Takaisin Tulosta

Neurologisia silmäoireita

Lääkärin käsikirja
26.8.2025 • Viimeisin muutos 26.8.2025
Mikko Lehto

Keskeistä

  • Neuro-oftalmologisen vaurion tasosta ja sen mahdollisesta aiheuttajasta saadaan käsitys tutkimalla
    • näöntarkkuus (tarvittaessa lasikorjauksella)
    • värinäkö
    • näkökentät
    • silmien liikkeet
    • mustuaisreaktiot
    • mustuaisten mahdollinen kokoero.
  • Diagnostiikassa ja hoidossa tarvitaan silmälääkärin ja neurologin yhteistyötä.

Heikentynyt näöntarkkuus

  • Anamneesi tärkeä
    • Onko näkö huono vain toisessa vai molemmissa silmissä?
    • Mahdolliset liitännäisoireet?
      • Liikuttelukipu: optikusneuriitti?
      • Sidekalvon tulehdus: punoitus, uveiitti?
    • Heikentyikö näkö akuutisti vai vähitellen?
      • Äkillinen heikentyminen: verisuoniperäinen?
        • Yli 50-vuotiailla: iskeeminen optikusneuropatia (ei aina täysin äkillisesti, näkö voi heikentyä joillakin muutaman päivän sisällä)
      • Muutaman päivän sisällä: näköhermon tulehdus?
        • Etenkin nuorilla aikuisilla
      • Vähitellen heikentynyt: näköhermon kompressio?
  • Kuinka potilas huomasi asian?
    • Sattumalta peitti toisen silmänsä: voi olla silmästä johtuva syy, esim. harmaakaihi tai makuladegeneraatio.
  • Jos toisen silmän näöntarkkuus on alentunut, on tärkeää tutkia mustuaisreaktiot ennen laajennustippoja: relatiivinen afferentti mustuaisdefekti (RAPD) on ainoa objektiivinen merkki toispuolisesta tai epäsymmetrisestä näköhermon vauriosta.
    • RAPD:n arviointi mustuaisheijasteista (swinging flashlight test): tutkimusvalon siirtyessä terveelle puolelle mustuaisen supistuminen on voimakkaampi kuin vaurioituneella puolella.
    • Afferentin eli tuovan radan ongelmat voivat johtua esim. inflammaatiosta (optikusneuriitti), kompressiosta (tuumori) tai verenkierrollisista ongelmista näköhermossa tai verkkokalvolla.
  • Ks. myös «Heikentynyt näkö»1.

Erikokoiset mustuaiset (anisokoria)

