Takaisin Tulosta

Lihavuuden konservatiivinen (ei-kirurginen) hoito

Lääkärin käsikirja
26.5.2024 • Viimeisin muutos 20.1.2026
Kirsi Pietiläinen

Keskeistä

  • Yksilöllinen lihavuuden hoitosuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa. Ks. artikkelit Lihavuuden puheeksiotto ja arviointi «Lihavuuden puheeksiotto ja arviointi»1 ja Motivoiva keskustelu «Motivoiva keskustelu elintapamuutoksissa ja hoidossa»2.
  • Lihavuuden hoidossa on tärkeää välttää latistavia neuvoja ja itsestäänselvyyksiä, kuten ”syö vähemmän, liiku enemmän”.
  • Elintapavalmennus tukeutuu neljään peruspilariin (ruoka, liikunta, uni ja mielentaidot), ja sitä voi tehdä yksilövastaanotoilla, ryhmässä, etänä tai digitaalisesti.
  • Elintapavalmennuksen lisäksi lihavuuden hoidossa voi käyttää lihavuuslääkkeitä, erittäin niukkaenergiaista dieettiä ja lihavuusleikkausta.
  • 5–10 %:n pysyvä painonlasku on hyödyllistä useimpien lihavuuteen liittyvien sairauksien hoidossa.

Hoitotavan valinta evd

Mini-interventio evd

  • Lyhytohjauksen/mini-intervention sisältö
    • Lihavuuden arvioiminen: paino, pituus, BMI, (vyötärönympärys), mahdolliset liitännäissairaudet
      • Huomioi painonpunnituksen sensitiivisyys. Tiedot kirjataan potilastietojärjestelmään.
    • Lihavuuden ja elintapojen puheeksiottaminen oikea-aikaisesti, potilaslähtöisesti ja arvostavasti «Lihavuuden puheeksiotto ja arviointi»1
    • Konkreettinen omahoitosuunnitelma
    • Paikkakuntakohtaisesti tarjolla olevien laihdutuksen ja painonhallinnan keinojen esittely painonhallinnan ja laihdutuksen tueksi
  • Mini-intervention tavoitteena on motivoida potilasta omatoimiseen lihavuuden hoitoon, mikä voi jo itsessään auttaa potilasta.
    • Potilaalla tulee olla kuitenkin aina mahdollisuus myös lihavuuden muihin hoitovaihtoehtoihin.
  • Lihavuudesta ja sen hoidosta keskustellaan potilaan kanssa positiivisesti ja kannustavasti käyttäen potilaskeskeistä työskentelytapaa. Tämä tarkoittaa, että otetaan huomioon potilaan taustat ja elämäntilanne ja vältetään ylhäältä käsin tulevia neuvoja.
  • Esitellään painonhallinnan ja laihdutuksen keinoja ja käytännön toteutusta.
  • Sovitaan ensimmäiset konkreettiset muutokset, jotka auttaisivat painonhallinnassa.
  • Tulostetaan mukaan materiaalia (ks. linkki Tietoa potilaalle «Lihavuus»4) tai ohjataan lisätiedon lähteille (Painonhallintatalo «https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta»1).
  • Kerrotaan, että potilas voi ottaa yhteyttä tarvitessaan lisätukea painonhallintaan. Tiedustellaan tilanteen kehittymistä, jos potilas tulee uudestaan vastaanotolle.

Perushoito eli elintapahoito (elintapavalmennus) evd

Keskeistä

  • Ensisijainen lihavuuden hoitomuoto on elintapahoito. Valmentavan otteen vuoksi voitaisiin puhua myös elintapavalmennuksesta.
  • Hoidossa keskitytään painonhallintaa tukevien elintapojen neljään tukipilariin: ruokatottumuksiin, liikuntaan, uneen ja mielentaitoihin.
  • Käytetään valmentavaa otetta ylhäältä käsin tulevan neuvonnan ja opastuksen sijaan.
  • Keskeistä on potilaan kannustaminen positiiviseen sävyyn.
  • Tavoitteena on löytää joustavat, uudenlaiset elintavat. Liian tiukat rajoitukset ovat harvoin pysyviä.
  • Muutoksia voi tehdä asteittain aloittaen 1–2 muutoksesta ja kokeilla myöhemmin lisää.

Elintapahoidon ydinsisällöt

  • Potilaan elämäntilanteen kartoittaminen
  • Yksilöllisten muutostavoitteiden asettaminen
  • Elintapamuutoksiin sitouttaminen ja motivaation vahvistaminen
  • Painonhallintaa tukevien ruokailutottumusten opetteleminen
  • Syömisen hallinnan vahvistaminen
  • Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaan olon vähentäminen
  • Riittävä uni
  • Mielentaidot: esim. tunteiden käsittely, arjen, ajan ja stressin hallinta, itsemyötätunto
  • Painonseuranta yksilöllisesti arvioiden

Ruokatottumukset

  • Painonhallintaa tukevat parhaiten ruokatottumukset, jotka ovat pitkälläkin aikavälillä realistiset ja huomioivat potilaan terveydentilan ja henkilökohtaiset mieltymykset.
  • Painon vähentämistä ja pysyvää painonhallintaa tukeva ruokailu
    • Keskeisenä tavoitteena on löytää ruokavalio, joka tukee kylläisyyttä, vähentää vähäravinteisia ruoka-aineita ja turvaa riittävän ravintoaineiden saannin «Terveyttä edistävä ruokavalio»5.

