Takaisin Tulosta

Nuorten psykoosit

Lääkärin käsikirja
29.1.2025 • Viimeisin muutos 29.1.2025
Mauri Marttunen

Keskeistä

  • Psykoosit alkavat usein nuoruudessa tai nuoressa aikuisuudessa.
  • Psykoosivaarassa on erityisesti nuori, jonka lähisukulaisella on ollut psykoosi ja jolla itsellä on alkanut ilmetä psyykkisiä oireita ja toimintakyvyn heikkenemistä.
  • Psykoosiin sairastumista edeltää usein pitkään kestänyt epäspesifisten ennakko-oireiden vaihe.
  • Psykoosi voi osalle sairastuneista olla lyhytkestoinen tila, mutta se voi olla merkki skitsofrenian, psykoottisen depression tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön alkamisesta.
  • Psykoosin ns. positiivisia oireita ovat aistiharhat, harhaluulot tai puheen ja käytöksen hajanaisuus. Skitsofreniaan voi lisäksi liittyä negatiivisia oireita, kuten eristäytymistä ja tunne-elämän latistumista sekä kognitiivisten toimintojen häiriöitä, toimintakyvyn heikkenemistä ja kehityksellistä taantumaa.
  • Skitsofrenian hoito on pitkäkestoista, yksilöllistä, monimuotoista ja moniammatillista. Hoitoon kuuluu psykoosilääkehoito sekä psykososiaalinen hoito ja kuntoutus.

Nuoruusikä ja lainsäädännön ikärajat

Määritelmä

  • Psykoosilla tarkoitetaan mielisairautta, jossa todellisuudentaju on karkeasti vääristynyt.
  • Psykoosiin sairastuneen on vaikea erottaa, mikä on totta ja mikä ei.
  • Nuorilla voi esiintyä erilaisia psykooseja, joita ovat mm lyhytkestoinen psykoosi, skitsofrenia, psykoottistasoinen depressio, kaksisuuntainen mielialahäiriö, päihdepsykoosit sekä nuorilla harvinainen harhaluuloisuushäiriö.
  • Erotusdiagnostisesti on tärkeää muistaa elimellisten sairauksien ja päihteiden tai lääkeaineiden käytön aiheuttama psykoosi sekä delirium (sekavuustila), joka on myös somaattinen hätätilanne.

Esiintyvyys

  • Skitsofreniaan sairastuu n. yksi suomalainen sadasta elinaikanaan. Sen yleisyys nuorilla on ainakin 0.5 %.
  • N. puolella skitsofreniaan sairastuvista sairaus puhkeaa nuoruusiässä.
  • Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys nuorilla on n. 0.2–0.6 %.
  • Tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneista n. puolet sairastuu 22. ikävuoteen mennessä.
  • Psykoosien esiintyvyydessä on alueellisia eroja. Pohjois- ja Itä-Suomessa sairastavuus on suurempaa kuin muualla maassa.

Psykoosivaaran arviointi

Varhaiset riskitekijät

  • Sukurasitus
    • Skitsofreniaan sairastuneen vanhemman lapsella on n. 10-kertainen vaara sairastua skitsofreniaan.
    • Myös lähisukulaisen muu vakava mielenterveyshäiriö voi altistaa psykoosille.
    • Anamneesissa on tärkeää kartoittaa, onko suvussa mielenterveyshäiriöitä, depressiota tai psykooseja, itsemurhia tai päihdehäiriöitä.
  • Ympäristön varhaiset biopsykososiaaliset riskitekijät, esim.:
    • perinataalikomplikaatiot
    • raskausajan infektio (esim. influenssa, hengitystieinfektiot, vihurirokko)
    • raskausajan stressi
    • äidin raskausaikainen masentuneisuus niillä lapsilla, joilla lähisuvussa myös psykoosia
    • lapsen varhaiset neuromotorisen tai kognitiivisen kehityksen häiriöt
    • lapsuuden psyykkiset traumat, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö.
  • Psykoosin puhkeaminen voidaan selittää geneettisen haavoittuvuuden ja biopsykososiaalisen stressin yhteisvaikutuksella.
  • Psykoosialttiuden taustalla voi olla keskushermoston kehityshäiriö.
  • Päihteiden, kuten kannabiksen, käyttö nuoruudessa voi altistaa ainakin geneettisesti haavoittuvia nuoria psykoosiin sairastumiselle.

