Takaisin Tulosta

Nuorten päihdeongelmat

Lääkärin käsikirja
25.4.2025 • Viimeisin muutos 25.4.2025
Emma Niemelä

Keskeistä

  • Nuorten päihteiden käyttö tulee tunnistaa ja nuoren elämäntilanne ja mahdolliset muut psyykkiset oireet kartoittaa kattavasti ennen jatkotoimenpiteistä päättämistä.
  • Luottamuksen saavuttamiseksi on neutraali, kiinnostunut ja holhoamaton asenne tärkeää nuoren kohtaamisessa ja päihteiden käytön selvittelyssä.
  • Selvitä mahdolliset itsetuhoajatukset ja psykoottiset oireet ja ohjaa nuori tarvittaessa päivystyksellisesti nuorisopsykiatriseen arvioon.
  • Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä matalalla kynnyksellä, jos huoli alle 18-vuotiaan nuoren tilanteesta nousee, vaikka päihteiden käyttö vaikuttaisi vain satunnaiselta.
  • Alaikäisen kohdalla tulee tehdä aina arvio itsenäisestä päätöskyvystä ja kirjata se potilasasiakirjoihin.
  • Nuoret antavat yleensä luvan olla yhteydessä vanhempiin, kun asian heille perustelee.

Epidemiologiaa

  • Suomalaisten nuorten humalajuominen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vähentynyt. Samaan aikaan täysin raittiiden nuorten osuus on kasvanut.
  • Samana aikana myös tupakkakokeilujen ja etenkin säännöllisesti tupakoivien nuorten osuus on merkitsevästi vähentynyt.
  • Samalla kuitenkin sähkötupakka vaikuttaa alentaneen nuorten kynnystä kokeilla nikotiinituotteita, ja pojat käyttävät entistä useammin nuuskaa sekä peruskoulun yläluokilla että ammatillisessa koulutuksessa. Viimeisimmissä kouluterveyskyselyissä vuosina 2021 ja 2023 tämä kasvu vaikuttaa kuitenkin taittuneen.
  • Sähkötupakan käyttö on lisääntynyt erityisesti tyttöjen keskuudessa voimakkaasti viime vuosina, mikä on nostanut nikotiinituotteiden kokonaiskäytön uudelleen kasvuun viimeisimmässä, vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä sekä peruskoulun yläluokkalaisten että lukiolaisten osalta. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien osalta merkittävää muutosta ei ole tapahtunut, mutta tässä ryhmässä nikotiinituotteita käytetään edelleen moninkertaisesti verrattuna lukiota käyviin nuoriin.
  • Kannabiksen käyttö ja kokeileminen on nuorten ikäryhmässä kouluterveyskyselyn perusteella pysynyt viime vuodet tasaisena. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn perusteella perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä nuorista 5 %, lukiolaisista 8 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 10 % oli kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa.
  • Kannabiksen, amfetamiinin ja opioidien (enimmäkseen buprenorfiinin huumekäytön) lisäksi ekstaasi, gamma ja lakka sekä hallusinoivat sienet ovat eniten käytettyjä huumeita. Erilaisista muuntohuumeista eniten käytetty on amfetamiinia muistuttava MDPV.

Ongelman tunnistaminen

  • Vaikka nuorten päihdekokeilut ovat yleisiä, valtaosalle nuorista ei kehity päihderiippuvuutta tai -ongelmaa.
  • Tunnista ne nuoret, joilla päihdekokeilut ovat jo muuttuneet tai vaarassa muuttua ongelmakäytöksi.
  • Nuoren elämäntilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ennen jatkotoimenpiteistä päättämistä.

Laboratoriotutkimukset

  • Verestä mitattava spesifinen alkoholin käyttöä kuvaava fosfatidyylietanoli, PEth (ei riipu iästä)
    • Alaikäisillä kohtuukäyttöönkin viittaava PEth-pitoisuus on huolestuttava merkki.
    • Yksittäinen humalajuominen ei suurenna PEth-pitoisuutta yli viiterajan, ellei veressä ole alkoholia näytteenottohetkellä.
    • Viiterajan alittava PEth-pitoisuus ei sulje pois nuoren ongelmallisen alkoholinkäytön mahdollisuutta.
  • Valvotun huumeseulan U-Huum-O perusteella voi saada käsitystä nuoren päihteiden käytön laajuudesta, mutta eri huumausaineet näkyvät seulassa vaihtelevasti – negatiivinen seula ei ole tae siitä, että nuori ei käytä huumausaineita.
  • Muista laboratoriotutkimuksista (esim. maksa-arvoista) on vain vähän hyötyä nuoren päihdehäiriön diagnosoinnissa.