Syömisen hallinnan ja kylläisyyden tukeminen

  • Säännöllinen ateriarytmi
    • 3 pääateriaa (aamupala, lounas, päivällinen) ja 1–2 välipalaa
  • Proteiini
    • Proteiinin tarvearvio on vähintään 80 g/vrk, karkeasti arvioiden n. 1 g/painokilo päivässä, jos paino on alle 120 kg. Painon ollessa tätä korkeampi: ks. «Proteiinin tarve painonhallinnassa»1.
  • Kuidun lisääminen
    • 500–800 g kasviksia, marjoja, hedelmiä päivässä

Muita keinoja kylläisyyden tukemiseen ja syömisen hallintaan

  • Tietoinen syöminen
    • Tarkkaillaan, miksi syöminen alkaa. Mielihalu vai nälkä?
    • Ruokailuun keskittyminen; syödessä ei tehdä muuta (ei lehtiä, puhelinta, TV:tä)
    • Kylläisyyden tunnistaminen
    • Syömisen hidastaminen, pureskelu
  • Syömisen hallinnan riskitilanteiden ja -tekijöiden tunnistaminen
  • Ruokaostosten ja aterioiden suunnittelu
  • Houkutusten vähentäminen (vältetään naposteluun sopivien tuotteiden kotona säilyttämistä ja esilläpitoa)
  • Riittävän kokoiset, mutta vähäenergiaiset ateriat (vältetään ”nälkävelkaa”)

Energiatiheyden ja vähäravinteisteen ruokien ja juomien vähentäminen

  • Ks. «Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä»6.
  • Vähennetään runsaasti energiaa sisältävien ruokien annoskokoja.
  • Käytetään esim. lautasmallia.
  • Nestemäiset maitotuotteet rasvattomina, muut juomat pääasiassa kalorittomina (vesi, sokerittomat virvoitusjuomat)
  • Vähennetään alkoholia.

Monipuolisen ruokavalion varmistaminen

  • Monipuolinen terveellinen arkiruoka ja terveelliset välipalat
  • Suositaan
    • kasviksia, marjoja tai hedelmiä
    • täysjyväviljaa
    • kalaa, palkokasveja
    • pähkinöitä, manteleita, siemeniä
    • vähärasvaisia maitovalmisteita.
  • Rajoitetaan
    • punaista lihaa, lihajalosteita
    • runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältäviä elintarvikkeita
    • alkoholia.

Liikunta

  • Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti.
  • Tunnistetaan liikkumattomuus arjessa ja pyritään vähentämään istumista.
  • Kannustetaan erityisesti arkiliikuntaan eli lihastyön lisäämiseen jokapäiväisissä askareissa (portaiden nousu, työmatkat).
  • Tavoite on vähintään ½ tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa sellaista liikuntaa, jota potilas voi ja haluaa harrastaa.
  • Kunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suositellaan kaikille aikuisille kestävyysliikuntaa (esim. reipas kävely) 150–300 min viikossa ja lihasvoima- tai liikehallintaharjoittelua 2 kertaa viikossa.

Uni

  • Säännöllinen unirytmi ja unen riittävyys
    • Aikuisille suositellaan 7–9 tunnin yöunta.
    • Unen tarve on yksilöllinen.
    • Kun aamulla herää ja päivällä pysyy virkeänä ilman, että nukkuu päiväunia, on yöuni ollut riittävän pitkä.
    • Vältetään unen laatua heikentäviä tekijöitä (alkoholi, kahvi, myöhäinen työskentely ja puhelimen käyttö)
  • Mahdolliset uneen liittyvät häiriöt, kuten uniapnea, tulee selvittää.

Mielentaidot

  • Arjen ja ajan hallinta ruokailun, liikunnan ja unen osalta
  • Stressinhallinta
  • Tunteiden ja syömisen välinen yhteys
  • Joustava suhtautuminen ruokaan
  • Hyvä kehosuhde
  • Itsemyötätunto