Psykoosia edeltävät ennakko-oireet (prodromaalioireet)

  • Ainakin osalla skitsofreniaan sairastuneista on jälkikäteen havaittavissa epäspesifisiä ennakko-oireita ennen varsinaista psykoosia.
  • Ennakko-oireet voidaan varmentaa vasta takautuvasti.
  • Psykoosin ennakko-oireita voivat olla esim.:
    • ahdistuneisuus
    • masentuneisuus, mielialan vaihtelu, ärtyneisyys
    • apaattisuus
    • keskittymiskyvyttömyys
    • unihäiriöt
    • negatiiviset oireet: käyttäytymisen muutoksia, mm. toimintakyvyn heikkeneminen ja ihmissuhteista vetäytyminen
    • positiiviset oireet: mm. havaintojen vääristymät ja epäilevyys.
  • Läheskään kaikki ennakko-oireita saavat eivät sairastu psykoosiin.
  • Psykoosivaaran arviointiin on kehitetty kyselylomakkeita (esim. suomalainen PROD5-mielenterveyskysely «»1) ja lähinnä erikoissairaanhoidossa käytettäviä haastattelumenetelmiä, esim. SIPS (Structured Interview for Prodromal Syndromes).
  • Erityisesti psykoosivaarassa ovat ne nuoret, joiden lähisuvussa on psykooseja, joilla alkaa ilmetä psyykkisiä oireita ja joiden toimintakyky heikkenee.

Oireet

  • Positiiviset oireet
    • Aistiharhat (kuulohallusinaatiot etenkin skitsofreniassa, erityisesti toisen ihmisen puhetta sisältävät, käskevät tai arvostelevat kuuloharhat, ja näköharhat etenkin elimellisissä psykooseissa, kuten päihdepsykooseissa)
    • Harhaluulot (vainoharhaisuus, suuruuskuvitelmat, mustasukkaisuus- tai somaattiset harhaluulot)
    • Hajanainen tai käsittämätön puhe
    • Hyvin hajanainen tai katatoninen käytös, kuten liikkumattomuus, sulkutila eli stupor, oudot asennot ja liikkeet
  • Negatiiviset oireet
    • Tunteiden latistuminen
    • Puheen köyhtyminen
    • Eristäytyminen
  • Lisäksi voi esiintyä ahdistus- ja mielialaoireita.
    • Syvä toivottomuus, suhteettomat itsesyytökset, itsemurhasuunnitelmat ja -yritykset, joskus myös väkivaltaisuus ja sen uhka
  • Myös kognitiivisia puutosoireita ja kehityksellistä taantumista voi esiintyä varsinkin skitsofreniassa.

