Takaisin Tulosta

Kohonneen verenpaineen tutkiminen, hoidon aloitus ja lääkkeetön hoito

Lääkärin käsikirja

17.6.2025 • Viimeisin muutos 17.6.2025

Toimitus

Keskeistä
Yleistä evd
Verenpaineen mittaaminen evd
Verenpainetason luokittelu
Alkututkimukset avohoidossa
Erikoissairaanhoidon konsultaatio
Kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden lääkkeetön hoito evd
Lääkehoidon aloitus eri verenpainetasoilla
Hoitotavoite evd
Seuranta evd
Kirjallisuutta

Keskeistä

Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vastaanotolla (mieluiten hoitajan vastaanotolla) ja sen lisäksi kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla määritettyyn painetasoon.
Kartoitetaan vaaratekijät ja liitännäistaudit sekä lasketaan primaarisessa ehkäisyssä ”terveillä” kokonaisriski FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1.
Pyritään sydän- ja verisuonitautivaaran pienentämiseen tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (erityisesti statiinit) avulla.
Suljetaan pois sekundaarinen verenpainetauti.
Lääkehoitoa suositellaan, jos elintapahoidosta huolimatta vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on ≥ 140 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 90 mmHg ja kotimittausten taso tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso ≥ 135/85 mmHg.
Hoidon tavoite on alentaa systolinen paine < 140 mmHg:iin ja diastolinen < 90 mmHg:iin (kotimittaukset < 135/85 mmHg). Yli 80-vuotiailla tavoite on < 150/90 mmHg (kotimittaukset < 140/85 mmHg). Tavoite on matalampi, jos tautiriski on suuri tai potilaalla on diabetes tai munuaissairaus, ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.

Yleistä evd

Verenpaineen noustessa sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät ilman selvää kynnysarvoa.
Kotona itse tehdyt verenpainemittaukset kuvaavat luotettavammin tavanomaista painetasoa ja kohde-elinvaurioiden vaaraa sekä ennustavat paremmin valtimotautitapahtumia ja -kuolemia kuin vastaanotolla tehdyt mittaukset.
Kohonneen verenpaineen rajana voidaan pitää seuraavia verenpainearvoja (mmHg): systolinen ≥ 140 ja/tai diastolinen ≥ 90, mikä vastaa kotimittaustasoa 135/85.
- Optimaalinen verenpaine: systolinen < 120 ja diastolinen < 80 (kotimittaus < 120/80)
  - Tarkistusmittaus 5 v:n välein
- Normaali verenpaine: < 130/85 (kotimittaus < 125/80)
  - Tarkistusmittaus 2 v:n välein
- Tyydyttävä taso (korkea normaali): systolinen 130–139 ja/tai diastolinen 85–89 (kotimittaus 125–134/80–84)
  - Tarkistusmittaus 1 v:n välein
  - Jos on piilevän hypertension mahdollisuus, asiaa selvitellään vastaanoton ulkopuolisilla mittauksilla (esim. kotimittaukset).
Isoloitunut systolinen hypertensio on kyseessä, kun systolinen paine on ≥ 140 mutta diastolinen < 90.
Vastaanotolla, kotona ja pitkäaikaisrekisteröinnillä mitattujen verenpainearvojen vastaavuudet: ks. taulukko «Toisiaan vastaavat verenpainetasot (mmHg) eri mittausmenetelmillä. Lähde: Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, 2020 (muokattu).»2

Verenpaineen mittaaminen evd

Verenpaine mitataan hyväksytyllä verenpainemittarilla oikeasta tai vasemmasta olkavarresta potilaan istuessa (ks. Käypä hoito -suositus «Kohonnut verenpaine»1).
- Uudella verenpainepotilaalla verenpaine mitataan molemmista olkavarsista mahdollisen puolieron toteamiseksi. Verenpaineen seurantaan käytetään sitä kättä, josta mitattu paine on korkeampi, jos oikealta ja vasemmalta mitatut paineet eroavat toisistaan merkittävästi (yli 10 mmHg).
- Kotimittarilla ja verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä mitataan ei-hallitsevasta kädestä, ellei ole merkittävää puolieroa.
- Sopivan verenpainemansetin valinta: ks. taulukko «Verenpainemansetin valinta aikuisilla»1
- Lisätietoa mittareista: ks. dabl^® Educational Trust «http://dableducational.org»1 ja STRIDE BP «https://www.stridebp.org/index.php»2
Ortostaattisen hypotension toteamiseksi verenpaine mitataan erityisesti iäkkäiltä ja diabeetikoilta myös makuulla sekä 1 ja 3 min:n kuluttua makuulta seisomaan nousemisen jälkeen. Ks. tarkemmin «Lyhyt ortostaattinen koe»2.

