Takaisin Tulosta

Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen

Lääkärin käsikirja
16.1.2023 • Viimeisin muutos 10.1.2023
Kari-Pekka Martimo

Keskeistä

  • Todistuksen kirjoittaminen sairauspoissaoloa varten edellyttää aina, että lääkäri on todennut sairauden, johon työkyvyttömyys liittyy.
  • Työkyvyttömyyden arvioimiseksi tarvitaan tietoa työn asettamista vaatimuksista toimintakyvylle.
  • Lisäksi on huomioitava työpaikan mahdollisuudet tarjota tilapäisesti muokattua työtä jäljellä olevan toimintakyvyn sallimissa rajoissa silloin, kun lääkärin mielestä sopivassa työssä jatkaminen ei uhkaa toipumista.
  • Alle 60 päivän työkyvyttömyys todistetaan työnantajalle/Kelalle A-todistuksella.
  • A-todistus on saatavissa mm. Terveysportin etusivulta kohdasta Kelan lomakkeet «https://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/SV6.pdf»1.
  • Sairauspoissaolojen arvioinnista on Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»1. Lisäksi diagnoosikohtainen Ruotsin sosiaalihallituksen ohjeistus sairaaksikirjoittamisesta on käännetty suomeksi ja löytyy Terveysportin Toimintakyky ja kuntoutus -tietokannasta «Johdanto sairaaksikirjoittamiseen»2 «Eri diagnooseja koskevat sairaaksikirjoittamissuositukset»3.

Sopimukset ja lainsäädäntö

  • Työsopimuslain (55/2001) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055»2 mukaan
    • Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan (alle 1 kk:n jatkuneissa työsuhteissa 50 % palkasta) sairastumispäivää seuranneen 9:nnen arkipäivän loppuun.
    • Oikeutta palkkaan ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
    • Työntekijällä on lisäksi oikeus palkattomaan poissaoloon työstä, mikäli hänen perhettään on kohdannut ennalta arvaamaton sairaus tai onnettomuus. Tätä varten ei tarvita lääkärintodistusta.
  • Työehtosopimuksissa on sovittu työsopimuslaissa mainittua pitempiaikaisesta palkanmaksusta sairauden aiheuttaman poissaolon ajalta. Palkanmaksu jatkuu useimmilla yksityissektorin työpaikoilla korkeintaan 56 päivän ajan. Julkisella puolella osittaista palkkaa maksetaan huomattavasti pitempäänkin.
  • Monilla työpaikoilla on sovittu henkilöstön kanssa käytännöstä, jossa lyhyistä (tavallisimmin 3–5 päivän) sairauspoissaoloista riittää työntekijän oma ilmoitus esimiehelle eikä lääkärintodistusta välttämättä tarvita. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jopa seitsemään päivään ulottuva omailmoituskäytäntö lyhensi tilapäisiä sairauspoissaoloja, vähensi sairaanhoidon kustannuksia ja lisäsi työpaikan luottamuspääomaa. Työnantaja voi kuitenkin näilläkin työpaikoilla vaatia lääkärintodistusta tarvittaessa.
  • Sairausvakuutuslain (1224/2004) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224»3 mukaan
    • Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, joka tekee työntekijän kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä.
    • Työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi työntekijällä on oikeus Kelan (osa)sairauspäivärahaan, jota ei kuitenkaan makseta työkyvyttömyyden alkamispäivältä eikä 9:ltä sitä seuraavalta arkipäivältä (ns. ”omavastuuaika”). Niin kauan kuin työnantaja maksaa sairauspäivärahan ajalta palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
    • Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu on sairausvakuutuslain määritelmän mukaisesti työkyvytön mutta pystyy terveyttä ja toipumista vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lisäksi edellytetään, että vakuutetun säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa ja että hän on sopinut työnsä tekemisestä osasairauspäivärahakauden aikana siten, että työaika vähentyy 40–60 % aiemmasta. Osasairauspäiväraha on mahdollinen myös kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.
    • Osasairauspäiväraha voi alkaa välittömästi omavastuuajan tai sairauspäivärahakauden jälkeen mutta myös, jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden vuoksi uudelleen 30 päivän kuluessa siitä, kun viimeksi maksettiin (osa)sairauspäivärahaa.
    • Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää korkeintaan 150 päiväksi, eikä näitä päiviä lasketa mukaan sairauspäivärahapäivien enimmäismäärään (300).
    • Osa-aikaisen työn aloittaminen on mahdollista jo omavastuuajalla. Tämä tarkoittaa, että lääkäri voi suositella työajan puolittamista jo ensimmäisestä työkyvyn alenemispäivästä lähtien. Edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä sopivat tästä eikä osa-aikaiseen työhön paluu vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista.
    • Ks. myös artikkelit Osasairauspäiväraha ja Lääkärinlausunto B «Lääkärinlausunto B»5.
  • Yksityisyyden suojaa työelämässä käsittelevän lain (759/2004) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759»4 mukaan
    • Kun työntekijä toimittaa työpaikalle SVA-todistuksen, siinä tulee olla työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden diagnoosi sairausajan palkan suorittamiseksi.
    • Diagnoosia tarvitaan myös sen selvittämiseksi, onko työehtosopimuksen mukaan työstä poissaoloon perusteltu syy.
    • Jollei sairauspoissaolotodistukseen kirjoiteta diagnoosia, työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan ja sairauspoissaolon jatkuessa pitempään hänen tulee itse hakea Kelan sairauspäiväraha diagnoosin sisältävällä todistuksella.
    • Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne työnantajan nimeämät vaitiolovelvolliset henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät palkanmaksuun liittyviä päätöksiä. Sairauspoissaolotodistuksen kulku työpaikalla on kuvattava ja perusteltava.
    • Työnantaja saa luovuttaa SVA-todistuksen työterveyshuollon palvelujen tuottajalle, jollei työntekijä ole nimenomaisesti kieltänyt sitä.
  • Vuosilomalain (162/2005) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050162»5 vuonna 2016 voimaan astuneen muutoksen (182/2016) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160182»6 mukaan
    • Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on kuuden työkyvyttömyyspäivän jälkeiseltä osalta työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