Diagnostiikka

  • Ensipsykoosia epäiltäessä potilas on syytä ohjata somaattisen tilan arvion jälkeen tutkittavaksi nuorisopsykiatriseen tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, tarvittaessa kiireellisellä lähetteellä moniammatillisen akuutti-/psykoosityöryhmän arvioon ja tiiviiseen avohoitoon tai osastohoitoon päivystyksellisesti B1- tai M1-tarkkailulähetteellä «Alaikäisen hoitoon määräämisen erityispiirteet»1.
  • Diagnoosi perustuu esitietoihin, kliinisiin oireisiin ja niiden kestoon sekä nuorisopsykiatriseen ja somaattiseen tutkimukseen.
  • Arviossa ja hoidossa on huomioitava fyysisen ja psykososiaalisen kasvun keskeneräisyys, joka voi vaikeuttaa diagnostiikkaa.
  • Monihäiriöisyys on nuorilla yleistä. Psykoosin lisäksi nuorella voi olla esim. ahdistuneisuus-, mieliala- tai käytöshäiriö ja päihteiden ongelmakäyttöä, kehitysvamma tai neuropsykiatrinen häiriö.
  • Arviossa kartoitetaan myös nuoren päihteiden käyttö.
  • Nuoren tila arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Psykooseissa nuoren kehitys on usein vaikeutunut usealla elämänalueella (suhteessa omaan itseensä ja kehoon, kotiin ja vanhempiin, ikätovereihin, kouluun/opiskeluun, kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin).
  • Perustutkimuksiin kuuluvat yksilö- ja perhehaastattelu, tiedonkeruu myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (potilaan luvalla), oirekyselylomakkeet, puolistrukturoidut diagnostiset haastattelut: SCID-I, alaikäisillä K-SADS-PL.
  • Somaattiset selvitykset kuuluvat myös arvioon (yleistila, somaattinen ja neurologinen status, laboratoriokokeet, huumeseula, ensipsykoosissa pään magneettitutkimus, tarvittaessa muita kuvantamistutkimuksia ja EEG), tarvittaessa somaattisten erikoisalojen konsultaatiot.
  • Erotusdiagnostiikassa on muistettava neurologiset ja somaattiset sairaudet, päihteiden käyttö, lääkkeiden haittavaikutukset ja myrkytykset.
  • Psykoosinkaltaisia oireita ja sekavuutta voivat aiheuttaa myös yleisinfektiot, kuten pneumonia, elektrolyytti- ja nestetasapainon häiriöt, endokrinologiset tilat, kuten hypoglykemia ja kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen toiminnanhäiriöt, sekä Wilsonin tauti ja akuutti porfyria.
  • Selvittelyihin kuuluvat lisäksi harkinnan mukaan tarvittaessa psykologiset (mm. kognitiivinen suoriutuminen) ja neuropsykologiset tutkimukset, psykoterapeutin tai toiminta-, musiikki- tai kuvataideterapeutin arvio akuutin psykoosin helpottuessa, fysioterapeutin arvio ja sosiaalityöntekijän selvitykset (sairauspäiväraha- ja kuntoutusetuudet, alaikäisten kohdalla tarvittaessa harkinta yhteydenotosta lastensuojeluun tai lastensuojeluilmoituksesta «Lastensuojelun tukitoimet»2).
  • Ks. myös artikkelit Skitsofrenia «Skitsofrenia»3, Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»4, Nuorten depressio «Nuoruusikäisen masennus»5, Nuorten päihdeongelmat «Nuorten päihdeongelmat»6.

Hoito

Ennakko-oireiden hoito

  • Ennakko-oireiden hoidolla voidaan mahdollisesti siirtää psykoosin puhkeamista tai jopa ehkäistä se. Psykoosin puhkeamisen siirtyminen myöhempään elämänvaiheeseen helpottaa normatiivista nuoruuden kehitystä ja pienentää syrjäytymisriskiä.
  • Ennakko-oirevaiheessa on tärkeää riittävän tiivis ja aktiivinen seuranta, esim. perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
  • Tärkeitä ovat nuoruusikäisille suunnatut matalan kynnyksen hoitopaikat, joihin nuorten on helpompi hakeutua.
  • Ennakko-oirevaiheen hoito ei ole vakiintunut, ja se on oireenmukaista.
  • Alkuvaiheessa hoitomuotoina voivat olla kognitiivinen psykoterapia tai kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), tarvittaessa oireenmukainen nukahtamis-, ahdistus- tai mielialalääkitys.
  • Välittömässä psykoosivaarassa psykososiaalisen hoidon rinnalle voidaan liittää psykoosilääke pieninä annoksina.
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) estää melko tehokkaasti psykoosin kehittymistä 12 kk:n seurannassa. Integroitu psykoterapia (mm. KKT, perhetapaamiset, psykoedukaatio) saattaa vähentää psykoosin kehittymistä.