Kyselytutkimukset

Hoito

  • Nuorten päihdekokeiluihin tulee suhtautua kiihkottomasti, mutta nuorten on kuitenkin tärkeää saada kaikilta aikuisilta johdonmukaisesti viesti, että päihteiden käyttö on nuorelle haitallista. Nuoren säännöllistyvä päihdekäyttö lisää riskiä myöhemmille päihde- ja mielenterveysongelmille sekä syrjäytymiselle.
  • Lyhytinterventio toimii nuorillakin «Alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta»2.
  • Lyhytinterventio tulisi olla saatavilla siellä, missä nuori kohdataan päihteiden käytön vuoksi ensimmäisen kerran, esim. kouluterveydenhuollossa tai päivystyksessä.
  • Puheeksi otto, voimavarojen kartoittaminen ja päihteiden käytön seuranta riittävät interventioksi ensimmäisten kokeiluiden jälkeen.
  • Laaja-alaisempi lyhytinterventio on paikallaan, jos on kyse jo säännöllistyvästä riskikäytöstä.
  • Mitä nuorempi nuori on kyseessä ja mitä enemmän liitännäisongelmia (koulunkäynti, riskikäyttäytyminen, sosiaaliset suhteet) ilmenee, sitä herkemmin nuori tulee ohjata jatkohoitoon nuorten päihdehäiriöiden hoitoon erikoistuneeseen yksikköön ja liittää hoitoon mukaan myös lastensuojelun arvio.
  • Nuorilla toimivia hoitomalleja ovat mm. perheterapiamallit (esim. MDFT, Multidimensional Family Therapy) ja kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia.
  • Tarkista oman alueesi hoitopaikat. Suuremmissa kaupungeissa on nuorisoasemia (joissa ikäraja on yleensä 13–23 v) tai muita päihdeongelmiin erikoistuneita hoitopaikkoja.
  • Muualla nuorten päihdeongelmia hoidetaan osana muuta terveydenhuoltoa ja sosiaalityötä. Laitoshoito järjestyy useimmiten lastensuojeluviranomaisten kautta.
  • Nuorisopsykiatristen osastojen potilailla päihteiden käyttö on usein osa ongelmavyyhtiä.

Muut samanaikaiset ongelmat

Lääkehoito

  • Lääkehoidon suuntaa ohjaavat nuoren muut mielenterveysongelmat, kuten masennus- ja ahdistusoireet tai univaikeudet.
  • Bentsodiatsepiinien käyttöä tulee erityisesti nuorilla välttää niiden voimakkaan riippuvuuspotentiaalin vuoksi. Niiden käyttö tulee rajata päihderiippuvuuden laitosvieroitukseen. Nuorilla on syytä painottaa lääkkeettömiä ahdingonsietotaitoja.
  • Opioidikorvaushoito on opioidiriippuvuuden hoitomenetelmä, joka on osassa Suomea mahdollista aloittaa myös alaikäiselle, jos kriteerit täyttyvät.
  • Jos nuori ei pysty avohoidon ja lastensuojelun tukitoimien avulla lopettamaan päihteiden käyttöä ja se jatkuu haitallisena, alle 18-vuotiaan päihteiden käyttöön voidaan puuttua lastensuojelulain, päihdehuoltolain tai mielenterveyslain perusteella.
    • Useimmiten puuttuminen tapahtuu lastensuojelulain perusteella.
    • Päihdehuoltolain mukaan hoidon peruste voi olla vakava terveysvaara tai väkivaltaisuus.
    • Mielenterveyslain mukaan alaikäinen voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos päihderiippuvuuden lisäksi ilmenee esim. itsetuhoisuutta tai psykoosioireita (lisäksi terveyden/turvallisuuden vaarantumisen ja avohoidon soveltumattomuuden kriteerien tulee täyttyä).

Yhteistyö lastensuojelun kanssa

  • Ks. Lastensuojelun tukitoimet «Lastensuojelun tukitoimet»7.
  • Yleensä päivystyspoliklinikoissa tehdään kaikista päivystykseen päihtyneinä tulleista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.
    • Yhteistyöstä lastensuojelun kanssa on hyvä sopia yhteinen linjaus hoitoyksikössä.

Kirjallisuutta

  1. Kouluterveyskyselyn 2023 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224»3
  2. Kinnunen JM, Pere L, Raisamo S ym. Nuorten terveystapatutkimus 2019. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:56. Sosiaali- ja terveysministeriö 2019 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4105-2»4
  3. Raitasalo K, Härkönen J. Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen - ESPAD-tutkimus 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Tilastoraportti 40/2019 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110737026»5.
  4. Gray KM, Squeglia LM. Research Review: What have we learned about adolescent substance use? J Child Psychol Psychiatry 2018;59(6):618-627. «PMID: 28714184»PubMed
  5. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. Multidimensional family therapy for adolescent drug users: a systematic review. EMCDDA Papers, Publications Office of the European Union, Luxembourg 2014 «https://www.emcdda.europa.eu/system/files/publications/786/TDAU13008ENN_460882.pdf»6.
  6. Tripodi SJ, Bender K, Litschge C ym. Interventions for reducing adolescent alcohol abuse: a meta-analytic review. Arch Pediatr Adolesc Med 2010;164(1):85-91. «PMID: 20048247»PubMed