Taulukko 1. Verenpainemansetin valinta aikuisilla
Mansetti	Kumipussiosan leveys	Olkavarren ympärysmitta
Pieni aikuisten mansetti	12 cm	26–32 cm
Keskisuuri aikuisten mansetti	15 cm	33–41 cm
Suuri mansetti	18 cm	yli 41 cm

Verenpainetason luokittelu

Vastaanottomittauksia käytetään ensisijaisesti seulonnassa.
Jos verenpaine on koholla vastaanottomittauksissa, kohonneen verenpaineen diagnoosi varmistetaan vastaanoton ulkopuolella tehtävillä mittauksilla.
- 4–7 päivän aikana aamulla ja illalla kotona tehtyjen kaksoismittausten keskiarvo tai
- verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti
Jos vastaanoton ulkopuoliset mittaukset eivät onnistu, luokittelu perustuu vastaanottomittauksiin.
- Ensisijaisesti hoitajan vastaanotolla 4 eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo
Kotimittaus on suositeltavin tapa seurata verenpainetta.
- Verenpainetasot eri mittausmenetelmillä: ks. taulukko «Toisiaan vastaavat verenpainetasot (mmHg) eri mittausmenetelmillä. Lähde: Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, 2020 (muokattu).»2.
Kotimittaukset tehdään istuen ennen lääkkeen ottoa automaattisella olkavarsimittarilla aamulla (klo 6–9) kahdesti ja illalla (klo 18–21) kahdesti 4–7 päivän ajan.
- Kotiverenpainetaso määritetään laskemalla mittauspäivien aamu- ja iltamittausten sekä kaikkien mittausten keskiarvo; 4 päivän keskiarvot riittävät hoidon arviointiin (lomake ja laskuri «Verenpaineen keskiarvo»3).
- Iltamittausten tasoa korkeampi aamumittausten taso voi viitata uniapneaan tai runsaaseen alkoholin käyttöön.
Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintiä saatetaan tarvita huonon hoitovasteen (vähintään 3 lääkettä), lääkehoidon yhteydessä esiintyvien hypotensio-oireiden, kohtauksellisen verenpaineen nousun ja laskun, yöllisen verenpaineen sekä koti- ja vastaanottomittausten välisen huomattavan ristiriidan selvittelyssä.
Valkotakkihypertensiossa verenpaine on vastaanotolla lääkärin tai hoitajan mittaamana kohonnut, mutta kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnillä päivällä mitattuna normaali.
- Ennakoi vakiintuneen hypertension ilmaantumista ja vaatii seurantaa säännöllisin välein lääkehoidon tarpeiden arvioimiseksi.
- Hoitopäätös tehdään kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin perusteella.
Piilevässä hypertensiossa kotona mitattu verenpainetaso tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut, mutta vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali.
- Piilevän hypertension mahdollisuus selvitetään kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on 130–139 mmHg tai diastolinen 85–89 mmHg ja potilaalla on muita valtimotaudin vaaratekijöitä.
- Hoitopäätös tehdään kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin tulosten ja potilaan riskitekijöiden perusteella.
Pseudohypertensiossa mitattu verenpaine on korkea ja reagoi huonosti lääkitykseen, mutta kohde-elinvauriot puuttuvat.
- Potilaat ovat yleensä iäkkäitä, ja syynä on olkavarsivaltimon kalkkiutuminen, jolloin mansettimenetelmällä tehty mittaus antaa liian suuria arvoja todelliseen painetasoon nähden.
- Pseudohypertensiota voi kliinisesti epäillä ja lääkitystä kokeeksi keventää, jos iäkkäällä henkilöllä suositeltuun verenpainearvoon pyrkiminen aiheuttaa huimausta tai kaatuilua.
- Diagnoosi voidaan varmistaa intra-arteriaalisella paineenmittauksella, mutta käytännössä tämä tulee kyseeseen vain harvoissa tapauksissa.

