Takaisin Tulosta

Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta

Lääkärin käsikirja
14.2.2025 • Viimeisin muutos 14.2.2025
Sarimari Tupola

Keskeistä

  • Päihteitä käyttävä äiti raskauden aikana: ks. «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»1.
  • Vanhemman päihdeongelma vaikeuttaa aina lapsen tilannetta sekä välittömästi että pitkäaikaisesti.
  • Osa äideistä kykenee salaamaan päihteiden käyttönsä raskauden aikana, osa vähentämään käyttöä tilapäisesti tai jopa lopettamaan käytön. Osa äideistä voi pyrkiä salaamaan taustansa esim. paikkakuntaa vaihtamalla.
  • Mieti, onko kyse päihdeongelmasta, jos
    • olemus ja/tai käytös viittaa päihdeongelmaan tai äiti nähdään päihtyneenä
    • äiti hakeutuu tavallista myöhemmin neuvolaseurantaan
    • käynnit neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla eivät toteudu
    • B- tai C-hepatiitti- tai HIV-positiivisuus
    • aiemmin huostaanotettuja lapsia.
  • Vaikka seuranta olisi järjestetty erikoissairaanhoidon lastenyksikköön, on normaali rinnakkainen lastenneuvolaseuranta tärkeää. Yhteistyö eri yksiköiden ja lastensuojelun kanssa on olennaista.
  • Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö: ks. «Neljän kuukauden ikäisen lapsen laaja terveystarkastus»2.

Äidin mahdollisia ongelmia

  • Huono fyysinen kunto
  • Puutteellinen ravitsemustila
  • Raskauden ehkäisyn laiminlyönti
  • Infektiot (hepatiitit, HIV)
  • Masennus ja muut mielenterveysongelmat
  • Taloudelliset ongelmat, työttömyys, puutteellinen sosiaalinen tukiverkko, puuttuva, väkivaltainen tai ristiriitainen parisuhde, oma käyttäytyminen väkivaltaista, rikollisuutta

Imetys

  • Ei sallittua:
    • Aktiivisesti päihteitä käyttävä
    • HIV-positiivinen äiti
  • Voidaan harkita:
    • Korvaushoito ei ole ehdoton este.
    • B-hepatiitti-positiivinen äiti voi imettää, jos lapsi on rokotettu «Virushepatiitit»3.
  • Imetys ei lisänne äidin C-hepatiitin tartuntariskiä lapseen.

Lapsen seuranta

  • Kirjaa sikiöaikainen lääke-, päihde- ja tupakka-altistus.
  • Laaja statustutkimus ja neurologinen iänmukainen tutkimus
    • Lapsi riisutaan ja iho tutkitaan kokonaisuudessaan.
    • Arvioi vireystila.
    • Tarkastele lapsen ja huoltajan vuorovaikutusta ja lapsen tarpeiden huomioimista.
  • Huomioi lapsen itkuisuus, ravitsemus ja päivärytmi sekä vanhemman voimavarat.
  • FASD «Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät»4
  • Huumealtistukseen voi liittyä
    • akuutteja vieroitusoireita
    • subakuutteja (3–6 kk kestäviä) vieroitusoireita
    • pienikasvuisuus
    • mahdollisesti kohonnut kätkytkuolemariski
    • altistuminen hoidon laiminlyönnille ja muulle kaltoinkohtelulle
    • psyykkisiä ongelmia
    • tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeuksia
    • kouluvaikeuksia
    • kielen kehityksen häiriöitä
    • sosiaalisia ongelmia.
  • Varttumista päihde-/huumausainekulttuurin piirissä pidetään jopa raskauden aikaista huumausainealtistusta vakavampana riskitekijänä lapsen psyykkisen kehityksen kannalta. Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus myös FASD-lapsen pitkäaikaisennusteeseen.
  • Huomioi mahdollisia hoidon laiminlyönnin (mm. puhtaus, vaatetus, ihon kunto, lapsen suhtautuminen tutkijaan) tai kaltoinkohtelun merkkejä «Lapsen pahoinpitelyepäily ja sen aiheuttamat toimenpiteet»5.
  • Tarkista hampaiden ja suun tilanne ja ohjaa tarvittaessa suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolle.
  • Hepatiittitilanne ja muut infektiot

Psykososiaaliset tekijät

  • Ota puheeksi perheen kokonaistilanne suoraan mutta ystävällisesti lasta ja perhettä kunnioittaen.
    • Muut lapset, päivähoito, vanhempien parisuhde, työ, asunto, perheväkivalta, suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen, hermostumisherkkyys lasta hoitaessa, päihteiden käyttö, mahdolliset vanhempien hoitopaikat
  • STM suosittaa kysymistä vanhempien alkoholin ja huumeiden käytöstä ainakin kerran vuodessa ja aina epäilyn herätessä.
  • Tarvittaessa tee lastensuojeluilmoitus «Lastensuojelun tukitoimet»6 tai ota yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Powell M, Pilkington R, Varney B, ym. The burden of prenatal and early life maternal substance use among children at risk of maltreatment: A systematic review. Drug Alcohol Rev 2024;43(4):823-847 «PMID: 38548385»PubMed
  2. Arponen A, Häkkinen M (toim.). Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palveluketju ja palvelukokonaisuus: Neuvoja alueellisen palvelukokonaisuuden rakentamiseen. THL: työpaperi 23/2021 «https://www.julkari.fi/handle/10024/143159»1.
  3. Tupola S, Kahila H. Sikiöaikainen alkoholialtistus ja FASD: tunnistaminen, hoito ja haittojen ehkäisy. Suom Lääkäril 2021;48:2879-83 «Sikiöaikainen alkoholialtistus ja FASD: tunnistaminen, hoito ja haittojen ehkäisy (48/2021)»7
  4. Kahila H, Kivistö K. Huumeet ja raskaus. Duodecim 2019;135:131-7 «Huumeet ja raskaus (2/2019)»8