Takaisin Tulosta

Alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta

Lääkärin käsikirja
17.12.2021 • Viimeisin muutos 17.12.2021
Arhi Esansaari

Keskeistä

Epidemiologia

  • Eniten juova 10 % väestöstä juo puolet kaikesta alkoholista. Näiden suurkuluttajien (n. 300 000–500 000) keskimääräinen alkoholinkulutus vastaa neljää pulloa (200 cl) kirkasta viinaa viikossa tai 7–8 pulloa olutta päivässä.
  • Arviolta jopa 20 % työikäisistä miehistä ja n. 10 % naisista on alkoholin suurkuluttajia.
  • Työikäinen väestö juo valtaosan Suomessa kulutetusta alkoholista, ja suurin osa alkoholin ongelmakäyttäjistä on työelämässä. Ks. myös «Päihdeongelma ja alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla»2.
  • Alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Alkoholi on työikäisten miesten ja naisten ennenaikaisten kuolemien merkittävin aiheuttaja.

Alkoholin ongelmakäytön diagnostiset kriteerit

Haitallinen käyttö (F10.1)

  • Todellinen mielenterveyden tai ruumiillisen terveyden vaurio tai haitta (esim. runsaasta käytöstä johtunut masennusjakso)
  • Vaurion tai haitan luonne on todettavissa ja määriteltävissä.
  • Selvä näyttö, että päihde on aiheuttanut tai myötävaikuttanut haitan syntyyn
  • Päihteen käyttöä on esiintynyt vähintään 1 kk:n ajan tai toistuvasti 12 kk:n ajan.
  • Häiriö ei täytä muun samaan aikaan esiintyvän häiriön kriteerejä.

Alkoholiriippuvuus (F10.2)

  • Vähintään 3 seuraavista on todettu yhtäaikaisesti vähintään kuukauden ajan tai, jos yhtämittaiset jaksot ovat kuukautta lyhyempiä, toistuvasti viimeisen vuoden aikana.
    • Voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia
    • Heikentynyt kyky kontrolloida aloittamista ja lopettamista sekä käyttöannoksia
    • Vieroitusoireyhtymä (F10.3 Vieroitusoireet ja F10.4 Delirium) aineen käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä
    • Osoitus sietokyvyn (toleranssin) kasvusta
    • Keskittyminen alkoholinkäyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholinkäyttöön ja vaikutuksista toipumiseen
    • Alkoholin jatkuva käyttö haitoista huolimatta

Alkoholin riskikulutuksen tunnistaminen

Lyhytneuvonta

Lyhytneuvonnan periaatteet: RAAMIT (FRAMES)

  • Rohkeus (Self-efficacy) – tuetaan rohkeuteen ja uskoon muutoksen mahdollisuuden suhteen
  • Alkoholitietous (Feedback) – annetaan yksilöllistä tietoa
  • Apu (Advice) – ollaan muutoksen apuna
  • Myötätunto (Empathy) – ymmärretään ja ollaan kiinnostuneita
  • Itsemääräämisvastuu (Responsibility) – asiakas kantaa vastuun muutoksesta
  • Toimintaohjeet (Menu) – annetaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen sijaan.

Tapaamisissa (tavallisimmin 1–3) keskusteltavat asiat

Kenelle lyhytneuvonta sopii

  • Otollisimpia ovat sellaiset riskikuluttajat ja riskikulutuksen rajoja lähestyvät henkilöt, joille ei vielä ole aiheutunut vakavia alkoholihaittoja tai alkoholiriippuvuutta. He eivät ehkä itse ole vielä kiinnittäneet alkoholinkäyttöönsä huomiota eivätkä ole hakeneet apua käytön vähentämiseksi.
  • Potilaita löytyy vastaanotolta, poliklinikoilta tai terveystarkastuksista, kun lääkäri kiinnittää huomion oireisiin tai poikkeaviin laboratorioarvoihin, jotka viittaavat liialliseen alkoholin käyttöön, ja kun tiedostetaan alkoholin ongelmakäyttö mahdollisena sairauden syynä evd. Erityisesti terveystarkastukset ovat hyvä tilaisuus seuloa alkoholin suurkulutusta strukturoidulla kyselyllä (AUDIT).
  • Päivystystilanteessa ei ole kovin realistisia mahdollisuuksia vaikuttaa potilaan alkoholinkäyttöön varsinkaan, jos hän on päihtynyt. Hänelle voi kuitenkin tarjota uutta vastaanottoaikaa. Alkoholiverinäytteen ottamisen yhteydessä kannattaa antaa ohje hoitoon hakeutumisesta.
  • Alkoholiongelmainen, jolla on jo selviä riippuvuusoireita, hyötyy melko harvoin lyhytneuvonnasta. Jos henkilö ei esim. 3 kk:n lyhytneuvonnan aikana pysty vähentämään alkoholinkulutustaan, olisi hänet ohjattava tiiviimpään hoitoon päihdehuollon yksiköihin.

Kirjallisuutta

  1. Aalto M, Alho H, Kiianmaa K, Lindroos L (toim.). Alkoholiriippuvuus. 3., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015.
  2. Simojoki K, Kaarne T. Alkoholiriippuvuuden hoito työterveyshuollossa – kohti toimivia ja vaikuttavia hoitokäytäntöjä. Suom Lääkäril 2016;6:424-5 «https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?showAd=content_login&login_to_page=true&return_path=/pdf/2016/SLL62016-424.pdf»2
  3. Neumann J, Beck O, Helander A ym. Performance of PEth Compared With Other Alcohol Biomarkers in Subjects Presenting For Occupational and Pre-Employment Medical Examination. Alcohol Alcohol 2020;55(4):401-408. «PMID: 32363383»PubMed