Kohonneen verenpaineen tutkiminen, hoidon aloitus ja lääkkeetön hoito
Lääkärin käsikirja
17.6.2025 • Viimeisin muutos 17.6.2025
Keskeistä
- Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vastaanotolla (mieluiten hoitajan vastaanotolla) ja sen lisäksi kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla määritettyyn painetasoon.
- Kartoitetaan vaaratekijät ja liitännäistaudit sekä lasketaan primaarisessa ehkäisyssä ”terveillä” kokonaisriski FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1.
- Pyritään sydän- ja verisuonitautivaaran pienentämiseen tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (erityisesti statiinit) avulla.
- Suljetaan pois sekundaarinen verenpainetauti.
- Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidosta huolimatta vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on ≥ 140 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 90 mmHg ja kotimittausten taso tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso ≥ 135/85 mmHg.
- Hoidon tavoite on alentaa systolinen paine < 140 mmHg:iin ja diastolinen < 90 mmHg:iin (kotimittaukset < 135/85 mmHg). Yli 80-vuotiailla tavoite on < 150/90 mmHg (kotimittaukset < 140/85 mmHg). Tavoite on matalampi, jos tautiriski on suuri tai potilaalla on diabetes tai munuaissairaus, ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.
Yleistä evd
- Verenpaineen noustessa sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät ilman selvää kynnysarvoa.
- Kotona itse tehdyt verenpainemittaukset kuvaavat luotettavammin tavanomaista painetasoa ja kohde-elinvaurioiden vaaraa sekä ennustavat paremmin valtimotautitapahtumia ja -kuolemia kuin vastaanotolla tehdyt mittaukset.
- Kohonneen verenpaineen rajana voidaan pitää seuraavia verenpainearvoja (mmHg): systolinen ≥ 140 ja/tai diastolinen ≥ 90, mikä vastaa kotimittaustasoa 135/85.
- Optimaalinen verenpaine: systolinen < 120 ja diastolinen < 80 (kotimittaus < 120/80)
- Tarkistusmittaus 5 v:n välein
- Normaali verenpaine: < 130/85 (kotimittaus < 125/80)
- Tarkistusmittaus 2 v:n välein
- Tyydyttävä taso (korkea normaali): systolinen 130–139 ja/tai diastolinen 85–89 (kotimittaus 125–134/80–84)
- Tarkistusmittaus 1 v:n välein
- Jos on piilevän hypertension mahdollisuus, asiaa selvitellään vastaanoton ulkopuolisilla mittauksilla (esim. kotimittaukset).
- Isoloitunut systolinen hypertensio on kyseessä, kun systolinen paine on ≥ 140 mutta diastolinen < 90.
- Vastaanotolla, kotona ja pitkäaikaisrekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen vastaavuudet: ks. taulukko «Toisiaan vastaavat verenpainetasot (mmHg) eri mittausmenetelmillä. Lähde: Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, 2020 (muokattu).»2
Verenpaineen mittaaminen evd
- Verenpaine mitataan hyväksytyllä verenpainemittarilla oikeasta tai vasemmasta olkavarresta potilaan istuessa (ks. Käypä hoito -suositus «Kohonnut verenpaine»1).
- Uudella verenpainepotilaalla verenpaine mitataan molemmista olkavarsista mahdollisen puolieron toteamiseksi. Verenpaineen seurantaan käytetään sitä kättä, josta mitattu paine on korkeampi, jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan merkittävästi (yli 10 mmHg).
- Kotimittarilla ja verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä mitataan ei-hallitsevasta kädestä, ellei ole merkittävää puolieroa.
- Sopivan verenpainemansetin valinta: ks. taulukko «Verenpainemansetin valinta aikuisilla»1
- Lisätietoa mittareista: ks. dabl® Educational Trust «http://dableducational.org»1 ja STRIDE BP «https://www.stridebp.org/index.php»2
- Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan erityisesti iäkkäiltä ja diabeetikoilta myös makuulla sekä 1 ja 3 min:n kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen. Ks. tarkemmin «Lyhyt ortostaattinen koe»2.
Taulukko 1. Verenpainemansetin valinta aikuisilla| Mansetti | Kumipussiosan leveys | Olkavarren ympärysmitta |
|---|
| Pieni aikuisten mansetti | 12 cm | 26–32 cm |
| Keskisuuri aikuisten mansetti | 15 cm | 33–41 cm |
| Suuri mansetti | 18 cm | yli 41 cm |
Verenpainetason luokittelu
- Vastaanottomittauksia käytetään ensisijaisesti seulonnassa.
