Takaisin Tulosta

Päihdeongelma ja alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla

Lääkärin käsikirja
10.6.2021 • Viimeisin muutos 10.6.2021
Juha Liira

Keskeistä

Esiintyminen

  • Työssä käyvistä miehistä 29 % ja naisista 15 % joi vuonna 2012 terveytensä kannalta liikaa (AUDIT-C-pisteet miehillä 6–12, naisilla 5–12).
  • Yli 15-vuotiaiden rekisteröity alkoholinkulutus Suomessa on vähentynyt 2010-luvulla 12 litrasta 100-prosenttista alkoholia 10 litraan henkeä kohti. Kannabista käyttäviä on 20–34-vuotiaista 10 % ja 35–44-vuotiaista 2–3 %; ks. «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/paihdetilastollinen-vuosikirja»1.
  • Alkoholi aiheuttaa WHO:n mukaan 5.1 % terveyshaitoista ja 5.3 % kuolemantapauksista. Euroopassa alkoholi aiheuttaa 10.8 % terveyshaitoista ja 10.1 % kuolemista.

Säädökset

Ennaltaehkäisevä toiminta evd

  • Työterveyshuollon tulee pyrkiä estämään päihdeongelmien syntymistä sekä työyhteisössä että yksittäisten työntekijöiden kohdalla. Keinoina ovat päihdeasioista puhuminen osana työpaikan arkea ja alkoholinkäyttöä rajoittava työpaikan kulttuuri.
  • Keskeinen toimintaohje on työpaikan osapuolten kesken yhteistyössä laadittu päihdeohjelma «https://www.julkari.fi/handle/10024/131927»8.
  • Työterveyshuolto tukee työpaikan päihdeohjelman kehittämistä yhteistyössä työpaikan kanssa. Työterveyshuolto ottaa alkoholinkäytön puheeksi myös vastaanottokäynneillä ja terveystarkastuksissa.

Hoitoonohjaus käytännössä

  • Päihdeongelmaan puututaan aktiivisesti hoitoonohjauksella heti, kun alkoholin riskikäytön seuraukset näkyvät työpaikalla; ks. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-274-8»9.
  • Työpaikalla tulee olla ongelmatilanteita varten yhteistyössä sovittu hoitoonohjausmalli.
  • Päihdeongelman hoito ja hoitoonohjaus voidaan toteuttaa työterveyshuollossa leimaamatta ja luottamuksellisesti.
  • Hoitosopimus merkitsee kuntoutettavan sitoutumista
    • työterveyshuollossa tai muussa hoitopaikassa tehtävään kuntoutussuunnitelmaan
    • tiedon välittämiseen työnantajalle yhteyshenkilön välityksellä hoidon ja kuntoutuksen etenemisestä suunnitellulla tavalla.
  • Työnantaja sitoutuu kuulemaan yhteyshenkilöä ja hänen välityksellään hoitopaikkaa ennen kuin harkitsee kurinpitotoimia sopimuksen voimassaoloaikana.
  • Jos tilannetta ei hoidolla tai kuntoutuksella saada hallintaan, voi kyseeseen tulla työsuhteen päättäminen.

Hoidon ja kuntoutuksen sisältö

  • Päihdekuntoutus toteutetaan joko avohoitona työterveyshuollossa, erikoisyksikössä (esim. A-klinikka) tai laitoskuntoutuksena «Päihteiden käyttäjän hoitoonohjaus»4.
  • Periaatteellista estettä toteuttaa koko päihdehoito avohoitona työterveysyksikössä ei ole.
    • Päihdeongelmaa hoidetaan yleisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaan (ks. «Päihteiden käyttäjän hoitoonohjaus»4 «Alkoholiriippuvuuden lääkehoito»3 «Huumeongelmaisen hoito»5).
    • Monesti hoidossa yhdistyvät lääkehoito ja terapeuttinen ote (supportiivinen, ratkaisukeskeinen tai kognitiivinen).
    • Alkoholiriippuvuuden (F10.2) hoitoon voidaan käyttää psykososiaalisia menetelmiä.
    • Jos tilanne vaatii laitoshoitoa, työntekijällä on mahdollisuus saada kuntoutusrahaa Kelalta, tai jos hänet arvioidaan työkyvyttömäksi, sairauspäivärahaa tai määräaikaista kuntoutustukea työkyvyttömyysajalta.
  • Onnistuneen kuntoutuksen jälkeen arvioidaan tuen ja seurannan tarve. Työ- ja toimintakyvyn säilyminen varmistetaan terveystarkastuksissa.

