Takaisin Tulosta

Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä

Lääkärin käsikirja
31.1.2022 • Viimeisin muutos 31.1.2022
Hanna Kahila

Keskeistä

  • Alkoholin ja huumeiden käytön vähättely ja kieltäminen on yleistä, myös äitiysneuvolassa. Päihteiden käytöstä keskusteltaessa pyritään avoimeen ja luottamukselliseen ilmapiiriin. Käytöstä kysytään suoraan ja syyllistämättä.
  • Päihteiden käytöstä kysytään kaikilta raskaana olevilta.
  • Sikiö altistuu kaikille äidin käyttämille päihteille.
  • Päihteiden käytön lopettamista suositellaan ja siihen tarjotaan apua. Raskaana olevan vieroitus- ja kuntouttava päihdehoito pyritään järjestämään viipymättä, kun nainen on siihen motivoitunut.
  • Päihteitä käyttävän naisen raskaus on riskiraskaus, jonka seuranta on suositeltavaa järjestää erikoissairaanhoidossa moniammatillisen työryhmän yhteistyönä raskauden alusta lähtien.
  • Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat edustajat esim. neuvolasta, synnytyssairaalasta, päihdehoitopaikasta ja lastensuojelusta sekä lastenlääkäri. Tiedon esteetön kulku on hyvä varmistaa verkostopalavereilla.
  • Päihteiden käyttöä jatkavien raskaana olevien naisten ravitsemustilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varmistaa riittävä vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden (kuten foolihappo, rauta) saanti.
  • Raskaana olevasta päihteidenkäyttäjästä tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus «Lastensuojelun tukitoimet»1, jos käytöstä on varmaa tietoa. Lapsen synnyttyä vahva päihteidenkäytön epäily riittää lastensuojeluilmoituksen tekemiseen.

Alkoholin kohtuukäytön rajat

  • Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle.
  • Humalahakuisen juomisen (4 annosta tai enemmän juomakerralla) on todettu olevan haitallisempaa kuin pienen päivittäisen annoksen nauttimisen.

Alkoholin suurkuluttajan tunnistaminen äitiyshuollossa

  • Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä systemaattisesti kaikilta raskaana olevilta kaikissa heitä hoitavissa yksiköissä. Apuna voidaan käyttää strukturoituja kyselyjä, kuten AUDIT «Päihteiden käytön tunnistaminen»2 «AUDIT-kysely»1.
  • Suomessa 1 annos = 12 g alkoholia = 1 pullo keskiolutta tai 12 cl viiniä tai 4 cl väkeviä alkoholijuomia.
  • Sopivia puheeksiottokysymyksiä ovat esim.:
    • Käytetäänkö perheessäsi alkoholia? Käyttääkö kumppanisi alkoholia?
    • Oletko itse käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana?
    • Oletko ollut humalassa viimeisen vuoden aikana?
    • Oletko ollut krapulassa viimeisen vuoden aikana? Oletko ottanut krapularyyppyjä?
  • Usein raskaana oleva kertoo käyttävänsä alkoholia vähän tai ei lainkaan. Kannattaa tarkentaa, mitä ”vähän” tarkoittaa alkoholiannoksina eli mikä on tyypillinen kerta-annos olutpulloina tai viinilaseina, kuinka usein: viikoittain, päivittäin jne.
  • Raskaudenaikaiseen alkoholin käyttöön liittyvät riskit käydään läpi (ks. alla).

