Takaisin Tulosta

Uniapnea aikuisilla

Lääkärin käsikirja
18.1.2026 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Adel Bachour ja Hanna-Riikka Kreivi

Keskeistä

  • Lihavuuden lisääntyminen on johtanut obstruktiivisen uniapnean esiintyvyyden kasvuun. N. 2/3 uniapneapotilaista on ylipainoisia.
  • Uniapnea on yleisintä keski-ikäisillä.
  • Diagnoosi vahvistetaan uniapneatutkimuksilla (suppea unitutkimus, yöpolygrafia tai laaja unitutkimus [polysomnografia, unipolygrafia]).
  • Hoitamaton uniapnea lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, sydän- ja verisuonitautien vaaraa, riskiä joutua liikenneonnettomuuteen tai tapaturmaan, terveydenhuoltopalveluiden käyttöä ja ennenaikaista kuolleisuutta.
  • Laihdutus ja painonhallinta ovat jokaisen ylipainoisen obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan ensimmäinen ja tärkein hoitokeino. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.
  • Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti CPAP-laitteella.
  • Uniapneakiskolla voidaan hoitaa erityisesti lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavia normaalipainoisia tai ylipainoisia (BMI 25–35 kg/m2) potilaita sekä niitä, joilla CPAP-hoito ei ole onnistunut.

Yleistä

  • Uniapnean esiintyvyys vaihtelee uniapnean määritelmän mukaan. On arvioitu, että keskivaikeaa tai vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastaa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista.
    • Suomalaisissa aineistoissa uniapnean esiintyvyydeksi on osoitettu 3.7–4.2 %. Uniapnean prevalenssi on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.
  • Uniapneaa sairastavilla esiintyy usein liitännäissairauksia yhteisten riskitekijöiden, kuten ylipainon, vuoksi. Näitä ovat esim. sydän- ja verisuonitaudit, verenpainetauti sekä diabetes. Osa liitännäissairauksista johtuu suoraan unenaikaisesta hengityshäiriöstä.
  • Osalla huomattavan ylipainoisista (BMI yleensä yli 40 kg/m2) uniapneapotilaista voi olla myös lihavuuteen liittyvä ventilaatiovajaus eli obesiteetti-hypoventilaatio-oireyhtymä (OHS). Lihavuuteen liittyvää ventilaatiovajausta esiintyy joskus myös ilman uniapneaa.

Termit ja lyhenteet

  • Apnea: yli 10 s:n mittainen hengityskatkos unen aikana
  • Hypopnea: yli 10 s kestävä hengitysvirtauksen vähentyminen > 30 % ja lisäksi tähän liittyvä happisaturaation lasku ≥ 3 % tai havahtuminen
  • Obstruktiivinen apnea/hypopnea: apnean/hypopnean syynä on ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana. Hengitysliikkeet jatkuvat apnean/hypopnean aikana.
  • Sentraalinen apnea/hypopnea: apnean/hypopnean syynä on sentraalinen hengityksen säätelyhäiriö. Apnean/hypopnean aikana ei esiinny hengitysliikkeitä.
  • Sekamuotoinen apnea: edellisten yhdistelmä
  • AI = apneaindeksi: apneoiden määrä tunnissa unen aikana
  • AHI = apnea/hypopneaindeksi: apneoiden ja hypopneoiden yhteismäärä tunnissa unen aikana; AHI < 5 pidetään normaalina
  • RDI = respiratory disturbance index: kuten AHI, mutta mukaan lasketaan myös ns. hengityshäiriöihin liittyvät havahtumiset (RERA)
  • REI = respiratory event index: vastaava kuin AHI silloin, kun unitutkimusta ei ole tehty unipolygrafian (polysomnografia, laaja polygrafia) avulla
  • ODI3 tai ODI4 = oxygen desaturation index, happidesaturaatioindeksi: apnean/hypopnean aikana happikyllästeisyyden (SaO2) ≥ 3 tai ≥ 4 %:n laskut tuntia kohden

Uniapnean tyypit

  • Obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia, vähintään 10 s:n mittaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Jos uniapneaan liittyy oireita, kyseessä on obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä.
    • Lievä: AHI 5–15/t
    • Keskivaikea: AHI > 15–30/t
    • Vaikea: AHI > 30/t
  • Sentraalinen uniapnea -oireyhtymä on harvinainen ja liittyy tavallisesti keskushermoston sairauksiin tai sydämen tai munuaisten vajaatoimintaan (Cheyne–Stokesin hengitys).
  • Obesiteetti-hypoventilaatio-oireyhtymän määritelmä on ylipainoisella (BMI > 30 kg/m2) esiintyvä päiväaikainen hyperkapnia ja unenaikainen hengityshäiriö, jotka eivät selity muulla syyllä. Suurimmalla osalla OHS-potilaista on myös uniapnea. N. 10 %:lla OHS-potilaista on OHS ilman uniapneaa.