Taulukko 2. Toisiaan vastaavat verenpainetasot (mmHg) eri mittausmenetelmillä. Lähde: Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, 2020 (muokattu).
Vastaanotto	Koti	Pitkäaikaisrekisteröinti
Vastaanotto	Koti	24 t	Päivä	Yö
120/80	120/80	115/75	120/80	100/65
130/80	125/80	125/75	130/80	110/65
140/90	135/85	130/80	135/85	120/70
150/90	140/85
160/100	145/90

Alkututkimukset avohoidossa

Kun verenpainetaso on todettu kohonneeksi, tehdään perustutkimukset sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden ja kohde-elinvaurioiden kartoitus. Valtimotaudin kokonaisriski voidaan arvioida primaarisessa ehkäisyssä ”terveillä” FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1. Näiden ja verenpainetason perusteella suunnitellaan potilaan hoito.
Anamneesi: ks. taulukko «Verenpainepotilaan anamneesi »3
Kliininen tutkimus
- Sydämen ja keuhkojen auskultaatio, valtimosuhinat (a. carotis, vatsa-aortta, a. renalis, a. femoralis)
- Valtimoiden (a. radialis, a. femoralis, a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior) ja vatsan (maksa ja munuaiset) palpaatio, sydämen vasemman kammion kärkisysäys, jalkojen turvotus
- Paino, pituus, BMI «Kehon painoindeksi (BMI)»4, vyötärönympärys «Metabolinen oireyhtymä»2
- Silmänpohjat, jos diastolinen verenpaine on yli 120 mmHg (silmänpohjien valokuvaus luotettavin)
Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
- Krea (GFR «GFR-laskuri»5), K (hypokalemia–primaarinen hyperaldosteronismi «Primaarinen hyperaldosteronismi (PHA)»3), Na
- PVKT, fB-Gluk , HbA_1c, Kol, Kol-HDL, Kol-LDL, Trigly
- U-KemSeul (proteiini, hemoglobiini) ja U-AlbKre
  - Lisääntynyt albuminuria ja pienentynyt GFR ovat varhaisia merkkejä kohde-elinvauriosta.
  - Lisääntynyt albuminuria: U-AlbKre 3–30 mg/mmol tai vuorokausikeräyksessä dU-Alb 30–300 mg/vrk
  - Selvästi lisääntynyt albuminuria (makroalbuminuria, proteinuria): U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Alb > 300 mg/vrk
  - Liuskakokeet antavat positiivisen tuloksen (+) vasta, kun albumiinipitoisuus on 200–300 mg/l.
- proBNP (vajaatoimintaepäilyssä)
- EKG
  - Vasemman kammion hypertrofia (LVH): ks. «Kammiohypertrofioiden arviointi EKG:n perusteella»4
- Thorax-rtg (vajaatoimintaepäilyssä)
- Sydämen kaikututkimus tarvittaessa (jos EKG on vaikeasti tulkittava [LBBB] eikä sovellu LVH:n arviointiin tai jos mukana on epäselvä vajaatoiminta tai läppävika, aiemmin tutkimaton eteisvärinä tai muu merkittävä rytmihäiriö).
- Munuaisten kaikututkimus tarvittaessa (jos GFR < 30 ml/min/1.73 m² tai potilaalla on proteinuria [U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Alb > 300 mg/vrk])
Epäiltäessä sekundaarista hypertensiota «Sekundaarinen hypertensio»5 lisäksi epäillyn syyn mukaan valikoiden ja paikallisen käytännön mukaan, tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden
- TSH, T4V (kilpirauhassairaudet)
- P-Reninm, S-Aldos (yön levon jälkeen istuma-asennossa, vähintään 5 min istumista ennen näytteenottoa) ja näiden suhde, jos hoitotavoitteeseen ei päästä kenellä vain, kaliumtasosta riippumatta (primaarinen hyperaldosteronismi); ks. tarkemmin «Primaarinen hyperaldosteronismi (PHA)»3
- Lyhyt 1.5 mg:n deksametasonikoe (Cushingin oireyhtymä) «Cushingin oireyhtymä»6
- S-MetNor (seerumin metanefriini ja normetanefriini; feokromosytooma) «Harvinaiset endokriiniset kasvaimet»7
- P-Ca-Ion (hyperparatyreoosi) «Hyperkalsemia ja hyperparatyreoosi»8
- Uniapnean selvittelyt «Uniapnea aikuisilla»9

