Takaisin Tulosta

Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden tärkeimmät tunnetut terveyshaitat

Lääkärin käsikirja

18.11.2024 • Viimeisin muutos 18.11.2024

Toimitus

Tupakointi, kuolleisuus ja sairastumisvaara
Altistuminen tupakansavulle (passiivinen tupakointi)
Tupakan muita haittoja
Nikotiini
Nuuska (smokeless tobacco, snuff)
Nikotiinipussit
Sähkösavuke (electronic cigarette)
Kirjallisuutta

Ks. myös «Tupakoinnin lopettaminen ja nikotiiniriippuvuuden hoito»1.

Tupakointi, kuolleisuus ja sairastumisvaara

Tupakointi on tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja.
Ennenaikaisen kuoleman vaara suurenee keskimäärin 2–3-kertaiseksi tupakoimattomiin verrattuna «Smoking is associated with increased mortality (2 - 3 times that of lifelong non-smokers).»A.
Brittiläisten mieslääkäreiden keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa tupakoitsijoiden todennäköisyys kuolla keski-iässä (45–64 v) oli kolminkertainen ja eläkeiässä (65–84 v) kaksinkertainen koskaan tupakoimattomiin verrattuna. Vaaran lisääntyminen on verrannollinen poltettujen savukkeiden määrään ja tupakoinnin kestoon. Riski pienenee tupakoinnin lopettamisen jälkeen «The risk of death and cardiovascular events appears to fall after smoking cessation.»B. Tupakointi lyhentää elinikää n. 10–13 v; lopettaminen 60-, 50-, 40- tai 30-vuotiaana lisää eliniän odotetta vastaavasti 3, 6, 9 tai 10–13 v verrattuna tupakointia jatkaviin.
Tupakointiin liittyy suurempi riski sairastua ja kuolla syöpään «Smoking is associated with greatly increased risk of cancer and cancer-related mortality compared to non-smokers.»A.
- Keuhkosyövän vaara on keskimäärin n. 6–25-kertainen, ja vaara on sitä suurempi, mitä useampia savukkeita päivässä kuluu. N. 90 % keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista.
- Suu-, nielu-, haima- ja ruokatorvisyövän riski on 6–8-kertainen.
- Tupakointi suurentaa myös muiden syöpien vaaraa 1.5–3-kertaiseksi (virtsarakko-, munuais-, maha-, maksa-, paksusuoli-, prostata-, rinta-, kohdunkaulan syöpä ja leukemia).
- Tupakoinnin lopettaminen parantaa syöpäpotilaiden ennustetta.
Vaara sairastua sydäninfarktiin sekä, aivo- ja ääreisverenkierron sairauksiin suurenee 50 %, ja se suurenee annosriippuvaisesti. Iskeemisen sydänsairauden riski on alle 60-vuotiailla 2–5.5-kertainen ja aivoinfarktin riski alle 60-vuotiailla on 3–4-kertainen .
- Myös muiden sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien riski suurenee (esim. kohonnut verenpaine, katkokävely, impotenssi).
- Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa jopa 30–40 %.
Tupakointi aiheuttaa keuhkoahtaumatautia (riski 10–20-kertainen); n. 80 % COPD:n aiheuttamasta kuolleisuudesta liittyy tupakointiin.
- Naiset näyttävät sairastuvan vaikeaan COPD:hen miehiä herkemmin ja nuoremmalla iällä.
Tupakoivilla on akuutteja hengitystietulehduksia ja kroonista keuhkoputkitulehdusta moninkertaisesti tupakoimattomiin verrattuna.
- Tupakointi näyttää lisäävän astmaan sairastumista ja pahenemisvaiheita.
Mm. parodontiitti ja hampaiden menetys lisääntyvät. Nuuskan käyttö aiheuttaa limakalvomuutoksia ja ienvetäytymiä.
Naisilla tupakointi suurentaa synergistisesti ehkäisypillereiden aiheuttamaa verisuonisairauksien vaaraa «Risk of ischaemic stroke and myocardial infarction appears not to be increased in non-smoking women aged less than 35 years and using low dose combined oral contraception (COC) compared with non-users. However, in smoking women over age of 35 years and using COC the absolute risks appear to be multifold. Cardiovascular mortality associated with smoking appears to be significantly greater than that associated with COC use at all ages.»B, varhentaa vaihdevuosia ja lisää virtsankarkailun riskiä.
Sekä miesten että naisten hedelmällisyys heikkenee.
Raskauden aikana äidin tupakointi
- lisää keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden vaaraa ja lisää ennenaikaisia synnytyksiä, perinataalikuolleisuutta ja kätkytkuoleman vaaraa sekä pienentää lapsen syntymäpainoa n. 150–200 g «Smoking during pregnancy is associated with preterm birth, small for gestational age and low birth weight, and with childhood overweight. Quitting smoking before or early in pregnancy reduces the risk. Reducing smoking has limited beneficial effects.»A↑↑
- saattaa lisätä lapsen oppimishäiriöitä ja ADHD-riskiä.
- Tupakoinnin lopettaminen raskauden aikana voi vähentää ennenaikaisuutta ja pienipainoisuutta «Psychosocial interventions especially counselling, feedback and incentives are effective for smoking cessation in pregnancy. Smoking cessation is effective for reducing preterm birth, low birthweight, small for gestational age, and admissions to neonatal intensive care compared with usual care.»A.
- Haitat näyttävät välittyvän nikotiinin kautta. Monet tupakoinnin aiheuttamat haitat ihmissikiössä on voitu eläinkokeissa toistaa pelkällä nikotiinilla.
Tupakointi lisää riskiä sairastua mm.
- maha- ja pohjukaissuolen limakalvovaurioihin
- Crohnin tautiin, nivelreumaan
- osteoporoosiin
- silmänpohjan ikärappeumaan ja harmaakaihiin
- selkärangan välilevyn rappeumaan.
Tupakointi yhdistyneenä työpaikkojen kemikaaleihin voi vaikuttaa additiivisesti tai synergistisesti suurentaen työperäisten sairauksien vaaraa.
Tupakointi lisää leikkauskomplikaatioita ja heikentää leikkaushaavojen paranemista «Smoking appears to increase the risk of postoperative complications. Preoperative smoking interventions including nicotine replacement therapy appear to increase short-term smoking cessation and appear to reduce postoperative morbidity.»B.
Iho vanhenee ennenaikaisesti.
Muihin nikotiinituotteisiin liittyvistä haitoista on vielä niukasti tietoa.

