassa suoritettuja etiologisia tutkimuksia.
• Verenpainearvot nousevat lapsilla iän ja kasvun myötä. Vastasyntyneellä systolinen verenpaine on n. 60 mmHg. Imeväisen verenpaine on n. 100/55–58 mmHg tai alle. Kouluikäisen verenpaine on 105–115/68–75 mmHg tai alle. Murrosiässä verenpaineet nousevat aikuistasolle 120/80 mmHg.
• Verenpaine on kohonnut, jos se toistetusti ylittää taulukossa «Verenpaineen viitearvot (90 %:n persentiili eli ylimmät sallitut arvot)»1 esitetyt arvot. Tällöin pitää kartoittaa kohonneen verenpaineen etiologisia syitä. Anamneesissa selvitetään riskitekijät (mm. ylipaino, liikunta, suola, lakritsi, piristeet), sukuanamneesi, lääkkeet (esim. ADHD-lääkkeet) ja mahdolliset muut sairaudet.
• Lapsuusiällä toistuvasti mitattu koholla oleva verenpaine liittyy usein aikuisiän hypertensioon. Varsinkin ylipainoisilla pitää kiinnittää huomiota myös systoliseen verenpaineeseen: heillä kohonneeseen systoliseen verenpaineeseen liittyy aikuisiän hypertension riski.
• Hypertensiosta on kyse, jos lapsen verenpaine ylittää taulukossa «Verenpaineen viitearvot (90 %:n persentiili eli ylimmät sallitut arvot)»1 esitetyt arvot toistetusti 12 mmHg:lla. Yli 13-vuotiailla se vastaa verenpainearvoa ≥ 130/80 mmHg. Viimeistään tällöin lapsi on lähetettävä erikoislääkärin tutkimuksiin.
• Ks. myös käyttökelpoinen laskuri yksittäisen lapsen verenpainearvon merkityksen selvittämiseen «https://www.mdcalc.com/calc/4052/aap-pediatric-hypertension-guidelines»1.

Potilaan tutkiminen

• Oikeasta olkavarresta mitattaessa mansetin leveyden pitäisi olla ⅔ olkavarren pituudesta. Tällä samalla mansetilla voi mitata säärestä. Reidestä mitattaessa mansetin leveyden pitäisi olla ⅔ reiden pituudesta. Valitaan mieluummin liian leveä kuin liian kapea mansetti.
• Diagnoosin tulisi perustua verenpaineen seurantaan muutaman päivän välein ja vähintään kolmeen mittaukseen kerrallaan. Diastolisen paineen arvoksi merkitään aina lukema, jossa pulssiäänet lakkaavat kuulumasta (5. Korotkoffin ääni). Jos äänet eivät lakkaa kuulumasta, ilmoitetaan lukema, jossa äänet pehmenevät (4. Korotkoffin ääni).
• Käytettäessä oskillometriaan perustuvaa koneellista verenpainemittaria diastoliset painearvot saattavat teknisistä syistä tulostua todellisia (elohopeamittarilla tai suoralla mittauksella saatavia) arvoja matalampina, joten verenpaineen hoitoratkaisuja tehtäessä elohopeamittarin käyttö on tarpeen.
• Itku nostaa verenpainetta. Jos lapsi ei muuten rauhoitu, on verenpaine syytä mitata nukahtamisen jälkeen (ks. «Sydämen kuuntelu ja verenpaineen mittaus lastenneuvolassa»1, «Verenpaineen mittaaminen lapsilla ja nuorilla»2).
• Verenpaine on aina mitattava myös alaraajasta koarktaation toteamiseksi. Konemittaria käytettäessä alaraajan verenpaine mitataan nilkasta malleolitason yläpuolelta. Normaalitilanteessa systolinen verenpaine on alaraajasta mitattuna vähintään samaa tasoa kuin oikeasta yläraajasta mitattuna «Neliraajaverenpaineen mittaaminen»3.
• Sydän auskultoidaan.
• Tunnustellaan reisivaltimopulssit. Jos ne eivät tunnu tai jos ne ovat vaimeammat tai ovat tunnettavissa viivästyneinä oikean olkavaltimon pulssiin verrattuna, pitää aortan koarktaatio poissulkea.
• Vatsalta tunnustellaan resistenssit (kystiset munuaiset, kasvaimet).
• Etsitään endokriinisten sairauksien merkkejä (Cushingin oireyhtymän ulkonäkö, pigmentaatio) ja Turnerin oireyhtymän piirteitä (lyhytkasvuisuus) «Turnerin oireyhtymä»4.

Etiologia ja erotusdiagnoosi