Psykoosin psykososiaalinen hoito

  • Akuuttiin psykoosiin sairastunutta nuorta hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
  • Nuoren psykoosin hoito on yksilöllistä ja monimuotoista. Nuorta tulee kuulla arviossa ja hoidon suunnittelussa. Lisäksi varsinkin kotona asuvan nuoren hoidossa yhteistyö vanhempien/huoltajien ja muun lähiverkoston kanssa (nuoren kanssa sopien) on osa hoitoa.
  • Yleensä hoito koostuu psykoosilääkehoidosta, psykososiaalisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Psykososiaalista hoitoa ovat selventävät yksilökeskustelut, (kognitiivinen) psykoterapia tai musiikkiterapia tai muu luova tai toiminnallinen terapia sekä psykoedukaatio, perhetapaamiset ja verkostoneuvottelut.
  • Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja kognitiivis-analyyttiseen psykoterapiaan pohjaavat hoidot sekä kognitiivinen kuntoutus, kuten kognitiivinen remediaatioterapia, saattavat olla hyödyllisiä.
  • Psykoedukaatio lisää mahdollisesti hoitoon sitoutumista ja vähentää psykoosin uusiutumista ja osastohoidon kestoa.
  • Liikuntaan tukeminen ja fysioterapia voivat olla hyödyksi.
  • Hoidolla ja kuntoutuksella pyritään oireiden lievittymisen ja toimintakyvyn parantumisen lisäksi tukemaan nuoren itsenäistymiskehitystä.
  • Psykoosiin sairastuneen nuoren hoitoon liittyy sosiaalityöntekijän ja tarvittaessa lastensuojelun selvityksiä.
  • Nuorelle voi olla tarpeen suositella ammattiopintoihin valmentavaa ammatillista kuntoutusta, nuoren kuntoutusrahaa tai -tukea Kelalta; samoin haetaan lääkityksen erityiskorvattavuutta ja tarvittaessa kuntoutusterapiaa sekä joskus vammaistukea «Lääkärinlausunto C ja Kelan vammaisetuudet»7.
  • Osa pitkäkestoiseen psykoosiin sairastuneista nuorista voi tarvita lisäksi itsenäisempään arkielämään tähtäävää kuntoutusta esim. nuorten kuntouttavassa asumisyhteisössä.
  • Psykoosin hoidon ja kuntoutuksen tulee nuorilla kestää tarpeeksi pitkään, skitsofreniassa useita vuosia. Pitkäkestoisissa psykooseissa on pyrittävä jatkuvaan ja luottamukselliseen hoitokontaktiin.
  • Hoitosuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti yhdessä potilaan ja yleensä myös läheisten kanssa.

Psykoosin lääkehoito

  • Yleensä nuoren psykoosin hoitoon kuuluu psykoosilääkitys ja tarvittaessa psykoottisessa depressiossa lisäksi masennuslääkitys ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mielialan tasaaja. Lisäksi varsinkin psykoosin akuuttivaiheessa voi nukahtamisvaikeuksien tai ahdistuneisuusoireiden lääkehoito olla väliaikaisesti tarpeen.
  • Yleensä nuorilla käytetään toisen tai kolmannen polven psykoosilääkkeitä. Niiden yleisimpiä haittoja ovat metaboliset haittavaikutukset ja ekstrapyramidaalioireet. Haittavaikutuksia tulee seurata säännöllisesti ja systemaattisesti. Psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäytöstä nuorten potilaiden hoidossa puuttuu tutkimustietoa.
  • Vain harvoilla lääkkeillä on Suomessa virallinen indikaatio alaikäisten psykoosin ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon (ks. Duodecim lääketietokanta).
    • Toisen polven psykoosilääkkeistä aripipratsolilla on Suomessa virallinen indikaatio skitsofreniaan 15-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille sekä tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohtalaisen tai vaikean maniavaiheen hoitoon enintään 12 viikon ajan 13-vuotiaille tai sitä vanhemmille nuorille.
    • Risperidonilla on indikaatio käytöshäiriöihin liittyvien pitkäkestoisten aggressioiden lyhytaikaiseen oireenmukaiseen hoitoon älyllisesti kehitysvammaisilla yli 5-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, mutta ei virallista indikaatiota alaikäisten skitsofrenian hoitoon.
    • Tsiprasidonilla on indikaationa 10–17-vuotiaiden kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskivaikeat maaniset tai sekamuotoiset sairausjaksot.
    • Käytännössä muitakin psykoosilääkkeitä, esim. ketiapiinia, on käytetty alaikäisten psykoosien hoidossa ilman virallista indikaatiota.
    • Vanhoista psykoosilääkkeistä esim. haloperidolilla on todettu tehoa alaikäisen nuoren skitsofreniassa. Klotsapiinin on todettu tehoavan nuorten skitsofreniassa haloperidolia ja olantsapiinia paremmin evd. Klotsapiinin käyttöä kuitenkin rajoittaa erityisesti leukopenian ja agranulosytoosin vaara; ks. Klotsapiinihoito «Klotsapiinihoito»8. Hoitoresistentissä vaikeassa skitsofreniassa on syytä harkita klotsapiinia.
  • Psykoottisen depression hoidossa suositellaan masennuslääkkeen ja psykoosilääkkeen yhdistämistä. Alle 18-vuotiaiden depressiossa tutkimusnäytön perusteella suositellaan masennuslääkitykseksi fluoksetiinia, sertraliinia ja essitalopraamia.
  • Nuorten psykoosien hoidossa lääkitys yhdistetään muuhun hoitoon. Lääkityksessä pyritään monoterapiaan.
  • Psyykenlääkitys aloitetaan varovasti aivojen kypsymisen, muun biologisen kasvun ja psykososiaalisen kehityksen keskeneräisyyden takia.
  • Nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa keskustellaan ja heitä informoidaan hoidoista, niiden hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista.
  • Psykoosilääkitykseen, erityisesti sen alkuun, kuuluu voinnin ja haittavaikutusten tiivis seuranta.