Painon seuranta

  • Ensisijainen päämäärä ja muutoksen mittari tulisi olla elintapamuutos, ei ”kilojen tai senttien metsästys”.
  • Tavoitteena tulee aina olla mahdollisimman pysyvä tulos.
  • Säännöllinen painon seuranta edistää painonhallintaa ja antaa tietoa elintapamuutosten vaikuttavuudesta ja tarpeesta.
    • Jos potilaalla on ahmintaa tai jos painon seuranta on pakonomaista tai se vaikeuttaa joustavaa suhtautumista syömiseen ja sen hallintaan, painon seuranta ei ole suositeltavaa.
  • Painon seurannan toteutuksen ja tiheyden tulee olla yksilöllisesti suunniteltuja.
  • Mitataan paino aina samantyyppisissä vaatteissa (esim. kevyet sisävaatteet) samaan aikaan vuorokaudesta, mieluiten aamulla.
  • Sopiva laihdutusvauhti on n. ½ kg viikossa. Pienempikin laihtumisvauhti on mahdollinen.
  • Painon pysyvä 5–10 %:n pieneneminen on eduksi monien lihavuuteen liittyvien sairauksien hoidossa.
  • Muutosta voi arvioida myös
    • seuraamalla vointia
    • seuraamalla koetun toimintakyvyn muutoksia (esim. jalkineiden pukeminen, liikkumisen helpottuminen portaiden nousussa ja vireystilan paraneminen)
    • mittaamalla vyötärönympärystä
    • seuraamalla vyön pituutta
    • seuraamalla vaatekoon muutoksia.
  • Painon seuranta laihtumisen jälkeen on tärkeää, koska painolla on merkittävä taipumus nousta takaisin. Tämä johtuu nälkää lisäävistä ja kylläisyyttä heikentävistä suolistohormonimuutoksista sekä kehon energiakulutuksen laskusta painon laskun myötä. Varhainen painon takaisinnousun havaitseminen mahdollistaa elintottumusten uudelleenmuokkauksen tukemaan painonhallintaa.

Lääkehoito evd

  • Lääkitystä voidaan kokeilla elintapamuutosten tukena, jos lihavuuden perushoito ei ole yksinään tuottanut riittävää tulosta.
  • Lihavuuslääkkeen käytön yhteydessä on aina ohjattava potilasta myös elintapojen muutoksiin ja seurattava elintapahoidon toteutumista.
  • Kylläisyyttä parantavien lääkkeiden käyttö helpottaa usein huomattavasti ruokahalun hallintaa ja siten ruokavalioon kohdistuvia elintapamuutoksia. Tämä hyötyvaikutus on hyvä kertoa potilaalle ja sen jälkeen toteuttaa systemaattisesti suunniteltuja ruokavaliomuutoksia.
  • Lihavuuden hoitoon tarkoitettua lääkettä voidaan käyttää, kun BMI on yli 30 (tai yli 27, jos potilaalla on diabetes tai muu laihduttamista edellyttävä sairaus).
  • Lihavuus on pitkäaikaissairaus, minkä vuoksi myös sen lääkehoito (yhdistettynä elintapahoitoon) suunnitellaan pitkäkestoiseksi. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävää tieteellistä näyttöä hoidon optimipituudesta tai siitä, voiko hoidon suunnitella elinikäiseksi kuten muiden pitkäaikaissairauksien kohdalla tehdään.
  • Potilasta on syytä informoida, että lihavuuden lääkehoidossa tähdätään hoitoon, joka kestää useita vuosia. Lääkkeen lopettamisen jälkeen paino yleensä nousee. Jos lääkitys lopetetaan, se on tehtävä hallitusti, hitaasti annosta laskien ja kiinnittäen erityistä huomiota painon seurantaan ja elintapatoimiin, joilla pyritään ehkäisemään painon takaisinnousua.
  • Lääkkeen lopetusta suositellaan harkittavaksi, jos potilas ei ole 3–4 kk:ssa laihtunut merkittävästi (vähintään 5 % alkupainosta).
    • Jos potilas kuitenkin kertoo muulla tavoin hyötyvänsä lääkkeestä (kylläisyyden parantuminen, mielitekojen vähentyminen), voi lääkettä harkita jatkettavan, vaikka paino ei olisikaan merkittävästi laskenut.
    • Painon takaisinnousu voi olla mahdollinen ns. tehottomankin lääkkeen lopettamisen myötä, jos ruokatottumukset huomaamatta muuttuvat tai lääkkeen tuoma kylläisyysvaikutus (jota ei välttämättä tunnistettu) poistuu.
  • Lihavuuden hoitoon käytettävistä lääkkeistä ovat Suomen markkinoilla (tammikuu 2026) naltreksoni/bupropioni, liraglutidi 3.0 mg, semaglutidi 2.4 mg, tirtsepatidi, orlistaatti ja fentermiini/topiramaatti.
    • Orlistaattia lukuun ottamatta kaikki nämä lääkkeet vähentävät ruokahalua. Ruokahalua vähentävää ominaisuutta käytetään hyväksi kytkemällä lääkehoitoon hyvä elintapaohjaus.

