Tahdosta riippumaton hoito

Mielisairaus

• Lääketieteellisesti mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina.
• Nykyisen tautiluokituksen mukaan tällaisena tilana voidaan pitää deliriumtiloja, skitsofrenian eri muotoja, elimellisiä ja muita harhaluuloisuustiloja, psykoottisia masennustiloja, kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä, muistisairauksien vaikea-asteisia ilmenemismuotoja sekä muita psykooseja kuten orgaaniset psykoosit ja päihteiden käytön aiheuttamat psykoottiset tilat.

Hoidon tarve

Muiden vaihtoehtojen riittämättömyys

• Terveyskeskus on lähellä potilasta, ja siksi paras tieto muista potilaan saatavilla olevista mielenterveyspalveluista on terveyskeskuksessa. Siksi erityisesti terveyskeskuslääkärin tulee omassa tarkkailulähetteessään aina ottaa paikallisten olojen erityisasiantuntijana kantaa myös kysymykseen muiden mielenterveyspalveluiden riittävyydestä tai käyttöön soveltuvuudesta.

Tarkkailulähete (lomake M1)

• Mielenterveyslain mukaan lääkäri laatii potilaasta tarkkailulähetteen ( «Tarkkailulähete M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä »4) hoitoon määräämisen edellytysten selvittämiseksi. Lähetteen tulee perustua henkilökohtaiseen tutkimukseen, joka on tehty aikaisintaan kolme päivää ennen tarkkailuun lähettämistä.
• Tarkkailulähete edellyttää esitietojen ja kliinisen tutkimuksen löydösten, lähettämisen perusteiden ja avohoidon soveltumattomuuden selkeää ja riittävän kattavaa kuvausta. Lähettäminen ei edellytä avohoidon soveltuvuuden kokeilua, vaan yleinen kliininen käsitys soveltumattomuudesta on riittävä peruste kliinisen tilan edellyttäessä tarkkailua. Kliinisen tilan kuvaukseen tulee liittää se päivämäärä, jolloin tutkimus on tehty. Rastit hoidon edellytysten täyttymisestä lomakkeen näissä ruuduissa ovat välttämättömiä; muuten potilasta ei voida ottaa hoitoon.
• Perusterveydenhuollon lääkäriltä ei edellytetä samantasoista psykiatrista asiantuntemusta eikä hänen käytössään ole yhtä laajoja tutkimusmahdollisuuksia kuin psykiatrisen sairaalan lääkärillä. Täten tarkkailulähete voidaan kirjoittaa ja tarkkailu sairaalassa aloittaa, jos hoitoon määräämisen edellytykset todennäköisesti täyttyvät.
• Tarkkailulähetteen kirjoittajalta ei siis edellytetä ehdotonta varmuutta psykoosidiagnoosista (tai alaikäisen vakavasta mielenterveydenhäiriöstä «Nuorten psykoosit»3 «Nuoruusikäisen masennus»4), hoidon tarpeen toteutumisesta ja muiden vaihtoehtojen riittämättömyydestä. Tämä ei kuitenkaan vapauta lääkäriä velvollisuudesta aina huolellisesti perustella kannanottonsa jokaisen laissa mainitun kolmen edellytyksen osalta.

Hoitoonmääräämisprosessi

• Ks. taulukko «Hoitoonmääräämisprosessi »1

Terveyskeskuksen ja poliisin toimintavelvollisuus

• Mielenterveyslaki pyrkii sekä turvaamaan potilaan oikeusturvan että oikeuden hoitoon. Tämän vuoksi lakiin sisältyy hoitoonottomenettelyä koskevien yksityiskohtaisten säännösten lisäksi myös säännös terveyskeskuksen toimintavelvollisuudesta.
• Jos on syytä epäillä, että terveyskeskuksen toimialueella asuva tai oleskeleva henkilö täyttää mielenterveyslain mukaiset hoitoon määräämisen edellytykset, on terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai hänen määräämänsä lääkärin tarvittaessa laadittava henkilöstä tarkkailulähete ja toimitettava hänet terveyskeskuksen kustannuksella sairaalaan.
• Poliisin on lain mukaan tehtävä ilmoitus tavatessaan kriteerit todennäköisesti täyttävän henkilön tai saatuaan tietää tällaisesta ja erittäin kiireellisissä tapauksissa toimitettava hänet terveyskeskukseen. Poliisin on annettava virka-apua avustaen kuljetuksessa, jos on ennakoitavissa, että potilaan hoitoon toimittamisessa tarvitaan voimakeinoja.