- Jos verenpaine on koholla vastaanottomittauksissa, kohonneen verenpaineen diagnoosi varmistetaan vastaanoton ulkopuolella tehtävillä mittauksilla.
- 4–7 päivän aikana aamulla ja illalla kotona tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo tai
- verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti
- Jos vastaanoton ulkopuoliset mittaukset eivät onnistu, luokittelu perustuu vastaanottomittauksiin.
- Ensisijaisesti hoitajan vastaanotolla 4 eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo
- Kotimittaus on suositeltavin tapa seurata verenpainetta.
- Kotimittaukset tehdään istuen ennen lääkkeen ottoa automaattisella olkavarsimittarilla aamulla (klo 6–9) kahdesti ja illalla (klo 18–21) kahdesti 4–7 päivän ajan.
-
Kotiverenpainetaso määritetään laskemalla mittauspäivien aamu- ja iltamittausten sekä kaikkien mittausten keskiarvo; 4 päivän keskiarvot riittävät hoidon arviointiin (lomake ja laskuri «Verenpaineen keskiarvo»3).
- Iltamittausten tasoa korkeampi aamumittausten taso voi viitata uniapneaan tai runsaaseen alkoholin käyttöön.
- Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiä saatetaan tarvita huonon hoitovasteen (vähintään 3 lääkettä), lääkehoidon yhteydessä esiintyvien hypotensio-oireiden, kohtauksellisen verenpaineen nousun ja laskun, yöllisen verenpaineen sekä koti- ja vastaanottomittausten välisen huomattavan ristiriidan selvittelyssä.
- Valkotakkihypertensiossa verenpaine on vastaanotolla lääkärin tai hoitajan mittaamana kohonnut, mutta kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnillä päivällä mitattuna normaali.
-
Ennakoi vakiintuneen hypertension ilmaantumista ja vaatii seurantaa säännöllisin välein lääkehoidon tarpeiden arvioimiseksi.
-
Hoitopäätös tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella.
- Piilevässä hypertensiossa kotona mitattu verenpainetaso tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut, mutta vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali.
- Piilevän hypertension mahdollisuus selvitetään kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on 130–139 mmHg tai diastolinen 85–89 mmHg ja potilaalla on muita valtimotaudin vaaratekijöitä.
- Hoitopäätös tehdään kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin tulosten ja potilaan riskitekijöiden perusteella.
- Pseudohypertensiossa mitattu verenpaine on korkea ja reagoi huonosti lääkitykseen, mutta kohde-elinvauriot puuttuvat.
- Potilaat ovat yleensä iäkkäitä, ja syynä on olkavarsivaltimon kalkkiutuminen, jolloin mansettimenetelmällä tehty mittaus antaa liian suuria arvoja todelliseen painetasoon nähden.
- Pseudohypertensiota voi kliinisesti epäillä ja lääkitystä kokeeksi keventää, jos iäkkäällä henkilöllä suositeltuun verenpainearvoon pyrkiminen aiheuttaa huimausta tai kaatuilua.
- Diagnoosi voidaan varmistaa intra-arteriaalisella paineenmittauksella, mutta käytännössä tämä tulee kyseeseen vain harvoissa tapauksissa.
Taulukko 2. Toisiaan vastaavat verenpainetasot (mmHg) eri mittausmenetelmillä. Lähde: Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, 2020 (muokattu).| Vastaanotto | Koti | Pitkäaikaisrekisteröinti |
|---|
| 24 t | Päivä | Yö |
|---|
| 120/80 | 120/80 | 115/75 | 120/80 | 100/65 |
| 130/80 | 125/80 | 125/75 | 130/80 | 110/65 |
| 140/90 | 135/85 | 130/80 | 135/85 | 120/70 |
| 150/90 | 140/85 | | | |
| 160/100 | 145/90 | | | |
Alkututkimukset avohoidossa
- Kun verenpainetaso on todettu kohonneeksi, tehdään perustutkimukset sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden ja kohde-elinvaurioiden kartoitus. Valtimotaudin kokonaisriski voidaan arvioida primaarisessa ehkäisyssä ”terveillä” FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1. Näiden ja verenpainetason perusteella suunnitellaan potilaan hoito.