Naltreksoni/bupropioni

  • Naltreksonin (8 mg) ja bupropionin (90 mg) yhdistelmävalmiste (Mysimba®) vaikuttaa pääasiassa ruokahalua vähentämällä. Bupropioni vähentää dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa, ja naltreksonin ajatellaan opioidireseptorin antagonistina estävän muuten aktivoituvaa palautejärjestelmää ja siten vahvistavan bupropionin vaikutusta energiatasapainoon.
  • Naltreksoni-bupropionin aloitusannos on 1 tbl päivässä. Annosta suurennetaan asteittain, esim. 1–2 viikon välein ad 2 × 2 tbl päivässä.
  • Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ummetus, suun kuivuminen, univaikeudet, huimaus ja vapina. Verenpaine ja syke voivat nousta.
  • Unettomuushaittavaikutuksen vuoksi ilta-annos kannattaa ottaa jo alkuillasta.
  • Haittavaikutusten ilmaantuessa annosnostoa pitää hidastaa.
  • Ei saa käyttää maksan tai munuaisten vajaatoiminnassa, kontrolloimattomassa verenpainetaudissa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä tai jos potilaalla on ollut kouristuksia.
  • Ks. tarkistuslista lääkettä määrättäessä «https://fimea.fi/documents/147152901/159469402/NAMY%2012%20Checklist%20FI%202505.pdf/d1e9cd7a-f508-6049-b320-dc09560139cd/NAMY%2012%20Checklist%20FI%202505.pdf?t=1747381638403»2.
  • Vuoden seurannassa lääkeryhmässä painonlasku oli 6.1–6.4 %, joka oli merkitsevästi enemmän kuin pelkällä elintapahoidolla (lumeryhmä 1.2–1.3 %).
  • Naltreksoni/bupropioni on rajoitetusti peruskorvattava lihavuuden hoidossa. Korvauskriteerit tarkemmin: ks. «https://www.kela.fi/laake3055»3.

Liraglutidi 3.0 mg

  • Liraglutidi on kerran päivässä pistettävä GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi 1) -agonisti, joka vähentää ruokahalua. Lihavuuden hoitoon on indisoitu liraglutidi 3.0 mg (Saxenda®). Liraglutidi stimuloi glukoosiriippuvaisesti haiman insuliinin tuotantoa ja vähentää maksan glukoosintuotantoa, minkä vuoksi sitä käytetään myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa, tällöin annoksilla ad 1.2–1.8 mg × 1 (Victoza®).
  • Vaikutusmekanismin vuoksi veren glukoosipitoisuus pienenee enemmän kuin mitä painon lasku saa aikaan. Liraglutidi 3.0 mg ehkäisee tyypin 2 diabeteksen syntyä.
  • Annostellaan ihon alle pistämällä (aamuisin).
  • Aloitusannos on 0.6 mg × 1. Annosta suurennetaan esim. 0.6 mg 1–2 viikon välein, kunnes annos on 3.0 mg × 1.
  • Jos ilmenee pahoinvointia, voimakasta ruokahaluttomuutta tai muita haittavaikutuksia, annosnostoa pitää hidastaa.
  • Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, närästys, ripuli, ummetus, vatsakipu ja ruoansulatushäiriöt. Hypoglykemiaa voi esiintyä yhteiskäytössä muiden hypoglykemiaa aiheuttavien lääkkeiden kanssa.
  • Vuoden seurannassa painonlasku lääkeryhmässä oli 8.0 %, joka on merkitsevästi enemmän kuin pelkällä elintapahoidolla (lumeryhmä 2.6 %).
  • Liraglutidi on rajoitetusti peruskorvattava lihavuuden hoidossa. Korvauskriteerit tarkemmin: ks. «https://www.kela.fi/laake3051»4. Liraglutidi 1.8 mg on korvattava erityisehdoin tyypin 2 diabeteksen hoidossa «https://www.kela.fi/laake285»5.

Semaglutidi 2.4 mg

  • Semaglutidi on kerran viikossa pistettävä GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi 1) -agonisti, joka vähentää ruokahalua. Lihavuuden hoitoon on indisoitu semaglutidi 2.4 mg (Wegovy®).
  • Semaglutidi stimuloi glukoosiriippuvaisesti haiman insuliinin tuotantoa ja vähentää maksan glukoosintuotantoa, minkä vuoksi sitä käytetään myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
  • Kerran viikossa pistettävä semaglutidi diabetesindikaatiolla on Ozempic® (annosvahvuudet 0.25, 0.5, 1.0 mg). Päivittäin käytettävä oraalinen semaglutidi diabetesindikaatiolla on Rybelsus® (annosvahvuudet 3, 7, 14 mg).
  • Vaikutusmekanismin vuoksi veren glukoosipitoisuus pienenee enemmän kuin mitä painon lasku saa aikaan.
  • Annostellaan kerran viikossa ihon alle pistämällä.
  • Aloitusannos on 0.25 mg/viikko. Annoksen nosto tapahtuu kuukauden välein (0.5, 1.0, 1.7, 2.4 mg).
  • Jos ilmenee pahoinvointia, voimakasta ruokahaluttomuutta tai muita haittavaikutuksia, annosnostoa pitää hidastaa.
  • Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, närästys, ripuli, ummetus, vatsakipu ja ruoansulatushäiriöt. Hypoglykemiaa voi esiintyä yhteiskäytössä muiden hypoglykemiaa aiheuttavien lääkkeiden kanssa.
  • 68 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa painonlasku oli 14.9 %, mikä oli merkitsevästi enemmän kuin pelkällä elintapahoidolla (lumeryhmä 2.4 %)
  • Painon takaisinnousu lääkkeen lopettamisen jälkeen on merkittävä.
  • Semaglutidi 2.4 mg:n on osoitettu vähentävän kardiovaskulaaripäätetapahtumia. Semaglutidi ei ole peruskorvattava lihavuuden hoidossa. Semaglutidi (Ozempic® ja Rybelsus®) ovat korvattavia erityisehdoin tyypin 2 diabeteksen hoidossa «https://www.kela.fi/laake285»5.