Alkoholin vaarat raskauden aikana

Hoitoonohjaus evd

  • AUDIT-kyselyssä pistemäärä ≥ 6 naisella vaatii jatkoselvittelyä.
  • Fosfatidyylietanolin määritys (B-PEth) on spesifinen alkoholin käyttöä kuvaava verikoe, ja se on käyttökelpoinen myös raskausaikana.
  • Pelkästään alkoholinkäytön puheeksi ottaminen vähentää käyttöä, jos kyseessä ei ole riippuvuustasoinen ongelma. Ns. lyhytneuvonta on tehokasta myös raskaana olevalla ongelmakäyttäjällä «Alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta»5.
  • Lähete erikoissairaanhoitoon kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä eli aina, jos huoli herää.
  • Äitiysneuvolassa motivoidaan asiakasta äitiyspoliklinikan seurantaan kertomalla päihteiden vaikutuksesta raskauden kulkuun ja sikiön hyvinvointiin. Seurantatiheys äitiyspoliklinikalla ja muut tarvittavat tukitoimet räätälöidään potilaan tilanteen mukaan.
  • Psykososiaalinen hoito on päihdeongelman hoidon perusta myös raskausaikana. Tarjolla on erityisesti raskaana oleville suunnattuja hoitomuotoja ja -paikkoja.

Tupakka evd

  • Kaikilta raskaana olevilta kysytään tupakoinnista, nuuskaamisesta ja passiivisesta altistumisesta tupakansavulle.
  • Tupakointiin raskauden aikana liittyy suurentunut riski
    • keskenmenolle
    • suu- ja kitalakihalkiolle
    • vastasyntyneen pienipainoisuudelle ja kohdunsisäiselle kasvuhidastumalle
    • ennenaikaisuudelle
    • kätkytkuolemalle.
  • Suositellaan tupakoinnin lopettamista ja tarjotaan tukea lopettamiseen «Tupakoinnin lopettaminen ja nikotiiniriippuvuuden hoito»6. Nikotiinikorvaustuotteet ovat käyttökelpoisia myös raskausaikana.

Huumeiden käytön tunnistaminen äitiyshuollossa

  • Huumeiden käytöstä kysytään kaikilta raskaana olevilta. Luontevinta on kysyä mahdollisista huumekokeiluista heti tupakointia ja alkoholin käyttöä koskevien kysymysten jälkeen.
  • Kysytään laittomien huumeiden, kuten kannabiksen, amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin, sekä opioidien, kuten buprenorfiinin, kokeiluista ja käytöstä aine kerrallaan. Kysytään keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väärinkäytöstä.
  • Jos nainen kertoo kokeilleensa jotain huumetta, kannattaa tarkentaa, milloin viimeisin käyttökerta oli, miten hän sitä käytti (polttamalla, nuuskaamalla, pistämällä tms.), kuinka usein käyttöä on, missä tilanteissa jne. Käytettävissä on myös strukturoituja kyselyjä «Päihteiden käytön tunnistaminen»2.
  • Käytöstä voidaan saada näyttöä virtsan huumeseulonnalla. Näytteen ottamiseen tarvitaan kohdehenkilön lupa, ja positiivinen löydös on aina varmistettava, jotta sitä voitaisiin käyttää lastensuojelullisiin tarkoituksiin.

Kannabis

  • Tetrahydrokannabinolin (THC) ei ole osoitettu lisäävän elinepämuodostumien riskiä.
  • Lapsen syntymäpaino saattaa olla keskimääräistä pienempi ja raskauden kesto keskimääräistä lyhyempi, mutta ne ovat kuitenkin normaalivaihtelun rajoissa.
  • Raskaudenaikaiseen käyttöön saattaa liittyä riski lapsuusiän tarkkaavuuden, lähimuistin ja impulssikontrollin häiriöille.

Amfetamiinit, kokaiini, muut stimulantit

  • Stimulantit ovat verisuonia supistavia aineita. Niiden päihdekäyttöön liittyy suurentunut riski
    • kohdunsisäiselle kasvuhidastumalle ja vastasyntyneen pienipainoisuudelle
    • ennenaikaisuudelle.
  • Kokaiinin käyttöön on liitetty suurentunut istukan ennenaikaisen irtoamisen riski.
  • Syntymän jälkeen saattaa ilmetä ns. neurobehavioraalisia oireita, kuten lihasjänteyden ja univalverytmin ongelmia.
  • Amfetamiinien aiheuttamista pitkäaikaisvaikutuksista syntyvään lapseen on vain vähän tutkimustietoa; vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin on kuvattu.