  • Työstä poissaolo lääketieteellisestä syystä on osa hoitoa, johon liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Sairauspoissaolon aikaisen työstä poissaolon tavoite on nopeuttaa sairauden paranemista ja potilaan toipumista. Sairauspoissaolo voi kuitenkin johtaa myös oireiden pahenemiseen, niiden merkityksen ylikorostumiseen, työkyvyttömyyden pitkittymiseen, työstä syrjäytymiseen sekä elämäntilanteen heikentymiseen. Potilaan käsitys on vain osa sairauspoissaolon tarpeen arviointia, eikä potilas ole oikeutettu sanelemaan määrättävää hoitoa.
  • Työterveyshuollossa toimivalla lääkärillä on saatavilla enemmän tietoa potilaan työn vaatimuksista ja vaihtoehtoisista työtehtävistä, joissa on mahdollista jatkaa toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta. Tällä tarkoitetaan työnantajan tarjoamia sairauden kannalta turvallisia työtehtäviä, jotka mahdollistaisivat työssä jatkamisen sairaudesta huolimatta (”korvaava”, ”kevennetty”, ”muokattu” tai ”kuntouttava” työ). Tämän vuoksi potilaan ohjaaminen työterveyshuoltoon on suositeltavaa, mikäli sairauspoissaolotarvetta on usein tai työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä.
  • Sairauspoissaolotodistuksen kirjoittaminen edellyttää, että lääkäri on tutkimuksessaan todennut työkykyyn vaikuttavan sairauden, joka
    • estää oman tai siihen verrattavan työn tekemisen tai
    • pahenee, jos henkilö jatkaa työssään eikä vaihtoehtoista työtä ole tarjolla tai
    • ei ole hoidettavissa ilman työstä poissaoloa.
  • Sairauspoissaolon tarpeen arviointia tukeva Käypä hoito -suositus julkaistiin elokuussa 2019 kohderyhmänä kaikki sairauspoissaolon tarpeen arviointia työssään tekevät lääkärit.
  • Suosituksessa
    • sairauspoissaoloja käsitellään Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmän kontekstissa, jolloin sairauspoissaolon tarvetta ja pituutta arvioidaan lääketieteellisin perustein
    • keskitytään lääketieteellisen arvioinnin kysymyksiin tutkimusnäytön ja hyvien hoitokäytäntöjen pohjalta
    • kuvataan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja työelämän käytäntöjä vain siinä määrin kuin sairauspoissaolotodistusta laativalle lääkärille on tarpeellista.
  • Suosituksen tavoitteena on
    • lisätä lääkärikunnan ja soveltuvin osin muun terveydenhuoltohenkilöstön ja potilaiden tietoisuutta sairauspoissaolon arvioinnin periaatteista ja käytännöistä Suomessa
    • edistää potilaiden mahdollisimman hyvää toipumista ja terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista käyttämällä sairauspoissaoloja tarkoituksenmukaisesti
    • yhtenäistää sairauspoissaolotodistuksen kirjoittamisen käytäntöjä niin, ettei arvioissa potilaan sairauksien vaikutuksesta heidän työkykyynsä olisi arvioijista riippuvaa perusteetonta vaihtelua.
  • Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) ja vakuutuskassa (Försäkringskassan) kehittivät v. 2006–2007 vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukivälineen, jonka tarkoituksena on ohjata henkilön työkyvyn arviointia ja antaa ohjeita eri sairauksien yhteydessä määrättävien työkyvyttömyysjaksojen pituudesta. Ohjeessa kuvataan 90 yleisimmän sairauspoissaolon syyn osalta perusteita ja periaatteita, joiden valossa sairauspoissaolon tarpeellisuutta Ruotsissa arvioidaan. Ohjeistus sairaaksikirjoittamisesta on käännetty suomeksi STM:n toimeksiannosta ja löytyy Terveysportin Toimintakyky ja kuntoutus -tietokannasta «Johdanto sairaaksikirjoittamiseen»2 «Eri diagnooseja koskevat sairaaksikirjoittamissuositukset»3.