Tirtsepatidi

  • Tirtsepatidi (Mounjaro®) on kerran viikossa pistettävä GLP-1 (glukagonin kaltainen peptidi 1)- ja GIP (glukoosista riippuvainen insulinotrooppinen peptidi) -hormonien kaksoisagonisti, joka vähentää ruokahalua. Lisäksi tirtsepatidi alentaa veren glukoosipitoisuuksia.
  • Tirtsepatidi on indisoitu sekä lihavuuden että tyypin 2 diabeteksen hoitoon.
  • Annostellaan kerran viikossa ihon alle pistämällä.
  • Aloitusannos on 2.5 mg/viikko. Annosta voidaan nostaa tarvittaessa 2.5 mg:n portain kuukauden välein. Suositellut ylläpitoannokset ovat 5, 10 ja 15 mg/viikko.
  • Jos ilmenee pahoinvointia, voimakasta ruokahaluttomuutta tai muita haittavaikutuksia, annosnostoa pitää hidastaa.
  • Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, närästys, ripuli, ummetus, vatsakipu ja ruoansulatushäiriöt. Hypoglykemiaa voi esiintyä yhteiskäytössä muiden hypoglykemiaa aiheuttavien lääkkeiden kanssa.
  • 72 viikkoa kestäneissä tutkimuksissa painonlasku oli 22.5 %, merkitsevästi enemmän kuin pelkällä elintapahoidolla (lumeryhmä 2.4 %).
  • Tirtsepatidilla ei ole vielä (1/2026) korvattavuutta.

Fentermiini/topiramaatti

  • Fentermiinin ja topiramaatin yhdistelmä (Qsiva®) on tablettimuotoinen valmiste, joka vähentää ruokahalua. Fentermiini stimuloi noradrenaliinin vapautumista.
    • Topiramaatilla on monta vaikutuskohtaa, mm. GABA-A-reseptorit.
  • Fentermiini-topiramaatti otetaan kerran vrk:ssa aamuisin. Aloitusannos on 3.75 mg/23 mg 14 vrk:n ajan. Suositeltu ylläpitoannos on 7.5 mg/46 mg. Vahvempiin annoksiin 11.25 mg/69 mg ja 15 mg/92 mg siirrytään erikseen harkiten.
  • Kouristusriskin vuoksi korkea-annoksisen (15 mg/92 mg) hoidon mahdollinen lopettaminen on tehtävä asteittain ottamalla annos joka toinen päivä vähintään 1 viikon ajan ennen hoidon lopettamista kokonaan.
  • Fentermiini-topiramaatti voi aiheuttaa haittaa sikiölle. Ennen lääkehoidon aloittamista naiselle, joka voi tulla raskaaksi, on tehtävä raskaustesti ja neuvottava potilasta käyttämään erittäin tehokasta ehkäisymenetelmää. Fentermiini-topiramaatti saattaa vähentää etinyyliestrogeenipitoisten ehkäisypillerien tehoa.
  • Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, suun kuivuminen, parestesiat, ummetus, päänsärky, huimaus, unettomuus, sydämentykytys, psyykkiset ja kognitiiviset häiriöt.
  • Ks. tarkistuslista lääkettä kirjoittaessa «https://fimea.fi/documents/147152901/159469570/ED-11-003-01_Qsiva_HCP+Guide_Checklist+(Fillable+Form)_FI.pdf/98525d8f-d83f-eac5-309e-260478ffc6e9/ED-11-003-01_Qsiva_HCP+Guide_Checklist+(Fillable+Form)_FI.pdf?t=1729257849171»6.
  • Haittavaikutusten ilmaantuessa annosnostoa pitää hidastaa.
  • Vuoden seurannassa lääkeryhmässä painonlaskut ovat annoksesta riippuen olleet 5.1–10.9 % (lumeryhmä 1.2–1.6 %).