Päihdeongelma ja työkyvyttömyys

Lyhytaikainen työkyvyttömyys

  • Ks. myös artikkeli Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen «Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen»6.
  • Päihtymystä, päihdekierrettä tai alkoholiriippuvuutta (ICD-koodit F10.0–F10.2) ei katsota palkkaan tai päivärahaan oikeuttavaksi työkyvyttömyydeksi. Sairauspoissaolon syynä päihtymys voi sen sijaan olla.
    • Lääkärin ei pidä mennä mukaan ongelman kieltämiseen kirjoittamalla päihdeongelmassa sairauspoissaolotodistusta muilla diagnooseilla.
  • Vieroitushoidon ajalta potilaan on mahdollista saada päivärahaa, kun vieroitus toteutetaan asianmukaisesti avohoidossa tai laitoksessa varmistaen, että päihteiden käyttöä ei vieroitusaikana tapahdu.
  • Alkoholivieroitusoireyhtymän ICD-koodi on F10.3. Lisäksi tulee kirjata muut työkyvyttömyyteen olennaisesti vaikuttavat diagnoosit.
  • Päihteiden käytön aiheuttamat akuutit somaattiset ja psyykkiset komplikaatiot katsotaan yleensä korvauksiin oikeuttavaksi työkyvyttömyydeksi, jos toiminta- ja työkyky on sairauden vuoksi merkittävästi alentunut.
    • Tällöin kirjataan päihderiippuvuus (F10.2), haitallinen käyttö tai päihtymys (F10.1) toiseksi diagnoosiksi.
    • Tapaturmalausunnossa arvioidaan myös kliininen päihtymys varmistaen asia tarvittaessa laboratoriokokeilla.

Pitkäaikainen työkyvyttömyys

  • Päihdeongelmaisen pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioon kuuluu
    • sairaushistoria ja sosiaalinen anamneesi
    • kliinisen tutkimuksen lisäksi usein neurologisia, neurofysiologisia ja -psykologisia tutkimuksia
    • tarvittaessa arvio päihdevaurioista spesialistilta (esim. neurologi, kardiologi tai psykiatri)
    • arvio kuntoutumismotivaatiosta ja sitoutumisesta hoitoon ja kuntoutukseen.
  • Päihdeongelmainen katsotaan yleensä pysyvästi työkyvyttömäksi, jos tilaan liittyy työ- ja toimintakykyä merkittävästi alentavia somaattisia komplikaatioita, esim. sydän-, maksa-, haima- tai hermostovaurioita.
  • Tilan tulee olla pysyvä eikä hoidolla tai kuntoutuksella palautettavissa.
  • Psyykkinen häiriö, esim. toistuva tai pitkäaikainen psykoottinen oireilu, psyykkisen tason lasku tai persoonallisuuden muutos, voi myös aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden.
  • Työn luonteella ja vaativuudella on huomattava merkitys työkyvyttömyyttä arvioitaessa.
  • Vaikka alkoholisti olisi syrjäytynyt työelämästä ja juonut vuosia, häntä ei yleensä voi pitää työkyvyttömänä, jos yhtään vakavaa hoito- tai kuntoutusyritystä ei ole ollut.

Kirjallisuutta

  1. Kolar C, von Treuer K. Alcohol misuse interventions in the workplace: a systematic review of workplace and sports management alcohol interventions. International Journal of Mental Health and Addiction 2015;13(5):563-83.
  2. World Health Organization. Global status report on alcohol and health 2018. «https://www.who.int/publications/i/item/9789241565639»10
  3. Simojoki K, Kaarne T. Alkoholiriippuvuuden hoito työterveyshuollossa – kohti toimivia ja vaikuttavia hoitokäytäntöjä. Suom Lääkäril 2016;71(6):424-5 «https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?showAd=content_login&login_to_page=true&return_path=/pdf/2016/SLL62016-424.pdf»11
  4. Aalto M, Kaarne T. Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Suom Lääkäril 2016;71(6):397-400.