  • Fysiologinen anisokoria on melko yleistä väestötasolla: eri lähteiden mukaan n. 10–20 %:lla ihmisistä on jonkin verran puolieroa mustuaisissa.
  • Kysy ensin mahdolliset silmäsairaudet (esim. iriittiin voi liittyä kiinnikkeiden vuoksi heikosti laajeneva epämuotoinen mustuainen), silmäoperaatiot tai -vammat, silmätipat. Kuinka kauan olleet erikokoiset (onko vanhoja valokuvia)?
  • Tutki, reagoiko kumpikin mustuainen normaalisti. Yleensä heikommin valolle reagoiva mustuainen on poikkeava.
  • Jos kumpikin reagoi hyvin, kyseessä joko Hornerin oireyhtymä tai fysiologinen anisokoria.
    • Arvioi mustuaisten koko hämärässä ja valoisassa. Hornerin oireyhtymässä kokoero korostuu hämärässä (sympaattisen radan vaurio).
    • Hornerin oireyhtymä (sympaattisen hermotuksen häiriö): lievä ptoosi, mioosi ja saman puolen anhidroosi (harvinainen); kuva «»1
      • Voi esiintyä myös isoloituna anisokoriana ilman muita löydöksiä; vaatii kuitenkin samanlaiset selvittelyt kuin klassinen Hornerin oireyhtymä.
    • Tasodiagnostiikkaa voidaan tehdä erityisillä silmätipoilla (hydroksiamfetamiini), mutta käytännössä selvittely on hyvin vähäistä kuvantamistutkimusten hyvän saatavuuden vuoksi.
    • Jos Hornerin oireyhtymään yhdistyy abducens-pareesi samalla puolella, on kyseessä ns. Parkinsonin oire, joka lokalisoi vaurion samanpuoleiseen sinus cavernosukseen.
    • Jos potilaalla on akuutti Hornerin oireyhtymä sekä samanpuoleista kasvojen/kaulan kipua tai trauma-anamneesi, epäile karotisdissekaatiota.
      • Päivystyksenä kaulasuonten kuvantaminen
    • Nuorilla (naisilla) voi toinen mustuainen olla ajoittain laajentuneena (tunteja–päiviä): migreenivariantti
  • Toinen mustuainen reagoi huonommin: parasympaattisen hermotuksen häiriö.
    • Toinen mustuainen laaja, symmetrinen ja pyöreä eikä reagoi valoon: okulomotoriuspareesi aneurysman tai muun kompression aiheuttamana. Lähes aina myös kaksoiskuvia (voivat olla vähäisiä).
      • Okulomotoriuspareesi + laaja valojäykkä mustuainen: päivystyksenä magneettikuvaus (MK) ja aivoverisuonten magneetti- tai TT-angiografia (MRA tai TTA)
    • Vamma- tai tajuttomalla potilaalla mustuaisen laajeneminen viittaa kallonsisäisen paineen nousuun ja uhkaavaan herniaatioon.
  • Jos ainoana löydöksenä on laaja, valojäykkä mustuainen, tiputetaan 1 %:n pilokarpiinitippoja kumpaankin silmään (terve silmä kontrollina).
    • Jos mustuainen supistuu: a. basilariksen huipun aneurysma?
    • Jos mustuainen ei supistu: farmakologinen blokki? Silmään mennyt atropiinityyppistä ainetta joko vahingossa tai tarkoituksella.
      • Onko ollut kasvien kanssa tekemisissä, sairaala-alalla, onko perheessä jollakulla värikalvotulehdus, onko käyttänyt pahoinvointilaastaria?
  • Jos toinen mustuainen on vähän epämuotoinen, reagoi huonosti, kirkkaan valon välkyttely aiheuttaa matomaista liikettä mustuaisen reunassa, kyseessä on todennäköisesti tooninen mustuainen (Adien mustuainen).
    • Alussa affisioitunut mustuainen on toista isompi ja vuosien mittaan pienenee, mutta reaktiot pysyvät huonoina, hitaina, toonisina.
    • Yleisempi nuorilla naisilla
    • 20–30 %:lla tulee molemminpuoliseksi. Kolmasosalla patellarefleksit puuttuvat.
    • Tooninen mustuainen supistuu 0.1 %:n pilokarpiinitipalla (denervaation supersensitiivisyys).
    • Tooninen mustuainen on hyvänlaatuinen, ei vaadi lisätutkimuksia.

Kaksoiskuvat (diplopia)

  • Anamneesi tärkeä: binokulaariset vai monokulaariset kaksoiskuvat?
  • Jos kaksoiskuvat näkyvät potilaan peittäessä toisen silmänsä, kyseessä on silmäperäinen syy peittämättömässä silmässä: sarveiskalvo, mykiö, makula.
    • Lähete silmälääkärille
  • Binokulaariset: varsinaiset kaksoiskuvat
  • Kaksoiskuvia ajoittain, enemmän väsyneenä: potilaalla voi olla piilokarsastus.
    • Tee peitinkoe.
    • Tutki silmien liikkeet: ilmeneekö vajausta? Sopiiko löydös jonkin silmää liikuttavan hermon pareesiin tai muuhun neurologiseen silmien liikehäiriöön? «»2

Silmälihaspareesit

N. oculomotorius (III aivohermo, silmänliikehermo)

  • Hermottaa suurinta osaa silmänliikuttajalihaksista sekä yläluomen kohottaja- ja mustuaisen supistajalihasta.
  • Täydellinen okulomotoriuspareesi: ptoosi, silmä ei liiku ylös, alas eikä mediaalisesti, karsastaa ulospäin (+ vähän alaspäin), mustuainen on laaja eikä reagoi valolle. Kuvattava päivystyksenä, aneurysma tai muu hermokompressio todennäköinen.
  • Jos potilaalla on muuten täydellinen okulomotoriuspareesi, mutta mustuainen on täysin normaali, todennäköinen diagnoosi on mikroinfarkti itse hermossa.
    • Paranee muutamassa kuukaudessa.
    • Jos iäkkäämpi potilas ja verisuoniriskitekijöitä, ei tarvitse kuvata, mutta seurattava säännöllisesti.
  • Muistettava jättisoluarteriitin (temporaaliarteriitin) «Jättisoluarteriitti (temporaaliarteriitti)»2 mahdollisuus.
  • Jos osittainen okulomotoriuspareesi, normaali mustuainen ei poissulje hermokompressiota.