Orlistaatti evd

  • Orlistaatti on ruoansulatuskanavan lipaasin inhibiittori, joka estää osittain ruoan rasvan imeytymistä. Lääke ei imeydy verenkiertoon.
  • Vaikutusmekanismin vuoksi LDL-kolesterolin pitoisuus pienenee enemmän kuin mitä painon lasku saa aikaan.
  • Orlistaattia käytetään pääaterioiden yhteydessä 3 kertaa päivässä.
  • Orlistaatti 120 mg on reseptivalmiste ja 60 mg itsehoitovalmiste.
  • Lääkettä käytettäessä pyritään siihen, että aterioiden energiasta korkeintaan 30 % tulee rasvasta ja että välipalat ovat vähärasvaisia. Potilaalle tulee antaa riittävä ravinto-ohjaus vähärasvaiseen ruokaan, sillä muuten haittavaikutukset estävät lääkkeen käytön.
  • Tavallisia haittavaikutuksia ovat ulosteiden rasvaisuus tai öljyisyys, ulostamispakko ja rasvaiset ulostetahrat (> 1/10 käyttäjää), jotka liittyvät liian rasvaisen ruoan käyttöön.
  • Orlistaatti saattaa vähentää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä suolistosta. Pitkäaikaisessa käytössä suositellaan orlistaatin ohella käytettäväksi monivitamiinivalmistetta (ei oteta samaan aikaan orlistaattikapselin kanssa, vaan yleensä iltaisin ennen nukkumaanmenoa).
  • 2 v:n seurannassa vuorokausiannos 60 mg × 3 (laihtuminen 7 % alkupainosta) ja 120 mg × 3 (laihtuminen 8 %) laskevat painoa merkitsevästi enemmän kuin pelkkä elintapahoito (lumeryhmä 4.5 %).
  • Orlistaatti ei ole peruskorvattava (2024).
  • Orlistaatti voi heikentää esimerkiksi kilpirauhaslääkkeiden, epilepsialääkkeiden ja amiodaronin imeytymistä, minkä vuoksi näiden lääkkeiden hoitovaste tulee orlistaattia käytettäessä tarkistaa.

Erittäin niukkaenergiainen dieetti (ENED)

  • ENE-valmisteet sisältävät vuorokaudessa energiaa n. 800 kcal, hiilihydraatteja 30–60 grammaa, proteiinia n. 75 g, välttämättömiä rasvahappoja vähintään 12 g sekä tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet.
    • Riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi ja liiallisen lihaskadon ennaltaehkäisemiseksi valmisteiden lisäksi suositellaan syötäväksi joka päivä 10–60 g proteiinia, jonka laihduttaja saa vähäkalorisista proteiinipitoisista ruoka-aineista. Lisäproteiinin tarve määräytyy yksilöllisesti painon mukaan; ks. jäljempänä.

Toteutus

  • Käytetään apteekeista tai muualta saatavia kaupallisia ravintovalmisteita, jotka täyttävät ENED-vaatimukset.
  • Käytetään ohjeen mukaan, useimmissa valmisteissa 5 pussia (naiset) tai 6 pussia (miehet) päivässä. Päivittäin syödään lisäksi 500 g vähähiilihydraattisia kasviksia ja lisäproteiinia siten, että kokonaisproteiininsaanti on n. 1 g/painokilo päivässä, jos paino on alle 120 kg. Painon ollessa tätä korkeampi: ks. «Proteiinin tarve painonhallinnassa»1.
  • Käytetään yhtäjaksoisesti esim. 8–12 viikon ajan.
  • Dieetti keskeytetään aikaisemmin, jos painoindeksi 25 saavutetaan tai jos dieetistä tulee haittavaikutuksia.
  • Dieetin aikana potilasta seurataan n. 2 viikon välein ja painonhallintavaiheessa 2–4 viikon välein, potilaskohtaisesti ja resurssien salliessa tiheämmin.
  • Laihtumisnopeus on 1.5–2 kg viikossa.
  • Pitkä siirtymisjakso normaaliruokaan on tärkeää ohjeistaa ja seurata painon takaisinnousun estämiseksi. Esim. jos ENEDin aikana käytössä on 5 pussia/päivä, ensimmäisellä purkuviikolla nautitaan aamupala + 4 pussia/päivä, toisella purkuviikolla aamupala, lounas + 3 pussia/päivä jne. Tällöin ENEDin purkuun kuluu n. 5–6 viikkoa.
  • Tämän jälkeen ohjelmaan tulee kuulua suunnitelmallinen painonhallintavaihe (mielellään > 6 kk), jona aikana potilas on terveydenhuollon seurannassa. Suunnitelmassa pysyvistä elintapamuutoksista otetaan huomioon lisääntynyt nälkä, vähentynyt kylläisyys ja vähentynyt energiantarve laihtumisen jälkeen (arviolta 500 kcal/laihdutettu 15 kg).
  • Painon takaisinnousun estämiseksi potilasta tulee ohjeistaa, kuinka toimia, jos paino alkaa nousta. Tällöin voi harkita esim. kylläisyyttä parantavan lihavuuslääkkeen aloittamista, siirtyä väliaikaisesti uudelleen käyttämään osin ENED-pusseja tai tarkastella ruoka- ja liikuntatottumuksia, joilla painonnousua voi estää.
  • Päivittäinen punnitus on hyödyllistä painon takaisinnousun estämiseksi ENEDistä vieroittautuessa.
  • Tarjotaan potilaalle mahdollisuus ottaa uudelleen yhteyttä, jos on ongelmia painon pysymisessä.
  • ENEDillä yksinään ei saada pysyviä tuloksia. ENEDiä ei tule käyttää terveydenhuollossa yksinomaisena hoitona ilman järjestettyä jatkoseurantaa painonhallinnan tukemiseksi.