- Anamneesi: ks. taulukko «Verenpainepotilaan anamneesi »3
- Kliininen tutkimus
- Sydämen ja keuhkojen auskultaatio, valtimosuhinat (a. carotis, vatsa-aortta, a. renalis, a. femoralis)
- Valtimoiden (a. radialis, a. femoralis, a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior) ja vatsan (maksa ja munuaiset) palpaatio, sydämen vasemman kammion kärkisysäys, jalkojen turvotus
- Paino, pituus, BMI «Kehon painoindeksi (BMI)»4, vyötärönympärys «Metabolinen oireyhtymä»2
- Silmänpohjat, jos diastolinen verenpaine on yli 120 mmHg (silmänpohjien valokuvaus luotettavin)
- Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
- Krea (GFR «GFR-laskuri»5), K (hypokalemia–primaarinen hyperaldosteronismi «Primaarinen hyperaldosteronismi (PHA)»3), Na
- PVKT, fB-Gluk , HbA1c, Kol, Kol-HDL, Kol-LDL, Trigly
- U-KemSeul (proteiini, hemoglobiini) ja U-AlbKre
- Lisääntynyt albuminuria ja pienentynyt GFR ovat varhaisia merkkejä kohde-elinvauriosta.
- Lisääntynyt albuminuria: U-AlbKre 3–30 mg/mmol tai vuorokausikeräyksessä dU-Alb 30–300 mg/vrk
- Selvästi lisääntynyt albuminuria (makroalbuminuria, proteinuria): U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Alb > 300 mg/vrk
- Liuskakokeet antavat positiivisen tuloksen (+) vasta, kun albumiinipitoisuus on 200–300 mg/l.
- proBNP (vajaatoimintaepäilyssä)
- EKG
- Thorax-rtg (vajaatoimintaepäilyssä)
- Sydämen kaikututkimus tarvittaessa (jos EKG on vaikeasti tulkittava [LBBB] eikä sovellu LVH:n arviointiin tai jos mukana on epäselvä vajaatoiminta tai läppävika, aiemmin tutkimaton eteisvärinä tai muu merkittävä rytmihäiriö).
- Munuaisten kaikututkimus tarvittaessa (jos GFR < 30 ml/min/1.73 m2 tai potilaalla on proteinuria [U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Alb > 300 mg/vrk])
- Epäiltäessä sekundaarista hypertensiota «Sekundaarinen hypertensio»5 lisäksi epäillyn syyn mukaan valikoiden ja paikallisen käytännön mukaan, tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden
Taulukko 3. Verenpainepotilaan anamneesi | Selvitettävät kokonaisuudet | Yksityiskohdat |
|---|
| Sukuanamneesi
| - Hypertensio
- Tyypin 2 diabetes
- Dyslipidemia
- Varhaiset sepelvaltimo- ja aivoverenkiertotapahtumat
- Miehet alle 55 v
- Naiset alle 65 v
|
| Muut sydän- ja verisuonitaudit | - Sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarkti
- Aivoverenkierron sairaudet
- Aivohalvaus (aivoinfarkti, aivojen sisäinen verenvuoto, lukinkalvon alainen verenvuoto)
- TIA
- Perifeeriset valtimoverenkierron sairaudet
- Sydämen vasemman kammion toimintahäiriö
- Infarktin jälkitila
- Kardiomyopatiat
- Sydämen vajaatoiminta
- Merkittävät sydänläppien sairaudet
- Aortan sairaudet (dilataatio, dissekoituma)
- Rytmihäiriöt
|
| Muut hoitoon vaikuttavat sairaudet | - Diabetes
- Munuaissairaus tai -vaurio
- Astma
- Kihti
|
| Hypertension kulku | Alku, eteneminen, vaikeusaste |
| Lääkkeiden käyttö | - Estrogeenia ja progesteronia sisältävät ehkäisyvalmisteet, estrogeenia tai testosteronia sisältävät hormonikorvausvalmisteet
- Glukokortikoidit, mineralokortikoidit, anaboliset steroidit
- Sympatomimeettejä sisältävät nuha-, yskän- ja allergialääkkeet
- Tulehduskipulääkkeet, myös COX-2-selektiiviset (nostavat verenpainetta «NSAIDs may elevate blood pressure and antagonise blood pressure lowering effect of antihypertensive medication, but the effects may differ between agents.»C ja vähentävät verenpainelääkkeiden tehoa)
- Kalsineuriinin estäjät (siklosporiini «Cyclosporine increases blood pressure compared to placebo in a dose-related fashion.»A ja takrolimuusi)
- Erytropoietiini
- Eräät masennuslääkkeet (esim. venlafaksiini, duloksetiini; myös MAO:n estäjät, trisykliset masennuslääkkeet)
- Toisen polven psykoosilääkkeet (klotsapiini, risperidoni, ketiapiini)
- Useat ADHD-lääkkeet (stimulantit ja atomoksetiini)
- Eräät syöpälääkkeet
|
| Elintavat |
|
| Stressi | Kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät |
Erikoissairaanhoidon konsultaatio