N. trochlearis (IV aivohermo, telahermo)

  • N. trochlearis liikuttaa silmää alas ja mediaalisesti sekä kiertää sisäänpäin.
  • Kaksoiskuvat hankalimmat alaspäin katsoessa; kierreportaat, lukeminen, syöminen yms.
  • Usein synnynnäinen, mutta kaksoiskuvat voivat ruveta häiritsemään vasta 20–30-vuotiaana. Vanhat valokuvat auttavat diagnosoinnissa: pää vähän kallellaan.
  • Traumoissa, mm. taaksepäin kaatuessa, n. trochlearis vaurioituu helpoiten, koska lähtee aivorungosta posteriorisesti, jolloin tärähdys voi vaurioittaa.
  • Mikroinfarkti voi aiheuttaa trochlearispareesin. Harvemmin kyseessä kompressio.

N. abducens (VI aivohermo, silmän loitontajahermo)

  • N. abducens hermottaa ulkosuoralihasta. Sen halvauksessa silmä ei käänny sivulle vaan karsastaa sisäänpäin.
  • Iäkkäimmillä potilailla yleisin syy on mikroinfarkti itse hermossa; paranee muutamassa kuukaudessa.
  • Taustalla voi olla hermokompressio tai sinus cavernosuksen prosessi.
  • Jos kallonsisäinen paine on koholla, potilaalla voi olla tois- tai molemminpuolista abducensheikkoutta.
  • Aivorungon tumakevaurioissa esiintyy usein myös muita neurologisia oireita ja tyypilliset pareesit.
  • Abducens-tumakevaurio ei aiheuta pelkkää abducenspareesia vaan katsepareesin, jossa kumpikaan silmä ei käänny horisontaalisesti vaurioituneen tumakkeen suuntaan.

Internukleaarinen oftalmoplegia (INO)

  • MS-taudin yleisin silmänliikehäiriö
  • Vaurio fasciculus longitudinalis medialiksessa, jolloin viesti ei kulje abducens-tumakkeesta toiselle puolelle sisäsuoralihaksen osatumakkeeseen
  • Esim. vasemmalle katsoessa oikea silmä ei käänny mediaalisesti, vasemmassa silmässä voi näkyä nykivää liikettä (nystagmus).
  • Iäkkäämmillä henkilöillä INO:n yleisin etiologia on verisuoniperäinen.

Myasthenia gravis

  • Jos potilaalla on vaihtelevia kaksoiskuvia, jotka pahenevat väsyneenä, ja joko tois- tai molemminpuolista ptoosia, on muistettava myastenian mahdollisuus.
  • Myastenia voi matkia mitä tahansa silmän liikehäiriötä, esim. okulomotoriuspareesia tai internukleaarista oftalmoplegiaa.
  • Ks. myös «Myasthenia gravis»3.

Staasipapilli

  • Bilateraalinen (lähes aina) papilliturvotus (kuvat «»3 «»4)
  • Spontaani venapulsaatio ei näy.
  • Näöntarkkuus yleensä hyvä
  • Kohonneen kallonsisäisen paineen oireet (päänsärky, pahoinvointi, tajunnan tason alentuminen, kaksoiskuvat abducenspareesin aiheuttamana)
  • Staasipapillin syy on selvitettävä nopeasti: kuvantaminen.
    • Erotusdiagnostiikkaa: erikoisen näköinen näköhermonpää: drusenpapilli?
    • Ellei potilaalla ole kohonneen kallonsisäisen paineen oireita, konsultoi silmälääkäriä.

Näkökentät

  • Konfrontaatiokentät, ”sormiperimetria”
  • Tyypillisesti neurologiset kenttäpuutokset ovat homonyymejä (molempien silmien näkökentissä samalla puolella). Kiasmakompressiossa puutos on bitemporaalinen.
  • Yhden silmän näkökenttäpuutos on yleensä prekiasmaattinen (näköhermon kompressio, verenkiertohäiriö, glaukooma, erilaiset verkkokalvon sairaudet).

Silmälääkärin käytössä olevia tutkimusmenetelmiä

  • Valokerroskuvantaminen (Optic Coherence Tomography, OCT): tarkempi silmänpohjan (erityisesti makulan alueen) ja näköhermon pään rakenteiden tutkimus
  • Näkökenttätutkimukset (esim. Goldmann, Octopus, Humphrey): mahdollisten näkökenttäpoikkeavuuksien osoittaminen
  • Elektrofysiologiset tutkimukset: VEP (Visually Evoked Potentials) ja ERG (elektroretinogrammi) näköhermon ja verkkokalvon toimintapoikkeavuuksien osoittamiseksi