Oireet

  • Äänekäs katkeileva kuorsaus
  • Hengityskatkokset unen aikana
  • Herääminen tukehtumisen tunteeseen
  • Suun kuivuminen, kuolaaminen nukkuessa
  • Unettomuus
  • Tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
  • Yöhikoilu, levoton yöuni
  • Yölliset rytmihäiriöt, rintakipukohtaukset
  • Lisääntynyt päiväaikainen väsymys, pakonomainen nukahtelutaipumus
  • Aamupäänsärky
  • Mielialahäiriöt, ärtyisyys ja äkkipikaisuus, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, impotenssi
  • Yskä
  • Närästys

Diagnostiikka

  • Uniapnean diagnoosi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja uni- tai yöpolygrafialöydökseen.
  • Diagnostiikka ja potilaiden tutkiminen tapahtuvat pääasiassa perusterveydenhuollossa.
  • CPAP-hoito aloitetaan useimmiten erikoissairaanhoidossa alueellisten hoitoketjujen mukaisesti.
  • Uniapnean kiskohoitoa toteutetaan suun terveydenhuollossa alueellisen hoidon porrastuksen ja hoitokäytäntöjen mukaisesti.

Anamneesi

Status

  • Sydämen ja keuhkojen auskultaatiolöydökset
  • Paino, BMI, vyötärönympärys
  • Verenpaine
  • Uniapnealle altistavien rakenteiden arvio
    • Kaulan pituus ja paksuus
    • Nenän ahtaus ja tukkoisuus (allerginen nuha, polyypit, septumdeviaatio, aiemmat vammat)
    • Nielun ahtaus, pehmeän suulaen pituus ja velttous, kielen ja risojen koko, uvulan koko
    • Kasvojen ja leukojen koko ja niiden suhteiden poikkeavuus, esim. pieni tai taaksepäin asettunut alaleuka, purentaviat
  • Hampaisto sekä leuan liikkuvuus apneakiskon soveltuvuutta ajatellen
  • Väsymystä aiheuttavien muiden tekijöiden ja liitännäissairauksien poissulku: PVKT, HbA1c, lipidit ja kilpirauhasarvot, EKG

Tutkimukset

  • Uniapneadiagnoosi perustuu useimmiten suppeaan yöpolygrafiaan.
  • Yöpolygrafiatutkimus ja uniapneadiagnoosi vaaditaan yleensä ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.
  • Uniapneatutkimukset on syytä käynnistää kiireellisinä, jos potilas työskentelee erityistä vireyttä vaativassa riskiammatissa.
    • Lähetteen voi laittaa kiireellisenä ilman edeltävää yöpolygrafiatutkimusta, jos erityistä vireyttä vaativaa työtä tekevän kohdalla herää vahva epäily uniapneasta, jonka arvioidaan uhkaavan potilaan työkykyä.
  • Laaja unipolygrafia saattaa olla tarpeen erotusdiagnostisissa ongelmissa, joissa suppea yörekisteröinti ei ole diagnostinen. Kyseeseen tulevat erilaiset parasomniat, hypersomniat ja lievän uniapnean muodot.
  • Yöpolygrafiaa on useimmiten turha tehdä unettomuuden tai nuoren ja hoikan potilaan väsymyksen vuoksi, ellei ole muita uniapneaan viittaavia oireita.
  • Yöpolygrafiaa ei myöskään ole syytä tehdä, jos potilas ei ole halukas ja kykenevä uniapnean hoitoon (CPAP tai apneakisko), jos uniapnea todettaisiin. Poikkeuksen tähän tekee riskiammatissa toimivien henkilöiden tutkiminen.
  • Vanhuksilla uniapnean diagnostiikan syy tulee olla merkittävästi elämänlaatua heikentävä oire, joka oletettavasti johtuu uniapneasta ja joka voitaisiin hoitaa CPAP:Ila.
  • Hyvin iäkkäiden uniapneadiagnostiikkaan kannattaa suhtautua kriittisesti.

Erotusdiagnostiikka

Hoito

  • Kaikkien uniapneapotilaiden hoitoon kuuluvat elintapahoidot.
  • Keskivaikean ja vaikean obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoito on CPAP.
  • Uniapneakisko soveltuu hoidoksi osalle lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavista potilaista, joilla CPAP-hoito ei onnistu.
  • Kirurginen hoito tulee kyseeseen, jos muut hoidot osoittautuvat riittämättömiksi tai rakenteelliset ominaisuudet puoltavat kirurgista hoitoa.