- Hypertensiivinen hätätilanne päivystyksenä
- Raskaudenaikainen hypertensio «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»10 «Raskaudenaikainen verenpaineen nousu (gestationaalinen hypertensio, pre-eklampsia)»11
- Epäily sekundaarisesta hypertensiosta «Sekundaarinen hypertensio»5 (alustavat tutkimukset voi tehdä myös perusterveydenhuollossa)
- Nuori potilas (alle 30-vuotias)
- Verenpaine > 180/110 mmHg
- Äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio
- Hoitotavoitetta ei saavuteta vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta (joista yksi on diureetti) huolimatta
- Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset
- Potilaalla merkittäviä kohde-elinvaurioita (LVH, albuminuria, silmänpohjalöydöksiä)
- Munuaissairaus
- Hypokalemia (spontaani tai diureetista)
- Vaikeus löytää sopivaa lääkitystä
- Munuaisten toiminnan heikkeneminen: ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan käyttämisestä huolimatta
- GFR pienenee seurannassa 25 % tai < 30 ml/min tai
- albuminuria lisääntyy (U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Prot > 500 mg).
- Kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.
Kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden lääkkeetön hoito evd
Lääkehoidon aloitus eri verenpainetasoilla
- Verenpaineen lääkehoidon lisäksi sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa pyritään pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (erityisesti statiinit) avulla.
- Kelan soveltamat verenpainetaudin lääkehoidon erityiskorvattavuuden kriteerit «Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä: kriteerit eri taudeissa»15 eivät ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen lääketieteelliset kriteerit.
- Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Jos verenpaineen lähtötaso on > 160/100 mmHg (kotimittauksissa > 145/90 mmHg), lääkehoito kannattaa aloittaa suoraan yhdistelmällä.
- Lääkkeet voidaan ottaa yhdessä tai kahdessa erässä aamulla ja/tai illalla. Iäkkään vaihtelevan verenpaineen tasaamisessa lääkkeiden jakamisesta aamu- ja ilta-annoksiin voi olla hyötyä.
- Iäkkäille potilaille tulee tehdä 3 min:n ortostaattinen koe ennen lääkityksen aloitusta ja lääkemuutosten jälkeen.
- Iäkkäiden hoidossa on huomioitava myös muiden kuin verenpainelääkkeiden verenpainetta alentavat vaikutukset (esim. prostatahyperplasian hoidossa käytettävät alfareseptorin salpaajat, Parkinsonin taudissa käytettävät lääkkeet).
- Aloituslääkkeen valinta: ks. «Kohonneen verenpaineen lääkehoito»16
Korkea normaali verenpaine
- Vastaanotolla mitattu painetaso 130–139 ja/tai 85–89 mmHg
- Kotipainetaso 125–134 ja/tai 80–84 mmHg
- Selvitetään riskitekijät ja annetaan elintapaohjeet.
- Kun vastaanotolla mitattu paine on tällä tasolla, selvitetään piilevän hypertension mahdollisuus kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, jos potilaalla on muita valtimotaudin riskitekijöitä.
- Piilevässä hypertensiossa vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali (alle 140/90 mmHg), mutta itse mitattu tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut (135/85 mmHg tai enemmän).
- Tehostetaan elintapahoitoa ja harkitaan lääkehoitoa suuren riskin potilaille.
- Mitataan verenpaine vuoden välein.
Lievä hypertensio evd
- Vastaanotolla mitattu painetaso 140–159 ja/tai 90–99 mmHg
- Kotipainetaso 135–144 ja/tai 85–89 mmHg
- Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
- Välitön lääkehoito, jos
- munuaissairaus
- oireinen sydän- ja verisuonitauti
- hypertensioon liittyvä kohde-elinvaurio
- Muilla lääkehoito 3–6 kk:n elintapahoidon jälkeen, jos verenpaine ei ole hoitotavoitteessa
Kohtalainen hypertensio
- Vastaanotolla mitattu painetaso 160–179 ja/tai 100–109 mmHg
- Kotipainetaso ≥ 145 ja/tai ≥ 90 mmHg
- Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
- Tällä kotiverenpainetasolla suositellaan välitöntä lääkehoidon aloitusta ja verenpaine tulisi saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.
