Takaisin Tulosta

Mycoplasma genitalium -infektio

Lääkärin käsikirja
11.6.2024 • Viimeisin muutos 11.6.2024
Eija Hiltunen-Back

Keskeistä

  • Tarttuu seksiteitse.
  • Bakteeri on tunnettu pitkään, mutta sen merkitys taudinaiheuttajana on vahvistunut viime vuosina.
  • Huomioitava erotusdiagnostisesti uretriitti- ja servisiittitapauksissa, joissa oireiden etiologia on epäselvä ja klamydia «Klamydia»1 ja tippuri «Tippuri»2 on poissuljettu
  • Ei seulota oireettomilta.
  • Pohjoismaisessa sukupuolitautien poliklinikoiden aineistossa n. 5 %:lla
  • Suomessa ei tietoa yleisyydestä. Ei ilmoitusvelvollisuutta.
  • Makrolidi- ja kinoloniresistentit kannat yleistyneet, ovat haaste hoidolle.

Etiologia ja taudinkuva

  • Mycoplasma genitalium on pienin tunnettu bakteeri.
  • Muistuttaa kliiniseltä kuvaltaan klamydiainfektiota.
  • Itämisaikaa ei tunneta, todennäköisesti kuukausia.
  • Oireettomat infektiot yleisiä
  • Mykoplasmainfektio aiheuttaa miehillä uretriitin, naisilla servisiitin, ja voi aiheuttaa myös sisäsynnytintulehduksia «Sisäsynnytintulehdus (pelvic inflammatory disease, PID)»3.
  • Voi aiheuttaa proktiittioireita.

Diagnoosi

  • Nukleiinihapon osoitus (MyGeNhO) limakalvo- tai alkuvirtsanäytteestä
  • Herkkyysmäärityksellä (MygeHe) voidaan selvittää kannan herkkyys makrolideille (atsitromysiini) tai fluorokinoloneille (moksifloksasiini). Tällä vältettäisiin turhat mikrobilääkehoidot.
  • Näytettä suositellaan otettavaksi vain oireisilta, kun klamydia- ja tippurinäyte sekä PLV (U-BaktVi) ovat jääneet negatiivisiksi,
    • etenkin miehiltä, joilla on epäselvä uretriitti (vuoto virtsaputkesta ja kirvely virtsatessa)
    • naisilta, joilla on alavatsakipua, kirvelyä virtsatessa ja lisääntynyttä valkovuotoa
    • jos vakituisella seksikumppanilla on todettu Mycoplasma genitalium -infektio.

Hoito

  • Ongelmana ovat makrolidiresistentit (> 30 %) ja lisääntyvästi myös kinoloniresistentit kannat.
  • Uusissa eurooppalaisissa hoitosuosituksissa ensisijainen hoito on atsitromysiini 500 mg 1. päivänä ja 250 mg päivinä 2–5.
    • Atsitromysiinin teho on 85–95 %.
  • Jos atsitromysiinihoito epäonnistuu tai kanta tiedetään sille resistentiksi, käytetään moksifloksasiinia 400 mg × 1 × 7 vrk (huomioiden lääkkeeseen liittyvät varoitukset).
  • Jälkitarkastusnäytettä suositellaan 4 viikon kuluttua hoidosta, vain jos oireet jatkuvat.
  • Vakituinen seksikumppani kannattaa tutkia ja hoitaa samanaikaisesti samalla mikrobilääkkeellä kuin potilas.
  • Suojaamatonta seksiä tulee välttää hoidon ajan.
  • Ei kuulu ilmoitettaviin seksitauteihin, joten potilas maksaa hoidon itse.

Kirjallisuutta

  1. Jensen JS, Cusini M, Gomberg M, ym. 2021 European guideline on the management of Mycoplasma genitalium infections. J Eur Acad Dermatol Venereol 2022;36(5):641-650 «PMID: 35182080»PubMed The International Union against Sexually Transmitted Infections (IUSTI) «https://iusti.org/treatment-guidelines/»1
  2. Hiltunen-Back E, Puolakkainen M. Lymphogranuloma venereum ja Mycoplasma genitalium -infektio – ”uudet” seksiteitse tarttuvat taudit. Duodecim 2018;134(10):1011-16.
  3. Lis R, Rowhani-Rahbar A, Manhart LE. Mycoplasma genitalium infection and female reproductive tract disease: a meta-analysis. Clin Infect Dis 2015;61(3):418-26. «PMID: 25900174»PubMed
  4. Taylor-Robinson D, Jensen JS. Mycoplasma genitalium: from Chrysalis to multicolored butterfly. Clin Microbiol Rev 2011;24(3):498-514. «PMID: 21734246»PubMed