Taulukko 3. Verenpainepotilaan anamneesi
Selvitettävät kokonaisuudet	Yksityiskohdat
Sukuanamneesi Vanhemmat Sisarukset	Hypertensio Tyypin 2 diabetes Dyslipidemia Varhaiset sepelvaltimo- ja aivoverenkiertotapahtumat Miehet alle 55 v Naiset alle 65 v
Muut sydän- ja verisuonitaudit	Sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarkti Aivoverenkierron sairaudet Aivohalvaus (aivoinfarkti, aivojen sisäinen verenvuoto, lukinkalvon alainen verenvuoto) TIA Perifeeriset valtimoverenkierron sairaudet Sydämen vasemman kammion toimintahäiriö Infarktin jälkitila Kardiomyopatiat Sydämen vajaatoiminta Merkittävät sydänläppien sairaudet Aortan sairaudet (dilataatio, dissekoituma) Rytmihäiriöt
Muut hoitoon vaikuttavat sairaudet	Diabetes Munuaissairaus tai -vaurio Astma Kihti
Hypertension kulku	Alku, eteneminen, vaikeusaste
Lääkkeiden käyttö	Estrogeenia ja progesteronia sisältävät ehkäisyvalmisteet, estrogeenia tai testosteronia sisältävät hormonikorvausvalmisteet Glukokortikoidit, mineralokortikoidit, anaboliset steroidit Sympatomimeettejä sisältävät nuha-, yskän- ja allergialääkkeet Tulehduskipulääkkeet, myös COX-2-selektiiviset (nostavat verenpainetta «NSAIDs may elevate blood pressure and antagonise blood pressure lowering effect of antihypertensive medication, but the effects may differ between agents.»C ja vähentävät verenpainelääkkeiden tehoa) Kalsineuriinin estäjät (siklosporiini «Cyclosporine increases blood pressure compared to placebo in a dose-related fashion.»A ja takrolimuusi) Erytropoietiini Eräät masennuslääkkeet (esim. venlafaksiini, duloksetiini; myös MAO:n estäjät, trisykliset masennuslääkkeet) Toisen polven psykoosilääkkeet (klotsapiini, risperidoni, ketiapiini) Useat ADHD-lääkkeet (stimulantit ja atomoksetiini) Eräät syöpälääkkeet
Elintavat	Ravinto Suolan käyttö Rasvojen laatu Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö Paino ja sen muutokset Liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet (esim. lakritsi, salmiakki; ks. tarkemmin «Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta»1) Alkoholi (AUDIT «AUDIT-kysely»6) Tupakointi Huumeet (erityisesti amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit)
Stressi	Kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät

Erikoissairaanhoidon konsultaatio

Hypertensiivinen hätätilanne päivystyksenä
Raskaudenaikainen hypertensio «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»10 «Raskaudenaikainen verenpaineen nousu (gestationaalinen hypertensio, pre-eklampsia)»11
Epäily sekundaarisesta hypertensiosta «Sekundaarinen hypertensio»5 (alustavat tutkimukset voi tehdä myös perusterveydenhuollossa)
- Nuori potilas (alle 30-vuotias)
- Verenpaine > 180/110 mmHg
- Äkkiä alkanut tai vaikeutunut hypertensio
- Hoitotavoitetta ei saavuteta vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta (joista yksi on diureetti) huolimatta
- Sekundaariseen hypertensioon viittaavat oireet tai löydökset
- Potilaalla merkittäviä kohde-elinvaurioita (LVH, albuminuria, silmänpohjalöydöksiä)
- Munuaissairaus
- Hypokalemia (spontaani tai diureetista)
Vaikeus löytää sopivaa lääkitystä
Munuaisten toiminnan heikkeneminen: ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan käyttämisestä huolimatta
- GFR pienenee seurannassa 25 % tai < 30 ml/min tai
- albuminuria lisääntyy (U-AlbKre > 30 mg/mmol tai dU-Prot > 500 mg).
Kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.

Kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden lääkkeetön hoito evd

Suolan saannin rajoittaminen «Reduction in salt intake lowers blood pressure . Long term effects on mortality and cardiovascular morbidity remain unclear.»A
- Tavoitteena ruokasuolaa alle 5 g/vrk (Na < 2 000 mg/vrk)
- ACE:n estäjien, ATR:n salpaajien, beetasalpaajien ja diureettien vaikutus tehostuu.
Runsas kasvisten, hedelmien «Advice to increase fruit and vegetables as a single intervention may have favourable effects on systolic blood pressure and might possibly have favourable effect on other cardiovascular risk factors.»C, marjojen ja täysjyväviljavalmisteiden käyttö
- Riittävä kaliumin saanti: naiset ≥ 3 100 mg/vrk ja miehet ≥ 3 500 mg/vrk
Riittävä kalsiumin saanti (≥ 800 mg/vrk) «An increase in calcium intake slightly reduces blood pressure.»A päivittäisistä (rasvattomista tai vähärasvaisista) maitovalmisteista
- Tarvittaessa kalsiumlisä
Kuidun ja magnesiumin saannin lisääminen voi alentaa verenpainetta.
Ylipainon vähentäminen «Treatment with a weight loss diet appears to reduce weight and blood pressure in patients with essential hypertension.»B; ks. «Lihavuuden konservatiivinen (ei-kirurginen) hoito»12
- Jo 5–10 %:n vähennys lähtöpainosta laskee verenpainetta ylipainoisilla (BMI 25–29.9 kg/m²) ja lihavilla (BMI ≥ 30 kg/m²).
- Vyötärönympärys miehillä < 100 cm, naisilla < 90 cm
Alkoholin käytön välttäminen «Reducing excessive alcohol intake is effective for reducing blood pressure.»A
- Viikkokulutuksen tulisi olla naisilla alle 100 g (alle 9 ravintola-annosta) ja miehillä alle 160 g (alle 14 ravintola-annosta).
- Runsas alkoholinkäyttö lisää aivohalvauksen vaaraa ja voi heikentää verenpainelääkityksen tehoa.
Liikunnan säännöllinen harrastaminen
- Reipas kävely «Walking appears to reduce systolic blood pressure in all ages and both sexes, and may reduce diastolic blood pressure and heart rate.»B↑↑ tai muu kohtalaisesti kuormittava kestävyysliikunta 30 min vähintään viidesti viikossa «Liikunta (ylläpito lopetettu)»13
Lakritsi- ja salmiakkituotteiden välttäminen
Rasvan sopivan määrän ja laadun vaikutukset välittyvät valtaosin muiden sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden kuin kohonneen verenpaineen kautta.
- Rasvattomat tai vain vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävät elintarvikkeet
- Sydänmerkin kriteerit täyttävä, vähintään 60 % rasvaa sisältävä margariini ja kasviöljy
- Kalaa vähintään kahdesti viikossa (terveelliset kalarasvat). Kalaperäiset n-3-sarjan rasvahapot alentavat suurina annoksina verenpainetta.
- Rypsiöljyn ja rypsiöljypohjaisten kasvimargariinien käyttö lisää n-3-sarjan monityydyttymättömien rasvojen saantia
Tupakoinnin lopettaminen
- Tärkein hoito pyrittäessä pienentämään kokonaisriskiä; ks. «Tupakoinnin lopettaminen ja nikotiiniriippuvuuden hoito»14

