Takaisin Tulosta

Hajuaistin häiriöt

Lääkärin käsikirja
30.8.2023 • Viimeisin muutos 30.8.2023
Seija Vento

Keskeistä

  • Yleisimpiä syitä ovat nenän ja sivuonteloiden alueen tulehduksiin liittyvä limakalvoturvotus, virusinfektion aiheuttama vaurio hajuaistissa sekä trauma pään alueella.
  • Limakalvoturvotuksen aiheuttamaa hajuaistin häiriötä voidaan lievittää paikallisilla glukokortikoideilla.
  • Hajuaistin häiriöt tulevat usein esiin potilaan kokemana makuaistin heikentymisenä.

Määritelmä

  • Hajuaistin häiriöt voivat johtua sentraalisista (kallonsisäisistä) hajuradan häiriöistä tai perifeerisestä (intranasaalisesta) nenän ventilaatiohäiriöstä.
  • Häiriöitä ovat
    • anosmia (hajuaistin puutos)
    • hyposmia (heikentynyt hajuaisti)
    • hyperosmia (normaalia herkempi hajuaisti) ja
    • dysosmia/parosmia (vääristynyt hajuaisti).

Tutkiminen

  • Yleislääkärin vastaanotolla riittää hajuaistin tutkimiseen tervaa sisältävä pullo.
  • Nenästatus (anteriorinen ja posteriorinen rinoskopia)
  • Erikoissairaanhoidon yksikössä nasoskopia, hajutesti, kuvantaminen (NSO-MK/NSO-TT)
    • Jos epäillään poikkeamaa hajukäämin tai -hermon alueella tai trauman jälkitilaa, otetaan NSO-MK.
    • Jos potilaalla on lisäksi neurologisia oireita, otetaan pään MK.
    • Nenäpolypoosipotilaista otetaan NSO-TT lähinnä operatiivista hoitoa suunniteltaessa.

Etiologia

  • Anamneesi antaa useimmissa akuuteissa tapauksissa melko varman diagnoosin (infektio tai vamma).
  • Yleisimmät syyt: nenän ja sivuonteloiden alueen limakalvoturvotus ja postviraalinen vaurio
    • Virus- tai bakteeritulehdukseen liittyvä limakalvoturvotus eli konduktiivinen syy, mutta virusinfektio voi myös vaurioittaa hajuhermoa aiheuttaen sentraalisen vaurion
      • Osalla potilaista, jotka ovat sairastuneet koronaviruksen aiheuttamaan infektioon, haju- ja makuaistin muutokset ovat olleet jopa ensioireena.
    • Allergiseen nuhaan liittyvä limakalvoturvotus «Allerginen nuha»1
    • Krooniseen nuhaan «Tukkoinen nenä»2 ja varsinkin nenäpolyyppitautiin «Nenäpolyypit»3 liittyy hajuaistin huonontuminen, joka usein vaihtelee.
  • Vamma pään alueella.
    • Päähän, etenkin takaraivoon kohdistuneiden iskujen aiheuttama anosmia on usein pysyvä.
  • Ikä, vanheneminen
  • Harvinaisempia syitä
    • Kasvaimet
      • Kallon etukuopan pohjassa sijaitseva kasvain tai hajuhermon kasvain voi vaurioittaa hajukäämejä ja -juosteita ja aiheuttaa hyposmian tai anosmian.
    • Neurologiset sairaudet
      • Migreeni: herkistyminen hajuaistimuksille
      • Temporaaliepilepsia: kohtaukselliset oudon hajun tuntemukset
    • Neurodegeneratiiviset sairaudet
      • Prodromaalioireena: parkinsonismi, Alzheimerin tauti
      • MS-taudin myöhemmässä vaiheessa
    • Tupakointi
    • Synnynnäinen hajuaistin puutos (Kallmannin oireyhtymä) «Kallmannin syndrooma (Orphanet)»4
    • Endokriiniset sairaudet (diabetes, hypotyreoosi)
    • Hormonaaliset syyt (kuukautiskierron vaihtelu, raskaus)
    • Psyykkiset syyt (skitsofrenia, psykoosi, hajuhallusinaatiot)
    • Toksiset aineet joko systeemisesti tai hengitettynä (akrylaatit, metakrylaatit, kadmium, sinkki)
    • Huono ravitsemus (A-vitamiinin, tiamiinin, sinkin puute)
    • Intranasaalinen kokaiini
    • Lääkkeet: mikrobilääkkeet, sytostaatit, erilaiset nenäsuihkeet, mielialalääkkeet, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, psykoosilääkkeet, tyreostaatit, lihasrelaksantit, parkinsonismilääkkeet
    • Nenän ja kallonpohjan leikkaukset, laryngektomia (ilmavirtaus nenän kautta loppuu)
    • Idiopaattinen n. 18 %:ssa