ENE-dieetin vasta-aiheet

  • Tyypin 1 diabetes
  • Painoindeksi alle 25 kg/m2
  • Ikä alle 18 v
  • Raskaus, imetys
  • Vaikea sairaus, kuten epästabiili angina pectoris, aivoverenkierron häiriö, huomattava munuais- tai maksasairaus tai vaikea infektio
  • Syömishäiriö, riski ahmintahäiriön laukeamiselle
  • ENE-dieettiin pitää suhtautua pidättyväisesti ja sen mahdollista aloitusta harkita tarkasti, jos potilas on yli 65-vuotias tai hänellä on kihti tai sappikiviä.

Lääkitysmuutokset ennen ENE-dieetin alkamista

  • Tyypin 2 diabeteksessa ateriainsuliinin käyttö lopetetaan kokonaan, perusinsuliiniannos vähintään puolitetaan ja insuliinin annosta säädetään jatkossa verensokerimittausten mukaan.
  • Sulfonyyliurea ja glinidit (ateriatabletit) lopetetaan ennen ENEDin alkamista.
  • SGLT2:n estäjät lopetetaan ennen ENEDin alkamista (kuivumis- ja ketoasidoosivaara).
  • GLP-1-agonistit lopetetaan ennen ENEDin alkamista, mutta niiden käyttöä voi harkita jatkettavan painonhallintavaiheessa, koska ne saattavat vähentää ruokahalua ja näin vähentää ENEDin jälkeistä painonnousua.
  • Metformiinin annosta kannattaa todennäköisesti vähentää pahoinvoinnin estämiseksi ja munuaisten suojaamiseksi, etenkin jos käytössä on 3 g/vrk.
  • DPP4:n estäjiä ei tarvitse etukäteen vähentää, mutta niiden vähennys on usein ajankohtaista laihtumisen edetessä.
  • ENEDin jälkeen lääkkeitä voi joutua palauttamaan (verensokerimittausten mukaan).
  • Verenpainelääkkeiden käyttö jatkuu, verenpaineen seuranta ja lääkkeiden vähennys tarvittaessa.
  • Nesteenpoistolääkkeen käyttö yleensä lopetetaan lääkärin arvion perusteella ENED-jakson ajaksi (jos ei ole sydämen vajaatoimintaa).
  • Varfariinin käyttäjät: seuraa INR:ää.
  • Litium, epilepsialääkkeet: seuraa pitoisuusmittauksia.