Opioidit evd

  • Opioidien, kuten buprenorfiinin, heroiinin ja metadonin, käyttöön ei ole osoitettu liittyvän erityistä elinepämuodostumien riskiä.
  • Sikiön kasvua ja vointia on syytä seurata viimeisellä raskauskolmanneksella.
  • Vastasyntyneelle tulee usein jopa lääkitystä vaativia vieroitusoireita, jos äidin käyttö on jatkunut loppuraskauteen.
  • Opioidivieroitus voitaneen toteuttaa raskauden kestosta riippumatta, jos nainen on siihen motivoitunut ja raskautta seurataan tarkasti. Toistuvat päihtymys-vieroitustilat ovat riski sikiön voinnille.
  • Raskaana olevalle suositellaan opioidikorvaushoitoa «Huumeongelmaisen hoito»7. Jos opioidikorvaushoito aloitetaan raskauden aikana, suositeltavin korvaushoitovalmiste sikiön ja vastasyntyneen kannalta lienee buprenorfiini. Metadoni saattaa kuitenkin paremmin estää retkahduksia ja sitouttaa päihdehoitoon. Jos nainen on jo hyvin sujuvassa korvaushoidossa raskauden alkaessa, korvaushoitovalmistetta ei liene syytä vaihtaa.

Hoitoonohjaus

  • Jos äitiysneuvolan asiakkaan viimeisestä kokeilu-/käyttökerrasta on alle 1 vuosi, on vakavasti harkittava hänen lähettämistään synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle.
  • Äitiyspoliklinikka antaa potilaalle tietoa huumeiden vaikutuksesta raskauteen ja sikiöön sekä seuraa sikiön kasvua ja hyvinvointia ja tunnistaa mahdolliset raskausongelmat.
  • Naista motivoidaan päihdehoitoon, joka voi tarpeen mukaan olla joko avo- tai laitosmuotoista. Tarjolla on myös erityisiä raskaana oleville ja perheille suunnattuja hoitomuotoja.
  • Ideaalitapauksessa naisen päihdeongelma on tunnistettu ja hoidossa jo ennen raskautta ja raskaus on suunniteltu, kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla.

Kirjallisuutta

  1. Cook JL, Green CR, de la Ronde S ym. Screening and Management of Substance Use in Pregnancy: A Review. J Obstet Gynaecol Can 2017;39(10):897-905. «PMID: 28935055»PubMed
  2. Ordean A, Wong S, Graves L. No. 349-Substance Use in Pregnancy. J Obstet Gynaecol Can 2017;39(10):922-937.e2. «PMID: 28935057»PubMed
  3. Tsakiridis I, Oikonomidou AC, Bakaloudi DR ym. Substance Use During Pregnancy: A Comparative Review of Major Guidelines. Obstet Gynecol Surv 2021;76(10):634-643. «PMID: 34724075»PubMed
  4. Dejong K, Olyaei A, Lo JO. Alcohol Use in Pregnancy. Clin Obstet Gynecol 2019;62(1):142-155. «PMID: 30575614»PubMed
  5. Tobacco and Nicotine Cessation During Pregnancy: ACOG Committee Opinion, Number 807. Obstet Gynecol 2020;135(5):e221-e229. «PMID: 32332417»PubMed
  6. Metz TD, Borgelt LM. Marijuana Use in Pregnancy and While Breastfeeding. Obstet Gynecol 2018;132(5):1198-1210. «PMID: 30234728»PubMed
  7. Smid MC, Metz TD, Gordon AJ. Stimulant Use in Pregnancy: An Under-recognized Epidemic Among Pregnant Women. Clin Obstet Gynecol 2019;62(1):168-184. «PMID: 30601144»PubMed
  8. Committee Opinion No. 711: Opioid Use and Opioid Use Disorder in Pregnancy. Obstet Gynecol 2017;130(2):e81-e94. «PMID: 28742676»PubMed
  9. Jones HE, Kaltenbach K, Heil SH ym. Neonatal abstinence syndrome after methadone or buprenorphine exposure. N Engl J Med 2010;363(24):2320-31. «PMID: 21142534»PubMed
  10. Minozzi S, Amato L, Jahanfar S ym. Maintenance agonist treatments for opiate-dependent pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2020;11():CD006318. «PMID: 33165953»PubMed