Lääkehoidon aloitus eri verenpainetasoilla

Verenpaineen lääkehoidon lisäksi sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa pyritään pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (erityisesti statiinit) avulla.
Kelan soveltamat verenpainetaudin lääkehoidon erityiskorvattavuuden kriteerit «Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä: kriteerit eri taudeissa»15 eivät ole samat kuin lääkehoidon aloittamisen lääketieteelliset kriteerit.
Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Jos verenpaineen lähtötaso on > 160/100 mmHg (kotimittauksissa > 145/90 mmHg), lääkehoito kannattaa aloittaa suoraan yhdistelmällä.
Lääkkeet voidaan ottaa yhdessä tai kahdessa erässä aamulla ja/tai illalla. Iäkkään vaihtelevan verenpaineen tasaamisessa lääkkeiden jakamisesta aamu- ja ilta-annoksiin voi olla hyötyä.
Iäkkäille potilaille tulee tehdä 3 min:n ortostaattinen koe ennen lääkityksen aloitusta ja lääkemuutosten jälkeen.
Iäkkäiden hoidossa on huomioitava myös muiden kuin verenpainelääkkeiden verenpainetta alentavat vaikutukset (esim. prostatahyperplasian hoidossa käytettävät alfareseptorin salpaajat, Parkinsonin taudissa käytettävät lääkkeet).
Aloituslääkkeen valinta: ks. «Kohonneen verenpaineen lääkehoito»16

Korkea normaali verenpaine

Vastaanotolla mitattu painetaso 130–139 ja/tai 85–89 mmHg
Kotipainetaso 125–134 ja/tai 80–84 mmHg
Selvitetään riskitekijät ja annetaan elintapaohjeet.
Kun vastaanotolla mitattu paine on tällä tasolla, selvitetään piilevän hypertension mahdollisuus kotimittausten tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla, jos potilaalla on muita valtimotaudin riskitekijöitä.
Piilevässä hypertensiossa vastaanotolla mitattu verenpaine on normaali (alle 140/90 mmHg), mutta itse mitattu tai pitkäaikaisrekisteröinnin päivätaso on kohonnut (135/85 mmHg tai enemmän).
- Tehostetaan elintapahoitoa ja harkitaan lääkehoitoa suuren riskin potilaille.
Mitataan verenpaine vuoden välein.

Lievä hypertensio evd

Vastaanotolla mitattu painetaso 140–159 ja/tai 90–99 mmHg
Kotipainetaso 135–144 ja/tai 85–89 mmHg
Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
Välitön lääkehoito, jos
- munuaissairaus
- oireinen sydän- ja verisuonitauti
- hypertensioon liittyvä kohde-elinvaurio
Muilla lääkehoito 3–6 kk:n elintapahoidon jälkeen, jos verenpaine ei ole hoitotavoitteessa

Kohtalainen hypertensio

Vastaanotolla mitattu painetaso 160–179 ja/tai 100–109 mmHg
Kotipainetaso ≥ 145 ja/tai ≥ 90 mmHg
Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
Tällä kotiverenpainetasolla suositellaan välitöntä lääkehoidon aloitusta ja verenpaine tulisi saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.
Kun vastaanotolla mitattu paine on tällä tasolla, suositellaan välitöntä lääkehoitoa, jos potilaalla on munuaissairaus, oireinen sydän- ja verisuonisairaus tai hypertensioon liittyvä kohde-elinvaurio. Verenpaine tulisi saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.

Huomattava hypertensio

Vastaanotolla mitattu painetaso 180–199 ja/tai 110–129 mmHg
Annetaan elintapaohjeet ja varmistetaan verenpainetaso ja verenpaineen luokittelu kotimittauksella tai pitkäaikaisrekisteröinnillä.
Aloitetaan lääkehoito välittömästi. Verenpaine tulee saada hoitotavoitteeseen 3 kk:ssa.