Altistuminen tupakansavulle (passiivinen tupakointi)

Keuhkosyöpään sairastumisen riski kasvaa n. 25 %. Keuhkosyövässä sairastumisriski on voitu osoittaa myös yksilötasolla.
Sepelvaltimotautitapahtuman riski on altistumattomaan verrattuna suurentunut 25–35 % väestötasolla. Kaikkien ympäristön tupakansavulle altistuvien henkilöiden koronaaritautilisäriski on n. puolet aktiivitupakoijien lisäriskistä. Riski suurenee altistuksen kasvaessa.
Aivohalvauksien suurentunut riski lienee samansuuruinen kuin sepelvaltimotaudin.
Altistuminen aiheuttaa hengitysteiden tulehdusmuutoksia ja heikentää immuunivastetta ja keuhkoepiteelin värekarvatoimintaa, mistä on seurauksena lisääntynyt alttius hengitystieinfektioille ja mahdollisesti myös astmalle ja COPD:lle.
Lapsilla altistuminen lisää hengitysteiden infektioalttiutta, korvatulehduksia ja astman puhkeamisen ja pahenemisen riskiä.

Tupakan muita haittoja

Tupakkaan kehittyy voimakas, huumausaineisiin verrattava riippuvuus.
Tupakointi voi muuttaa monien lääkkeiden kliinisiä vaikutuksia.
- Haponestolääkkeiden mahahaavan uusiutumista estävä vaikutus on tupakoivalla huomattavasti heikompi kuin tupakoimattomalla.
- Tupakointi vähentää sepelvaltimotaudin lääkkeiden ja diureettien tehoa.
- Tupakansavu indusoi CYP1A2-entsyymiä nopeuttaen tiettyjen lääkeaineiden hajoamista: hepariini, varfariini, teofylliini, flekainidi, propanololi, bentsodiatsepiinit, klooridiatsepoksidi, haloperidoli, klotsapiini, olantsapiini ja estradioli.
- Tupakointi supistaa ihon pintaverenkiertoa, jolloin subcutaanisti pistetyn insuliinin imeytyminen heikkenee.

Nikotiini

Näyttää olevan monien tupakoinnin haittojen syynä.
- Heikentää endoteelin toimintaa ja lisää aktiivisia happiradikaaleja.
- Lisää sydänlihaksen supistuvuutta ja lyöntitiheyttä sympaattisen hermoston kautta.
- Lisää insuliiniresistenssiä, metabolista oireyhtymää ja sisäelinrasvan kertymistä.
- Nikotiini on osallisena useiden syöpätyyppien kehittymisessä.
Nikotiinia sisältävät tuotteet aiheuttavat riippuvuutta.
Nuuskan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeden haitat tunnetaan toistaiseksi melko huonosti.

Nuuska (smokeless tobacco, snuff)

Sisältää karsinogeenisia nitrosamiineja.
Lisää suuontelon, ruokatorven ja haimasyövän riskiä.
Lisää sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja diabeteksen riskiä.

Nikotiinipussit

Nikotiinipussit eivät sisällä tupakkaa, vaan kemiallisesti tuotettua nikotiinijauhetta ja usein makuaineita.
Käytetään kuten nuuskaa.
Nikotiinipussien käyttöön liittyy myrkytysvaara lapsilla ja nuorilla.