Hoito

  • Nenän sairauksissa syynmukainen hoito voi auttaa.
  • Virus- tai bakteeri-infektion jälkeen useimmilla hajuaisti palautuu ainakin osittain ajan kuluessa.
  • Nenäglukokortikoidihoitoa kannattaa yrittää, jos herää epäily limakalvoturvotuksen aiheuttamasta hajuaistin alenemasta.
  • Hajuharjoittelulla voidaan parantaa ja nopeuttaa hajuaistin palautumista, kun se aloitetaan mahdollisimman pian hajuaistin menetyksen jälkeen. Kuitenkin jopa yli vuoden kuluttua aloitettu harjoittelu saattaa olla hyödyllistä.
  • Koronainfektiossa hajuaisti yleensä palautuu nopeasti, 2–4 viikossa. Jos ei palaudu, voi aloittaa hajuharjoittelun heti. Näyttö hajuharjoittelun tehokkuudesta koronainfektioissa ei vielä ole niin selvää kuin muissa virusinfektioissa.
  • Potilas voi toteuttaa hajuharjoittelun itse kotona.
    • Hajuharjoittelu aloitetaan ruusulla, eukalyptuksella, sitruunalla ja neilikalla. Harjoitus tehdään kahdesti päivässä säännöllisesti 3 kk:n ajan.
    • 3 kk:n jälkeen jatketaan neljällä uudella tuoksulla, jotka voidaan valita saatavuuden ja potilaan mieltymyksen mukaan. Toisen vaiheen harjoitteluohjelma toteutetaan samalla tavalla kuin ensimmäinen 3 kk:n ajan.
  • Nenäpolyyppien «Nenäpolyypit»3 aiheuttama anosmia voi korjaantua glukokortikoideilla tai operatiivisella hoidolla.
  • Hajuradan vammoissa ei ole hoitoa, mutta lievissä pään vammoissa on hajuharjoitteilla saatu aikaan osittaista hajuaistin palautumista.

Korvalääkärille lähettämisen aiheet

  • Hajuaistin menetys ilman selvää etiologiaa
  • Toispuoliset häiriöt, anosmia ja dysosmia (hajujen virheellinen aistiminen) ilman havaittavaa intranasaalista syytä sekä hajuhallusinaatiot, jotka voivat viitata epileptiseen mekanismiin tai aivokasvaimeen
  • Anosmian vuoksi potilas ei pysty enää jatkamaan entisessä ammatissaan (uudelleenkoulutus, lausunto vakuutusyhtiölle).

Kirjallisuutta

  1. Fjaeldstad AW, Ovesen T, Stankevice D ym. Olfactory training in long COVID-19 patients with lasting symptoms including olfactory dysfunction. Dan Med J 2023;70(3):. «PMID: 36896723»PubMed
  2. Whitcroft KL, Hummel T. Olfactory Dysfunction in COVID-19: Diagnosis and Management. JAMA 2020;():. «PMID: 32432682»PubMed
  3. Sedaghat AR, Gengler I, Speth MM. Olfactory Dysfunction: A Highly Prevalent Symptom of COVID-19 With Public Health Significance. Otolaryngol Head Neck Surg 2020;():194599820926464. «PMID: 32366160»PubMed
  4. Hummel T, Whitcroft KL, Andrews P ym. Position paper on olfactory dysfunction. Rhinol Suppl 2017;54(26):1-30. «PMID: 29528615»PubMed
  5. Altundag A, Cayonu M, Kayabasoglu G ym. Modified olfactory training in patients with postinfectious olfactory loss. Laryngoscope 2015;125(8):1763-6. «PMID: 26031472»PubMed
  6. Konstantinidis I, Tsakiropoulou E, Bekiaridou P ym. Use of olfactory training in post-traumatic and postinfectious olfactory dysfunction. Laryngoscope 2013;123(12):E85-90. «PMID: 24114690»PubMed