Päihteiden käyttäjän hoitoonohjaus

Keskeistä

• Päihtymystila ei saa olla esteenä asianmukaisille palveluille ja kohtelulle.
• Hyödynnetään mahdollisuus ongelmien toteamiseen ja hoitoonohjaukseen terveyskeskus-, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon käyntien yhteydessä.
• Yliannostustilanteissa taataan potilaalle mahdollisuus jatkoseurantaan ja hoitoon.
• Järjestetään neuvontaa sekä injektio- ja seksuaalihygieniaan liittyviä palveluita hoidon ulkopuolella olevien huumeiden käyttäjien tavoittamiseksi, ilman että ehtona on käytöstä luopuminen tai hoitoon hakeutuminen.
• Sosiaalihuoltolaki (§ 24) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki#a1301-2014»1 ohjaa päihdesairauden ja sen komplikaatioiden hoidon selkeämmin osaksi terveydenhuoltoa, mikä vaikuttaa päätöksentekoon mm. maksusitoumusten osalta.
  • Raskaana olevilla on myös subjektiivinen oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat palvelut.
• STM:n antaman asetuksen mukaan koskien kiireellisen hoidon perusteita ja päivystyksen erikoisalakohtaisia edellytyksiä (§ 10) yhteistyö päihdepalveluiden kanssa on huomioitava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa «https://stm.fi/documents/1271139/1800534/P%C3%84IVYSTYSASETUS+SUOMI.pdf/a8340da2-122f-4d84-b18e-12428a4c8ef1»2.
• Päihdepalvelut on toteutettu hyvin monella tapaa kunnasta riippuen. Palveluita hankitaan paljon yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Kannattaa tutustua oman alueen päihdepalveluiden tarjontaan.

Yleistä huumeongelmasta

• Huumeiden kokeilu ja ongelmakäyttö ovat pääsääntöisesti lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun. Sekä huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden että huumekuolemien määrät ovat kasvaneet viime vuosina. Samoin tilastoidut huumausainerikokset ja huumaantuneena ajaminen ovat lisääntyneet 5 v peräkkäin.
• Vuosittain n. 300 000 ja kuukausittain n. 110 000 suomalaista käyttää laittomia aineita. Joukossa on ongelmakäyttäjien lisäksi kokeilijoita ja satunnaisia käyttäjiä. Heidänkin tunnistamisensa varhaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää ongelmien ehkäisemiseksi.
• Uusien huumeiden, mm. muuntohuumeiden, kokeilu- ja käyttökynnys on matala johtaen toistuvaan käyttöön sekä uudentyyppisiin haittohin.
• Kroonisesti huumeriippuvaiset joutuvat myymään päihdyttäviä aineita uusille käyttäjäryhmille rahoittaakseen oman käyttönsä. Suonensisäinen käyttö tehon maksimoimiseksi on yleistä.
• Injektiovälineiden yhteiskäyttö johtaa hepatiittien ja HIV:n leviämiseen ja epähygieeninen pistostekniikka paikallisiin ja systeemisiin infektiokomplikaatioihin sekä raajojen kärkijäsenten nekrooseihin ja amputaatioihin.
  • Suomen C-hepatiittistrategia ohjaa hoitamaan myös huumeiden käyttäjiä, sillä tavoitteena on uusien tartuntojen merkittävä vähentäminen. Uusien lääkkeiden turvallisuusprofiili ja kilpailutettu hinta mahdollistavat hoitojen toteuttamisen laajassa mittakaavassa. Hoidon toteutuminen ei saa riippua kunnan koosta tai sen taloustilanteesta.