Elintapahoidot

  • Perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli uniapnean elintapahoitojen toteuttamisessa.
  • Laihdutus ja painonhallinta ovat jokaisen ylipainoisen obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan ensimmäinen ja tärkein hoitokeino EE.
  • Liikkuminen lieventää uniapnean vaikeusastetta riippumatta painonmuutoksista.
  • Asentohoidosta eli selinmakuun välttämisestä on hyötyä asentoriippuvaisen obstruktiivisen uniapnean hoidossa.
  • Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä alkoholin nauttimisen välttäminen ennen nukkumaanmenoa (apneat lisääntyvät ja pitenevät)
  • Nenän tukkoisuuden hoito
  • Tupakoinnin lopettaminen vähentää limakalvoturvotusta.
  • Taustalla olevat sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja obstruktiiviset keuhkosairaudet, hoidetaan mahdollisimman hyvin.

Mekaaniset apuvälineet

  • CPAP-hoito on tehokas ja ensisijainen keskivaikean ja vaikean obstruktiivisen uniapnean hoitomuoto elintapahoitojen ohessa.
    • Hoidossa ohjataan maskin avulla nenänieluun pieni ylipaine, joka estää ylähengitysteiden ahtautumisen unen aikana.
  • Hoidon tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon potilaan oireet, ammatti, muut sairaudet, sairauden aiheuttamat riskit ja rekisteröintilöydös.
  • Hoidon aloituksesta vastaavat useimmiten keuhkosairauksien yksiköt.
  • CPAP-hoito on tehokasta vain, jos käyttö on säännöllistä. Yleensä suositellaan vähintään 4 t:n käyttöä yössä.
  • Potilaista yli puolet sopeutuu nenä-CPAP-hoitoon pitkäaikaisesti. Ongelmina esiintyy mm. maskin ilmavuotoa, nenän tukkoisuutta ja vuotamista, koneen äänekkyyttä, nenäverenvuotoa ja suun kuivumista.
  • CPAP-laitteet kuuluvat kuntoutusapuvälineisiin, ja potilas saa sellaisen käyttöönsä maksutta lainaussopimuksella.
  • CPAP-hoidon kontrollit järjestetään paikallisten hoidon porrastusten ja käytäntöjen mukaisesti nykyään yhä useammin etäseurannassa tai oirepoliklinikoilla.
    • Ammattikuljettajien ja muissa erityistä vireystilaa edellyttävissä ammateissa toimivien seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.
  • Jos potilas laihtuu merkittävästi tai hoidetaan operatiivisesti, arvioidaan CPAP-hoidon tarve uudelleen.
  • Sentraalisessa uniapneassa on tärkeää hoitaa taustalla oleva perussairaus mahdollisimman hyvin. Hengitystukilaitteeksi valitaan CPAP tai, jos se ei riitä, adaptiivinen servoventilaattori (ASV).
  • Myös obesiteetti-hypoventilaatio-oireyhtymän hoitona ovat laihdutus ja elintapahoidot sekä laitehoito ensisijaisesti CPAP:lla, jos potilaalla on myös vaikea uniapnea. Jos CPAP-hoidolle ei saada riittävästi vastetta tai potilaalla on OHS ilman uniapneaa, valitaan laitteeksi kaksoispaineventilaattori.
  • Alaleukaa ja kielen lihaksistoa eteen työntävällä uniapneakiskolla hoidetaan erityisesti lievää tai keskivaikeaa uniapneaa normaalipainoisilla tai ylipainoisilla potilailla (BMI 25–35 kg/m2) sekä potilaita, jotka eivät sopeudu CPAP-hoitoon.
    • Potilaan soveltuvuus apneakiskohoitoon arvioidaan suun terveydenhuollossa alueellisen hoidon porrastuksen ja hoitokäytäntöjen mukaisesti.
    • Apneakiskohoitoon vaaditaan hoidettu hampaisto.