Sähkösavuke (electronic cigarette)

Sähkötupakassa lämmitetään paristolla propyleeniglykoli- tai glyserolinestettä. Höyry sisältää syöpävaarallisia aineita (mm. PAH-yhdisteet) ja osa myös silikaatti- ja metallihiukkasia.
Nikotiinia sisältävän sähkötupakan käyttö aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden.
Sähkösavukkeet haittaavat keuhkojen toimintaa ja lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta tiedot pitkäaikaisvaikutuksista ovat riittämättömät. «Sähkösavuke»1 Tupakkaan verrattuna sähkötupakan haitat elimistössä ilmenevät usein paljon lyhyemmän käytön jälkeen.
Sähkösavukkeisiin liittyy keuhkovaurioita (e-cigarette or vaping product use associated lung injury [EVALI]) ja kuolemia. Hengitysteiden ja mahasuolikanavan oireiden lisäksi voi ilmetä kuumetta ja muita yleisoireita. Valtaosalla käytetystä tuotteesta löytyi tetrahydrokannabinolia ja e-vitamiiniasetaattia.
Sähkötupakan höyrylle altistuneilla veren nikotiinipitoisuus on jopa samalla tasolla kuin savukkeiden savulle altistuneilla.

Kirjallisuutta

Cho ER, Brill IK, Gram IT, ym. Smoking Cessation and Short- and Longer-Term Mortality. NEJM Evid 2024;3(3):EVIDoa2300272 «PMID: 38329816»PubMed
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 13.3.2024). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi40020»1
Ali N, Xavier J, Engur M, ym. The impact of e-cigarette exposure on different organ systems: A review of recent evidence and future perspectives. J Hazard Mater 2023;457():131828 «PMID: 37320902»PubMed
Peruzzi M, Biondi-Zoccai G, Carnevale R ym. Vaping Cardiovascular Health Risks: an Updated Umbrella Review. Curr Emerg Hosp Med Rep 2020;():1-7. «PMID: 32837803»PubMed
Kennedy CD, van Schalkwyk MCI, McKee M ym. The cardiovascular effects of electronic cigarettes: A systematic review of experimental studies. Prev Med 2019;(127):105770. «PMID: 31344384»PubMed
Norwegian Institute of Public Health. (2019). Health risks from snus use (English summary) «https://www.fhi.no/en/publ/2019/health-risks-from-snus-use2/»2
Hackshaw A, Morris JK, Boniface S ym. Low cigarette consumption and risk of coronary heart disease and stroke: meta-analysis of 141 cohort studies in 55 study reports. BMJ 2018;360():j5855. «PMID: 29367388»PubMed
National Cancer Institute (NCI) & Centers for Disease Control and Prevention (CDC) (2014) Smokeless Tobacco and Public Health: A Global Perspective. Bethesda, MD: U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention and National Institutes of Health, National Cancer Institute. NIH Publication No. 14-7983; 2014. «https://cancercontrol.cancer.gov/brp/tcrb/smokeless-tobacco»3
National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion (US) Office on Smoking and Health. 2014;. «PMID: 24455788»PubMed
Pirie K, Peto R, Reeves GK ym. The 21st century hazards of smoking and benefits of stopping: a prospective study of one million women in the UK. Lancet 2013;381(9861):133-41. «PMID: 23107252»PubMed
Lee PN, Forey BA, Coombs KJ. Systematic review with meta-analysis of the epidemiological evidence in the 1900s relating smoking to lung cancer. BMC Cancer 2012;12():385. «PMID: 22943444»PubMed
Centers for Disease Control and Prevention (CDC). CDC grand rounds: current opportunities in tobacco control. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2010;59(16):487-92. «PMID: 20431525»PubMed
Danaei G, Ding EL, Mozaffarian D ym. The preventable causes of death in the United States: comparative risk assessment of dietary, lifestyle, and metabolic risk factors. PLoS Med 2009;6(4):e1000058. «PMID: 19399161»PubMed
Mathers CD, Loncar D. Projections of global mortality and burden of disease from 2002 to 2030. PLoS Med 2006;3(11):e442. «PMID: 17132052»PubMed
Mucha L, Stephenson J, Morandi N ym. Meta-analysis of disease risk associated with smoking, by gender and intensity of smoking. Gend Med 2006;3(4):279-91. «PMID: 17582369»PubMed
Doll R, Peto R, Boreham J, ym. Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors. BMJ 2004;328(7455):1519 «PMID: 15213107»PubMed
Qiao Q, Tervahauta M, Nissinen A ym. Mortality from all causes and from coronary heart disease related to smoking and changes in smoking during a 35-year follow-up of middle-aged Finnish men. Eur Heart J 2000;21(19):1621-6. «PMID: 10988015»PubMed