Huumeiden ongelmakäyttäjän hoitoonohjaus

Alkoholiriippuvaisen hoitoonohjaus

• Vaihtoehtoja
  • Avohoito sopii monelle: mini-interventio «Brief interventions to heavy alcohol users appear to be effective for reduction in alcohol consumption admitted to primary care or general hospital wards. Brief interventions may be effective for reduction in death rates for male patients admitted to general hospital wards.»B↑↑ «Alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta»5, avokatkaisuhoito ja disulfiraami «In alcohol dependence, supervised disulfiram appears to be effective for reducing drinking days compared with placebo.»B, naltreksoni «Naltrexone combined with psychosocial treatment is effective in preventing alcohol relapse and return to drinking compared with placebo.»A, akamprosaattihoito «Acamprosate appears to be effective for alcohol dependence compared with placebo.»B yhdistettynä sopivaan jatkohoitokontaktiin «Alkoholiriippuvuuden lääkehoito»6 «Alkoholiongelmat»7. Alkoholin käytön vähentämistä tukeva neuvonta yhdistettynä nalmefeenilääkitykseen soveltuu lievän ja keskivaikean alkoholiriippuvuuden hoitoon.
  • Kaikilla edellytyksenä on, ettei tarvetta katkaisuhoidolle ole.
  • Katkaisuhoito joko terveyskeskuksen vuodeosastolla (diatsepaamikyllästyshoito «Alkoholin vieroitusoireiden hoito»8) tai erityispalveluiden osastohoidossa
  • A-klinikka «https://www.a-klinikka.fi/»5 tiiviimpään, moniammatilliseen hoitoon; etenkin moniongelmaiset potilaat
  • Psykoottisten potilaiden vieroitushoito psykiatrisessa sairaalassa.
• Yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä on tärkeää; vältetään päällekkäistä työtä ja estetään väliinputoaminen.
• Monilla on päihdeongelman lisäksi hoitoa vaativa mielenterveyden häiriö, joten yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on välttämätöntä.
• Motivoiva keskustelu voi auttaa hoitoon ohjaamisessa ja sen toteutumisessa. Erilaiset terapiat (kognitiivinen käyttäytymisterapia, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen tai interpersoonallinen terapia) tai yhteisövahvistus- tai 12 askeleen ohjelmat ovat käyttökelpoisia.

Lainsäädäntö ja pakkohoito

• Vapaaehtoisuuteen perustuva hoito on aina ensisijaista.
• Päihdehuoltolain «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041»7 perusteella potilas voidaan toimittaa hoitoon tahdosta riippumatta. Hoidon kesto on enintään 5 vrk.
  • Perusteena on välitön terveysvaara tai potilaan väkivaltaisuus.
  • Molemmissa tapauksissa on edellytyksenä, etteivät vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
  • Terveysvaaran perusteella voidaan hoitaa yleissairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla.
  • Sosiaaliviranomaiset voivat toimittaa väkivaltaisen päihdeongelmaisen päihdehoitolaitokseen. Lääninoikeuden päätöksellä voidaan hoitoa sosiaalilautakunnan esityksestä jatkaa enintään 30 vrk.
• Lastensuojelulain «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417»8 perusteella sosiaaliviranomaiset voivat huostaanottaa alle 18-vuotiaan, joka päihteitä käyttämällä vaarantaa terveyttään ja kehitystään «Alaikäisen hoitoon määräämisen erityispiirteet»9.
• Mielenterveyslakia «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116»9 sovelletaan psykoottisiin päihdeongelmaisiin, jotka lain perusteella voidaan ottaa tahdosta riippumatta psykiatriseen sairaalaan tarkkailtaviksi «Tahdosta riippumaton hoito»10.
  • Päihtyneiden käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa on voimassa STM:n erillisohjeet. Niissä kuvataan tarkemmin mielenterveyslain ja päihdehuoltolain tahdosta riippumatonta hoitoa koskevien pykälien soveltamista päihtyneisiin potilaisiin «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504226779»10.
  • Psykiatrinen sairaala ei saa kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi pelkän humalatilan tai tietyn promillerajan perusteella. M1-tarkkailulähete on kirjoitettava, jos tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Ks. tahdosta riippumaton hoito «Tahdosta riippumaton hoito»10.
  • Alle 18-vuotias voidaan määrätä tahdostaan riippumatta hoitoon myös vakavasta mielenterveyden häiriöstä johtuvan hoidon tarpeen perusteella. Vaikea ja pitkäaikainen nuoren päihteiden väärinkäyttö on määritelty vakavaksi mielenterveyden häiriöksi. Hoito tulee kyseeseen ainoastaan alaikäisille tarkoitetulla osastolla sairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrisessa yksikössä.
• Työantajan hoitoonohjauksessa lääkäri arvioi potilaan somaattisen ja psyykkisen terveydentilan sekä määrää tarvittavat tutkimukset ja hoidon. Usein joudutaan arvioimaan potilaan työkykyä. Lääkäri osallistuu potilaan kuntoutussuunnitelman laadintaan.
  • Työterveyshuollon tulisi aina osallistua päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjaukseen ja hoitosopimusten ja hoitosuunnitelman tekoon «Päihdeongelma ja alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla»11.