- Kun vastaanotolla mitattu paine on tällä tasolla, suositellaan välitöntä lääkehoitoa, jos potilaalla on munuaissairaus, oireinen sydän- ja verisuonisairaus tai hypertensioon liittyvä kohde-elinvaurio. Verenpaine tulisi saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.
Huomattava hypertensio
- Vastaanotolla mitattu painetaso 180–199 ja/tai 110–129 mmHg
- Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
- Aloitetaan lääkehoito välittömästi. Verenpaine tulee saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.
Hypertensiivinen kriisi (systolinen paine ≥ 200 mmHg tai diastolinen paine ≥ 130 mmHg)
- Jaetaan vaikeusasteen mukaan hypertensiiviseen hätätilanteeseen ja kiireellistä hoitoa vaativaan tilaan.
- Hätätilanteessa potilaalla on kohde-elinlöydöksiä ja -oireita (sydäniskemia, sydämen vajaatoiminta, aivo-oireita, munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta, verenvuotoja verkkokalvossa, aortan dissekoituminen).
- Lähetetään päivystyksenä erikoissairaanhoitoon.
- Hoidossa tarvitaan useimmiten suoneen annettavaa lääkitystä.
- Avohoidossa voidaan ensihoitoon käyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteista kalsiumkanavan salpaajaa, jota ei saa pureskella.
- Kiireellisessä tilassa, kun potilas on oireeton
- Kohde-elinoireiden puuttuessa lääkehoito voidaan aloittaa avohoidossa välittömästi tai enintään muutaman päivän seurannan jälkeen, ellei paine laske.
- Hoidon aloitus 3–4 lääkkeen yhdistelmällä, esim. amlodipiini 5 mg + bisoprololi 5 mg + hydroklooritiatsidi 12.5 mg + enalapriili 10 mg.
- Hoitovaste tarkistetaan 1–3 vrk:n kuluessa.
Hoitotavoite evd
- Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljän eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo.
- Hoidon tavoite (mmHg)
- < 140/90 (kotimittaukset < 135/85)
- < 130/80 (kotimittaukset < 125/80), jos suuri tautiriski (= sydän- ja verisuonitauti tai oireettomilla > 10 %:n riski FINRISKI-laskurilla) ja tavoite voidaan saavuttaa haitoitta
- < 140/80 (kotimittaukset < 135/80), jos potilaalla on diabetes. Tiukempaan tavoitteeseen < 130/80 (kotimittaukset < 125/80) pyritään, jos se voidaan haitoitta saavuttaa.
- < 130/80 (kotimittaukset < 125/80), jos krooninen munuaistauti (eGFR < 60 ml/min/1.73 m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea-suhde > 30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta saavutettavissa.
- Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, mutta käytännössä yli 80-vuotiailla tavoite voi kokonaistilanteen perusteella olla < 150/90 (kotimittaukset < 140/85) «Iäkkään verenpaine»17. Iäkkäällä potilaalla, jolla toimintakyky on heikentynyt, < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja.
Seuranta evd
- Arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja hoidon siedettävyyttä.
- Vaikutukset arvioidaan 1–2 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta, kunnes hoitotasapaino on saavutettu.
- Jatkossa seurantatiheys määräytyy lääkityksen, kohde-elinvaurioiden ja muiden sairauksien mukaan.
- Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi vastata osasta yhteydenotoista ja myös sähköistä asiointia ja puhelinkontakteja voidaan hyödyntää.
- Hoitotavoitteen ulkopuolella olevat on syytä ohjata vastaanotolle ja selvittää huonon hoitovasteen syyt.
- Ensimmäisellä seurantakäynnillä määritetään
- Vakiintuneessa hoidossa
- Vointi, lääkehoidon sopivuus ja toteutuminen, syke, verenpainetaso (kotimittaukset) ja hoitotavoitteen toteutuminen
- Elintapahoidon toteutuminen: tupakointi, paino, liikunta, alkoholi, ravintotottumukset ja suolan käyttö
- K, Na, Krea (eGFR «GFR-laskuri»5) diureettia, ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa käyttäviltä; muilta tarpeen mukaan.
- Yksilöllisen harkinnan mukaan 1–2 v:n välein arvioidaan kohde-elinvauriot (U-AlbKre, eGFR «GFR-laskuri»5, EKG) ja valtimotaudin riskitekijät (fB-Gluk , HbA1c, lipidit) sekä primaaripreventiossa valtimotaudin kokonaisriksi FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1.
Kirjallisuutta
- Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42(34):3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
- Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39(33):3021-3104. «PMID: 30165516»PubMed