A-todistus

  • Alle 60 päivän työkyvyttömyys todistetaan työnantajalle A-todistuksella. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli laissa mainitun omavastuuajan (1+9 päivää), työnantaja hakee ylimenevältä ajalta Kelan päivärahan kattamaan osaa työkyvyttömyysajan palkkakuluista. Myös yrittäjälle ja työttömälle tulee kirjoittaa työkyvyttömyydestä A-todistus. Yrittäjällä on mahdollisuus saada päivärahaa jo sairastumispäivän jälkeisiltä työkyvyttömyyspäiviltä ja työtönkin voi hakea sairauspäivärahaa 1+9 päivän omavastuuajan jälkeen. Tätä varten todistuksessa tulee aina olla diagnoosi ja ICD-10-koodi. Pelkällä oirediagnoosilla (Z-ryhmä) ei yleensä ole mahdollista saada Kelan päivärahaa. Tautiluokituksen V-, W-, X-, Y- ja Z-ryhmät eivät kuvaa varsinaisia sairauksia. Sen vuoksi niitä ei tule käyttää diagnoosina eikä niitä voi käyttää työkyvyttömyyden todistamisessa.
  • Ellei työkyvyn laskun syy ole sairaus, voidaan A-todistuksessa käyttää em. oirekoodeja. Näissä tapauksissa potilasta on informoitava mahdollisista rajoituksista palkan- ja sairauspäivärahan maksussa.
  • Kun lääkäri on todennut työntekijän sairauden perusteella työkyvyttömäksi, työnantaja ei voi kieltäytyä työsopimuslain/työehtosopimuksen mukaisesta palkanmaksusta. Jos työnantaja ei perustellusta syystä pidä toimitettua todistusta riittävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä, hän voi ohjata henkilön uuteen lääkärinarvioon, mieluiten työterveyslääkärille.
  • Sairauspäivärahan määrän laskentaohjelma löytyy Kelan verkkosivuilta «https://www.kela.fi/sairauspaivaraha_maara»7.
  • A-todistuksen lisätietoja-kenttään voi kirjoittaa tarvittaessa suosituksen työjärjestelyiksi tai työterveyslääkärin konsultaatiosta.
  • SVA-todistuksen kirjoittamisessa lisäksi huomattavaa
    • Sairaus on itse tutkittava ja todettava.
    • Todistukseen merkitään diagnoosi ICD-10:n mukaisella koodilla.
    • Todistusta työkyvyttömyydestä ei voi koskaan kirjoittaa etukäteen niin, että työkyvyttömyys alkaisi vasta lähitulevaisuudessa.
    • Todistuksen voi kirjoittaa jälkikäteen vain, mikäli lääkäri itse on todennut työkyvyttömyyden aikaisemmin tai muualta on saatu luotettava dokumentti sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, mikä on mainittava lisäselvityksiä-kohdassa.
    • Kun saman sairauden takia poissaoloa jatketaan uudella todistuksella, ei saa jäädä välipäiviä – lisätietoihin merkintä ”edellisen sairauden jatkuminen”.
    • Terveydenhoitajan kirjoittamat sairauspoissaolopäivät «Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus lyhyestä työkyvyttömyydestä»6 otetaan lääkärin A-todistukseen mukaan, perustellaan kohdassa lisätiedot.
    • Samoin potilaan ilmoittama sairauden alkaminen voidaan merkitä lisäselvityksiä-kohtaan potilaan antamaksi tiedoksi, mutta lääkärin todistaminen alkaa toteamishetkestä.
    • Lääkärintodistuksen diagnoosi, arvio ja johtopäätökset voivat perustua etälääketieteen palveluissa tehtyihin havaintoihin vain, jos lääkäri on arvioinut, että hänen saamansa tiedot ratkaistavana olevasta asiasta ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.