Kirurginen hoito

  • Ylähengitysteiden tai kasvojen kirurgiaa voidaan harkita valikoiduilla potilailla, jos uniapnean konservatiiviset hoidot (elintapa-, CPAP- tai apneakiskohoito) eivät ole riittäviä, jos potilas ei siedä näitä hoitoja tai jos hänellä on uniapneaa aiheuttavia nielun tai kasvojen rakenteellisia ominaisuuksia, joita voidaan hoitaa operatiivisesti.
    • Erityisesti alle 30-vuotiailla, joilla BMI on < 30, on syytä arvioida leuan ja purennan rakennetta ja oikomishoidon erikoishammaslääkärin tai leukakirurgin konsultaation tarvetta.
  • Hoito suunnitellaan obstruktiotason mukaisesti joko yhdelle tasolle (nenä, nielu, pehmeä suulaki jne.) tai usealle tasolle (monitasokirurgia).
  • Tutkimusnäyttö kirurgisen hoidon vaikutuksista uniapnean hoidossa on niukkaa ja ristiriitaista.
  • Ylä- ja alaleukaan kohdistuvilla leukakirurgisilla toimenpiteillä voidaan valikoiduilla potilailla lisätä pysyvästi ala- ja suunielun alueiden ilmatilaa.
  • Lihavuuskirurgiaa «Lihavuuden leikkaushoito»4 voi harkita, jos BMI on yli 35 kg/m2.

Lähete erikoissairaanhoitoon

  • Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaossa on paikallisia eroja; paikalliset käytännöt on syytä tarkistaa.
  • Yleensä yöpolygrafiatutkimus ja uniapneadiagnoosi vaaditaan ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.
  • Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos on todettu
    • vaikea uniapnea (AHI > 30) ja potilas on halukas ja kykenevä CPAP-hoitoon
    • keskivaikea uniapnea (AHI > 15–30), potilaalla on uniapneaan sopivat oireet ja hän on halukas ja kykenevä CPAP-hoitoon
      • Lieväoireisella ylipainoisella potilaalla voidaan oireiden pysyvyyttä ja painonhallinnan vaikutuksia arvioida esim. 6 kk:n seurantajakson aikana. Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään seurantajakson jälkeen, jos edelleen todetaan tarve CPAP-hoitoon.
    • lievä uniapnea (AHI 5–15) vain, jos oireet ovat vaikeat ja ne heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja oletus on, että potilaan oireet johtuvat uniapneasta ja potilas haluaa CPAP-hoidon, tai jos potilas on hyvin nuori eikä asentohoito tai painonpudotus tule kyseeseen uniapnean hoitona ja potilas haluaa CPAP-hoidon.
  • Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään myös, jos
    • potilas työskentelee erityistä valppautta vaativassa ammatissa (esim. ammattiautoilijat) ja yöpolygrafiassa on todettu keskivaikea tai vaikea uniapnea tai lievä uniapnea, johon liittyy päiväväsymystä, tai jos on ollut vaaratilanteita
      • Kiireellisellä lähetteellä lähetetään oireinen potilas, joka työskentelee valppautta vaativassa ammatissa, sekä raskaana oleva potilas, jolla epäillään uniapneaa.
    • lähettävän lääkärin mielestä tutkimustulokset ovat ristiriidassa oireiden kanssa, ja potilas on halukas CPAP-hoitoon.
      • Suppealla yöpolygrafialla ei voida varmuudella poissulkea uniapneaa, jos potilas on esim. nukkunut tutkimusyön tavanomaista huonommin. Näissä tilanteissa erikoissairaanhoidossa voidaan tarvittaessa tehdä laaja unipolygrafia.

Kirjallisuutta

  1. Hasala H, Mattila T, Kreivi HR, ym. Increasing sleep apnoea burden in the elderly in Finland from 1996 to 2018: A national registry study. Respir Med Res 2025;88():101201 «PMID: 40885118»PubMed
  2. Peuranheimo P, Kreivi HR, Ollgren J, ym. Increasing incidence and burden of obstructive sleep apnoea in the Finnish population: A cohort study from 2005 to 2019. Respir Med 2025;244():108155 «PMID: 40379152»PubMed
  3. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 7.1.2026). Saatavilla internetissä: «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)»5.
  4. Palomäki M, Saaresranta T, Anttalainen U, ym. Multimorbidity and overall comorbidity of sleep apnoea: a Finnish nationwide study. ERJ Open Res 2022;8(2): «PMID: 35677395»PubMed
  5. Masa JF, Pépin JL, Borel JC, ym. Obesity hypoventilation syndrome. Eur Respir Rev 2019;28(151): «PMID: 30872398»PubMed
  6. Strausz S, Havulinna AS, Tuomi T ym. Obstructive sleep apnoea and the risk for coronary heart disease and type 2 diabetes: a longitudinal population-based study in Finland. BMJ Open 2018;8(10):e022752. «PMID: 30327404»PubMed
  7. Jordan AS, McSharry DG, Malhotra A. Adult obstructive sleep apnoea. Lancet 2014;383(9918):736-47 «PMID: 23910433»PubMed
  8. Peppard PE, Young T, Barnet JH ym. Increased prevalence of sleep-disordered breathing in adults. Am J Epidemiol 2013;177(9):1006-14. «PMID: 23589584»PubMed