Elintapahoidon toteutus

Kirjallisuutta

  1. Aronne LJ, Sattar N, Horn DB, ym. Continued Treatment With Tirzepatide for Maintenance of Weight Reduction in Adults With Obesity: The SURMOUNT-4 Randomized Clinical Trial. JAMA 2024;331(1):38-48 «PMID: 38078870»PubMed
  2. Garvey WT, Frias JP, Jastreboff AM, ym. Tirzepatide once weekly for the treatment of obesity in people with type 2 diabetes (SURMOUNT-2): a double-blind, randomised, multicentre, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2023;402(10402):613-626 «PMID: 37385275»PubMed
  3. Wadden TA, Chao AM, Machineni S, ym. Tirzepatide after intensive lifestyle intervention in adults with overweight or obesity: the SURMOUNT-3 phase 3 trial. Nat Med 2023;29(11):2909-2918 «PMID: 37840095»PubMed
  4. Rubino DM, Greenway FL, Khalid U, ym. Effect of Weekly Subcutaneous Semaglutide vs Daily Liraglutide on Body Weight in Adults With Overweight or Obesity Without Diabetes: The STEP 8 Randomized Clinical Trial. JAMA 2022;327(2):138-150 «PMID: 35015037»PubMed
  5. Jastreboff AM, Aronne LJ, Ahmad NN, ym. Tirzepatide Once Weekly for the Treatment of Obesity. N Engl J Med 2022;387(3):205-216 «PMID: 35658024»PubMed
  6. Garvey WT, Batterham RL, Bhatta M, ym. Two-year effects of semaglutide in adults with overweight or obesity: the STEP 5 trial. Nat Med 2022;28(10):2083-2091 «PMID: 36216945»PubMed
  7. Rubino D, Abrahamsson N, Davies M, ym. Effect of Continued Weekly Subcutaneous Semaglutide vs Placebo on Weight Loss Maintenance in Adults With Overweight or Obesity: The STEP 4 Randomized Clinical Trial. JAMA 2021;325(14):1414-1425 «PMID: 33755728»PubMed
  8. Wilding JPH, Batterham RL, Calanna S, ym. Once-Weekly Semaglutide in Adults with Overweight or Obesity. N Engl J Med 2021;384(11):989-1002 «PMID: 33567185»PubMed
  9. Davies M, Færch L, Jeppesen OK, ym. Semaglutide 2·4 mg once a week in adults with overweight or obesity, and type 2 diabetes (STEP 2): a randomised, double-blind, double-dummy, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2021;397(10278):971-984 «PMID: 33667417»PubMed
  10. Wadden TA, Bailey TS, Billings LK, ym. Effect of Subcutaneous Semaglutide vs Placebo as an Adjunct to Intensive Behavioral Therapy on Body Weight in Adults With Overweight or Obesity: The STEP 3 Randomized Clinical Trial. JAMA 2021;325(14):1403-1413 «PMID: 33625476»PubMed
  11. Wadden TA, Walsh OA, Berkowitz RI, ym. Intensive Behavioral Therapy for Obesity Combined with Liraglutide 3.0 mg: A Randomized Controlled Trial. Obesity (Silver Spring) 2019;27(1):75-86 «PMID: 30421856»PubMed
  12. le Roux CW, Astrup A, Fujioka K ym. 3 years of liraglutide versus placebo for type 2 diabetes risk reduction and weight management in individuals with prediabetes: a randomised, double-blind trial. Lancet 2017;389(10077):1399-1409. «PMID: 28237263»PubMed
  13. Pi-Sunyer X, Astrup A, Fujioka K ym. A Randomized, Controlled Trial of 3.0 mg of Liraglutide in Weight Management. N Engl J Med 2015;373(1):11-22. «PMID: 26132939»PubMed
  14. Davies MJ, Bergenstal R, Bode B, ym. Efficacy of Liraglutide for Weight Loss Among Patients With Type 2 Diabetes: The SCALE Diabetes Randomized Clinical Trial. JAMA 2015;314(7):687-99 «PMID: 26284720»PubMed
  15. Apovian CM, Aronne L, Rubino D ym. A randomized, phase 3 trial of naltrexone SR/bupropion SR on weight and obesity-related risk factors (COR-II). Obesity (Silver Spring) 2013;21(5):935-43. «PMID: 23408728»PubMed
  16. Wadden TA, Hollander P, Klein S, ym. Weight maintenance and additional weight loss with liraglutide after low-calorie-diet-induced weight loss: the SCALE Maintenance randomized study. Int J Obes (Lond) 2013;37(11):1443-51 «PMID: 23812094»PubMed
  17. Allison DB, Gadde KM, Garvey WT, ym. Controlled-release phentermine/topiramate in severely obese adults: a randomized controlled trial (EQUIP). Obesity (Silver Spring) 2012;20(2):330-42 «PMID: 22051941»PubMed
  18. Garvey WT, Ryan DH, Look M, ym. Two-year sustained weight loss and metabolic benefits with controlled-release phentermine/topiramate in obese and overweight adults (SEQUEL): a randomized, placebo-controlled, phase 3 extension study. Am J Clin Nutr 2012;95(2):297-308 «PMID: 22158731»PubMed
  19. Gadde KM, Allison DB, Ryan DH, ym. Effects of low-dose, controlled-release, phentermine plus topiramate combination on weight and associated comorbidities in overweight and obese adults (CONQUER): a randomised, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2011;377(9774):1341-52 «PMID: 21481449»PubMed
  20. Wadden TA, Foreyt JP, Foster GD ym. Weight loss with naltrexone SR/bupropion SR combination therapy as an adjunct to behavior modification: the COR-BMOD trial. Obesity (Silver Spring) 2011;19(1):110-20. «PMID: 20559296»PubMed.
  21. Greenway FL, Fujioka K, Plodkowski RA ym. Effect of naltrexone plus bupropion on weight loss in overweight and obese adults (COR-I): a multicentre, randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2010;376(9741):595-605. «PMID: 20673995»PubMed
  22. Torgerson JS, Hauptman J, Boldrin MN, ym. XENical in the prevention of diabetes in obese subjects (XENDOS) study: a randomized study of orlistat as an adjunct to lifestyle changes for the prevention of type 2 diabetes in obese patients. Diabetes Care 2004;27(1):155-61 «PMID: 14693982»PubMed
  23. Rössner S, Sjöström L, Noack R, ym. Weight loss, weight maintenance, and improved cardiovascular risk factors after 2 years treatment with orlistat for obesity. European Orlistat Obesity Study Group. Obes Res 2000;8(1):49-61 «PMID: 10678259»PubMed