Hypertensiivinen kriisi (systolinen paine ≥ 200 mmHg tai diastolinen paine ≥ 130 mmHg)

Jaetaan vaikeusasteen mukaan hypertensiiviseen hätätilanteeseen ja kiireellistä hoitoa vaativaan tilaan.
- Hätätilanteessa potilaalla on kohde-elinlöydöksiä ja -oireita (sydäniskemia, sydämen vajaatoiminta, aivo-oireita, munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta, verenvuotoja verkkokalvossa, aortan dissekoituminen).
  - Lähetetään päivystyksenä erikoissairaanhoitoon.
  - Hoidossa tarvitaan useimmiten suoneen annettavaa lääkitystä.
  - Avohoidossa voidaan ensihoitoon käyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteista kalsiumkanavan salpaajaa, jota ei saa pureskella.
- Kiireellisessä tilassa, kun potilas on oireeton
  - Kohde-elinoireiden puuttuessa lääkehoito voidaan aloittaa avohoidossa välittömästi tai enintään muutaman päivän seurannan jälkeen, ellei paine laske.
  - Hoidon aloitus 3–4 lääkkeen yhdistelmällä, esim. amlodipiini 5 mg + bisoprololi 5 mg + hydroklooritiatsidi 12.5 mg + enalapriili 10 mg.
  - Hoitovaste tarkistetaan 1–3 vrk:n kuluessa.

Hoitotavoite evd

Verenpainetaso määritetään laskemalla vähintään neljän eri päivänä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo.
Hoidon tavoite (mmHg)
- < 140/90 (kotimittaukset < 135/85)
- < 130/80 (kotimittaukset < 125/80), jos suuri tautiriski (= sydän- ja verisuonitauti tai oireettomilla > 10 %:n riski FINRISKI-laskurilla) ja tavoite voidaan saavuttaa haitoitta
- < 140/80 (kotimittaukset < 135/80), jos potilaalla on diabetes. Tiukempaan tavoitteeseen < 130/80 (kotimittaukset < 125/80) pyritään, jos se voidaan haitoitta saavuttaa.
- < 130/80 (kotimittaukset < 125/80), jos krooninen munuaistauti (eGFR < 60 ml/min/1.73 m²) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea-suhde > 30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta saavutettavissa.
Korkea ikä ei vaikuta hoitotavoitteisiin, mutta käytännössä yli 80-vuotiailla tavoite voi kokonaistilanteen perusteella olla < 150/90 (kotimittaukset < 140/85) «Iäkkään verenpaine»17. Iäkkäällä potilaalla, jolla toimintakyky on heikentynyt, < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja.

Seuranta evd

Arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja hoidon siedettävyyttä.
Vaikutukset arvioidaan 1–2 kk:n kuluttua hoidon aloituksesta tai muutoksesta, kunnes hoitotasapaino on saavutettu.
Jatkossa seurantatiheys määräytyy lääkityksen, kohde-elinvaurioiden ja muiden sairauksien mukaan.
- Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi vastata osasta yhteydenotoista ja myös sähköistä asiointia ja puhelinkontakteja voidaan hyödyntää.
- Hoitotavoitteen ulkopuolella olevat on syytä ohjata vastaanotolle ja selvittää huonon hoitovasteen syyt.
Ensimmäisellä seurantakäynnillä määritetään
- K ja Na diureetin käyttäjiltä
- K, Na, Krea (eGFR «GFR-laskuri»5) ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa käyttäviltä.
Vakiintuneessa hoidossa
- Vointi, lääkehoidon sopivuus ja toteutuminen, syke, verenpainetaso (kotimittaukset) ja hoitotavoitteen toteutuminen
- Elintapahoidon toteutuminen: tupakointi, paino, liikunta, alkoholi, ravintotottumukset ja suolan käyttö
- K, Na, Krea (eGFR «GFR-laskuri»5) diureettia, ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa käyttäviltä; muilta tarpeen mukaan.
- Yksilöllisen harkinnan mukaan 1–2 v:n välein arvioidaan kohde-elinvauriot (U-AlbKre, eGFR «GFR-laskuri»5, EKG) ja valtimotaudin riskitekijät (fB-Gluk , HbA_1c, lipidit) sekä primaaripreventiossa valtimotaudin kokonaisriksi FINRISKI-laskurilla «FINRISKI-laskuri»1.

Kirjallisuutta

Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42(34):3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39(33):3021-3104. «PMID: 30165516»PubMed