Erikoissairaanhoitoon lähettämisen kriteerit

  • Psykoosia epäiltäessä nuori on syytä lähettää viipymättä erikoissairaanhoitoon, tarvittaessa kiireellisellä tai päivystyslähetteellä vapaaehtoisesti B1-lähetteellä tai tahdosta riippumattomalla M1-tarkkailulähetteellä osastohoitoon (mielenterveyslaki, erityisesti 2. luku, 8 ja 9 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116»1).
  • Nuoren tilan salliessa pyritään erikoissairaanhoidossa tiiviiseen avohoitoon, mutta osastohoitoa tarvitaan esim. sekavuuden, voimakkaiden harhaluulojen tai harha-aistimusten takia tai itsemurha- tai väkivaltavaaran uhatessa. Ks. tarkemmin Tahdosta riippumaton hoito «Tahdosta riippumaton hoito»9 ja Alaikäisen hoitoon määräämisen erityispiirteet «Alaikäisen hoitoon määräämisen erityispiirteet»1.

Kirjallisuutta

  1. Uher R, Pavlova B, Najafi S, ym. Antecedents of major depressive, bipolar, and psychotic disorders: A systematic review and meta-analysis of prospective studies. Neurosci Biobehav Rev 2024;160():105625 «PMID: 38494121»PubMed
  2. Salazar de Pablo G, Rodriguez V, Besana F, ym. Umbrella Review: Atlas of the Meta-Analytical Evidence of Early-Onset Psychosis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2024;63(7):684-697 «PMID: 38280414»PubMed
  3. Yee CS, Bahji A, Lolich M, ym. Comparative Efficacy and Tolerability of Antipsychotics for Juvenile Psychotic Disorders: A Systematic Review and Network Meta-Analysis. J Clin Psychopharmacol 2022;42(2):198-208 «PMID: 35020712»PubMed
  4. Godin SL, Shehata S. Adolescent cannabis use and later development of schizophrenia: An updated systematic review of longitudinal studies. J Clin Psychol 2022;78(7):1331-1340 «PMID: 35018649»PubMed
  5. Catalan A, Salazar de Pablo G, Vaquerizo Serrano J, ym. Annual Research Review: Prevention of psychosis in adolescents - systematic review and meta-analysis of advances in detection, prognosis and intervention. J Child Psychol Psychiatry 2021;62(5):657-673 «PMID: 32924144»PubMed
  6. Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nat Rev Neurosci 2008;9(12):947-57. «PMID: 19002191»PubMed