Takaisin Tulosta

Vapina

Lääkärin käsikirja
10.3.2025 • Viimeisin muutos 10.3.2025
Valtteri Kaasinen

Keskeistä

  • Tärkeimmät vapinasairaudet ovat essentiaalinen vapina «Essentiaalinen vapina»1 ja Parkinsonin tauti «Parkinsonin tauti»2.
  • Vapinatyyppien erotus perustuu kliiniseen tutkimukseen. Tunnista vapinatyyppi, koska se helpottaa erotusdiagnoosia.
  • Lepovapina ja aktiovapina ovat kaksi päätyyppiä.
  • Fysiologista vapinaa ilmenee kaikilla esim. asentovapinan muodossa.

Lepovapina

  • Ilmenee ilman tahdonalaista liikettä.
  • Hitaahkoa ja usein laaja-amplitudista
  • Alatyyppinä on mm. ”pillerinpyöritysvapina”, jossa peukalo ja etusormi vapisevat toisiaan vasten ja käsivarsi tekee samanaikaisesti pientä supinaatio-pronaatioliikettä.
  • Alaleuka ja huulet voivat vapista, mutta pää ei juuri koskaan.
  • Vapina vähenee tai häviää hetkeksi liikkeen aikana, esim. nostettaessa yläraaja vaakasuoraan, ja lisääntyy hermostuessa.
  • Lepovapinaa tai muita vapinoita ei esiinny nukkuessa.

Etiologia

  • Tavallisin syy on Parkinsonin tauti «Parkinsonin tauti»2.
  • Muita syitä
    • Psykoosilääkkeiden tai muiden dopamiinia salpaavien lääkkeiden, kuten metoklopramidin, käyttö (lääkeparkinsonismi)
    • Eräät Parkinsonin tautia muistuttavat ekstrapyramidaalijärjestelmän sairaudet (ns. Parkinson plus -taudit eli atyyppiset parkinsonismit)
    • Essentiaaliseen vapinaan «Essentiaalinen vapina»1 voi liittyä myös lepovapinaa, vaikka liike-/kannatusvapina on selvästi voimakkaampaa.

Aktiovapina

  • Ilmenee yksinomaan lihaksia tahdonalaisesti jännitettäessä joko aktiivissa liikkeessä tai asentoa ylläpidettäessä (asentovapina) ja häviää raajan rentoutuessa.
  • Ilmenee useimmiten yläraajoissa, mutta myös päässä, suun seudussa, kurkunpäässä (ääni) ja alaraajoissa.
  • Tarkoissa suorituksissa ja hermostuessa vapinan amplitudi kasvaa.
  • Tärkeä erotusdiagnostinen oire on ataksia.
  • Tavalliset syyt
    • Essentiaalinen vapina (ks. «Essentiaalinen vapina»1)
    • Fysiologisen vapinan korostuminen
    • Myös Parkinsonin taudissa voi olla lepovapinan ohella aktiovapinaa.
  • Harvinaiset syyt
    • Pikkuaivosairaudet
    • Symptomaattiset vapinat esim. aivovamman tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen
    • Toksiset vapinat
    • Toiminnallinen (psykogeeninen) vapina

Fysiologinen vapina

  • Syyt
    • Lisääntynyt katekoliamiinin eritys: jännitys, liikunta, väsymys, alkoholiabstinenssi
    • Kofeiini, nikotiini
    • Hypoglykemia, hypotermia
    • Lääkkeet: litium, fenytoiini, valproaatti, psykoosilääkkeet, sympatomimeetit (salbutamoli, teofylliini ym.), trisykliset masennuslääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), meksiletiini, siklosporiini, tyroksiini
  • Hoitona voidaan käyttää epäselektiivistä beetasalpaajaa (propranololi).

Metabolinen vapina

  • Syyt
    • Maksan vajaatoiminta, uremia, Cushingin tauti
    • Hypokalsemia, hypomagnesemia
    • Polysytemia
    • Hypertyreoosi, feokromosytooma
    • Malabsorptiot, B12-vitamiinin puutos
  • Vapina painottuu tavallisesti distaalisesti ja on yleensä merkityksetön oire perussairauden ohessa.

Pikkuaivosairauksien aiheuttamat vapinat

  • Ks. «Ataksia»3.
  • Syyt
    • Alkoholismi
    • MS-tauti
    • Aivokasvaimet ja -infarktit
    • Perinnölliset
  • Asento- tai liikevapinan lisäksi ilmenee intentiovapinaa, ataksiaa, tasapainohäiriöitä, nystagmusta, dysartriaa ja lihasten hypotoniaa.

Toksiset vapinat

  • Etenkin raskasmetallimyrkytyksiin voi liittyä asento- tai liikevapinaa (mm. elohopea, lyijy, arseeni ja fosfori, mutta myös tietyt kemikaalit, kuten dioksiini).
  • Häkä-, rikkihiili-, metanoli- ja syanidimyrkytykset
  • Vapinaan voi kuulua myoklonisia nykäyksiä ja muita tahattomia liikkeitä, ja vapinaa voi ilmetä myös levossa.

Symptomaattiset vapinat

  • Moniin neurologisiin sairauksiin voi perustaudin oireiden lisäksi sisältyä myös aktiovapinaa.
    • Dystoniat
    • Tietyt neuropatiat (esim. perinnölliset), polyradikuliitti
    • Aivovammat
    • Wilsonin ja Huntingtonin tauti
    • Holmesin vapina

Ortostaattinen vapina

  • Ilmenee alaraajoissa paikallaan seistessä.
  • Ilmenee vain pystyasennossa.
  • Nopeataajuista, pieniamplitudista
  • Liikkeellelähtö helpottaa.

Toimintaspesifinen vapina

  • Ilmenee vain tiettyä tehtävää suorittaessa, tavallisimmin kynällä kirjoittaessa.
  • Voi olla vaikea erottaa toimintaspesifisestä dystoniasta.

Toiminnallinen vapina

  • Usein sekamuotoista (lepo- ja aktiovapinaa) ja frekvenssiltään sekä amplitudiltaan vaihtelevaa
  • Voi alkaa äkillisesti ja loppua, kun ei kiinnitetä huomiota.

Kirjallisuutta

  1. Bhatia KP, Bain P, Bajaj N ym. Consensus Statement on the classification of tremors. from the task force on tremor of the International Parkinson and Movement Disorder Society. Mov Disord 2018;33(1):75-87. «PMID: 29193359»PubMed
  2. Kaakkola S. Vapinan tutkiminen. Suom Lääkäril 2009;64(17):1579-81.